Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)

[mmm]

Rahoituksesta ei sen kummemmin mainita TSE:n, Naantalin tai Liquid Windinkään sivuilla. Fortum ei edes uutisoinut asiasta.  Ainoa viittaus on TSE:n Mika Lehtosen:

"Liquid Wind on TSE:lle hyvä kumppani, koska sillä on kyky investoida tämän mittaluokan hankkeeseen. Teollinen integraatio myös vahvistaa Naantalin voimalaitoksen asemaa uusien hyödykkeiden toimittajana metanolin valmistukseen samalla, kun se edelleen tuottaa sähköä ja lämpöä Turun seudun asiakkaille ja TSE:n investoinnit pysyvät maltillisina."

Toisen lauseen ensimmäinen virke vaikuttaa puppulausegeneraattorikamalta. Mitä metanolin valmistuksessa tarvittavia uusia hyödykkeitä Naantalin laitos tulee tuottamaan metanolin valmistukseen liittyen, joita se ei tällä hetkellä tuota?

Toisaalta yhteistyö myös vahvistaa voimalan asemaa, eli tuotetut mystiset metanolihyödykkeet eivät olekaan kenties uusia?

Miten tämä pitää tulkita, ja mitä se voimala sitten tuottaa tai tulee tuottamaan metanolin valmistus silmällä pitäen, kun huomioidaan että sieltä tulee nyt sähköä ja lämpöä.

[Nikolas]

Oletan että metanolin valmistukseen tarvitaan raaka-aineiksi lähinnä halpaa vetyä ja halpaa hiilidioksidia.

[Torspo]

Oletan että metanolin valmistukseen tarvitaan raaka-aineiksi lähinnä halpaa vetyä ja halpaa hiilidioksidia.

Lähinnä tarvitaan hölmöläisten subventoimaa "ilmaista" tuulivoima-energiaa ja tietenkin valtion avokätisiä tukiaisia.

Vedyn tuottaminen on erittäin energiaintensiivinen prosessi.

[Nikolas]

Vedyn tuottaminen on erittäin energiaintensiivinen prosessi.

Siinäpä onkin haaste: Miten saadaan halpaa vetyä?

[Jaska Pankkaaja]

Vedyn tuottaminen on erittäin energiaintensiivinen prosessi.

Siinäpä onkin haaste: Miten saadaan halpaa vetyä?

Halapaahan se on kuin sikarit! Ostetaan vaikkapa kivihiilivetyä Kiinasta ja hölömöläiset maksavat sitten sen. Halapaa esim. saksalaisille.

[Torspo]

Vedyn tuottaminen on erittäin energiaintensiivinen prosessi.

Siinäpä onkin haaste: Miten saadaan halpaa vetyä?

Juurihan vastasin, lähes ilmainen energia saadaan veronmaksajiien subventoimasta tuulivoimasta. Puoli-ilmainen vetylaitos taas saadaan tukemalla sitä verovaroilla 50%, lähes ilmainen siitä tulee konkurssin jälkeen kun sijoittaja ostaa sen eurolla takaisin.

Sitten voidaan ihmeteellä miksei markkinatalouden suurmaa USA ole vetytuotannon kärkimaa. Jokin kannattavuuteen liittyvä asia varmaan. Onneksi sosialismissa kannattavuus ja yhteiskunnan rahojen käyttö ei ole niin justiinsa, investointeja ajaa vahva uskontomainen ideologia. Kun uskotaan riittävästi, niin Wittusestakin tulee vihreää terästä.

[Puuha-Pepe]

Vedyn tuottaminen on erittäin energiaintensiivinen prosessi.

Siinäpä onkin haaste: Miten saadaan halpaa vetyä?

Juurihan vastasin, lähes ilmainen energia saadaan veronmaksajiien subventoimasta tuulivoimasta. Puoli-ilmainen vetylaitos taas saadaan tukemalla sitä verovaroilla 50%, lähes ilmainen siitä tulee konkurssin jälkeen kun sijoittaja ostaa sen eurolla takaisin.

Sitten voidaan ihmeteellä miksei markkinatalouden suurmaa USA ole vetytuotannon kärkimaa. Jokin kannattavuuteen liittyvä asia varmaan. Onneksi sosialismissa kannattavuus ja yhteiskunnan rahojen käyttö ei ole niin justiinsa, investointeja ajaa vahva uskontomainen ideologia. Kun uskotaan riittävästi, niin Wittusestakin tulee vihreää terästä.

Fossiiliteollisuuden valtiontuet. USA jakaa vuositasolla n. 20 miljardia dollaria vero- yms. tukina öljyteollisuudelle. Verrokkina uusiutuvat, jotka saavat n. 15 miljardia  dollaria.

[Lalli IsoTalo]

Olisi tietenkin ollut kiva kuulla mitä ja mistä tulee tilalle, ja miten tämä vaikuttaa kansalaisten energiakuluihin.

Kaja Kallas @kajakallas
Lithuania, Latvia, and Estonia will permanently disconnect from Russia's power grid tomorrow.

Russia can no longer use energy as a tool of blackmail.

This is a victory for freedom and European unity.

9:17 AM · Feb 7, 2025

[Uuno Nuivanen]

Kunhan piuha on korjattu ja ehkä lisääkin vedetty, nojaavat Hölmölän tuotantoon nostaen hinnat pilviin täälläkin, kuten Norjassa on käynyt.

[Golimar]

On siinäkin yksi syöpäkasvain, rahaa on tärvätty ties mihin älyttömyyteen ja sitä nyhdetään asiakkailta kuin demonien riivaamana ja lisää pitää saada jotta sen voi jakaa pois, sitten vingutaan verorahaa investointeihin.

"Sähkön hinnan täytyy nousta" – katso, miten Fortumin toimitusjohtaja vastaa neljään polttavaan kysymykseen
Fortumin voitto putosi viime vuonna rajusti halvan sähkön takia.

X

Sähkön matala hinta leikkasi energiayhtiö Fortumin viime vuoden liikevoitosta lähes neljäsosan edellisvuoteen verrattuna.

Kovasta pudotuksesta huolimatta Fortumille kertyi vuodessa lähes 1,2 miljardia euroa voittoa.

Toimitusjohtaja Markus Rauramon mukaan sähkölle on kasvavaa kysyntää, mutta nykyisellä hintatasolla uuden tuotannon rakentaminen ei ole kannattavaa.

X

sähkön hintaa pidetään Fortumissa nyt liian halpana

X

Fortumin liikevoitosta hävisi vuodessa lähes neljäsosa. Yhtiössä tulkitaan sen kertovan ennen kaikkea siitä, että tuuli- ja vesivoimaa on ollut paljon tarjolla. Siksi sähkön hinta on laskenut.

X

Fortumilla itsellään on viiden gigawatin aurinko- ja tuulivoimahankkeet luvitusvaiheessa. Se on paljon, sillä Suomen tuulivoiman nykyinen maksimiteho on 8,4 gigawattia.

X

Fortum laskee parhaillaan, millä edellytyksillä suuren ydinvoimalan rakentaminen olisi kannattavaa. Selvitys on valmistumassa kevään aikana.

Jo viime vuoden lopussa Fortum kertoi, että suuren ydinvoimalan rakentamiseen tarvittaisiin valtion tukea.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) ehdottikin, että ydinvoimalle luotaisiin oma niin sanottu hintaputki, jolla taattaisiin, että ydinvoimalan omistaja saisi sähköstään vähintään takuuhinnan, vaikka markkinoilla hinta painuisi nollaan tai jopa sen alle.

X

Fortum pyrki luopumaan liiketoiminnastaan Venäjällä, mutta tytäryhtiön myyminen olisi vaatinut presidentti Vladimir Putinin luvan.

Sitä ei koskaan kuulunut. Sen sijaan Venäjä kaappasi tytäryhtiön ja vaihtoi sen johdon.

Venäläinen tytäryhtiö poistettiin seuraavana vuonna Fortumin taseesta. Venäjälle jäi alaskirjauksen myötä 1,7 miljardia euroa Fortumin omaisuutta. Nyt riitaa käsitellään välimiesmenettelyssä.

X

Rauramo kuitenkin muistuttaa, että Venäjältä saadusta ankarasta iskusta huolimatta Fortum on nyt lähes velaton yhtiö. Sen lisäksi yhtiön sähkön ja lämmön tuotanto on 99-prosenttisesti päästötöntä.

X

https://yle.fi/a/74-20142958

X

Toimitusjohtaja Markus Rauramo sanoi tiedotteessa, että Fortum keskittyi viime vuonna ydinliiketoimintoihinsa, ensiluokkaisen tuotantonsa optimointiin, ydinliiketoimintoihin kuulumattomien toimintojensa myyntiin sekä tehostamistoimiin.

– Muun muassa näillä toimenpiteillä rakennamme valmiutta tulevaan kasvuun. Näemme edelleen vahvaa asiakaskysyntää, jonka uskomme kuvastavan sähkön kysynnän pitkän aikavälin kasvua. Tavoitteenamme on olla valmiina kasvuvaiheeseen ja samalla varmistaa vahva taloudellinen tulos myös epävakaassa toimintaympäristössä, hän sanoi.

Fortumin hallitus ehdottaa tilikauden 2024 osingoksi 1,40:tä euroa osaketta kohti. Vuotta aiemmin osinko oli 1,15 euroa.

Osinko koostuu 0,90 eurosta, joka vastaa 90:tä prosenttia vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta, sekä 0,50 euron lisäosingosta.

Osinkoehdotus on Fortumin määrittämän osingonjakosuhteen yläpäässä. Tiedotteessa todetaan, että yläpäätä sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän.

X

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011025907.html

X

Rauramo toimi Stora Enson erilaisissa esihenkilö- ja johtotehtävissä vuosina 1993–2012[6], muun muassa Brysselissä.[7] Vuonna 2004 hänet nimitettiin konsernin rahoitusjohtajaksi ja hänen toimipaikkansa oli neljän vuoden ajan Lontoo.[8] Vuonna 2008 hän aloitti Stora Enson talousjohtajana[9], samalla hänestä tuli myös yhtiön johtoryhmän jäsen.[10]

Fortumin talousjohtajaksi Rauramo siirtyi syyskuussa 2012.[6] Vuonna 2013 hän toimi yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana.[11] Vuonna 2014 hänestä tuli Heat, Electricity Sales and Solutions -divisioonan johtaja, vuonna 2016 City Solutions -divisioonan johtaja.[12] Maaliskuussa 2017 Rauramo aloitti Fortumin talousjohtajana.[13] Loppuvuonna Fortum hankki 47 prosenttia Uniperista. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Pekka Lundmark, hallituksen puheenjohtajana Sari Baldauf ja varapuheenjohtajana Matti Lievonen. Ohjausministerinä toiminut Mika Lintilä ei halunnut puuttua kauppaan, vaan luotti yhtiön johdon arviointikykyyn.[14]

Rauramo aloitti Fortumin toimitusjohtajana heinäkuussa 2020.[3] Loppuvuonna 2021 Fortum omisti Uniperista 78 prosenttia.[14]

Rauramolle myönnettiin maaliskuussa 2022 yli 400 000 euron kannustinpalkkio edellisen vuoden suorituksista. Vuosi oli Fortumille kaikkien aikojen paras liiketuloksella mitattuna. Palkkio maksettiin huhtikuussa, jolloin Uniperin tulosohjeistus oli ennallaan. Myöhemmin samassa kuussa se kuitenkin antoi tulosvaroituksen.[15] Syksyllä 2022 Fortum myi osuutensa Uniperista Saksan valtiolle. Uniperista laskettiin koituneen Fortumille vajaan kuuden miljardin euron tappio, eli se oli yksi Suomen historian tappiollisimmista sijoituksista.

X

Markus Rauramo on vuorineuvos Jaakko Rauramon poika.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Markus_Rauramo

Jaakko Kaarle Mauno Rauramo (s. 27. marraskuuta 1941 Helsinki) on suomalainen diplomi-insinööri ja vuorineuvos. Hän oli Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtaja 1984–1999 ja hallituksen puheenjohtaja 1999–2001 sekä Sanoman hallituksen puheenjohtaja 2001–2013[1]. Rauramo oli yhtiön palveluksessa vuodesta 1966 lähtien.

Rauramon aikana Sanoma kasvoi Pohjoismaiden suurimmaksi mediayhtiöksi, kansainvälistyi ja listautui Helsingin pörssiin. Erkon luottomiehenä tunnettu Rauramo valittiin lukuisia kertoja Suomen vaikutusvaltaisimmaksi mediapäättäjäksi.[2]

X

Rauramon koko työelämän kestänyt ura Sanomissa alkoi Sanomaprintin käyttöinsinöörinä 1966–1967, tuotantopäällikkönä 1967–1971 ja kirjapainon johtajana 1971–1976. Päätehtävänä oli painon tehostaminen ja modernisointi ja Sanomapainossa käynnistyikin Euroopan ensimmäinen valolatomo.[3]

Rauramo johti vuodesta 1977 yhtiön Sanomalehtiryhmää varatoimitusjohtajana ja yksi hänen tunnettuja sloganeitaan oli "rautaa rajalle". Se merkitsi järjestelmäinvestointeja lehtien sivunvalmistuksen ohella myös markkinoinnin digitalisointiin niin, että syntyi kilpailuetua tehokkaan ilmoitus-ja tilausmyynnin kautta, mikä vahvisti erityisesti Helsingin Sanomien markkina-asema ja johti hyvään kannattavuuteen.[4]

Sanomalehtien valmistus siirtyi Helsingin keskustasta Ludviginkadulta Vantaan Martinlaaksoon rakennettuun painotaloon Sanomalaan, jonka moderniin toimintatapaan mm. Rupert Murdoch tutustui.lähde?

Rauramo nimitettiin Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtajaksi vuonna 1984. Liiketoimintaa alettiin johtaa neljänä yksikkönä, Sanomalehtiryhmän (HS, IS) rinnalla toimivat Aikakauslehdet ja kirjat -yksikkö, Uudet Viestimet ja Kiinteistöt. Rauramo halusi kasvattaa ja laajentaa Sanomien liiketoimintaa ja mm. kaapelitelevisiotoimintaa kehitettiin Suomessa ja Euroopassa. Kaapelitelevisioyhtiöiden arvo nousi merkittävästi ja niistä tehtiin lopulta kannattavia exitejä. Kaupallinen kirjapaino ja aikakauslehdet yhdistettiin Sanomaprintiksi ja sen toiminta kasvoi yritysostoin (mm. Tecnopress, Et-lehti, Skimbaaja) ja lukuisin uuslanseerauksin (mm Gloria-tuoteperhe) Suomen johtavaksi aikakauslehtikustantajaksi.

Sanomalehtipainot rakennettiin Varkauteen ja sen jälkeen Forssaan 1992 ja Sanomatalo valmistui Helsingin ydinkeskustaan 1999.[4] Vuonna 1993 Sanomaprint ja Sähköiset Viestimet siirrettiin uuteen osakkuusyhtiöön, Helsinki Media Company Oy:öön. Uusi yhtiö mm. lanseerasi oman valtakunnallisen TV-kanavan Nelosen.

Rauramon uran merkittäviä tapahtumia oli Sanoma Oy:n ja Helsinki Media Oy:n fuusioituminen WSOY:n kanssa 1.5.1999 ja listautumisen pörssiin. Sanomien liikevaihto kolminkertaistui ja Rautakirjasta tuli yhtiön tytäryhtiö.[5] Rauramo siirtyi kokopäivätoimiseksi SanomaWSOY:n hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 2001.

Uusi yhtiö haki kasvua kansainvälisiltä markkinoilta ja vuonna 2001 ostettiin merkittävällä yrityskaupalla VNU:n aikakauslehdet ja muu kuluttajaliiketoiminta Hollannista.[6] Tämän kaupan myötä Sanomat kansainvälistyi aluksi viiteen, myöhemmin 10 Euroopan maahan ja aikakauslehdistä tuli yhtiön suurin ja kannattavin liiketoimintayksikkö. Muutamaa vuotta myöhemmin laajennuttiin yrityskaupoilla myös oppimisliiketoimintaan. Sanomien liikevaihto kohosi suurimmillaan yli 3 miljardin euron ja se oli Pohjoismaiden suurin mediayritys.[7]

Vuoden 2008 finanssikriisi pysäytti hyvän kehityksen ja samaan aikaan internet aiheutti klassiselle medialle monenlaisia haasteita. Sanomat valitsi fokusoitumisen mediaan, joten mm Rautakirjan eri toiminnat myytiin ja ostettiin Hollannista TV-liiketoimintaa.[8] Sittemmin Sanomat luopui sekä kansainvälisestä aikakauslehti- että TV-liiketoiminnasta. Nykyinen Sanoma rakentuu medialiiketoimintaan Suomessa ja oppimisliiketoimintaan kansainvälisesti.

X

STK/TT hallituksen jäsen 1985–2001
Rautakirja Oy:n hallituksen jäsen 1977–1988, puheenjohtaja 1988–2001
Svenska Dagbladets Ab, hallituksen jäsen 1995–1999
Valmet-konserni hallituksen jäsen 1991–1999
Metso Oyj, hallituksen jäsen 1999, varapuheenjohtaja 2004–2011
Reuters Founders Share Company ltd, johtokunnan jäsen 1999–2014
Puolustustaloudellinen suunnittelukunta, puheenjohtaja 2004–2008
Huoltovarmuusneuvosto, puheenjohtaja 2008–2012
Turvallisuus-ja puolustusasiain komitea, jäsen 2009–2012
Huomionosoitukset
I Luokan Vapaudenristi 1.12.2010
Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki 6.12.2000
Teknillinen korkeakoulu, tekniikan kunniatohtori 9.9.2005
Budapestin kauppakorkeakoulu, kunniaprofessori 24.9.2011
Vuoden munkkalainen 2001

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakko_Rauramo

[Roope]

Vihreän vedyn aikakausi alkoi Suomessa – Harjavallan laitos käynnisti kaupallisen tuotannon

Yli kahden vuoden rakentamisen jälkeen Suomen ensimmäinen vihreän vedyn tuotantolaitos on aloittanut virallisesti toimintansa Harjavallassa Satakunnassa.

Noin 70 miljoonaa euroa maksanut laitos tuottaa päästöttömästi vedestä vetyä elektrolyysin avulla.

– Suomen vihreä vetytalous alkaa eli pystymme nyt teollisessa mittakaavassa tuottamaan vihreää vetyä. Tämä tuo Suomelle valtavat mahdollisuudet vetytalouden saralla, toteaa P2X Solutions -yhtiön toimitusjohtaja Herkko Plit.

Vihreä vety joutuu etsimään paikkaansa energiamarkkinoilta tilanteessa, jossa se ei ole vielä kilpailukykyinen fossiilisten polttoaineiden kanssa. Valtion osuus Harjavallan tehtaan kustannuksista on 26 miljoonaa tukieuroa.

[...]

Vihreän vetytalouden hankkeet eivät viime aikoina ole edenneet aivan sellaista vauhtia kuin lupaavimmat ennusteet antoivat ymmärtää. Suunnittelupöydällä niitä on kuitenkin edelleen runsaasti.

– Vihreää vetytaloutta auttaisivat muun muassa riittävät sanktiot fossiilisille polttoaineille. Niiden pitäisi olla niin tuntuvat, että yksikään yhtiö ei enää miettisi, jatkammeko fossiilisilla vai siirrymmekö vihreään vetyyn, Plit sanoo.

Yle 12.2.2025

[DuPont]

Esim. Tornioon ollaan suunnittelemassa pienydinvoimalaprojektia. Suomen tilannetta kuvaa se, että "valtavihervasemmistomediamme" uutisointi projektista on lähtökohtaisesti negatiivista:
https://yle.fi/a/74-20071969
https://www.hs.fi/talous/art-2000011030942.html
Vihreys kai on tärkeää, ideologisestikin, ei taloudellinen tuottavuus...?

[Nikolas]

Uutisesta edellä:

Vihreän vedyn aikakausi alkoi Suomessa – Harjavallan laitos käynnisti kaupallisen tuotannon

Hyvä että nyt on pää saatu auki, sillä teollinen tuotanto tarkoittaa todennäköisesti myös oikeaa suhtautumista tuotekehitykseen. Tuotekehityksen ponnisteluilla vedyn tuotantokustannuksia voidaan saada alaspäin.

[Jäkättäjä]

nyt vaan vedyn verotus tappiin ettei siitä tule kaupallisesti järkevää tuotetta!

[Tunkki]

Aiemmin kun vetyä on tehty/tarvittu teollisissa määrin, se on irroitettu hiilivedyistä kuten maakaasusta. Sähköllä teko vaatii ydinvoimaloita eli ihan tuhottomasti sähköä.