Jari Lindström Ylellä: Työttömille luvassa lisää velvoitteita

[Kegon]

Risto A.:

Olen samaa mieltä siitä, että yrittäminen on tehty liian vaikeaksi, mutta täysin eri mieltä siitä, miten helppoa se sinun mielestäsi on.

Ja minä olin 12 vuotta yrittäjänä. Ja inhosin markkinointia. Kaikkein vastenmielisintä koko touhussa ja vain pakottamalla sain sitä tehtyä edes minimin.

Minusta meillä on kyseessä paljon suuremmat asiat kuin pelkkä byrokratia. Käsillä on kokonaisen aikakauden ja maailmankuvan muutoskausi.

http://charleshughsmith.blogspot.fi/2015/11/automation-doesnt-just-destroy-jobs-it.html

"Automation Doesn't Just Destroy Jobs - It Destroys Profits, Too"

Haluaako joku olla tehtaassa töissä? Vai haluaako tämä vain saada rahaa millä voi elää omaa elämäänsä sen tehtaan ulkopuolella?
Tarpeet ja profitit ei tule häviämään. En lukenut linkkiäsi, mutta oletan sen koskevan vanhaa teollisuutta ja sen profitteja. Menee sarjaan, että vanhaa kuolee ja uutta syntyy.

Kirjoitat hyvin ahtaasta, yksilökeskeisestä näkökulmasta ja oletat, että kaikilla on suurinpiirtein samat tietotaidot, kyvyt, temperemantti, fyysiset ominaisuudet, mahdollisuudet jne. Yrittäjyys on oma ammattinsa ja elämantapansa, sanovat monet yrittäjät. Se ei todellakaan ole kaikkien juttu, ei edes suurimman osan. Allekirjoitan täysin ex- yrittäjänä (ja todennäköisesti tulevanakin, jos tulevasta romahduksesta hengissä selviän).

Älä oleta, lukisit nyt. Kyse ei ole todellakaan vanhasta teollisuudesta vaan juuri käynnissä olevasta neljännestä teollisesta vallankumouksesta.

[dothefake]

Yrittäminen ei ole työ, se on elämä. Se on lapsi, oma lapsi. Se olet sinä itse.

[Jepulis]

Töitä ei ole ja aniharvalle yrittäjällekään löytyy ekologista lokeroa.

Juhlapuheissa poliitikot tuntuvat tyrkyttävän "yrittäjyyttä". Se mitä pitäisi tehdä, ei ole kannustaa yrityksien perustamiseen vaan yrittää parantaa maaperää, jotta yrityksiä syntyy itsekseen. Lainsäädäntöä tulisi rukata ja aivan erityisesti verotusta, varsinkin liikkumisen verotusta pitäisi heti keventää. 

Useimmissa tapauksissa yritysideasi lähtökohta on jo sellainen, että sitä ei voi kunnolla toteuttaa ilman pääomaa. Sitten pitäisi päästä markkinoille. Suomessa varsinkin kauppaan menevä tuote on hankala, koska ikäänkuin sellaista pohjamultaa ei ole missä pikku idut pääsisi kasvamaan. Firma ei ole suuryritys viikon päästä. Kauppa on liian oligopolisoitunut edes antaakseen sulle audienssia. Valtio ja kunnat taas hallitsee jäykkänä entiteettinä palvelutuotantoa ja kansakunnan "kassaa". Harmi, koska samalla se estää tulevien vienti-ideoiden syntymisen jo kymmeniä vuosia ennen niiden keksimistä. Ei vientiin ideat synny siten, että mietitään mikäs menisi Norjassa kaupaksi. Usein ideat syntyy ja tuotteistuu valmiissa yrityksissä tiettyihin omiin tarpeisiin tai lähtökohtiin nojautuen. Sulla on joku toiminne, sorvi, nippeli, palvelu itteä varten. Oivallat sovelluksen. Sanotaan, että sinulla on muovipuristamo. Keksit sattumoisin idiksen X ja kas, se meneekin Ranskaan kaupaksi kuin häkä. Mutta tosiaan pitäisi ensin olla se pirun puristamo. Valmistus siirtyy esim. Viroon. Samalla yrittämisen mullat köyhtyy.

Uudet ideat ei tule koskaan edes koetteille täällä tulevaisuudessa, emme edes saa tietää mitä fiksut pisa-tutkimuksen mukaan maailman parhaista kouluista valmistuneet natiaiset olisi voineetkaan keksiä sopivissa oloissa. Nyt ne ei ikinä pääse näkemään sorvia mutta ne näkee Helsingin yliopistossa vihreitä kavereita. Keksitään poikkitaiteellinen monikulttuurisuuspuuhakerho tai tuulimylly. Molempia valtio tukee.

Jäykkyyksien takia Suomessa voida keksiä mitään uutta Uber taksiakaan, koska täällä ei vaan pysty. Kaikki torpataan jo niin rutiininomaisesti, että jos jotain keksit, olet ensinnä hullu, sitten tyhmä, sitte direktiivin vastainen ja sitkeenä sissinä kun onnistut, kokemuksesta viisastuneena myyt hoidon ensitilassa Ruotsiin ja ostat rahoilla viinitilan Burgundysta.

Ainoa mitä yrityksiä harkitsevilla sanon on, että mieti uudelleen.

[Risto A.]

Mutta kerrohan Tabula Rasa, miksi, se vituttaa niin ankarasti, että se olisikin noin helppoa kuin annan ymmärtää?

Mietihän nyt. Sieltä löytyy se syy, mikä lyö sut maihin koko ajan.

Premissinä se on helppoa: hanki osaamista, myy sitä.

Se varsinainen tekeminen on eri juttu. Talk is cheap.

Tässä on se, että vastauksia on olemassa. Täysin päteviä vastauksia ja toimintamalleja, jotka toimii todistettavasti ja ne tulee hopeatarjottimella. Alle kymmenessä sekunnissa. Työkkärin järkkäämät kurssit on vuosikymmeniä kaikesta jälkeenjääneitä. Youtubeen tulee uusinta tietoa. Koulut opettaa aina vain vanhaa tietoa. Usein vuosia kehityksestä jälkeenjäänyttä.

Itse ei tarvitse keksiä pyörää aina uudelleen. Sen kun vain ottaa mallia ja vetää käytännössä hihat ylös. Ideana se on noin yksinkertaista.
Niiden ottaminen käyttöön on se ongelma.

Mutta, kuten sanoin, ota tai jätä. Ei kuulu mulle.

[Risto A.]

Kirjoitat hyvin ahtaasta, yksilökeskeisestä näkökulmasta ja oletat, että kaikilla on suurinpiirtein samat tietotaidot, kyvyt, temperemantti, fyysiset ominaisuudet, mahdollisuudet jne. Yrittäjyys on oma ammattinsa ja elämantapansa, sanovat monet yrittäjät. Se ei todellakaan ole kaikkien juttu, ei edes suurimman osan. Allekirjoitan täysin ex- yrittäjänä (ja todennäköisesti tulevanakin, jos tulevasta romahduksesta hengissä selviän).

Älä oleta, lukisit nyt. Kyse ei ole todellakaan vanhasta teollisuudesta vaan juuri käynnissä olevasta neljännestä teollisesta vallankumouksesta.

Sinä oletat eläväsi kollektiivissa, ja oletat olevasi pätevä puhumaan muiden puolesta mihin muut pystyy ja mihin ei. Minä en oleta mitään sellaista, että ihmisillä "olisi samat tietotaidot". En tiedä mistä sait tämän käsityksen. Ne ei ole supervoimia, mitä yrittäjältä vaaditaan. Ne on ihan tavallisia inhimillisiä ominaisuuksia. Yrittäjiltä ehkä vain puuttuu sellainen ominaisuus, mikä lässyttää itsensä tainnoksiin sen näkemyksen puolesta, että mitään ei ole tehtävissä.

[Risto A.]

Tarkemmin ajateltuna ei puutukaan. Kyllä se lässyttäjä on omassakin mielessä. Ero on siinä, että osaan hiljentää sen lässyttäjän.

John Cleese kertoo täsmällisesti, YouTubessa, miten luova työskentely tapahtuu. Itse ainakin otin heti käyttöön, kun näin tämän joskus viime keväänä.

[Jorma M.]

Yrittäminen, varsinkin nykyään, on erittäin vaativaa. Ei todellakaan sovi kuin pienelle osalle väestöä. Ehkä 10 prosenttia suomalaisista pystyy psyykeltään yrittäjäksi. Ja heistäkin moni uupuu ennemmin tai myöhemmin. Ennen vanhaan oli tietysti yksinkertaisempaa kun maailma ei ollut kutistunut älypuhelimen kokoiseksi.

Tässä ketjussa on reaalielämälle vieraita elementtejä.

Jopa nykyinen palkkatyö ei sovi läheskään kaikille.

Olen itse kokenut palkansaajana sellaisia hetkiä että toisaalta ihmettelen etten ole joutunut hourulaan. (Hourulaankaan ei muuten nykyisin pääse millään; sekin on muuttunut vaikeammaksi. Kuten yrittäminen ja työn tekeminen.)

Oletan että moni muukin on nähnyt työelämässä uskomattomia asioita.

[Titus]

Yrittäjä on oikeutettu työttömyystukeen siitä hetkestä lähtien kun yritys on lopetettu,
meni sitten konkurssiin tai lopetti hommat omaa laiskuuttaan.

Koska tuollainen uudistus on tullut?

Tässä aika hyvin avattuna, yrittäminen loppuu
eli sinänsä ei enää ole yrittäjä päivärahan alkaessa:
http://www.ayt.fi/fi/tyottomille/milloin-yrittaja-tyoton

Ei tarvitse kuulua kassaan, vaan pätee kaikkiin samalla tavalla.

[dothefake]

No jopas on muuttunut neljässä vuodessa. Silloin oli melkoinen taistelu päästä ihmiseksi.

[Titus]

No jopas on muuttunut neljässä vuodessa. Silloin oli melkoinen taistelu päästä ihmiseksi.

Itse lopetin 2010 ja kesti yli vuoden, että asia oli käsitelty lopullisesti.
Hankittavan paperin ja todistelun määrä tuntui loputtomalta lisäselvityksinä
vaadittiin mm todistus, että auton liisaussopimus on lopetettu jne

läksin opiskelemaan ja tukea varten piti saada kelan lausunto, ja kela itse oli
se instanssi joka lopuksi päätti, että tosiaan yritys on nyt lopetettu.

eli kela teki ensin lausunnon jostain asiasta, lähetti sen minulle pyytäen lisätietoja,
sitten pyysin ne lisätiedot kelalta itseltaan ja postitin takaisin...

[Risto A.]

Yrittäminen, varsinkin nykyään, on erittäin vaativaa. Ei todellakaan sovi kuin pienelle osalle väestöä. Ehkä 10 prosenttia suomalaisista pystyy psyykeltään yrittäjäksi. Ja heistäkin moni uupuu ennemmin tai myöhemmin. Ennen vanhaan oli tietysti yksinkertaisempaa kun maailma ei ollut kutistunut älypuhelimen kokoiseksi.

Tässä ketjussa on reaalielämälle vieraita elementtejä.

Jopa nykyinen palkkatyö ei sovi läheskään kaikille.

Olen itse kokenut palkansaajana sellaisia hetkiä että toisaalta ihmettelen etten ole joutunut hourulaan. (Hourulaankaan ei muuten nykyisin pääse millään; sekin on muuttunut vaikeammaksi. Kuten yrittäminen ja työn tekeminen.)

Oletan että moni muukin on nähnyt työelämässä uskomattomia asioita.

On tässä pointtia. Burn outteja näkyy ja ihmiset voi todella huonosti.

Onko syy yrityksissä, duunareissa vai missä?

Mun nähdäkseni, se syy on siinä, että ihmiset venyy koko ajan enemmän, mutta saa vähemmän. Elinkustannukset kasvaa jatkuvasti, ihmiset menee yhä ahtaammalle jatkuvasti pienempään tilaan.

Syy on byrokratiassa. Vain ja ainoastaan siinä. Byrokratian mielettömien vaatimuksien takia, suomalaiset firmat on pakotettu ulkoistamaan kaiken mikä irtoaa ulkomaille. Firman johtoa palkataan Intiasta ja nämä tulee vetämään pakan uusiksi, mikä uusittiin puoli vuotta sitten.

Syy on mieletön hullunmylly nimeltään sosialistinen byrokratia. Tämä sama tauti on Euroopassa ja USA:ssa. Missään se ei kuitenkaan ole niin terminaalisessa vaiheessa kuin Suomessa. Sen tarpeet on kasvaneet niin valtaviksi, että sen ylläpito aiheuttaa suoraan näitä sairaita kuvioita, ja sairaat kuviot ruokkii tämän hirviön kasvua ja sitä enemmän taudinkuva kiihtyy ihmisiä suoraan sairastuttaviksi.

Jokainen suomalainen yrittäjä haluaisi pysyä Suomessa. Tarjota vakaan työpaikan, hyvän ilmapiirin, hienot etuudet jne jne. Nämä haluaisi hyysätä duunareitaan, että duunarit pysyisivät omassa firmassa eikä menisi kilpailijalle. Mutta kun vastakkain on byrokratian mielipuoliset idealismit, mitkä ei perustu reaalitodellisuuteen millään osa-alueella ja toisaalla yrittäjien reaalitodellisuuden kohtaamat vaatimukset - ristiriita on hirvittävä.  Se on se, mikä ihmisiä repii.

Valtio leikkaa ahkerasti, mutta budjetti se vaan kasvaa jokainen vuosi.. Yhtään tarpeetonta virastoa ei löydy..

Kaiken tämän akuutin kaaoksen keskellä, suomalaiset byrokraatit avoimesti pelleilee kaikessa rauhassa paikkaavansa budjettien vajeita viilaamalla ylinopeussakkoja. Typerämpää juttua en voisi keksiä, mutta sellaista sieltä pukkaa. Ihme, että eduskunnassa ei pidetä Nasse-sedän nenää päässä täysistunnoissa.. Se olisi täysin linjassa tekojen kanssa.

Tämä kehitys tulee jossain vaiheessa päätepysäkille.

Sen jälkeen, kun paska on lentänyt tuulettimeen, mun puolesta jokainen kuka tulee jonkun todellisuudesta irrallaan olevan idealismin kanssa julkisesti esiin "mitä me kaikki voisimme tehdä yhdessä" - voitaisiin vaikka ampua.

Tarvitaan tervettä tekemistä, eli tervettä yrittämistä, mikä perustuu yksinkertaisimmankin yhteiskunnan jäsenen ymmärtämään lakiin. Byrokraatti pysyköön kaukana.

[Totti]

Yrittäjyyttä on jonkin verran nostettu esiin tässä keskustelussa ja sitä on myös esitetty eräänä ratkaisuna työttömyyden hoidossa.

Pitkälti voisi kuitenkin sanoa, että yrittäjyys on silkkaa fantasiaa mitä tulee työttömyyden laskemiseen. Se voi olla ratkaisu joillekin yksilöille mutta se ei ole lähimainkaan realistinen optio kansallisella tasolla.

Suomessa on rekisteröitynä 365 000 yritystä. 325 000 (90% yrityksistä) näistä firmoista työllistää 0-4 henkilöä eli 269 000 (18% työvoimasta) ihmistä tai alle 1 yhden henkilön yritystä kohti. Suomessa on noin 500 000 tosiasiallista työtöntä.

Jokainen ymmärtää tästä, että työttömyyden edes huomioitava lasku edellyttäisi 100 000 tyypillistä (pien) yritystä lisää Suomeen. Työttömyyden puolittaminen yrittäjyyden kautta edellyttäisi noin 300 000 tyypillistä (pien) yritystä lisää.

Ei ole vaikea hahmottaa miten kaukainen tavoite on yrittää alentaa työttömyyttä lisäämällä yritysten määrä näin paljon.

Itse asiassa tilanne on tätäkin kurjempi. Yritysten määrän kasvaessa kannattavuus laskee kilpailun lisääntyessä. Merkittävä yritysmäärän lisääminen kasvattaa siis konkurssien määrän ja työttömyyttä jo markkinoilla olevissa yrityksissä.
On siis olemassa jonkinlainen maksimi yritysmäärä, jonka jälkeen työllisyys ei kasvaa lainkaan kun työpaikkoja häviää yhtä paljon vanhoista firmoista kun niitä syntyy lisää uusissa.

Huomioiden suomalaisten yritysten keskimäärin heikon kannattavuuden, voi todeta, että Suomi on jo siinä pisteessä missä yritysten määrän lisääminen ei paranna työllisyyttä lainkaan.

Todettakoon myös, että yrityksen perustaminen Suomessa on erittäin helppoa. Byrokratiaa on varsin  vähän. Suurempi ongelma on pääoman ja osaamisen puute, joka usein johtaa yrittäjän nopeaan konkurssiin kun liiketoiminta alettiin liian pienellä rahalla ja ilman tietotaitoa.

Yrittäminen ei ole kovinkaan kannattavaa Suomessa enää. Yrittämisen kautta viimeiset suuret rahat tehtiin 70-luvulla. Sen jälkeen kannattavuus on laskenut tasaisesti ja nykyään kannattavuus on niin heikko, että yritykset elättää lähinnä yrittäjän eikä mitään rahaa jää yli liiketoiminnan kasvattamiseen.

Suomalaisista firmoista on siis pitkälti ulosmitattu jo kaikki minkä voi. Fyrkat päätyvät työntekijöiden taskuun eikä kassaan jää mitään ylimäärästä liiketoiminnan kasvattamisen tai yrittäjän vaurastuttamiseen.

Tämä on tilanne ylivoimaisessa enemmistössä yrityksiä, joita perustetaan tällä hetkellä. Vain kourallinen niistä noin 30 000 firmasta jotka perustetaan joka vuosi, menestyvät niin, että niitä voidaan kutsua kasvuyrityksiksi.

[Titus]

Yrityksiä tulee kun on asiakkaita ja asiakkaita tulee kun on ostovoimaa.

Pätee ulkomaalaisiin ostajiin samalla tavalla.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

(schnaps)
"eivät ne teekään"?

Vastaus oli että en tiiä kun en ole koskaan yhtäkään somppua raksalla nähnyt. tuolloin elelimme nousukauden loppuja.

[Lasse]

Yrittäjyyttä on jonkin verran nostettu esiin tässä keskustelussa ja sitä on myös esitetty eräänä ratkaisuna työttömyyden hoidossa.

Pitkälti voisi kuitenkin sanoa, että yrittäjyys on silkkaa fantasiaa mitä tulee työttömyyden laskemiseen. Se voi olla ratkaisu joillekin yksilöille mutta se ei ole lähimainkaan realistinen optio kansallisella tasolla.

Yksi hyvä esimerkki muistui mieleen:

Työpaikkaa etsinyt 16-vuotias Aleksi naurettiin pihalle – nyt 19-vuotiaana hänellä on oma verkkokauppa
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-2000001120700.html

Propsit Aleksille, mutta kansantalouden tasolla tarvitaan jotain muuta(kin) idistä, kuin konttikaupalla roinaa Kiinasta.

Toinen keissi, miten tavaravirrat ovat nykyään optimoitu. Luin eilen jossain forumilla jonkun Joelan kauppaketjun systeemeistä, missä mustikka tulee kolmessa päivässä puskasta Etelä-Amerikasta  rasiaan marketin hyllyyn.

Merkkikodinkoneet tulevat Saksan verkkokaupasta reilusti halvemmalla ja kotiovelle pienemmällä kustannuksella, kuin Suomen postin riko&hukkaa -palvelu.

Jos täällä ei mikään kannata, lähteekö täältä koko popula meren taakse ja viimeinen sammuttaa valot?

Asiasta ananakseen; vaikka Saku Pankkopojalla on omat puutteensa, on hän joskus ihan hereillä:

Työttömyystilastojen suursiivous
http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2016/02/24/tyottomyystilastojen-suursiivous/

[Jaska Pankkaaja]

..
Byrokratiassa ei ole mitään feedback mekanismia. Sillä ei ole mitään väliä, mitä ihmiset ajattelee byrokratian "palvelusta" tai tarvitseeko ihmiset edes kyseistä palvelua. Virasto vain tulkitsee saamansa palautteen vihapuheeksi tai joksikin muuksi, millä ei ole kerta kaikkiaan mitään väliä. Kun virasto on kerran pystytetty se saa automaattisesti rahoituksen, vaikka kukaan ei tarvitsisi virastoa mihinkään. Virastossa myös tiedetään, että millään mitä he siellä tekevät ei oikeasti ole mitään merkitystä, että se on arvotonta työtä - mutta se ei tarkoita mitään. Sieltä saa palkan. Sitä voi teeskennellä hyödyllistä, käymällä vaikka seminaareissa.
..

Täyttä asiaa muutenkin! Tämä minä olen yrittänyt täällä kertoa: turhilta virkaloisilta olisi kiireesti saatava "lelut", siis valta ja palkka pois! Täällä on satoja tuhansia virkaturhakkeita ja enemmistönä nykyisin jopa varsinaisia virkahaittoja. Nämä ne ajavat maan konkkaan eikä sinänsä vastenmieliset piri-pirjot, nappi-nellat ja kalija-keijot.

Tyypillistä julkisorganisaation toimintaa: kun virkaloinen saa tehtävän josta ei pidä niin hän joko tekee homman tahallaan aivan päin persettä TAI hakee saikkua. Isomman homman napsahtaessa yleensä ensinmainitusti, pikkunakin iskiessä jälkimmäiseen tapaan. Yleensä vituiksitekemisestä ei seuraa edes puhetta mutta jos seuraa niin asia unohdetaan hyvin nopeasti tai ääritapauksessa istutaan pari kertaa neukkarissa kampaviinereitä mussuttamassa ja paskaa läyryämässä. Sitten tehdään Muistio tai Suunnitelma tms. jolla virhe vältetään tulevaisuudessa. Todellisuudessa näiden ainoa tarkoitus on vain unohtaa se asia, nyt välinettä käyttäen..  Siinä kaikki.

Osa virkaloisista on ahkerampia haluaa tehdä enemmän työtä, ja saada näin enemmän palkkaa. Heitä varten on sitten kaikenlaisia "projekteja". Etenkin rahakkaimmat leikkiprojektit ovat ESR tms. rahoitteisia joilla saadaan ko porukka vilpittömästi kannattamaan EUvostoliiton riemuja ja hiljaiseksi se porukka joka tekee ne työt siinä organisaatiossa.

En tiedä. Olisi varmaan hieno pajapuolen projekti verrata vaikkapa juuri tuon Sveitsin julkishallintoa Suomen vastaavaan, miksei Vironkin. Hyvin tehty Homma^^^ saattaisi jopa poikia yhteiskunnallista keskustelua.. Veronmaksajien keskusliitosta yhteistyökumppani tai ainakin apuja jos eivät voi olla missään tekemisissä nazirasistifoorumilaisten kanssa?

[Golimar]

Suomen ongelma ei ole työttömien työhaluttomuus vaan julkinen sektori joka on kaksinkertainen verrattuna siihen mitä pystyttäisiin ylläpitämään, haittamaahanmuuttajien elätys ja €. Jos edellä mainitut riippakivet poistettaisiin niin Suomen talous ja työllisyys paranisivat nopeasti.

http://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkiset-menot/julkisten-menojen-kansainvalinen-vertailu/

http://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkiset-menot/veroeurojen-kaytto/

[uffomies]

Minun mielessäni pyörii eniten se että verovaroin kustannettuja palveluita karsitaan ilman että verot pienenee. Tämä paradoksi suurenee koko ajan ja tosiaan minne helvettiin ne rahat menee? Milloin tämä oikaistaan? Itse luulen kuten edellinenkin että julkinen sektori kasvaa liian isoksi ja siellä nimenomaan se johtoporras. Tuntuu että jokaisessa "uudistuksessa" johtoajatuksena on luoda uusi virkamieskerros jolle annetaan hyvät eläkevirat. Samalla suorittavaa porrasta hiillostetaan kovempaan työntekoon. On selvää ettei tälläinen meno kauaa jatku vaan joku tekee siitä selkeän tutkimuksen jota on vaikea kieltää. Jos ei sitä ennen veroja maksava keskiluokka rupea ihmettelemään mistä veroja maksetaan kun ei vastineita sille saa.
Itse luulen tälläisen kamelin selän murtajaksi mamutsunamin kustannuksia. Stubille tuli kiire blokata Terhon esitys laittaa mamumenot omaan piikkiin juuri tämän takia. Kustannukset olisi olleet niin selkeästi näkyvillä että jokainen suurinkin puusilmä olisi nähnyt mamujen ylläpidon kalleuden. Huvittavinta oli Stubin kommentti ettei valtio voi laittaa piikkiä auki mamuille. Miten se piikki pienenee menokehysten sisällä? Joko kaveri on tyhmä tai pitää muita yhtä tyhminä.

[Echidna]

Suomen ongelma ei ole työttömien työhaluttomuus vaan julkinen sektori joka on kaksinkertainen verrattuna siihen mitä pystyttäisiin ylläpitämään, haittamaahanmuuttajien elätys ja €. Jos edellä mainitut riippakivet poistettaisiin niin Suomen talous ja työllisyys paranisivat nopeasti.

http://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkiset-menot/julkisten-menojen-kansainvalinen-vertailu/

http://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkiset-menot/veroeurojen-kaytto/

Veroeuron jakaantumisen esittävä piirakka on hyvin havainnollinen. Hain vastaavan vuodelta 2010, niin nähdään mihin suuntaan mennään. Eli hallinto vaatii enemmän ja pienemmistä paloista on säästetty.

[Saturnalia]

Yrittäjät tekivät ennen Suomessa rahaa paremmin koska voimakkaalla protektionismilla luotiin vahvat kotimarkkinat.
Internetin puuttuminen oli myös eräänlaista protektionismia. Jos halusit jotain, se oli pakko ostaa Suomesta. Se luo kysynnän.
Työttömistä taitaa jo yli puolet olla työttömyyskorvauksen ulkopuolella. Jo vuosia sitten sossun varassa tulottomina oli 100 000 työtöntä, mikä selvisi eräästä tutkimuksesta jota silloin luin.
Nyt juuri pari päivää sitten oli uutinen, että viime vuonna annettujen karenssien määrä nelinkertaistui. Nyt tämän kaavaillun uuden vielä tiukemman säännöstön jälkeen se ehkä kahdeksankertaistuu.

Veikkaan että noin 200 000 työtöntä on tulottomina sossun varassa tällä hetkellä. Eivät näy missään työttömyystilastoissa.
Työttömyyskorvausten ehdot alkavat kohta olla lähinnä akateemista keskustelua, kun vähemmistö työttömistä saa enää mitään työttömyyskorvausta.
Tämä tilanne sopii valdelle tietenkin loistavasti. Tilastot näyttävät hyviltä, ja kun ihmiset ajetaan ehtojan jatkuvasti kiristämällä karenssiin tilastojen ulkopuolelle, niin valde on sitä mieltä ettei se manipuloi tilastoja vaan että se menettelee oikein.
Sehän tämä kiristelyn taustalla on. Katsotaan että on hyväksyttävää menettää oikeutensa olla tilastonumero jos kieltäytyy surkeasta työtarjouksesta.

[Saturoitunut]

Yrittäjyyttä on jonkin verran nostettu esiin tässä keskustelussa ja sitä on myös esitetty eräänä ratkaisuna työttömyyden hoidossa.

Pitkälti voisi kuitenkin sanoa, että yrittäjyys on silkkaa fantasiaa mitä tulee työttömyyden laskemiseen. Se voi olla ratkaisu joillekin yksilöille mutta se ei ole lähimainkaan realistinen optio kansallisella tasolla.

Suomessa on rekisteröitynä 365 000 yritystä. 325 000 (90% yrityksistä) näistä firmoista työllistää 0-4 henkilöä eli 269 000 (18% työvoimasta) ihmistä tai alle 1 yhden henkilön yritystä kohti. Suomessa on noin 500 000 tosiasiallista työtöntä.

...

Yrittäminen ei ole kovinkaan kannattavaa Suomessa enää. Yrittämisen kautta viimeiset suuret rahat tehtiin 70-luvulla. Sen jälkeen kannattavuus on laskenut tasaisesti ja nykyään kannattavuus on niin heikko, että yritykset elättää lähinnä yrittäjän eikä mitään rahaa jää yli liiketoiminnan kasvattamiseen.

Suomalaisista firmoista on siis pitkälti ulosmitattu jo kaikki minkä voi. Fyrkat päätyvät työntekijöiden taskuun eikä kassaan jää mitään ylimäärästä liiketoiminnan kasvattamisen tai yrittäjän vaurastuttamiseen.

Tämä on tilanne ylivoimaisessa enemmistössä yrityksiä, joita perustetaan tällä hetkellä. Vain kourallinen niistä noin 30 000 firmasta jotka perustetaan joka vuosi, menestyvät niin, että niitä voidaan kutsua kasvuyrityksiksi.

Jos jokainen noista olemassaolevista yrityksistä voisi palkata yhden henkilön lisää, työttömyys puolittuisi. Niin kuin sanot, yritysten kannattamattomuus on massatyöttömyyden takana. Täällä on yritetty tarjoilla demarifantasioita yrittäjistä, jotka tahkovat 20 tonttua kuussa itselleen ja riistävät samalla pientä demariäänestäjää, mutta todellisuus on toinen.

Lääke voi olla devalvointi, julkisen sektorin purkaminen, mamujen ampuminen raketilla kuuhun tai joku muu, mutta tauti on tämä. Tauti on siitä ikävä, että elintasomme laskee lähes vääjäämättä, kun Nokia-kuplan ja hillittömän syömävelanoton kuuma ilma päästetään kansantalouden pallosta pihalle.

[dothefake]

Sanonpa taas kerran, jotta jos purettaisiin pois se adoptiotakin voimakkaampi side yrittäjän ja työntekijän väliltä, niin työttömyys vähenisi valtavasti. Ei pienyrittäjä uskalla ottaa työntekijää, kun siitä ei pääse eroon kuin suurella rahalla, jos valittu osoittautuu huonoksi. Siinä voi mennä yrittäjän kotikin siinä jupakassa. Parempi siis tehdä itse niin paljon kuin jaksaa. Toinen asia on se ylimenokausi, kun töitä on vain puolelletoista ihmistä, mutta se ulkopuolinen saa heti palkkaa enemmän kuin itse yrittäjä, jos lakia noudatetaan ja sitä kyllä noudatetaan. Siitä pitää yhteiskunta huolen.

[Kari Kinnunen]

Suomessahan ongelma on työn hinta. Itäkilpailu tulee aiheuttamaan aikanaan tämän josta jo rekkafirma ketjussa sanoin. Kyse siis siitä, että lähteekö suomikuski vaikka Liettualaiselle tai Virolaiselle töihin. Tämä toki koskee kaikkia ammattialoja.

"
Miksei, jos kerta korvauksia ei tipu. Nälkä on hyvä motivaattori. Veikkaan kuitenkin palkkatasomme asettuvan jonnekin työttömyyskorvaus plus se legendaarinen yhdeksän euroa.

Veikkaan duunareiden palkkatason asettuvan jonnekin 500-700€/kk. IT yms. asiantuntijat tienannevat Viron tyyliin ehkä 2500€/kk.

Sosiaalituet asettuvat ehkä jonnekin 150-200€/kk.

Tämä siis sitten kunhan velkahana menee kiinni.
"

Eli asiat muuttuvat aikanaan ja suomalaisella duunarilla on edessä rankahko sosiaalinen sopeutumisprosessi.

[dothefake]

Lisään vielä senkin seikan, että yrittäjä yrittää tehdä rahaa enemmän kuin sitä menee. Jos se työntekijä tässä onnistuu, niin ei yrittäjä sille maantietä osoita. Vain tuottamattomat työntekijät tarvitsevat lain suojaa. Siksi riskiä ei kannata ottaa.

[Golimar]

Jos työtön ei ota vastaan kelvotonta työtarjousta niin hänelle tulee karenssi, joten työttömän pitää ehdottomasti hyväksyä työkkärin työtarjous ja mennä työhaastatteluun mutta työhaastattelussa hänen tulisi esiintyä siten ettei varmasti saa työpaikkaa, esittää juopunutta tai höpistä sekavia ja antaa kuva että on arvaamaton mutta ei kuitenkaan olla uhkaava haastattelijaa kohtaan.
Pukeutumiseen työttömän tulisi myös kiinnittää huomiota, vanha kunnon pultsari-look on tehokas mutta myös maastopuku ja siihen liittyvä muu rekvisiitta tehonnee kunhan esiintyminen on sopivaa asuun ja ulkonäköön, kunnon särmikäs sulkeisesitys työhaastattelun aluksi takaa varmasti toivotun lopputuloksen.

[Punaniska]

Olen itse kokenut palkansaajana sellaisia hetkiä että toisaalta ihmettelen etten ole joutunut hourulaan. (Hourulaankaan ei muuten nykyisin pääse millään; sekin on muuttunut vaikeammaksi. Kuten yrittäminen ja työn tekeminen.)

Oletan että moni muukin on nähnyt työelämässä uskomattomia asioita.

Joo, on tullut nähtyä. Ja se, joka väittää, ettei Suomessa ole korruptiota, ei tiedä, mistä puhuu.

Työelämä on monasti mennyt varsin raa'aksi. Suurin syy siihen ei ole mikään tässä ketjussa esitetty syy, vaan meidän riesanamme on moraalikato:

Suomi on maa, jossa kusipäät ovat niskan päällä.

Sori, mut näin se on.

[uffomies]

Lisään vielä senkin seikan, että yrittäjä yrittää tehdä rahaa enemmän kuin sitä menee. Jos se työntekijä tässä onnistuu, niin ei yrittäjä sille maantietä osoita. Vain tuottamattomat työntekijät tarvitsevat lain suojaa. Siksi riskiä ei kannata ottaa.

Ei se ihan näin mene joka tapauksessa, lähipiirissä on kokemusta että ei tarvitse kuin huono päivä yrittäjällä/tehtaan johtajalla niin kaveri saa lähteä. Ei katsottu katetta eikä toimenkuvaa. Seuraaja oli firmassa pari kuukautta kunnes löysi ns. paremman paikan. Sen jälkeen ei ole tietoa miten paikka täytettiin. Kyseessä vielä pieni paikkakunta jossa moniosaajan saaminen, jatkuvasti ns. ilmaisia ylitöitä tekevää, ei kesälomia ajallaan tekeviä ei puissa kasva. Osoitus ettei välttämättä omien etujen huonontaminenkaan aina auta kun yrittäjä tosiaan näyttää olevansa herra talossa. Sitten itketään kun ei löydy tekijöitä. Niin muuten ei tainnut edes vaatia niitä kuuluisia YT neuvotteluja vaan neuvottelu kesti sen 5 minuuttia.

[repo]

Lääkkeistä (julkisen sektorin pöhöön) puheenollen toistan tässäkin ketjussa yhdeksi lääkkeeksi sitä, että työnantaja/palkanmaksaja maksaa nk. työnantajakuluineen kaikkineen bruttopalkan ensin palkansaajalle. Verot ja veroluonteiset maksut on sitten laskutettava palkansaajalta niiden tahojen toimesta, jotka hoitavat näiden perintää. Näin palkansaajien käsitys paranee siitä, kuinka paljon verot ja verojen luonteiset maksut vievät palkasta. Voisi alkaa vaikuttaa monen äänestyspäätöksiin, kuka ehdokas on kasvattavamassa julkisia menoja milloin minkäkin hyvän ja jalon asian puolesta. Kun nykysysteemissä on vikana ajatushäiriö "mitä se on sinulta pois, jos julkiset menot kasvaa". Mutta juuri tästä syystä tätä ei tulla tekemään.

Toinen lääke: Samoin jokaisen suomalaisen tulisi lukea enemmän jokaisesta kuitista ja laskusta arvonlisäveroon menevää osuutta loppusummasta. Alv-summia ja muita veroja kun summailee koko vuoden ajalta esimerkiksi sähkölaskusta, niin väitän, että tolkun ihmisillä alkaa hieman mietityttämään, onko meillä varaa tähän hyvinvointivaltioon, joka ottaa osaa muiden maiden velkaperseilyn maksamiseen, pankkien tukemiseen ja kaikkien maailman ihmisten ihmisoikeuteen hyötyä meidän sosiaaliturvasta kun vain pääsee rajalle ja sanoo taikasanan.

[Risto A.]

Yrittäjyyttä on jonkin verran nostettu esiin tässä keskustelussa ja sitä on myös esitetty eräänä ratkaisuna työttömyyden hoidossa.

Pitkälti voisi kuitenkin sanoa, että yrittäjyys on silkkaa fantasiaa mitä tulee työttömyyden laskemiseen. Se voi olla ratkaisu joillekin yksilöille mutta se ei ole lähimainkaan realistinen optio kansallisella tasolla.

Suomessa on rekisteröitynä 365 000 yritystä. 325 000 (90% yrityksistä) näistä firmoista työllistää 0-4 henkilöä eli 269 000 (18% työvoimasta) ihmistä tai alle 1 yhden henkilön yritystä kohti. Suomessa on noin 500 000 tosiasiallista työtöntä.

Jokainen ymmärtää tästä, että työttömyyden edes huomioitava lasku edellyttäisi 100 000 tyypillistä (pien) yritystä lisää Suomeen. Työttömyyden puolittaminen yrittäjyyden kautta edellyttäisi noin 300 000 tyypillistä (pien) yritystä lisää.

Ei ole vaikea hahmottaa miten kaukainen tavoite on yrittää alentaa työttömyyttä lisäämällä yritysten määrä näin paljon.

Itse asiassa tilanne on tätäkin kurjempi. Yritysten määrän kasvaessa kannattavuus laskee kilpailun lisääntyessä. Merkittävä yritysmäärän lisääminen kasvattaa siis konkurssien määrän ja työttömyyttä jo markkinoilla olevissa yrityksissä.
On siis olemassa jonkinlainen maksimi yritysmäärä, jonka jälkeen työllisyys ei kasvaa lainkaan kun työpaikkoja häviää yhtä paljon vanhoista firmoista kun niitä syntyy lisää uusissa.

Huomioiden suomalaisten yritysten keskimäärin heikon kannattavuuden, voi todeta, että Suomi on jo siinä pisteessä missä yritysten määrän lisääminen ei paranna työllisyyttä lainkaan.

Todettakoon myös, että yrityksen perustaminen Suomessa on erittäin helppoa. Byrokratiaa on varsin  vähän. Suurempi ongelma on pääoman ja osaamisen puute, joka usein johtaa yrittäjän nopeaan konkurssiin kun liiketoiminta alettiin liian pienellä rahalla ja ilman tietotaitoa.

Yrittäminen ei ole kovinkaan kannattavaa Suomessa enää. Yrittämisen kautta viimeiset suuret rahat tehtiin 70-luvulla. Sen jälkeen kannattavuus on laskenut tasaisesti ja nykyään kannattavuus on niin heikko, että yritykset elättää lähinnä yrittäjän eikä mitään rahaa jää yli liiketoiminnan kasvattamiseen.

Suomalaisista firmoista on siis pitkälti ulosmitattu jo kaikki minkä voi. Fyrkat päätyvät työntekijöiden taskuun eikä kassaan jää mitään ylimäärästä liiketoiminnan kasvattamisen tai yrittäjän vaurastuttamiseen.

Tämä on tilanne ylivoimaisessa enemmistössä yrityksiä, joita perustetaan tällä hetkellä. Vain kourallinen niistä noin 30 000 firmasta jotka perustetaan joka vuosi, menestyvät niin, että niitä voidaan kutsua kasvuyrityksiksi.

Tuossa on kaikki pielessä. Alusta loppuun ja järjestelemällisesti - kaikki pielessä.

Ensimmäisenä, että yrityksien päätarkoitus ei ole luoda työpaikkoja. Työpaikkoja syntyy hyvän idean sivutuotteena. Työpaikkoja syntyisi rajusti enemmän pieniin yrityksiin jos palkan hinta ei perustuisi marxistiseen käsitykseen, että aika (työtunti) määrittää työn arvon. Jos duunari saisi palkkion duunin reaalisesta arvosta - eli osuuden siitä mitä asiakas on neuvottelujen jälkeen valmis maksamaan -  tilanne olisi paljon selkeämpi. Eli vaikka niin, että Jamppa saa tilauksen joltain isolta firmalta. Jamppa katsoo, että tilaus on niin iso, että tarvitsee siihen apua. Jamppa soittaa kaverilleen ja pyytää tätä auttamaan. Jamppa ja kaveri sopii miten nakki jaetaan. Sitten nämä tekee hommat, asiakas on tyytyväinen, pistää rahat Jampan tilille, Jamppa ja tämän kaveri jakaa fyffet niin kuin ovat sopineet. Kaikki on tyytyväisiä. Ongelma on, kun tässä on mukana kolmas, täysin ulkopuolinen nobody, joka kertoo mitä Jampan täytyy laskuttaa ja kuinka paljon Jamppa on siitä velkaa nobodylle, mutta etenkin tämä vitun nobody kertoo, kuinka Jampan täytyy maksaa tämän kaverille tunnin mukaan + mm. lomarahat yms!

Väitteesi myös siitä, että "isot rahat tehtiin viimeksi 70-luvulla" on aivan hillitön aivovoltti. Miten olisi sellainen pieni firma kuin Supercell? Entä Rovio? Sitten osoitat 70-luvulta suomalaisen firman, mikä ylsi samoihin lukemiin! Haloo?

Rassaa oikeasti aivan helvetisti, että sun kaltaiset ihmiset, jotka huutelee aivan mitä sattuu "täytenä totena", pitää tässä maassa niin kovaa jöötiä. Kerro sinä, mitä Teille pitäisi oikein tehdä, että turvat menisi tukkoon ja menisitte pois itseänne parempien tieltä?

[Tuomas3]

Lindström tuhlaa omaa ja virkamiesten aikaa. Jokainen voi olla niin "sairas" tai hankala työllistettävä, ettei mikään työnantaja ottaisi taakakseen edes maksusta.

Ongelma on edelleekin se, ettei työpaikkoja ja intoa yrittäjyyteen ole riittävästi. Ei se kepulikonstein muutu.