Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)

[Titus]

uniperia vaietaan kuoliaaksi ja vähän valkopestäänkin jo:

Fortumin riskien vastapainona olivat hyvät tuotot

Syntipukkien etsimisen sijaan on hyvä muistaa, että Venäjän kaasutoimituksista on tullut länsimaiden omasta aloitteesta merkittävä ase sodankäynnissä.

ENERGIAYHTIÖ Fortum on ollut suuri pohjoismainen menestystarina. Sen pohjoismainen ydinbisnes tuottaa analyytikkoarvion mukaan periaatteessa yhä miljardin euron verran tuottoa vuodessa.

Uniperin viime viikon pelastusneuvotteluissa oli kysymys enää siitä, mitä Saksan valtio oli valmis tekemään, jotta Uniperia ei päästetä nurin. Tämä tuli selväksi omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd) linjattua, että Fortum ei anna uusia pääomia Uniperin pelastamiseen. Lopputuloksena Uniperista tuli yksi pehmuste saksalaisille lisää siinä sodankäynnissä, jossa Venäjä Gazpromin kaasutoimituksia säätelemällä voi aiheuttaa kaasun hintapiikkejä saksalaisten kiusaksi.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008965293.html

Jälkimmäinen boldaus on puhdasta valehtelua koska Fortum osaomistajana joko laittaa lisää rahaa likoon tai laimentaa omistustaan edelleen. Miljardit paukkuu kumminpäin vaan.

[Golimar]

Luulen että Fortum saa lähteä tyhjin käsin Venäjältä jonne on syydetty rahaa kai 4.5 miljardia €.

X

KUN Fortum teki päätöksen lähteä valtaamaan Uniperia, vastasi omistajaohjauksesta ministeri Mika Lintilä (kesk). Uniperin enemmistöomistaja Fortumista tuli omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd) aikana. Heidän olisi ollut käytännössä mahdotonta haastaa Fortumin silloisen toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin ja Fortumin hallituksen puheenjohtajan Sari Baldaufin vahvaa näkemystä siitä, että Uniper-valtaukseen tulee ryhtyä.

X

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

X

[tweet]1496092675115827206[/tweet]

https://twitter.com/TommiPalve/status/1496092675115827206

[sancai]

20.7. 16:30

...
Rauramon edeltäjän, Fortumin toimitusjohtajana heinäkuuhun 2020 asti toimineen Pekka Lundmarkin kuukausipalkka oli 80 000 euroa.

Fortumin epäonninen Uniper-kauppa puskettiin läpi nimenomaan Lundmarkin toimitusjohtajakaudella. Fortum ilmoitti ostoaikeistaan 2017. Lundmarkin aisaparina toimi silloinen Fortumin hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf, joka sai esimerkiksi 2017 hallitustehtävästään palkkiota 84 000 euroa.

Lundmarkin huippuvuosi tienesteissä oli 2019, jolloin Fortumin omistusosuus Uniperissa nousi yli 70 prosenttiin ja Uniper-kokonaisinvestointi noin 6,2 miljardiin euroon. Palkitseminen perustui tuolloin yhtä paljon osakekohtaiseen tulokseen kuin osakkeen kokonaistuottoon.

Lundmark nettosi 2019 Fortumissa 2 155 000 euroa. Lundmarkille maksettiin palkkoina ja luontoisetuina tuolloin 1 057 000 euroa, osakeperusteisina kannustimina 898 000 euroa ja tulospalkkioina 200 000 euroa. Lundmarkin lakisääteiset eläke-etuudet olivat 207 000 euroa ja vapaaehtoiset eläke-etuudet 265 000 euroa.

Fortumin johtoryhmän ansiot olivat vuonna 2019 huippulukemissa: johtoryhmän jäsenten palkitseminen oli yhteensä 9 287 000 euroa.

FORTUM on luonut erilaisia kannustinjärjestelmiä avainhenkilöitään tukeakseen.

Joulukuussa Fortumin hallitus päätti yhtiön avainhenkilöstön ja ylimmän johdon pitkän aikavälin kannustinohjelman vuosien 2022–2024 ansaintajaksosta, jonka piirissä on enintään noin 140 osallistujaa, mukaan lukien Fortumin johtoryhmän jäsenet.

...

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008955811.html

Tämä Pekka Lundmark on sattumalta myös World Economic Forumin agenda contributor.

Näin Lundmarkia kehutaan World Economic Forumin nettisivulla:

Pekka Lundmark had almost 20 years' experience as a Chief Executive Officer (CEO) before joining Nokia as President and CEO in 2020. Over his career, he has accrued deep expertise in the telecommunications, technology, energy, machinery and finance sectors, all central to the transition into the Fourth Industrial Revolution which Nokia is enabling with its critical networking technology. Pekka's career in fact started as an Account Manager at Nokia in 1990, helping oversee the company's emergence as a key mobile phone and infrastructure player. Originally from Espoo, Finland, he earned a master's degree in Information Systems from the former Helsinki University of Technology (now Aalto University) and his broad experience since includes working in Silicon Valley and Asia. Pekka has rightly earned a reputation as a dynamic and visionary leader, expert in adapting businesses to capitalize on coming trends. His many advisory roles include with the Climate Leadership Council and Broadband Commission for Sustainable Development.

Häntä kehutaan esimerkistä kyvyistään ennakoida tulevia trendejä, sekä työstään ilmaston ja kestävän kehityksen eteen.

https://www.weforum.org/agenda/authors/pekka-lundmark

[Pallopääkissa]

Reijonen: Miksi Fortumin hallituksessa on runsaasti muiden maiden kansalaisia?

Fortumin hallitus teki tammikuussa päätöksiä isoista rahoista. Fortum myönsi Uniperille noin 8 miljardia euroa konsernirahoitusta takauksina ja lainoina. Tuli skandaali ja riski realisoitui. Suomalaisille veronmaksajille on sen takia tiedossa mahdollisesti jopa kymmenen miljardin menetykset, kirjoittaa Minna Reijonen.

Juttu on Savon Sanomissa mutta se on maksumuurin takana.
https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4739337

[repo]

^Ehkä sama juttu Suomen Uutisissa - ja ilman maksumuuria.

Reijonen: Miksi Fortumin hallituksessa on runsaasti muiden maiden kansalaisia?

Fortumin hallitus teki tammikuussa päätöksiä isoista rahoista. Fortum myönsi Uniperille noin 8 miljardia euroa konsernirahoitusta takauksina ja lainoina. Tuli skandaali ja riski realisoitui. Suomalaisille veronmaksajille on sen takia tiedossa mahdollisesti jopa kymmenen miljardin menetykset, kirjoittaa Minna Reijonen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen ärähtää, että suomalaisten ei todellakaan kuulu maksaa saksalaisten kaasulaskuja.

Reijonen ihmettelee, miksi yhtiössä, jossa enemmistön osakkeista kuitenkin omistaa Suomen valtio, voi hallituksen jäseninä olla runsaasti muiden maiden kansalaisia.

– Yhtiökokous valitsee hallituksen. Siinä vaiheessa tulee kiinnittää huomiota hallituksen vahvaan osaamiseen.
[...]

Fortumin hallituksessa istuvilla henkilöillä on Suomen, Saksan, Portugalin, Tanskan, Yhdysvaltojen ja Sveitsin kansalaisuuksia. Osalla hallituksen jäsenillä on kaksoiskansalaisuus.

Reijonen hämmästelee, että pelkästään Suomen kansalaisuuden omaavia henkilöitä on yhdeksänjäsenisessä hallituksessa vain kolme.

– On huomionarvoista, että Suomi omistaa tästä yhtiöstä kuitenkin yli puolet. Vastaavasti kokonaan Saksan kansalaisia tai Saksan kaksoiskansalaisuuden omaavia henkilöitä on hallituksen jäsenissä kolme henkilöä.
[...]

Suomen Uutiset, 27.7.2022

[repo]

Myös tälle vahva lukusuositus.

Ranne: Valtion omistajaohjaus petti täysin – "Ministeri Tuppuraisen on kannettava poliittinen vastuunsa ja erottava"

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne totesi (25.7.) Ylen Aamu tv:n ja radion Ykkösaamu-lähetyksissä, että valtion omistajaohjaus petti Fortumin tapauksessa. Myös omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen epäonnistui Ranteen mukaan tehtävässään.

– Valtion syy omistaa 50,8 % Fortumista on strateginen: "sähköntuotannon riittävyyden varmistaminen myös poikkeusolosuhteissa". Yhtiön toimialan ydin on sähkön, lämmön ja kaasun tuotanto, hankinta, siirto, jakelu ja myynti. Sen sijaan Fortumin toimitusjohtajan mukaan yhtiön tarkoitus on edistää muutosta kohti puhtaampaa maailmaa. Lisäksi Fortumin englanninkielisessä tiedotteessa 22.7.2022 kerrotaan, että se hankki Uniperin ajaakseen puhtaaseen energiaan siirtymistä kautta Euroopan, Lulu Ranne kertoo.

Suomalaiset maksavat saksalaisten laskun

Ranne toteaa, ettei Fortumin ilmastoristiretki Saksaan toteuttanut valtion energian huoltovarmuusstrategiaa vaan päin vastoin vaaransi sen toteutumisen. Suomalaisia kehotetaan nyt säästämään energiaa, koska sähkö ei ehkä riitä ensi talvena.

– Fortumin pitäisi olla ratkomassa Suomen energiaongelmia sen sijaan, että se tuhlaa suomalaisten maksaman sähköverkon myynnistä saamansa rahat saksalaisten lämmittämiseen.

– Vastoin hallituksen omaa omistajapoliittista periaatepäätöstä, omistajaohjaus ei ole edes nimennyt ketään Fortumin hallitukseen ennen kuin vasta 28.3.2022, kun kriisi oli jo pitkällä. Ei voi ohjata jos ei valvo, ja valvonta on pettänyt täydellisesti, Ranne sanoo.
[...]

Suomen Uutiset, 26.7.2022

Koko juttu linkistä. Lainauksen korostus minulta, koska se vastaa (tai yrittää vastata) kysymykseen, miksi Fortum osti Uniperia? Mutta ei tehdä asiasta yhtään monimutkaisempaa kuin se on, yksinkertaisesti Lulu Ranne on oikeassa.

[Aimo Räkä]

Dynaamiset kiitokset visionäärijohtaja Pekka Lundmarkille ja Tytti työntäköön päänsä syvemmälle siihen tuppuraiseen jonne ei aurinko paista. Nää tulee suomalaisille tosi kalliiksi.

[Golimar]

X

Hörhöilyä tosiaankin on ilmastossa. Ja sen muutoksessa.

" Fortum ja Uniper muodostavat eurooppalaisen energiakonsernin, jonka tavoitteena on mahdollistaa siirtymä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. "

https://mb.cision.com/Main/15253/3604431/1606891.pdf

Mitä tähän ilman minkäänlaista valtionohjausta toimineeseen Fortumiin tulee, niin katsotaanpa mitä omistajaohjauksesta on sanottu eduskunnan suuressa salissa:

Näin omistajaohjausministeri Tuppurainen eduskunnan suuressa salissa:

" Omistajapoliittiset periaatteemme ovat sellaiset, että niitä pystytään noudattamaan valtionyhtiöissä niin haasteellisessa kuin myös normaalissa liiketoimintatilanteessa. Omistajaohjauksemme on ennustettavaa, eteenpäin katsovaa ja valtion strategiset intressit turvaavaa.

Sen tunnus on "Vaurautta vastuullisella omistajuudella".

Painotamme omistajana yhtiöille arvon luomisen lisäksi myös ilmastonmuutoksen torjuntaa, digitalisaation hyödyntämistä sekä yritysvastuuasioita. Edellytämme, että yhtiöt ottavat huomioon tavoitteen hiilineutraalista Suomesta 2035 sekä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Tavoitteet tulee saavuttaa kestävää kilpailukykyä vahvistaen ja sosiaalisesti vastuullisesti. "

"Suomen valtio on huomattavan suuri toimija Suomen taloudessa ja elinkeinoelämässä, ja valtio on omistajana pitkäjänteinen ja vakaa. Ja me huolehdimme siitä, että tämän omaisuuden arvo säilyy myös tuleville sukupolville. Vakauden arvo korostuu erityisesti näinä kriisiaikoina.

Ehkä kaikkein tärkein toimintamme johtolanka on se, että me huolehdimme siitä, että niin valtionyhtiöiden kuin muidenkin yritysten toimintaedellytykset säilyvät ja että toimintaedellytysten suhteen on ennustettavuutta. Se on se a ja o, ja siihen koko Marinin hallitus yhdessä tähtää. "

"Valtio omistajana edellyttää kannattavilta yhtiöiltään sitä, että osinkotuloutus on vertailukelpoinen vastaaviin yhtiöihin nähden, koska näillä osinkotuloilla — kuten huomaamme, viime vuoden budjetissakin puolitoista miljardia — me rahoitamme tärkeitä hyvinvointivaltion menoja. "

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2020+3.aspx

X

https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/fortum-osa-3.244328/page-466#post-7075980

[Augustus]

Aikaisemmin tehtyjen poliittisten energiasekoilujen äpärälapsi kai tämäkin:

Jälleen yksi sähköyhtiö nurin: 70 000 asiakkaan Lumo Energia lopettaa toimintansa – kuluttajan on vaikea nähdä riskejä ennalta, sanoo Energiaviraston johtaja
...
https://yle.fi/uutiset/3-12552393

Mun mielestä kuluttajana koko energiabisnestä vaivaa sama ongelma kuin taksialaa. Meille kansalaisille aikaisemmin myytiin kilpailutuksen ilosanomaa, joka ainoastaan halventaa sähkön hintaa, koska kilpailu, mitä muutakaan sellainen voisi tehdä. Vain kuluttajahan voi voittaa tässä sähköyhtiöpörssipelissä. Monet uskoivat tähän evankeliumiin, koska vain yksityinen bisnes voi karsia entisaikaista sosialistista /säännösteltyä/byrokraattista sähkön myyntiä. Kun tilaan pörssissä hinnoiteltua reaalihintaista sähköä tienaan varmasti! No, oppirahoja on varmasti maksettu kyynelsilmin tästäkin bisnessekoilusta.

Ihmeellistä kyllä, mun muistini mukaan sähkön hinta on ollut aina 70-luvulta eteenpäin hyvin ennustettavaa, ei ollut mitään pörssiheilahduksia ym.
Miten ihmeessä silloin osattiin hoitaa energia-asiat niin hyvin, kun nyt se ei onnistu kallispalkkaisilta päättäjiltä, ei niin mitenkään. Mun selitykseni on se, että Suomen energia-alan pitäisi kuulua aina valtiolle, tai verrattaville säännöstellyille toimijoille, joihin markkinavoimat eivät pääse puremaan.

Kun muutin muutama vuosi sitten, mun piti tehdä uusi sähkösopimus. Tarjolla oli kaikenlaista kikkailua kellonajoilla ja ties millä. Pohdiskelin tuolloin, että mikähän noista tarjokkaista sitten pitäisi ottaa. Olin ja olen edelleen sen verran yksinkertainen, että valitsin suoraan kiinteähintaisen sähkösopimuksen, koska se oli kaikkein yksinkertaisin vaihtoehto. No, sopimus tuli kerrostaloon, joten varmaan sen aikaisin tiedoin jokainen sopimus olisi antanut suurinpiirtein saman sähkölaskun. Toista se on ihmisillä, joiden sähkön tarve on eri suuruusluokkaa.

Vaikka ymmärrän kilpailutuksen ja kilpailun yleensä aina tarpeellisena, niin kaikenlaiset sote/ yleinen IT-tunarointi/sähkö/taksi-kilpailutukset kyllä saa mut haikailemaan taas jotain "(kansallista)sosialismia", jossa joku jäätävä virasto määrää pelisäännöt. Onpahan ainakin elämä yksinkertaisempaa, ei tarvitse räplätä jotain kännykkää, jotta voittaisin 3 euroa jossain taksikilpailussa baari-illan päätteeksi,  Tosin en käy baareissa, mutta noin esimerkin vuoksi.

edit: kirjoitusvirheitä.

[Pallopääkissa]

Onko tämä sopiva ketju tuolle vai pitäisikö tuo laittaa Riikka Purra-ketjuun? Riikka Purran kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/c4cf354b-24eb-4b15-a434-9962854ca9d4

Kuka kantaa vastuun Uniper-sotkusta?
Fortumin ja Uniperin sotku osoittaa omistusohjauksen olevan Suomessa surkeassa jamassa. Pääministeri ja valtiovarainministeri eivät vaivaudu edes vastaamaan asiasta, Riikka Purra kirjoittaa kolumnissaan.

[jmk]

Ihmeellistä kyllä, mun muistini mukaan sähkön hinta on ollut aina 70-luvulta eteenpäin hyvin ennustettavaa, ei ollut mitään pörssiheilahduksia ym.
Miten ihmeessä silloin osattiin hoitaa energia-asiat niin hyvin, - -

Niin. Mitenkähän sitä osattiin. Tehtiin sähkö vakailla, hyvin ennustettavilla ja säädettävillä menetelmillä kuten hiilellä, vesivoimalla, ydinvoimalla (70-luvun lopulta alkaen). Mikähän siinä voisi olla, että sillä tavoin saatiin vakaata tuotantoa, jota oli helppo myydä vakaalla hinnalla.

Ja mikähän voisi olla syynä siihen, että nykyään sähkön tarjonta heiluu kuin hullu heinäpellolla. Välillä tuulee niin pirusti, että sähkön hinta menee nollaan, kun kukaan ei osta niin paljon sähköä, ja välillä on tyyntä ja raavitaan sähköä mistä saadaan. Mikähän sen muutoksen olisi aiheuttanut? Ne markkinat, vai se iki-ihana valtiovalta, joka on toimillaan ajanut Suomen sähköverkon tuuliriippuvaiseksi?

Kun tämä on tiedossa, niin ...

Mun selitykseni on se, että Suomen energia-alan pitäisi kuulua aina valtiolle, tai verrattaville säännöstellyille toimijoille, joihin markkinavoimat eivät pääse puremaan.

... tämä kuulostaa lähinnä huonolta vitsiltä. Valtioko meidät pelastaa valtion itse aiheuttamalta ongelmalta?

Silloin kun sitä tuulisähköä ei ole, niin eipä se valtiovalta sitä mistään pysty taikomaan. Jos hintaakaan ei voi silloin nostaa niin sitten pitää säännöstellä sähkön saantia. Katkotaan sitten ihmisiltä sähköjä valtiovallan määräämässä aikataulussa.

[Augustus]

Ihmeellistä kyllä, mun muistini mukaan sähkön hinta on ollut aina 70-luvulta eteenpäin hyvin ennustettavaa, ei ollut mitään pörssiheilahduksia ym.
Miten ihmeessä silloin osattiin hoitaa energia-asiat niin hyvin, - -

Niin. Mitenkähän sitä osattiin. Tehtiin sähkö vakailla, hyvin ennustettavilla ja säädettävillä menetelmillä kuten hiilellä, vesivoimalla, ydinvoimalla (70-luvun lopulta alkaen). Mikähän siinä voisi olla, että sillä tavoin saatiin vakaata tuotantoa, jota oli helppo myydä vakaalla hinnalla.

Ja mikähän voisi olla syynä siihen, että nykyään sähkön tarjonta heiluu kuin hullu heinäpellolla. Välillä tuulee niin pirusti, että sähkön hinta menee nollaan, kun kukaan ei osta niin paljon sähköä, ja välillä on tyyntä ja raavitaan sähköä mistä saadaan. Mikähän sen muutoksen olisi aiheuttanut? Ne markkinat, vai se iki-ihana valtiovalta, joka on toimillaan ajanut Suomen sähköverkon tuuliriippuvaiseksi?

Kun tämä on tiedossa, niin ...

Mun selitykseni on se, että Suomen energia-alan pitäisi kuulua aina valtiolle, tai verrattaville säännöstellyille toimijoille, joihin markkinavoimat eivät pääse puremaan.

... tämä kuulostaa lähinnä huonolta vitsiltä. Valtioko meidät pelastaa valtion itse aiheuttamalta ongelmalta?

Silloin kun sitä tuulisähköä ei ole, niin eipä se valtiovalta sitä mistään pysty taikomaan. Jos hintaakaan ei voi silloin nostaa niin sitten pitää säännöstellä sähkön saantia. Katkotaan sitten ihmisiltä sähköjä valtiovallan määräämässä aikataulussa.

No ei se ole vitsi siinä mielessä, että ennen osattiin hoitaa valtakunnan energia-asiat huomattavasti paremmin (!). Nykyvaltio on sitten eri asia, kuten me jokapäiväisessä elämässämme näemme. Mutta ei tämä nykymeno estä haaveilemasta paremmasta politiikasta ja uskon, että kaikenlaisten pörrssisähköjen sijasta kuluttajaa palvelee parhaiten joku hallituksen valtuuttama (ei nykyisen) valtion ehdoton monopoli energiassa.

[Lalli IsoTalo]

Ihmeellistä kyllä, mun muistini mukaan sähkön hinta on ollut aina 70-luvulta eteenpäin hyvin ennustettavaa, ei ollut mitään pörssiheilahduksia ym.

Joskus muinoin pidettiin ihanteena sitä, että valtio luo vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön kansalaisille ja yrityksille, joiden perusteella voidaan tehdä turvallisesti pitkän tähtäimen suunnitelmia ja toteuttaa niitä. Nyt tavoite tuntuu olevan epävakaa ja ei-ennustettavissa oleva kvartaaliympäristö.

[Vesa Heimo]

uskon, että kaikenlaisten pörrssisähköjen sijasta kuluttajaa palvelee parhaiten joku hallituksen valtuuttama (ei nykyisen) valtion ehdoton monopoli energiassa.

Pikkuinen kommunismin tuoksu tuossa.

[Augustus]

uskon, että kaikenlaisten pörrssisähköjen sijasta kuluttajaa palvelee parhaiten joku hallituksen valtuuttama (ei nykyisen) valtion ehdoton monopoli energiassa.

Pikkuinen kommunismin tuoksu tuossa.

No ei ole, miten nyt niin ajattelet. Mielestäni on tiettyjä valtakunnan asioita, joiden huolehtiminen kuuluu valtiolle, eikä yksityisille firmoille ja energia kuuluu sellaisiin, poliisin ja maanpuolustuksen ohella, esimerkiksi. Mutta, asiasta voi aina vääntää peistä, sitähän se politiikka on.

Mutta noin humoristisesti, miten se vihersiirtymä sitten, jossa valtio määrää, no vihersiirtymän...

[L. Brander]

Sitten on myös sosialistisia percnreikiä, kuten Suomi, jossa valtio muka huolehtii (ei huolehdi mistään), haluaa poliitikoille rahaa jaettavaksi, häiriköi markkinoilla yksityisiä yrityksiä, tekee lainsäädäntöä ajatellen valtion sijoituksia, käyttää viranomaisvaltaa väärin ja vastuunkannon hetkellä kertoo, kuinka kyseessä ovat pörssiyhtiöt tai yksityiset yritykset.

On outoa, että jopa hommalla on ihmisiä, jotka kuvittelevat, ettei Suomi olisi sosialismi ja erityisen raukkamainen kleptokratia. Me ollaan Valko-Venäjä, Kreikka tai sotia edeltävä Ukraina. Ei Norja, Sveitsi tai edes melko korruptoitunut Saksan liittotasavalta.

Ja suomalaiset on tyytyväisiä. Tämä on se, mitä tämä jengi haluaa. 

[HDRisto]

Fortum taitaa olla konkurssikypsää tavaraa. Pari linkkiä Pauli Vahteran blogiin.
https://www.vahtera.blog/post/uniper-sari-baldauf-ja-fortumin-konkurssi
https://www.vahtera.blog/post/liian-suuri-kokoaan-suurempi-fortum

[Golimar]

X

Tuottavista bisneksistä myymällä saatua varallisuutta töngitty tuskaa tuntematta jo 16 miljardia euroa Saksassa taivaan tuuliin ja lisää palaa kaiken aikaa kun shaisse-Fortza tekee täysin älyvapaalla Uniper-kaupallaan viellä kertakaikkisen ylitsepääsemättömän suomalaisen investointihulluusennätyksen...

Kaitpa siinä on se, että täällä Euroopan Japanissa ei vain voida relevantisti myöntää sitä, että ollaan jälleen kerran tultu niksmannisakemannien vedättämäksi ja rahastamaksi.

Nyt tullaan sitten valitun agendan myötä niksmannisakemannien moninkertaisesti rahastamaksi ja lopuksi Uniper palaa taas sakemanniomistukseen, kuitenkin.
(=Jos kasvojen menettämien uhkaa valtioita. Silloin ongelma mielellään kielletään tahi sitä vähätellään. Se estää totuuden paljastumisen tai siirtää sitä kohtalokkaasti eteenpäin.)

X

https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/fortum-osa-3.244328/page-467#post-7076093

[Golimar]

TILAAJILLE

He ohjasivat Fortumin pahaan Uniper-loukkuun: Lista paljastaa pitkän rivin tunnettuja päättäjiä

Fortum menetti vallan pitkään himoitsemastaan Uniperista. Saksa suojelee nyt kansalaisiaan eikä suomalaisia osakkeen­omistajia, eikä Fortum voi asettua sen tielle.

Pörssiyhtiö Fortum halusi nousta eurooppalaiseksi energiajätiksi ja suuren mittaluokan järjestelijäksi energiamurroksessa. Toisin kävi: yhtiö on nyt vuosia kestävässä kaasun hintaloukussa, Venäjän ja Saksan pihdeissä ja menettänyt valtansa kehittää miljardeilla hankkimaansa tytäyhtiötä Uniperia haluamaansa suuntaan.

https://www.talouselama.fi/uutiset/he-ohjasivat-fortumin-pahaan-uniper-loukkuun-lista-paljastaa-pitkan-rivin-tunnettuja-paattajia/46fc1d12-a2a3-4b6f-a7ff-62c8c38e700d?_ga=2.118456079.707266496.1658737600-550116978.1587015350

Fortumilla oli Uniperin suhteen kunnianhimoiset suunnitelmat. Uniperin piti toimia vipuna, joka nostaa Fortumin suureksi eurooppalaiseksi energiapeluriksi ja puhtaan energian murroksen toteuttajaksi. Tästä kertoo esimerkiksi Pekka Lundmarkin haastattelu Talouselämässä helmikuussa 2020.

"Haluamme rakentaa kokonaisuuden, josta tulee todellinen suunnannäyttäjä ja vahva toimija Euroopan energiamurroksessa", Lundmark totesi.

Myös Baldaufin jälkeen hallitusta johtanut Matti Lievonen kehui Uniper-kauppaa.

"Tämä oli mahdollisuus päästä Euroopan markkinoille. Nousemme Euroopan kolmanneksi suurimmaksi päästöttömän sähkön tuottajaksi. Pääsemme mukaan Euroopan laajuiseen energiamurrokseen ajurin paikalle. Kyllä se on hieno saavutus", Lievonen totesi Talouselän haastattelussa toukokuussa 2020.

https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/fortum-osa-3.244328/page-468#post-7076190

X

Vakautuspaketissa on kolme peruselementtiä:
- Saksan valtio hankkii 30 prosentin osuuden Uniper SE:n osakkeista merkitsemällä
noin 157 miljoonaa uutta osaketta noin 267 miljoonalla eurolla. Osakkeet merkitään
nimellisarvolla 1,70 euroa osakkeelta,
- Saksan hallitus on sitoutunut tarjoamaan Uniperille enintään 7,7 miljardia euroa
rahoitusta vaihdettavissa olevilla instrumenteilla ja tarvittaessa valmistautuu antamaan
lisäätukea mahdollisten tappioiden kattamiseksi,
- Saksan valtion omistama pankki KfW antaa Uniperille 7 miljardia euroa lisätukea
yhtiön rahoitusaseman vahvistamiseksi nostamalla aiemmin myönnetyn lyhytaikaisen
valmiusluoton määrää nykyisestä 2 miljardista eurosta 9 miljardiin euroon.
Lisäksi Saksan hallitus on ilmoittanut aikovansa ottaa käyttöön mekanismin, jonka
avulla Uniper voi 1. lokakuuta lähtien siirtää asiakkailleen 90 % korkeammista kaasun
hankintakustannuksista, jotka aiheutuvat venäläisen kaasun toimitusrajoituksista.
Saksan hallitus on valmiudessa myös antamaan Uniperille lisää tukea, mikäli Venäjä
jatkaa kaasun vientirajoituksia ja Uniperin kertyneet nettotappiot ylittävät yhteensä [7]
miljardia. Mahdollinen lisätuki on tarkoitus toteuttaa tavalla, joka ei laimenna Uniperin
osakkeenomistajien omistusta.
Yllämainittujen toimenpiteiden seurauksena Fortumin omistusosuus Uniperissa
laimenee 56 %:in nykyisestä noin 80 %:sta alkuperäisen osakemerkinnän yhteydessä.
Tämän jälkeen Fortum on edelleen Uniperin enemmistöosakas ja yhdistelee
taloudellisessa raportoinnissa Uniperin tytäryhtiönä.
Aiemmin tänä vuonna Fortum myönsi Uniperille taloudellista tukea 8 miljardia euroa.
Tuki koostui osakaslainasta ja emoyhtiön takauksesta. Perustuen Fortumin antamaan
tukeen Fortumilla on myös mahdollisuus muuntaa Uniperille myöntämänsä 4 miljardin
euron laina enintään 70% osuuteen Saksan valtion merkitsemistä vaihdettavista
instrumenteista. Fortum pystyy näin ollen säilyttämään enemmistöomistuksensa.
Fortumin Uniperille aiemmin myöntämä 4 miljardin euron emoyhtiötakaus säilyy
ennallaan. Takaisinmaksujärjestyksessä KfW:n lainat ovat etusijalla Fortumin lainaan
nähden.

X

https://mb.cision.com/Main/15253/3604431/1606891.pdf

[Golimar]

X

Teleoperaattori Sonera yritti laajentaa toimintaansa Eurooppaan it-kuplan hurjimpina hetkinä vuonna 2000. Sonera ei saanut Keski-Euroopan toimintaansa edes aloitettua, kun se jo kirjasi Saksan ja Italian toimilupansa vain kaksi vuotta myöhemmin nollan arvoisiksi.

Alaskirjauksia 4,3 miljardia euroa, nykyrahassa arvo 5,5 miljardia euroa.

FORTUM on vuonna 2022 hurjassa alaskirjauskunnossa. Vuosi on vasta puolivälissä, ja vanhat ennätykset näyttävät enää maakuntasarjan suorituksilta.

Fortum osti Uniperin osakkeita viime vuosina noin seitsemällä miljardilla eurolla. Näiden osakkeiden arvo on nykyisellä Uniperin kurssilla laskettuna enää noin 1,5 miljardia euroa.

Lisäksi Fortum joutuu alaskirjaamaan lähes varmasti omien Venäjän-toimintojensa arvoa. Arvioidaan optimistisesti, että Fortumin omien Venäjä-toimintojen alaskirjaukset jäävät noin miljardiin euroon.

Uniper- ja Venäjä-alaskirjaukset yhteen laskettuna Fortum tekisi tänä vuonna noin 6,5 miljardin alaskirjaukset. Luku voi olla suurempikin, jos Uniperin arvo putoaa entisestään tai jos Venäjän toiminnoista ei saa sitä vähääkään takaisin.

X

Soneran suuri alaskirjaus 20 vuotta sitten oli vain surkea sijoitus, mutta sen investoinnin toiminta loppui ennen kuin ehti alkaakaan. Fortumin tilanne on paljon ikävämpi: Uniper polttaa rahaa kymmenien miljoonien eurojen päivävauhtia, eikä loppua näy.

Analyysiyhtiö Inderes arvioi Uniperin tekevän tänä vuonna yli seitsemän miljardin euron tappiot kaasubisneksellään. Tytäryhtiö Uniperin tuloskunto näkyy suoraan emoyhtiö Fortumin tulosriveillä.

Fortumin päivittäisen toiminnan tulosta kuvaa parhaiten tulos ennen arvonalentumisia, korkokuluja ja veroja – eli käyttökate. Inderes arvioi Fortumin käyttökatteen painuvan yli kuusi miljardia euroa miinukselle.

Jos Venäjä vääntää kaasuhanan kokonaan kiinni, kymmenen miljardia tappiota Fortumille on realistinen veikkaus.

X

https://www.hs.fi/visio/art-2000008970436.html

[Pallopääkissa]

Miksi Fortum ylipäätään perustettiin? Se perustettiin yhdistämällä öljy-yhtiö Neste ja sähköyhtiö Imatran Voima. Pitäisikö Fortum lakkauttaa ja ottaa takaisin Neste ja Imatran voima jotka jatkaisivat omina yhtiöinään?

[P]

Miksi Fortum ylipäätään perustettiin? Se perustettiin yhdistämällä öljy-yhtiö Neste ja sähköyhtiö Imatran Voima. Pitäisikö Fortum lakkauttaa ja ottaa takaisin Neste ja Imatran voima jotka jatkaisivat omina yhtiöinään?

Järjestely on jo purettu ajat sitten pilkkomalla Neste taas omaksi yhtiökseen, jolla ei ole mitään tekemistä Fortumin kanssa. Minäkin aikoinaan jouduin Fortumin omistajaksi omistamalla Nestettä fuusion aikana. Sitten joku vuosi myöhemmin Fortumin ja Nesteen dissoluutiossa minulle Fortumin omistajana jaettiin/ annettiin merkitä taas Nesteeen osakkeita. . "Imatran Voima"-osa piti vaan Fortum nimen.

Se miksi ne alun perin yhdistettiin, en tiedä kenen hullu aivoitus se oli?

[Jorma M.]

En ole tässä(kään) mikään älykkö, mutta luulisi että viikossa saataisiin paljon aikaan jo.

Huomenna heti kaksi päätöstä

1) vihreät ja vasemmistoliitto poistetaan toistaiseksi päätöksenteosta
2) ydinvoiman, hiilivoiman, turpeen käytön tehostamiseen liittyvät päätökset kehiin
3) vesivoiman, tuulivoiman, aurinkovoiman tehostamispäätökset jos ja kun sellaisia voidaan tehdä.

Seuraavina päivinä esim:

4) kaikki mahdolliset kannattavat Fortum/Uniper -päätökset joita pystytään juridisesti tekemään, tehdään

5) Euroalueesta irrottautumisen valmistelut kehiin 

6) voimakas kansalaisiin kohdistettava kriisitietoisuus aloitetaan


mutta eihän näitä voida tehdä koska kaikki tällainen on populismia.

[repo]

Se miksi ne [Neste ja Imatran Voima] alun perin yhdistettiin, en tiedä kenen hullu aivoitus se oli?

Julkisuudessa yhdistymisen puuhamieheksi nostettiin Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) kansliapäällikkö. Nimeä en muista, eikä nettikään muista ainakaan pienellä penkomisella. Hallitus oli tuolloin Lipponen I ja kauppa- ja teollisuusministerinä oli Antti Kalliomäki (sdp).

Olisiko yhdistämisessä idea ollut rakennella taas yksi suuri ja mahtava energia-alalle. Tuohon aikaan Lipponen rulez - mentiin mm. euroon, "kaikkiin ytimiin", "vaikutettiin kokoamme suuremmin" ja oltiin päättävissä pöydissä.

[Roope]

Kampanjaa pukkaa.

Suomi pyytää pian kansalaisia vähentämään energian kulutusta: "Suihkussa enintään viisi minuuttia" – viimeksi vastaava kampanja oli 70-luvulla

Suomessa aloitetaan syksyllä julkinen kampanja, jossa kansalaisia kehotetaan säästämään energiaa kodeissaan. Vastaavanlainen vetoomus esitettiin viimeksi öljykriisin aikana 1970-luvulla.

Yle 29.7.2022

Tässäkään jutussa ei kerrota tuon vuoden 1973 säästökampanjan mitatuista tuloksista. Arvatenkin siksi, että ei ole paljon kertomista.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) aikoo käynnistää elokuussa kampanjan, jossa suomalaisia pyydetään säästämään energiaa. Hankkeessa ovat mukana myös ympäristöministeriö, valtioneuvoston kanslia, kestävän kehityksen yhtiö Motiva ja Sitra.

TEM:stä vahvistetaan Ylelle, että kampanja on valmisteilla, mutta sen sisältöä ei haluta sen enempää vielä kommentoida.

Ministeriön mukaan aloite kansalaisiin vetoamiseen on alun perin EU-komission.

Monissa EU-maissa vastaavia toimia onkin jo nähty. Saksassa Hannoverin kaupunki kertoi torstaina kieltävänsä lämpimät suihkut julkisissa tiloissa. Italiassa ja Ranskassa taas on jo aiemmin puututtu julkisten tilojen lämmitykseen ja jäähdytykseen.

Suomessa kampanja on linkitetty juuri syksyyn, kun lämmitys ja pimeys alkavat vaatia energiaa. Se julkistetaan elokuun lopussa.

Kansalaisten tekemisten ja valintojen ylhäältä ohjaaminen sopiikin tälle hallitukselle kuin nyrkki silmään.

Vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen Sitrasta pitää kuluttajien energiansäästötoimia tehokkaana verrattuna moniin muihin tapoihin ratkaista energiakriisiä.

– Erotuksena muista ratkaisuista, säästäminen myös vaikuttaa välittömästi.

Ei ole näyttöä, että tällaisella kampanjalla olisi juurikaan vaikutusta.

Sitra ehdotti energian säästämiseen ohjaavaa kampanjaa jo keväällä. Myös kansainvälinen energiajärjestö IEA laati oman listansa säästötoimista kuluttajille.

Järjestö laski tuolloin, että jos kaikki EU-kansalaiset toteuttaisivat ehdotetut toimet arjessaan, se säästäisi 120 supertankkeria öljyä ja 20 miljoonan kodin lämmityksen verran maakaasua.

Jos ja jos. Tällaiset jossittelut ovat täysin arvottomia. Asiat eivät muutu todeksi jossittelemalla.

Tynkkynen sanoo, että säästämällä voidaan lopulta vaikuttaa myös hintoihin.

– Kun kysyntä vähenee, se laskee energianhintaa markkinoilla ja hidastaa inflaatiota.

Tynkkysen mukaan kysynnän väheneminen ei tosin näy kulttajahinnoissa heti, mutta jos koko Eurooppa alkaisi säästää energiaa, vaikutus näkyy jossain vaiheessa.

Voin kertoa jo etukäteen, että vetoamiskampanja ei tule vaikuttamaan energianhintaan niin paljon, että sitä huomaisi.

Viimeksi vastaava keino on otettu käyttöön öljykriisissä 1970-luvulla.

Hallitus linjasi tuolloin muun muassa, että huoneiden lämpötiloja tulee alentaa, mainosvaloja vähentää ja nopeuksia tieliikenteessä laskea 80 kilometriin tunnissa.

Öljynkulutus putosikin yli kymmenen prosenttia vuodessa.

Voi pyhä yksinkertaisuus. Eihän öljynkulutuksen putoaminen johtunut mistään kampanjasta vaan öljyn hinnan noususta, kun maailmanmarkkinahinta tuplaantui hetkessä. Se, että kulutus väheni rajusta hinnannoususta huolimatta noinkin vähän, todistaa paremminkin kampanjan tehottomuudesta.

Tynkkynen nostaa esimerkiksi myös Japanin ja Fukushiman ydinonnettomuuden, jonka jälkeen jopa puolet maan ydinvoimaloiden sähköntuotannosta onnistuttiin korvaamaan säästämisellä ja energiatehokkuudella.

– Nämä kokemukset viittaavat siihen, että aika isotkin muutokset ovat mahdollsia energiankäytössä, hän sanoo.

Aina tämä sama esimerkki. Fukushiman jälkeinen sähkönsäästö oli vain pieneltä osin seurausta kuluttajakampanjasta ja johtui suurimmaksi osaksi yrityksille sakkojen uhalla annetuista säästömääräyksistä.

Oras Tynkkynen pitää mahdollisena, että syksyllä on edessä pula energiasta. Myös muun muassa Energiateollisuus on varoitellut, että sähköä voidaan joutua jo säännöstelemään.

– Pahimmassa tilnateessa joudutaan määräämään siitä, kenelle energia ohjataan. Energiansaanti turvattaisiin esimerkiksi sairaaloille, mutta osa teollisuudesta voisi jäädä joksikin ajaksi ilman, Tynkkynen arvioi.

Sähkön riittävyys riippuu muun muassa siitä, saadaanko uusi ydinvoimala Olkiluoto 3 täysillä kaupalliseen käyttöön ajoissa tulevan talven kannalta. Maakaasun saanti taas on riippuvainen Suomen ja Viron yhteisen LNG-terminaalin aikataulusta.

– Meidän pitää toivoa parasta, mutta varautua pahimpaan, myös siihen, että energiansanti vakavasti häiriintyisi, Tynkkynen sanoo.

Tässä olisi ollut toimittajalle tuhannen taalan paikka laukaista kysymällä, miksi Tynkkynen ja muut johtavat vihreät ovat jarruttaneet sähkön riittävyyden varmistavien ydinvoimaloiden rakentamista kaikin keinoin. Ei sitten kysynyt.

[ikuturso]

Radiossa kerrottiin,  että Neste teki öljynjalostuksessa ja polttoainemyynnissä ennätystuloksen. Syyksi kerrottiin mm. raakaöljyn hinnan nousu.

Nyt tuntuu, että apinaa on taas koijattu. Meille on myyty bensaa 2.6 eurolla litra, koska raakaöljy kallis. Samalla Neste on vetänyt ennätysmarginaalia siitä välistä.

Ilmeisesti kateprosenttiin ei ole koskettu,  vaan kun ennen satasen barrelista on vedetty satasen tuotto, niin sadanviidenkympin barrelista on vastaavasti laitettu sataviiskybää sukanvarteen.

Raaka-aineen hinnan vieminen kuluttajahintoihin on ilmeisesti se taikasana. Toisaalta kun suhdanteet vaihtelevat ja alalla on (pitäisi olla) kilpailua, yleensä raaka-aineen kallistuessa toimittajan voittomarginaali laskee. Pitääkö siis epäillä kartellia? Nyt tutkivat journalistit liikkeelle!

Tosin, jos hinnoissa olisi ollut paljon ilmaa, niin epäilen, että Teboil olisi lähtenyt halpuuttamaan ja kompensoimaan saamaansa mainehaittaa edullisemmalla hinnalla.

Yksi selitys rivien välissä taisi olla, että Nesteellä oli vanhaa halvalla ostettua ryssänöljyä varastossa, kun raakaöljyn nouseva hinta nosti jalosteiden kuluttajahinnat tappiin.

-i-

[Köhösen Keijo]

Radiossa kerrottiin,  että Neste teki öljynjalostuksessa ja polttoainemyynnissä ennätystuloksen. Syyksi kerrottiin mm. raakaöljyn hinnan nousu.

Nyt tuntuu, että apinaa on taas koijattu. Meille on myyty bensaa 2.6 eurolla litra, koska raakaöljy kallis. Samalla Neste on vetänyt ennätysmarginaalia siitä välistä.

Ilmeisesti kateprosenttiin ei ole koskettu,  vaan kun ennen satasen barrelista on vedetty satasen tuotto, niin sadanviidenkympin barrelista on vastaavasti laitettu sataviiskybää sukanvarteen.

Raaka-aineen hinnan vieminen kuluttajahintoihin on ilmeisesti se taikasana. Toisaalta kun suhdanteet vaihtelevat ja alalla on (pitäisi olla) kilpailua, yleensä raaka-aineen kallistuessa toimittajan voittomarginaali laskee. Pitääkö siis epäillä kartellia? Nyt tutkivat journalistit liikkeelle!

Tosin, jos hinnoissa olisi ollut paljon ilmaa, niin epäilen, että Teboil olisi lähtenyt halpuuttamaan ja kompensoimaan saamaansa mainehaittaa edullisemmalla hinnalla.

Yksi selitys rivien välissä taisi olla, että Nesteellä oli vanhaa halvalla ostettua ryssänöljyä varastossa, kun raakaöljyn nouseva hinta nosti jalosteiden kuluttajahinnat tappiin.

-i-

Se on se alv taikasana tässäkin. Tästä kirjoitin jo aiemmin. Koska vasemmistopuolueiden ainoa vaihtoehto kaikkeen on aina taskujen tyhjentäminen kansalaisilta, niin alv:n ja inflaation kautta sen voi tehdä niin, että voi jälkeenpäin kertoa, ettei muuten nostettu tuloverotusta.
Inflaatio sopii vasemmistopuolueille oikein hyvin.

[P]

Yksi selitys rivien välissä taisi olla, että Nesteellä oli vanhaa halvalla ostettua ryssänöljyä varastossa, kun raakaöljyn nouseva hinta nosti jalosteiden kuluttajahinnat tappiin.

-i-

Ei niillä tarvitse olla öljyä, eikä edes ryssäöljyä. Riittää, että ovat ostaneet hyvään aikaan öljyfutuureja/optioita. Ja Neste vähensi jo joku vuosi sitten öljynostoja Venäjältä. Venäläiset itkivät öljynoston vähenemisestä Suomeen julkisuudessa ja Neste kommentoi siirtäneensä ostojaan länteen.

"Venäjällä ihmetellään Suomen öljyostojen hiipumista – Nesteen mukaan muutos on pysyvä

Öljyviennin tyrehtyminen Suomeen huolestuttaa Venäjällä.

20.5.2021 20:15

Venäjällä on huolestuttu uutistoimisto Reutersin alkujaan välittämästä uutisesta, jonka mukaan Suomi on vähentänyt venäläisen raakaöljyn ostojaan huomattavasti tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.

Esimerkiksi venäläisen Yandex-hakupavelun kautta löytyy yli sata erilaista tiedostusvälinettä tai internetin uutissivustoa, jotka ovat joko lainanneet Reutersin uutista tai tehneet aiheesta omia jatkoartikkeleita.

Otsikoista voi päätellä, että uutinen on havahduttanut Venäjällä, sillä maan talous perustuu edelleen pitkälti öljynviennin tuomiin tuloihin. Muun muassa tällaisia otsikoita aiheesta on tehty:

– Suomea ei kiinnosta enää venäläinen öljy.

– Miksi Suomi hylkää venäläisen öljyn?

– Miksi Suomi aikoo kieltäytyä kokonaan venäläisestä öljystä?

Suomen öljyntuonti Venäjältä on laskenut vähitellen, kertoo uutistoimisto Reuters markkina-analyysiyhtiö Refiniv Eikonin keräämien tietojen perusteella.

Myös Suomen tullin maahantuontitilastot vahvistavat saman. Paria satunnaista kuukautta lukuunottamatta raakaöljyä tuodaan Suomeen kaiken kaikkiaan aiempaa vähemmän."

"– Suomi on ollut historiallisesti venäläisen öljyn ostaja, joten siitä näkökulmasta kyse on merkittävästä menetyksestä ja negatiivisesta uutisesta öljyviejille sekä Urals-raakaöljyn markkinoille. Mutta toisaalta Suomi on tuonut Venäjältä öljyä vähemmän jo useiden viime vuosien aikana, joten tämä uutinen ei tullut yllätyksenä öljyviejillemme, Miltshakova arvioi.

Suomessa Neste on merkittävä venäläisen raakaöljyn ostaja. Yhtiön mukaan sen hankintapäätökset perustuvat muun muassa hintaan ja laatuun, eli taloudelliseen optimointiin.

– Vuonna 2020 laskimme jalostamoiden käyttöastetta koronaviruksen aiheuttaman kysynnän heikkenemisen takia. Taloudellinen optimointi vaikutti raaka-aineiden valintaan, kuten venäläisen öljyn osuuteen, kertoo Nesteen Öljytuotteiden operatiivinen johtaja Sami Oja Taloussanomille."


https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007991046.html

Oli muuten mahtava onni, että vanja oli itse kielteinen, kun Neste tiedusteli vanjojen puuhatessa öljyterminaalia Koivistolle 90-luvun lopulla öljyputken jatkamista Kilpilahteen. Nyt on varmaan ilo pinnassa, että vanjaa ei sillä hetkellä kiinnostanut...

[ikuturso]

ˆ ja ˆˆ

Eivät kuulu tähän alvit eikä optiot tai futuurit. Kyllä on ihan tehty sodan varjolla bisnestä ja nostettu hintaa, koska kansa maksaa vaikka tukeakseen Ukrainaa. Eli kusetettu on:

https://www.iltalehti.fi/talous/a/b800aa41-9178-4f10-8b67-ca0be3730177

Perinteisten öljytuotteiden vertailukelpoinen käyttökate nousi viime vuoden 8 miljoonasta eurosta 571 miljoonaan euroon.

Hienoinen nousu.

-i-

[Roope]

Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Energian säästäminen ei ole vaikeaa 31.7.2022

EUROOPAN UNIONIN jäsenmaat valmistautuvat talveen ja ryhtyvät keräämään kaasua varastoihin. Maat ovat sopineet maakaasun kulutuksen vähentämisestä 15 prosentilla huhtikuuhun mennessä. Säästöjä tarvitaan, koska moni EU-maa on riippuvainen venäläisestä energiasta. Tästä pitäisi päästä eroon.

Säästöillä varaudutaan häiriöihin Venäjän kaasutoimituksissa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan energiariippuvuudesta on tullut iso ongelma, ja kaasutilanne on yksi merkittävimmistä syistä nouseviin energian hintoihin EU:ssa.

Suomi ei ole yhtä riippuvainen kaasusta kuin monet muut maat. EU:n yhteinen varautuminen talvea ennakoiden on silti tarpeen Suomenkin kannalta. Pula Euroopassa nostaa sähkön hintaa myös meillä.

Sähkökriisiä ei kannata jäädä odottamaan, vaan nyt kannattaa ryhtyä säästämään energiaa. Kuluttaja voi vaikuttaa omaan energiankulutukseensa usein varsin yksinkertaisilla arjen ratkaisuilla. Yllättävän paljon voi tehdä tekemättä uhrauksia tai tinkimättä omasta mukavuudesta.

Suomalainen kuluttaja voi vaikuttaa omaan kulutukseensa ja sitä kautta menoihinsa, mutta ei eurooppalaiseen kaasun tai sähkönkään riittävyyteen tai energian hintaan. Isot päätökset tehdään muualla.

SUURIN säästö saadaan lämmityksestä. Jopa kaksi kolmasosaa kodin energiankäytöstä kuluu lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen. Jo asteen lasku huonelämpötilassa pienentää energiankulutusta viisi prosenttia. Suositeltu sisälämpötila on 21 astetta, mutta varsinkin makuuhuoneen voi pitää viileämpänä. Energiansäästön asiantuntija Motiva on laskenut, että jos kaikissa suomalaiskodeissa alennetaan huonelämpötilaa yhdellä asteella, lämmitysenergiaa säästyy jopa kaksi terawattituntia. Säästetty energia vastaa 90 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta.

Pistää vihaksi nämä suomalaisille ylhäältä annetut ylimieliset jos-laskelmat, joita on nyt ryhdytty tarjoilemaan, vaikka ne tiedetään moralistiseksi haihatteluksi. Ei ole olemassa suomalaisten muodostaman kollektiivin päätöksentekoa kuin eduskunnan säätämien yhteisten lakien kautta.

SÄHKÖSAUNA sen sijaan on varsinainen energiasyöppö, mutta sitäkin voi käyttää energiatehokkaasti. Saunanautintoon riittää yleensä lempeä lämpö. Sataan asteeseen lämmitetty sauna puolestaan lisää energiankulutusta runsaasti. Energiatehokas saunoja lämmittää saunan kerralla koko perheelle ja käy saunassa joukolla tai ainakin perä perään sekä ottaa löylyä maltilla. Kiuasta ei kannata pitää kuumana turhaan.

Kodin lämmityksessä ilmalämpöpumppu on osoittautunut sekä tehokkaaksi lämmittäjäksi että viilentäjäksi. Sen käyttö kannattaa opetella niin, että laitteesta saa kaiken hyödyn irti.

Pientalossa asuvan kannattaa viimeistään nyt vaihtaa öljystä uusiutuvaan energiaan. Remonttiin on tarjolla avustusta 4 000 tai 2 500 euroa, kun siirrytään öljystä maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun tai muihin ei-fossiilisiin lämmitysmuotoihin.

Vinkkejä sähkön säästämiseksi on lukuisia: Sammuta laitteet, joita et käytä. Irrota laturit verkkovirrasta latauksen päätyttyä. Varmista, ettei valaisimissa enää ole vanhanaikaisia hehkulamppuja, tai vaihda ledeihin. Vaihda sähkölaitteet energiatehokkaiksi. Laita ruokaa enemmän kerralla. Huolehdi kylmälaitteiden puhdistuksesta. Tutustu kodinkoneiden ja viihdelaitteiden energiatehokkaaseen käyttöön.

Sinänsä päteviä neuvoja, mutta tuntuvat kummasti alentuvalta lässytykseltä lapsentasoisille alamaisille.

ENERGIAN säästäminen kannattaa. Se auttaa osaltaan säästämään luonnonvaroja ja hillitsemään kulutuksen ilmastovaikutuksia sekä irtautumaan venäläisestä fossiilienergiasta. Ikään kuin bonuksena voi säästää myös rahaa.

Menee juuri toisinpäin. Kuluttajan energiavalintojen ainoa näkyvä seuraus on mahdollinen rahan säästäminen. Jos ajatuksesta tulee itselle hyvä mieli, niin mikäpä siinä, mutta omien valintojen todellinen vaikutus luonnonvarojen käyttöön, ilmastonmuutokseen tai venäläisestä fossiilienergiasta irrottautumiseen on mitätön. Kuten sanottu, isot päätökset tehdään muualla.