2016-06-05 HS: Äiti ja kolmevuotias aiotaan karkottaa Suomesta

[Rokka]

Paljonko ko. etuuksien maksimi voisi olla esim. 6-lapsisella porukalla?

On kai noita jo aikaisemmin laskettukin jossain ketjussa.
Jos perstuntumalla laskee, niin 2 x 900€(työmarkkinatuki tjsp.) + 1300€ asumistukea (Helsinki vuokra 1500€) + ~800€ lapsilisiä. Eli melkein sellaiset 4k€ tulee tukia, eikä mitään tarvitse sen eteen tehdä. Joku asioista paremmin perillä oleva varmaan voi laskea paremmat esimerkit, tuo nyt oli tuollainen pikalasku kelan laskureilla. Tuohon päälle sitten vielä toimeentulotuet ja kaikki muu mitä vaan kehtaa pyytää. Tuo asumistuki on kyllä aika yllättävä, eli melkein kaikki asumiskulut korvataan jos ei ole kuin tuo peruspäiväraha.
Käsi ylös, kuinka moni jäisi mielellään kotiin 900€ kuussa jos asunto olisi maksettu kelan toimesta?

[Micke90]

Jotenkin en ole yllättynyt, että mamuvirasto antoi painostuksen alla periksi.

[RP]

Tuohon päälle sitten vielä toimeentulotuet ja kaikki muu mitä vaan kehtaa pyytää.

Toimeentulotukea sentään ei voi laittaa oleskeluluvan perusteeksi.
(Kansalaisuuteen se kyllä kelpaa, mutta ei oleskelulupaan)

[Roope]

Annos Hesarin alennustilajournalismia.

Juttuun jääneistä tiedonmurusista (mm. mieheltä vaadittu riittävät tulot perheenyhdistämiseen) päätellen kyse ei ole ollut oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan perheenyhdistämisestä, kuten Hesari harhauttaa lukijan luulemaan, vaan avioliitto on solmittu joskus miehen Suomeen asettumisen jälkeen, mahdollisesti vieläpä Irakissa, jonne mies "ei voi palata". Sittemmin uusi vaimo ja lapsi ovat luultavasti tulleet Suomeen turistiviisumilla, jääneet viisumin umpeuduttua laittomasti Suomeen, hakeneet perheenyhdistämistä ja sen epäonnistuttua turvapaikkaa. Kielteisissä päätöksissä ei ole mitään yllättävää ("päätös oli yllätys"), sillä laki on tältä osin selvä.

Tapauksella ei vaikuta olevan mitään tekemistä siihen liitetyn hallituksen perheenyhdistämislakiuudistuksen kanssa, vaan nyyhkyjuttu kyhättiin Hesarin toimituksessa (arvatenkin lakia vastustavien pakolaisjärjestöjen suosiollisella avustuksella) lain vastustamiseksi. Avioliiton solmimisajasta ja -paikasta sekä viisumihuijauksesta jätettiin kertomatta, koska ne eivät sopineet haluttuun vaikutelmaan.

Jutun kirjoittaja toimittaja Satu Vasantola on sittemmin saanut ulos ensimmäisen kirjansa. Yksi päähenkilöistä on irakilainen turvapaikanhakija Fatima.

Suvun perintönä tulee suurta välittämistä, mutta myös suurta välinpitämättömyyttä – Sukutarina rinnastaa sota-ajoilta periytyvän pohjalaisen arvomaailman ja nykypäivän turvapaikanhakijat

Helsingin Sanomien toimittaja Satu Vasantola kirjoittaa esikoisromaanissaan eteläpohjalaisesta suvusta. Vaikka näitä tarinoita riittää suomalaisessa kirjallisuudessa jo ennestään, uusi hyvin rakennettu tarina mahtuu aina joukkoon.

On vuosi 2017 ja 92-vuotias Martta joutuu hautaamaan oman poikansa Tapion. Suremassa on myös Tapion siskontytär, helsinkiläinen asianajaja Susanna, jonka elämään irakilaisen turvapaikanhakijan, Fatiman, kanssa romaani keskittyy ensimmäiset lähes sata sivua.

[...]

Suomalainen sota- ja pula-ajan arvomaailma rinnastuu kiinnostavasti Fatiman maailmaan: vanhempia kunnioitetaan, olivat he millaisia tahansa, ja häpeälliset asiat piilotetaan. Kun Susanna kysyy, miksi Fatima pesi äitinsä ruumiin, vaikka äiti oli ollut ilkeä, Fatima vastaa: "En mieti oma halu. Pese."

Romaani käsittelee myös luokkahyppyä, ja tästä vierauden kokemuksesta olisi ollut mukava lukea enemmän. Martan laajasta suvusta Susanna on ainoa, joka on lähtenyt juuriltaan Helsinkiin opiskelemaan, mutta Tapiolla on Ruotsin ajoilta omat kokemuksensa elämästä vieraassa kulttuurissa. Fatimalla sekä hänen veljellään Tariqilla hyppy on ollut astetta suurempi.

Aamulehti 21.4.2018

Ylen Nosto-ohjelmassa toimittaja Vasantolaa haastatellaan kirjasta ja maahanmuuttoteemasta. Vasantola kertoo "pyrkivänsä kirjoittamaan faktalähtöisesti" maahanmuutosta (vrt. tämän ketjun kritiikki), mutta pian keskustelu ajautuu hänen saamaansa vihapalautteeseen, joka on ollut "masinoitua, järjestelmällistä toimintaa".

Satu Vasantola kirjoitti esikoisproosansa ajankohtaisista muuttamisen ja lähtemisen teemoista

Muuttoliike ympäri maailmaa kiihtyy. Miten kotipaikka vaikuttaa ihmiseen?

Toimittaja ja esikoiskirjailija Satu Vasantola on päästänyt maailmalle esikoiskirjan En palaa takaisin koskaan, luulen, joka ilmestyi tässä kuussa.

Oliko kirjoittavan toimittajan vaikeaa alkaa kirjoittaa fiktiota uutistekstin sijaan?

Ja kuinka paljon muuttamisen ja lähtemisen teemat kietoutuvat maailmanlaajuisiin tapahtumiin?

Toimittajana Miia Krause.

Yle Areena (2:00-13:30)