Jari Lindström Ylellä: Työttömille luvassa lisää velvoitteita

[dothefake]

Uffomies, oliko työläinen vielä koeajalla? Muuten tuollainen ei onnistu. Ja vielä, minä puhun pienyrittäjästä, jolla ei ole varaa virheisiin.

[Kari Kinnunen]

2019 se pihvikin pääsee juutuupi yrittämään paperilaborantin taidoilla.

Taitaa muuten roviolla palavien supersellienkin menestystarina olla aavistuksen alakantissa. Taitaa noita matopelikoodareitakin jokunen olla kortistossa.

[Risto A.]

2019 se pihvikin pääsee juutuupi yrittämään paperilaborantin taidoilla.

Taitaa muuten roviolla palavien supersellienkin menestystarina olla aavistuksen alakantissa. Taitaa noita matopelikoodareitakin jokunen olla kortistossa.

En tiedä, mitä tässä haluttiin sanoa.

[Saturoitunut]

Roviohan pyöri vuosikausia Mikael Hedin upporikkaan Kaj-isukin rahoilla ennen Angry Birdsiä.

[Risto A.]

Roviohan pyöri vuosikausia Mikael Hedin upporikkaan Kaj-isukin rahoilla ennen Angry Birdsiä.

Mitä sitten?

Kerros nyt, kun ilmoittauduit tietäväiseksi, että miten Rovio olisi pitänyt tehdä.

[Risto A.]

Monet startupit pyörii vuosikausia jonkun muun rahoittajan rahoilla. Mitä väliä sillä on, onko se isipappa tai joku muu?

Suurin ongelma on valtion rahoilla pyörivät firmat.

Yksityisten ihmisten rahoja, tai niiden käyttöä, ei pitäisi muiden miettiä. Piste.

[Saturoitunut]

Monet startupit pyörii vuosikausia jonkun muun rahoittajan rahoilla. Mitä väliä sillä on, onko se isipappa tai joku muu?

Suurin ongelma on valtion rahoilla pyörivät firmat.

Yksityisten ihmisten rahoja, tai niiden käyttöä, ei pitäisi muiden miettiä. Piste.

Ai mitä väliä sillä on, onko se isukki vai joku kasvoton institutionaalinen sijoittaja? Oletko tosissasi?

Eikö startuppeja mielestäsi siis saa pyörittää valtion rahoilla?

Ongelma ei ole Rovion rahoitus vaan se, että pidät tällaista melko epätyypillisesti rahoitettua startupia hyvänä esimerkkinä muillekin.

[Jepulis]

Tämän myötä pidän Lindströmin ns. keppilinjaa työttömyyden hoidossa harhaisena. Toki voidaan keksiä negatiivisia kannustimia (keppiä), mutta ne jäävät vain sellaisiksi koska työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Vaikka työttömille määrättäisiin mitä tahansa lisärasituksia, työttömyys ei tule laskemaan.

Siinä mitä itsekin olen varmaan kymmenissä viesteissä yrittänyt itsekin kertoa.

Täällä on ollut sellaista ilmapiiriä kuin työllistävä yrittäjä ja työn tarvitsija olisi jotenkin eri puolella aitaa. Se on täysin väärä käsitys ja ilmeisesti osittain yhteiskunnan vassarisumutuksen seurausta. Työ syntyy kyllä itsestään, jos tarjoamme yrityksille nykyisestä huomattavasti helpotettuja olosuhteita. enkä siis esitä, että yrittäjille valtiolta kymppitonni käteen.

Käytetään edes ne ilmaiset keinot, pakotetaan kauppa esim. muuttamaan oligopolista järjestelmää, joka nykyisin muodostaa Suomessa esteen markkinoiden varhaisessa vaiheessa kaikelle tavarakaupalle ja sitä kautta yritykset ei pääse nousemaan koskaan vaiheeseen, missä ne toisi vientituloja. Niitä ei edes synny kun on alku niin hankalaa.

Yhteiskunnan palveluhankinnoissa sama.

Liikkumisen ja laajenemisen esteet yrityksiltä pois laaja-alaisella säännösten yksinkertaistamisella. Eli jos tarttet pakettiautoa, se tulkitaan tuotannontekijäksi siinä kuin teollisuushalliin hankittu naulain. Ym. (Kertoisin 100 esimerkkiä mutta tila ei riitä.)

Jos viranomaiset itse tarttee itsestäänselvissä asioissa "CE" merkintää koska Eu, otetaan oppia Kiinasta miten ne (kaikki vastaavat turhakkeet) hoidetaan kansallisen edun näkökulmasta. Ei niin, että jokaisen nippelin merkitsemiseksi ja jokaisen muunkin määräyksen täyttämiseksi yrittäjien on suoritettava lähes tohtorintutkinto ihan itse. Joku valtiolla hoitaa sen puolen, koska kansallinen etu ja yrittäjältä ei peritä mitään sikailu-maksuja, koska on kansallinen etu saada tuote vientiin tai tuontia korvaamaan.

Sama koskien sekä mallisuojia, patentteja että myös tavaramerkkejä ym. Otetaan lähtökohdaksi, että noiden saanti, pitäminen ja puolustaminen on SUOMEN kansallisten etujen mukaista, ihan kuten metsäomaisuus, kalastuskiintiö tai valjastetut joet. Käydään kansakuntana Applea ja Microsoftia vastaan (kuvaannollisesti), koska meidän pikku yrittäjä työntekijöineen ei siinä leikissä pysty kuin kumartamaan syvään. Ja kas kummaa, hetken päästä uusia patentteja ja tekemistä niiden ympärillä on miljoonia.

Silti vaikuttavimmat muutokset olisi verotason yleisessä laskemisessa, joka merkitsee julkiselle taloudelle mutta kun yrityksiä tulee lisää ja ne alkaa tuottaa, myös säästyy rahaa kun ihmiset on töissä, kilpailu työvoimasta nostaa palkkatasoa ja yritysten maksukyky säilyy, koska hyvä elintaso tietää kysyntää. Esimerkiksi liikkumista ei Suomessa pitäisi ollenkaan verottaa. Tai ainakaan yli yleisen alvin. Suomi on kaukana euromarkkinoista. Miksi pidennämme omaa matkaamme joka vaiheessa taloudellisin ja teknisin keinoin entisestään?

Yhtenä typeryyden veroesimerkkinä Yleisradio. Mihin tarvitsemme kansalaisrahoitettua puolen miljardin ylenantoa kun saman tehtävän hoitaisi paikallisradiot ja muut mediat ilman ensimmäistä veroeuroa?

Ottaisinko omaan firmaan töihin 80 kilometrin päästä työntekijän, josta näkee että hänellä on hankalaa tulla ja mennä ja etsii siksi ihan älykkäästi uutta paikkaa? No en helvetissä. Lindströmillä on aivojen paikalla pala läskiä. Työttömien kyykytys ei pelasta Suomea. Tekee korkeintaan haja-asutusalueilla elämisestä ennestäänkin hankalampaa. Toimi tulee satamaan vihreiden laariin sekä äänestäjinä, että heidän lopputavoitteidensa kannalta, joka on Suomen muuttaminen reservaatiksi.

[Risto A.]

Ai mitä väliä sillä on, onko se isukki vai joku kasvoton institutionaalinen sijoittaja? Oletko tosissasi?

Eikö startuppeja mielestäsi siis saa pyörittää valtion rahoilla?

Ongelma ei ole Rovion rahoitus vaan se, että pidät tällaista melko epätyypillisesti rahoitettua startupia hyvänä esimerkkinä muillekin.

Sillä ei tosiaan ole mitään väliä, onko se rahoittaja isäpappa tai joku "kasvoton institutionaalinen" sijoittaja.

Sulle taitaa vain se olla väärin, että jollain on rikas isäpappa, kuka rahoittaa oman lapsensa yritystä. Tuosta ajattelusta ei ole pitkä matka siihen, että lauleskelee hartaasti Kansainvälistä punalippujen alla.

Valtion ei pitäisi olla missään tekemisissä startuppien rahoittajana. Valtion byrokraatit eivät laita omia rahojaan peliin, eikä valtion byrokraateilla ole pätevyyttä miettiä sellaisia asioita. Jos niillä olisi pätevyyttä, ne olisi menestyviä sijoittajia eikä byrokraatteja. Aina kun valtio laittaa rahaa johonkin firmaan - valtio käytännössä tuhoaa firman ja tekee siitä firmasta zombin. Kuolleen firman, mikä luulee olevansa elossa.

Edit. tässä selitys tuolle zombilogiikalle miksi valtion subventiot sun muut häiriköinnit markkinoilla on niin tuhoisia.

[dothefake]

Valtaosa pienyrityksistä, siis niistä oikeista, jotka todella tekevät jotain konkreettista ja hyödyllistä, eivät saa ketään rahoittamaan vaan joutuvat panemaan oman ja usein läheistenkin omaisuuden peliin saadakseen alkupääomaa. Ei auta Kai eikä valtio. Päinvastoin valtion osalta. Kai sentään jättää rauhaan.

[uffomies]

Uffomies, oliko työläinen vielä koeajalla? Muuten tuollainen ei onnistu. Ja vielä, minä puhun pienyrittäjästä, jolla ei ole varaa virheisiin.

Ei ollut, ihan vakinainen. Joustanut tosiaan ylitöistä, kesälomistaan jne jne. Kyllä se vaan onnistuu ja tulevaisuudessa yhä enemmän. Kaikki ei ole ns. kivoja työnantajia.

[Saturoitunut]

Sillä ei tosiaan ole mitään väliä, onko se rahoittaja isäpappa tai joku "kasvoton institutionaalinen" sijoittaja.

Oletko sinä koskaan yrittänyt kerjätä rahoitusta alkutaipaleen yritykselle?

Sulle taitaa vain se olla väärin, että jollain on rikas isäpappa, kuka rahoittaa oman lapsensa yritystä. Tuosta ajattelusta ei ole pitkä matka siihen, että lauleskelee hartaasti Kansainvälistä punalippujen alla.

Toistan: Rovio ei ole hyvä esimerkki muille siitä, miten menestytään, koska firma olisi todennäköisesti mennyt konkkaan, ellei miljonääri-isä olisi jaksanut uskoa yritykseen.

Valtion ei pitäisi olla missään tekemisissä startuppien rahoittajana. Valtion byrokraatit eivät laita omia rahojaan peliin, eikä valtion byrokraateilla ole pätevyyttä miettiä sellaisia asioita. Jos niillä olisi pätevyyttä, ne olisi menestyviä sijoittajia eikä byrokraatteja. Aina kun valtio laittaa rahaa johonkin firmaan - valtio käytännössä tuhoaa firman ja tekee siitä firmasta zombin. Kuolleen firman, mikä luulee olevansa elossa.

Ei moni yksityisen puolen sijoituspäätöksiä tekevä venture-tyyppikään omia rahojaan sijoita, vaan sen organisaation, jota edustaa. Valtion leivissä olevilla voi olla osaamisessa puutteita, mutta en oikein jaksa uskoa noihin valtion sijoitusrahan mystisiin voodoo-voimiin.

Ja itse kukin voi miettiä tahollaan, olisiko esimerkiksi Internetiä koskaan edes syntynyt ilman pitkäjänteistä julkista rahoitusta.

[Risto A.]

Valtaosa pienyrityksistä, siis niistä oikeista, jotka todella tekevät jotain konkreettista ja hyödyllistä, eivät saa ketään rahoittamaan vaan joutuvat panemaan oman ja usein läheistenkin omaisuuden peliin saadakseen alkupääomaa. Ei auta Kai eikä valtio. Päinvastoin valtion osalta. Kai sentään jättää rauhaan.

Jos joku väittää, että maailman tulisi olla reilu, hän valehtelee. Todellinen maailma ei ole reilu.

Jos ei saa apua, tee ilman apua. Aina voi myös luovuttaa. Kyse on omasta luonteesta ja sen testaamisesta.

Mutta jos on itse valmis pistämään kaiken peliin, idea on hyvä myös muiden mielestä, kyllä sellaiseen ideaan myös rahoittaja löytyy.

Tässä muuten haluan varoittaa, että ÄLKÄÄ hakeko pankista rahoitusta. Missään tapauksessa.

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212210-suomalaisen-yrittajan-konkurssin-anatomia-lyhykaisyydessaan

Suomalaiset pankit on pahempi kuin italialainen mafia.

[Totti]

Yrittäjyyttä on jonkin verran nostettu esiin tässä keskustelussa ja sitä on myös esitetty eräänä ratkaisuna työttömyyden hoidossa.

Tuossa on kaikki pielessä. Alusta loppuun ja järjestelemällisesti - kaikki pielessä.

Onko? No katsotaan...

Ensimmäisenä, että yrityksien päätarkoitus ei ole luoda työpaikkoja. Työpaikkoja syntyy hyvän idean sivutuotteena.

En ole väittänyt, että työpaikkojen luonti olisi yrityksen päätehtävät. Tosiasia kuitenkin on, että se on ainoa paikka missä (kannattavia) työpaikkoja syntyy.

Valtion kannalta yritykset siis luovat työpaikkoja ja sen takia yritysten lisääminen on usein pidetty työttömyyden ratkaisuna riippumatta siitä mitä yrityksen/yrittäjän oma motiivi on. Pidän tätä ajattelua harhaisena koska firmojen lisääminen ei ole lukujen valossa oikea tie työttömyden laskuun.

Työpaikkoja syntyisi rajusti enemmän pieniin yrityksiin jos palkan hinta ei perustuisi marxistiseen käsitykseen, että aika (työtunti) määrittää työn arvon.

Niin? Olenko väittänyt jotain muuta?

Jos duunari saisi palkkion duunin reaalisesta arvosta ...

Kenen viestiin oikein vastailit? Et ainakaan minun.

Väitteesi myös siitä, että "isot rahat tehtiin viimeksi 70-luvulla" on aivan hillitön aivovoltti. Miten olisi sellainen pieni firma kuin Supercell? Entä Rovio? Sitten osoitat 70-luvulta suomalaisen firman, mikä ylsi samoihin lukemiin! Haloo?

70-luvulla viittasin siihen, että vielä silloin yrityksen perustaminen oli hyvin usein polku kohti vaurautta. Yrittäjyys oli silloin vielä synonyymi rikkaudelle.

Ennen 80-lukua markkinat eivät olleet niin kilpailutettuja, katteet oli mahdollista pitää korkeina ja kulut olivat asiallisella tasolla. Lähes mille tahansa bisnekselle löytyi silloin maksavia asiakkaita.

70-luvulla alettiin ulosmittaamaan yritysten tuotot rajusti nousevina palkoina ja etuuksina jolloin kannattavuus alkoi laskemaan kohti 80-lukua mentäessä. 90-luvun lama löi viimeisen naulan arkkuun kun verot karkasivat käsistä. Esim. 1994 liikevaihtoverosta luovuttiin ja arvonlisävero astui voimaan EU:n myötä. Väitän, että tämä muutos oli erittäin haitallinen yrittäjyydelle.

70-luvulla alkanut kannattavuusheikennys näkyi mm. suomalaisten muuttamisessa Ruotsiin. Jottei työvoima häviäisi ulkomaille, palkkoja ja etuuksia jouduttiin korottamaan rajusti. Näihin aikoihin mm. lomaltapaluuraha määrätiin voimaan ja se on edelleen mukana palkkakustannuksissa.

Menestyjät ovat sen jälkeen olleet varsin harvassa ja voitot kääritään pääasiassa vanhoissa suurissa firmoissa, jotka on perustettu hyvin kauan aikaa sitten ja jotka ovat kasvaneet vanhaan aikaan kun pääoma vielä tuotti jotain.

Muutama tähdenlento on toki ollut kuten mainitsemasi pelifirmat, mutta nämä ovat hyttysenkikkaroita suuressa kokonaisuudessa. Todettakoon nyt samalla, että Rovio on jo kriisiytymässä ja on pistänyt jengiä pellolle.

Rassaa oikeasti aivan helvetisti, että sun kaltaiset ihmiset, jotka huutelee aivan mitä sattuu "täytenä totena", pitää tässä maassa niin kovaa jöötiä. Kerro sinä, mitä Teille pitäisi oikein tehdä, että turvat menisi tukkoon ja menisitte pois itseänne parempien tieltä?

Ihme riehumista.

[Jalopeura]

Aikaisempana olleeseen IS:n linkkiin viitaten: Paljonkohan sekin hyödyttää yrittäjää, että työkkäri lähettää apinan raivolla ihmisille noita työnhakumääräyksiä? Ainakin itse kuvittelisin että yrittäjänä haluaisin hakemuksia motivoituneilta ihmisiltä, jotka oikeasti haluavat tulla töihin tänne. Sellaisia hakijoita joilla on sekä motivaatio että osaaminen kohdallaan.

Paljonko se hyödyttää yrittäjää, että tulee hirveä määrä bulkkihakemuksia, joista suuri osa tulee vain sen takia, että työkkäri on määrännyt hakemaan? Yrittäjän työmäärä vain kasvaa, kun pitää seuloa vakavasti otettavat hakemukset massan joukosta.

Ja nykyään kun työvoimatoimisto käyttää hyvin paljon yksityisiä työvoimakonsultteja valmentamaan työttömiä ostopalveluna, on todennäköistä että suuri osa hakemuksista on kaiken lisäksi konsultin kirjoittama, eikä kerro paljon mitään itse hakijasta.

Tarkoitan että millaisia tuloksia ministeriössä uskotaan tällä saavutettavan? Siis sen lisäksi että tulee paljon karenssipäätöksiä ja sitä myöten valtio ainakin näennäisesti säästää työttömyystukirahoissa?

[Kari Kinnunen]

En tiedä, mitä tässä haluttiin sanoa.

Niin, Risto hyvä, niin. Tuo tietämättömyytesi on helppo uskoa.

[Risto A.]

Sillä ei tosiaan ole mitään väliä, onko se rahoittaja isäpappa tai joku "kasvoton institutionaalinen" sijoittaja.

Oletko sinä koskaan yrittänyt kerjätä rahoitusta alkutaipaleen yritykselle?

Ei kuulu sulle.

Toistan: Rovio ei ole hyvä esimerkki muille siitä, miten menestytään, koska firma olisi todennäköisesti mennyt konkkaan, ellei miljonääri-isä olisi jaksanut uskoa yritykseen.

Sulla siis on ihan selvänä mielessä se, miten firmat menestyy 'oikein'. Et vain viitsi sitä paljastaa muille, mikä ei kuitenkaan estä sua kritisoimasta muita, kun eivät tee sitä niin kuin sinä näet oikeaksi.

Jokaisella firmalla on uniikki tarinansa. Yhteisiä nimittäjiä on, että siinä on kovaa työtä taustalla + sattunut olemaan oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Tätä sanotaan onnenpotkuksi. Siinä on vain se, että menestyneet yritykset hakeutuu jatkuvasti tilanteisiin, missä voi käydä hyvä mäihä. Se onni ei potki kotosalla, jos ei tee mitään. Siinä voi mennä vuosikausia ennen kuin sattuu palaset menemään paikoilleen. Kyllä, joillekin niin ei käy koskaan. Hyvä idea saatetaan myös pölliä. Ei tämä ole tasasummapeliä, eikä voi sellaista ollakaan. Sellaisen odottaminen on vastenmielistä todellisuudesta kieltäytymistä.

Ei moni yksityisen puolen sijoituspäätöksiä tekevä venture-tyyppikään omia rahojaan sijoita, vaan sen organisaation, jota edustaa. Valtion leivissä olevilla voi olla osaamisessa puutteita, mutta en oikein jaksa uskoa noihin valtion sijoitusrahan mystisiin voodoo-voimiin.

Ja itse kukin voi miettiä tahollaan, olisiko esimerkiksi Internetiä koskaan edes syntynyt ilman pitkäjänteistä julkista rahoitusta.

Avasin tuon zombilogiikan. Se ei tarvitse uskoa tuekseen. Se on aukoton. Jos et 'usko' kokeile debunkata.

Internetin runko luotiin armeijan tarpeisiin. Armeijan tarpeet on jokaisen suunnitelmatalouden suurin mielenkiinnon ja intohimon kohde. Jos byrokraatit olisi päättäneet asioista, siellä ensimmäinen kysymys olisi ollut "mitä rahvas muka tietokoneilla tekisi", sitten asia olisi jäänyt siihen naurunremakan saattelemana.

[Risto A.]

En tiedä, mitä tässä haluttiin sanoa.

Niin, Risto hyvä, niin. Tuo tietämättömyytesi on helppo uskoa.

Lopetahan nyt hyvän sään aikana.

[Kari Kinnunen]

Jalopeuralla ja muillakin hyviä kommentteja.

Meille ei palkattu yhtään kuljettajaa työkkärin kautta. Yksi harjoittelija oli vaan hän ei soveltunut kansainväliseen tavaraliikenteeseen. Viikot tiellä ahisti.

Parhaat kuskit sain itse kouluttamalla. Niin se vain menee. Työ tekijänsä opettaa. Tämä toki hyvin marginaali mielipide jo kuolleelta alalta.

[Saturoitunut]

Ei kuulu sulle.

Et siis tiedä yhtään, mistä puhut.

Sulla siis on ihan selvänä mielessä se, miten firmat menestyy 'oikein'. Et vain viitsi sitä paljastaa muille, mikä ei kuitenkaan estä sua kritisoimasta muita, kun eivät tee sitä niin kuin sinä näet oikeaksi.

Mulla on ihan selvänä mielessä se, että kun firmalta loppuu rahat, sen toiminta loppuu. Erilaiset rahoittajat vääntävät rahahanan kiinni eri vauhtia.

Jokaisella firmalla on uniikki tarinansa. Yhteisiä nimittäjiä on, että siinä on kovaa työtä taustalla + sattunut olemaan oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Tätä sanotaan onnenpotkuksi. Siinä on vain se, että menestyneet yritykset hakeutuu jatkuvasti tilanteisiin, missä voi käydä hyvä mäihä. Se onni ei potki kotosalla, jos ei tee mitään. Siinä voi mennä vuosikausia ennen kuin sattuu palaset menemään paikoilleen. Kyllä, joillekin niin ei käy koskaan. Hyvä idea saatetaan myös pölliä. Ei tämä ole tasasummapeliä, eikä voi sellaista ollakaan. Sellaisen odottaminen on vastenmielistä todellisuudesta kieltäytymistä.

Unelmahöttöä asian vierestä.

Avasin tuon zombilogiikan. Se ei tarvitse uskoa tuekseen. Se on aukoton. Jos et 'usko' kokeile debunkata.

Internetin runko luotiin armeijan tarpeisiin. Armeijan tarpeet on jokaisen suunnitelmatalouden suurin mielenkiinnon ja intohimon kohde. Jos byrokraatit olisi päättäneet asioista, siellä ensimmäinen kysymys olisi ollut "mitä rahvas muka tietokoneilla tekisi", sitten asia olisi jäänyt siihen naurunremakan saattelemana.

Niin, se luotiin julkisella rahoituksella. Yksityisellä puolella olisi kysytty "paljonko me saadaan siitä rahaa ja millä aikataululla?" ja sitten todettu, että liian riskaabelia, ei kannata.

[Risto A.]

Totti,

En rehellisesti sanoen ymmärrä mitään mitä haluat sanoa. En tiedä mitä tarkoittaa "ymmärrettiin varallisuuden synonyymiksi". En saa mitään otetta tuosta tekstistäsi.

Sanon vain sen, että Ruotsissa on paljon enemmän kansainvälisesti menestyneitä, valtavasti enemmän työllistäviä konserneja kuin Suomessa.

Ero Suomen ja Ruotsin välillä on se, että täällä isot konsernit on pystytetty byrokratiassa, kun taas Ruotsissa firmat perustetaan samalla tavalla kuin muuallakin läntisissä markkinatalouksissa. Suomessa konserneille on jyvitetty "markkina-asemat", kilpailu on eliminoitu byrokratiasta käsin. Top 10 suomen pörssin yrityksistä, yli puolet on perustettu ennen vuotta 1965. Näiden asemat on sementoitu. Suomalaiset ketjut laajenee vain Venäjälle, Balttiaan ja korkeintaan Puolaan. Syy sille on se, että niissä maissa on samanlainen byrokratiavetoinen järjestelmä. Suomalaiset ketjut ei pärjää markkinataloudessa, missä kilpaillaan hintalapulla ja laadulla. Suomalaiset konsernit tarvitsee byrokratian voimakeinoja "pärjätäkseen". Suomen talousjärjestelmä kuuluu aukottomasti enemmän itään kuin länteen. Ruotsalaiset ketjut leviää ympäri maailmaa. Marimekon liikevaihto oli jotain 20 miljoonaa euroa, H&M:n liikevaihto on useissa miljardeissa.

[dothefake]

Risto A.:Jos joku väittää, että maailman tulisi olla reilu, hän valehtelee.
Todellinen maailma ei ole reilu.

Väittää. Tulisi.
Eivät tuollaiset ilmaukset voi olla valeita.

[Risto A.]

Ei kuulu sulle.

Et siis tiedä yhtään, mistä puhut.

Miten sinä tuohon johtopäätökseen tulit? Se asia on need to know basis, ja sulla ei sitä tarvetta ole. En koe olevani mitenkään velvoitettu avaamaan yrittäjähistoriaani tässä yhteydessä.

Jos kiinnostaa tietää miten sijoittajat toimii ja ajattelee, varsin hyvän kuvan saa katsomalla vaikka Leijonanluola -ohjelmaa televisiosta.

Mulla on ihan selvänä mielessä se, että kun firmalta loppuu rahat, sen toiminta loppuu. Erilaiset rahoittajat vääntävät rahahanan kiinni eri vauhtia.

Haluat sanoa, että Rovion isäpappa ei perustanut sijoituspäätöstään siihen, että poitsu voisi menestyä, että tämä vain antoi lapsensa leikkiä, mikä teki hänet vain niin iloiseksi. Mistä sinä tämän kaiken näet oikein? Jos isäpapalla on rahaa, minkä tämä on tehnyt itse, siitä voi olettaa, että sellainen osaa tehdä ihan päteviä sijoituspäätöksiä. Jälkikäteen katsottuna, osui oikeaan, kun poika teki miljarditulosta. Se on oikeasti hämmentävää, että jollain on kyky mitätöidä tuon kaltaiset temput. 

Jokaisella firmalla on uniikki tarinansa. Yhteisiä nimittäjiä on, että siinä on kovaa työtä taustalla + sattunut olemaan oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Tätä sanotaan onnenpotkuksi. Siinä on vain se, että menestyneet yritykset hakeutuu jatkuvasti tilanteisiin, missä voi käydä hyvä mäihä. Se onni ei potki kotosalla, jos ei tee mitään. Siinä voi mennä vuosikausia ennen kuin sattuu palaset menemään paikoilleen. Kyllä, joillekin niin ei käy koskaan. Hyvä idea saatetaan myös pölliä. Ei tämä ole tasasummapeliä, eikä voi sellaista ollakaan. Sellaisen odottaminen on vastenmielistä todellisuudesta kieltäytymistä.

Unelmahöttöä asian vierestä.

Täyttä faktaa tuo oli. Jos et sitä tunnista, se olet sinä, kenellä ei ole pienintäkään hajua miten yritykset menestyy.

Avasin tuon zombilogiikan. Se ei tarvitse uskoa tuekseen. Se on aukoton. Jos et 'usko' kokeile debunkata.

Internetin runko luotiin armeijan tarpeisiin. Armeijan tarpeet on jokaisen suunnitelmatalouden suurin mielenkiinnon ja intohimon kohde. Jos byrokraatit olisi päättäneet asioista, siellä ensimmäinen kysymys olisi ollut "mitä rahvas muka tietokoneilla tekisi", sitten asia olisi jäänyt siihen naurunremakan saattelemana.

Niin, se luotiin julkisella rahoituksella. Yksityisellä puolella olisi kysytty "paljonko me saadaan siitä rahaa ja millä aikataululla?" ja sitten todettu, että liian riskaabelia, ei kannata.

Mistä sinä tähän päädyit? Mun korvissa se kuulostaa siltä, että jos joku esittelisi konseptin, millä ihmiset voi kommunikoida keskenään reaaliajassa, se kuulostaa ihan dollareilta. Miljardeilta dollareilta.

[Risto A.]

Risto A.:Jos joku väittää, että maailman tulisi olla reilu, hän valehtelee.
Todellinen maailma ei ole reilu.

Väittää. Tulisi.
Eivät tuollaiset ilmaukset voi olla valeita.

No, odotan innolla että määrittelet mitä on reilu, mitä se tarkoittaa täsmällisesti, ja miten maailman tulisi taipua tähän sun näkemykseen. Entä jos joku onkin erimieltä ja toimii toisin ja kaiken lisäksi menestyy? Miten maailman tulisi rangaista sellaista ihmistä, joka rohkenisi toimia eri tavalla kuin idealismisi haluaisi?

[dothefake]

En puuttunut tuohon reiluun ollenkaan, vaan siihen, ettei tuota ensimmäistä lausetta voi väittää valeeksi. Siinä on jonkun mielipide vieläpä konditionaalissa, se ei voi olla tosi eikä vale.

[Risto A.]

En puuttunut tuohon reiluun ollenkaan, vaan siihen, ettei tuota ensimmäistä lausetta voi väittää valeeksi. Siinä on jonkun mielipide vieläpä konditionaalissa, se ei voi olla tosi eikä vale.

Ahaa.

Kyllä nyt järkeni kasvoi taas millin verran. Ei siinä, kasvua sekin, joten kiitokset siitä.

[Totti]

Jokaisella firmalla on uniikki tarinansa. Yhteisiä nimittäjiä on, että siinä on kovaa työtä taustalla + sattunut olemaan oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Tätä sanotaan onnenpotkuksi.

Yrittäminenhän ei pitäisi olla mitään onnenkauppaa vaan hyvä idea ja hyvä suoritus pitäisi riittää menestykseen.

Nykyään siitä kuitenkin on tullut juuri onnenkauppaa koska toimintamarginaalit ovat niin pieniä, että kaikkien tähtien pitäisi kohdata, jotta liiketoiminta menestyisi. Menestyminen yrittäjän on erittäin vaikeaa nykyään.

Siinä on vain se, että menestyneet yritykset hakeutuu jatkuvasti tilanteisiin, missä voi käydä hyvä mäihä. Se onni ei potki kotosalla, jos ei tee mitään. Siinä voi mennä vuosikausia ennen kuin sattuu palaset menemään paikoilleen. Kyllä, joillekin niin ei käy koskaan. Hyvä idea saatetaan myös pölliä. Ei tämä ole tasasummapeliä, eikä voi sellaista ollakaan. Sellaisen odottaminen on vastenmielistä todellisuudesta kieltäytymistä.

Minusta sinä et oikein ymmärrä, että toimintaympäristö yrityksille on muuttunut viimeiset 20-30 vuotta niin, että tyypillinen yrittäminen ei enää ole järkevä vaihtoehto.

Perinteinen yritys ei käynnisty täysin uniikilla idealla neitseellisille markkinoille vaan 99% uusista yrityksistä tulevat valmiille markkinoille, missä vain yritetään vain parantaa suoritusta. Ts. yrittäjä uskoo osaavansa tehdä samat asiat paremmin ja menestyisi sitä kautta.

Tyyppiesimerkki on, että uuden yrittäjän liikeidea on "pystyn myymään saman tavaran halvemmalla". Voi olla, että hän pystyykin sen tekemään hetken, mutta pian kilpailijat vastaavat haasteeseen ja alentavat hintansa. Lopulta kaikkien kannattavuus heikkeni eikä kukaan tee rahaa, jolla voisi laajentaa ja palkata lisää väkeä.

Suomen ongelma ei ole yritysten puute vaan pikemmin liian suuri yritysmäärä, joka heikentää kannattavuutta kaikille ja vähentää työllistymismahdollisuuksia.

[Totti]

Totti,

En rehellisesti sanoen ymmärrä mitään mitä haluat sanoa. En tiedä mitä tarkoittaa "ymmärrettiin varallisuuden synonyymiksi". En saa mitään otetta tuosta tekstistäsi.

Et saa otetta koska et lue mitä kirjoitetaan. Kiireessäsi vastaa unohdat lukea ajatuksella mitä sinulle kirjoitetaan.

Sanon vain sen, että Ruotsissa on paljon enemmän kansainvälisesti menestyneitä, valtavasti enemmän työllistäviä konserneja kuin Suomessa.

Ruotsin menestyjät ovat lähes kaikki vanhan rahan firmoja. Ne on perustettu aikaan kun voittoja vielä syntyi. Toisaalta sielläkin on ollut suuria haaksirikkoja kuten Volvo ja Saab, jotka ovat päätyneet ulkomaille tai kaatuneet.

[dothefake]

Ole hyvä vain. Vastineeksi myönnän, ettei maailma ole reilu eikä syntyessä saa mitään terveys- tai menestystakuuta. Onko sinulla muuten mitään tilastotietoa, kuinka monta prosenttia alkavista yrityksistä saa ulkopuoliselta sijoittajalta alkupääomaa? En tunne ketään yrittäjää, jolle olisi sellaista tyrkytetty, vaikka idea olisi ollutkin hyvä. Itse ovat riskirahoittamaan joutuneet. Valtaosa suomalaisista yrityksistä edustaa tylsiä perustapauksia; kampaamoita, sorvaamoja, sahoja jne. Eivät ne ole mitään muodikkaita sijoituskohteita, vaan niitä joilla yhteiskunta pyörii. Jos rakennat taloa, luopuisitko laudoista voidaksesi pelata tietokonepeliä?

[Vaniljaihminen]

Todellisuudessa on tuhat uunoa ja korkeintaan yksi tuura, eikä aina sitäkään. Jos varkaaksi ryhtyminen on jopa kiinni jäädessä kannattavampaa kuin yrittäminen, miksi pitäisi sitten yrittää? Ja varastaminenkin voi olla ihan laillista kunhan tekee sen vaatimalla ja lakeja muuttamalla. Ja voihan täällä vaatia, sillä "mehän olemme rikas länsimaa".