Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)

[Nikolas]

Mitähän ne IHQ aurinkovoimalat tuottavat silloin kun sähköä eniten tarvitaan?

Keskitalvella ne tuottavat omistajilleen puhdasta iloa siitä tiedosta kuinka paljon sähkötehoa ne pukkaavat taas Juhannuksen aikoihin kun silloin Aurinko paistaa taas paneeleihin korkealta taivaalta. Ai ihanuutta. Tosin sähkön kysyntä ja hinta on niihin aikoihin aika matalalla, mutta ei kai se ilmastonmuutoksen vastustajan puhdasta sydäntä häiritse.

[Nikolas]

Ja sitten varsinaiseen asiaan eli tuoreeseen juttuun:

Pelastaako vety Suomen? "Olemme samassa tilanteessa kuin Norja löytäessään öljyä 70-luvulla", hehkuttaa asiantuntija

Ai sättänä, en tiennytkään, että juuri Suomessa on ainutlaatuiset hyödynnettävät vetyvarannot. Missä voin rekisteröidä valtauksen?

Todellakin jutun otsikko on harhaanjohtava. On aika huonoa rinnastaa mahdollinen tuleva vedyntuotanto Norjan öljyvaroihin, jotka miljoonia vuosia odottelivat onnekkaita norjalaisia öljyn etsijöitä.

Onhan Suomessa vedyn tuotannon kannalta jotain valmiiksi: On runsaasti tilaa, mihin rakentaa ydinvoimaloita. On runsaasti järviä ja muita sisävesistöjä, joista voi ottaa makeaa vettä vetyelektrolyysin tarpeisiin. Tosin Norjallakin on näitä kaikkia, mutta ei anneta sen nyt häiritä. Lisäksi, Suomella on runsaasti biomassaa, jota voi hyödyntää metanolin tuotannossa. Joo, niin taitaa olla Norjalla myös.

[Nikolas]

Lähde: https://yle.fi/a/74-20087954

Varsinkin jutun lopussa oli muutamia innostavia kohtia, kuten biopohjaisen hiilidioksidin saanti sellutehtaista, ja metanolin valmistus.

Lisää samasta aihepiiristä:

Hiilidioksiditalous on merkittävä mahdollisuus Suomen metsäsektorille ja kansantaloudelle

Lehdistötiedote 2024-06-12

Metsäteollisuuden arvonlisän nostamisesta on käyty aktiivista keskustelua vuosien ajan. Keskustelussa ei ole kuitenkaan huomioitu suurta hyödyntämätöntä raaka-ainevirtaa, bioperäistä hiilidioksidia. Luonnonvarakeskus (Luke) ja VTT arvioivat, että bioperäisen hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyötykäyttö voisivat kasvattaa metsäsektorin kansantaloudelle tuottamaa arvonlisää merkittävästi.

Luke ja VTT arvioivat tuoreessa keskustelunavauksessaan "Päästäjästä tuottajaksi – Hiilidioksiditaloudella arvonlisää Suomen metsäsektorille", millaisia taloudellisia vaikutuksia metsäteollisuuden vuosittain tuottaman 20 miljoonan tonnin bioperäisen hiilidioksidin talteenotolla, hyötykäytöllä ja varastoinnilla voisi olla Suomelle vuoteen 2040 mennessä.

Metsäsektorin tuottama arvonlisä kansantalouteen jalostettua puukuutiometriä kohden on pienentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä.

"Hiilidioksiditalous olisi yksi keino parantaa metsäsektorin resurssitehokkuutta ja kasvattaa sen tuottamaa arvonlisää lisäämättä hakkuumääriä", sanoo Luken Biotalous ja ympäristö -yksikön johtaja Jani Lehto.

"Hiilidioksiditalouteen siirtyminen tarkoittaisi metsäteollisuuden tuottaman bioperäisen hiilidioksidin hyödyntämistä joko raaka-aineena jatkojalostukseen tai sen varastointia maaperään tai pysyviksi hiiltä sitoviksi tuotteiksi", jatkaa VTT:n energia- ja vetytutkimusalueen johtaja Antti Arasto.

Neljä skenaariota kohti hiilidioksiditaloutta

Luke ja VTT tarkastelivat hiilidioksiditalouden vaikutuksia kansantalouden arvonlisään vuoteen 2040 mennessä neljässä eri skenaariossa, joissa hiilidioksidia hyödynnetään tuotteissa ja varastoidaan pysyvästi.

Bioperäisen hiilidioksidin hyötykäyttö ja jatkojalostus uusiutuvan vedyn kanssa tuotteiksi, kuten lentopolttoaineiksi, voisi skenaariotarkastelujen mukaan kasvattaa Suomen kansantalouden arvonlisää 2,6 miljardilla eurolla. Tuotannon voittomarginaalin kasvaessa arvonlisä voisi kasvaa peräti 8,6 miljardiin euroon.

Suomella on hyvät edellytykset nousta hiilidioksiditalouden suurvallaksi, koska metsäteollisuudesta olisi saatavilla paljon bioperäistä hiilidioksidia ja tulevaisuudessa Suomessa tuotettaneen myös yhä enemmän uusiutuvaa vetyä. Lisäksi EU-sääntely ohjaa vahvasti muun muassa bioperäisten ja bioperäisestä hiilidioksidista valmistettavien uusiutuvien polttoaineiden käyttöön liikenteessä ja teollisuudessa, mikä takaa tuotteiden kysynnän.

Bioperäistä hiilidioksidia varastoimalla voitaisiin skenaariotarkastelun perusteella puolestaan saada 1,5 miljardia euroa kansantalouden arvonlisää. Varastoinnista saatavan korvauksen noustessa arvonlisä voisi kasvaa jopa 3,6 miljardiin euroon.

Suomi tarvitsee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja investointeja

Tällä hetkellä teknologiat hiilidioksidin talteenottoon, varastointiin ja jatkojalostukseen ovat vielä erittäin kalliita ja osin kehitysvaiheessa. Tulevien vuosien haasteena on saada niistä teknologisesti kypsiä ja taloudellisesti kannattavia. Kehitystyöhön tarvitaan sekä sääntelyn ohjaavaa vaikutusta että investointeja.

Lähivuosina kehittyvä EU- ja kansallinen sääntely määrittää vahvasti, kuinka kannattavaksi vaihtoehdoksi bioperäisen hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyötykäyttö muodostuvat.

Luken ja VTT:n skenaariolaskelmien mukaan investointien tarve nousisi jopa 36 miljardiin euroon vuoteen 2040 mennessä.

Hiilidioksiditalous tarjoaa Luken ja VTT:n skenaariotarkastelun perusteella mahdollisuuksia kansantalouden arvonlisän kasvattamiseen, ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Näitä tavoitteita ajaa myös Petteri Orpon hallitusohjelma.

"Kysymys kuuluu, viemmekö Suomessa aktiivisesti hiilidioksiditaloutta eteenpäin vai jäämmekö passiivisesti seuraamaan sen kehittymistä. Olisi sääli, jos Suomesta kehittyisi vain vetytalouden raaka-ainelähde: tuottaisimme puhdasta sähköä, vihreää vetyä ja bioperäistä hiilidioksidia, mutta niiden jatkojalostus tuotteiksi tapahtuisi muualla", toteaa Jani Lehto Lukesta.

"Jos onnistuisimme Suomessa kehittämään teknologioita ja palveluita globaalin murroksen tarpeeseen, niiden kansantaloudellinen arvonlisä ja globaali hiilikädenjälki olisivat todennäköisesti erittäin merkittävät", tiivistää Antti Arasto VTT:ltä.

Lähde: https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/hiilidioksiditalous-merkittava-mahdollisuus-suomen-metsasektorille-ja

Mielenkiintoinen oivallus tämä ns. "hiilidioksiditalous". Mutta totta on että hiilidioksidi on tärkeä raaka-aine esimerkiksi metanolitaloudessa.

[Histon]

Ja sitten varsinaiseen asiaan eli tuoreeseen juttuun:

Pelastaako vety Suomen? "Olemme samassa tilanteessa kuin Norja löytäessään öljyä 70-luvulla", hehkuttaa asiantuntija

Ai sättänä, en tiennytkään, että juuri Suomessa on ainutlaatuiset hyödynnettävät vetyvarannot. Missä voin rekisteröidä valtauksen?

Todellakin jutun otsikko on harhaanjohtava. On aika huonoa rinnastaa mahdollinen tuleva vedyntuotanto Norjan öljyvaroihin, jotka miljoonia vuosia odottelivat onnekkaita norjalaisia öljyn etsijöitä.

Onhan Suomessa vedyn tuotannon kannalta jotain valmiiksi: On runsaasti tilaa, mihin rakentaa ydinvoimaloita. On runsaasti järviä ja muita sisävesistöjä, joista voi ottaa makeaa vettä vetyelektrolyysin tarpeisiin. Tosin Norjallakin on näitä kaikkia, mutta ei anneta sen nyt häiritä. Lisäksi, Suomella on runsaasti biomassaa, jota voi hyödyntää metanolin tuotannossa. Joo, niin taitaa olla Norjalla myös.

Toisin kuin Norjalta, voi kyllä jäädä EU Suomelta biomassat ja järvet hyödyntämättä. 10 miljoonaa hehtaaria on jäätävä pinta-ala!

https://yle.fi/a/74-20094519

EU:n ennallistamisasetuksen läpimeno on kallis, mutta luonnolle tärkeä päätös – tätä se tarkoittaa Suomelle

EU:n ennallistamisasetus tulee voimaan heinä-elokuussa. Se tuo mukanaan useita luonnon kannalta tärkeitä toimia.
[...]
Asetus koskee ihmisen toimien takia heikentyneitä direktiiviluontotyyppejä, joiden yhteenlaskettu pinta-ala Suomessa on reilut 10 miljoonaa hehtaaria. Tästä pinta-alasta 30 prosenttia pitää asetuksen mukaan ennallistaa vuoteen 2030 mennessä.
[...]

[Uuno Nuivanen]

Ennallistamisasetukseen tulisi kuulua myös väestörakenteen ennallistaminen samaan ajankohtaan.

[ikuturso]

Olin puoliunessa kuulevinani joissain uutisissa eilen, että Itävalta panee valtakunnanoikeuteen ministerin, joka äänesti ennallistamisasetuksen puolesta. Herra on syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttöön ja saa lähteä. Samalla Itävalta aikoo vielä avata EU:ssa ko. paketin.

Veikkaanpa, että EU suurena demokratioiden keskinäisdemokratiana ei kuitenkaan asiaa enää avaa, vaan toteaa, että lahjottukin virkamies saa äänestää maansa tahtoa vastaan, jolloin päätös on pitävä. Mitäs äänestävät valtaan huijareita ja juksaajia. Stna.

-i-

[Roope]

Tankataanko autoihin kohta vedystä tehtyä bensaa? Sähköpolttoaineet halutaan huoltoasemille jo muutaman vuoden kuluttua

Vedystä valmistettujen polttoaineiden pitäisi lähivuosina muuttua todellisuudeksi huoltoasemilla, kun jakeluvelvoite laajenee.

Valmisteilla olevan lain mukaan vuonna 2028 puolitoista prosenttia kaikesta jaellusta liikennepolttoaineesta pitäisi olla vetypohjaisia, niin sanottuja sähköpolttoaineita.

Vuonna 2030 osuus nousee neljään prosenttiin. Vetypolttoaineiden velvoite tulee osaksi yleistä jakeluvelvoitetta.

[...]

Tankataanko huoltoasemilla siis neljän vuoden päästä siis vedystä valmistettua bensaa?

Vaikka velvoite kirjattaisiin pian lakiin, sen tiellä on monta muttaa.

Markkinaa ei vielä ole, sanoo St1:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen.

– Emme vielä tiedä, miten jakeluvelvoitetta tullaan täyttämään. Käytännön toteutukseen liittyy paljon epävarmuuksia, koska vetypolttoaineitahan ei tällä hetkellä ole ostettavissa mistään, toteaa Rankinen.

Vedystä voidaan valmistaa sekä kaasumaista että nestemäistä polttoainetta, joista jälkimmäinen voi tulla huoltoasemille esimerkiksi bensaan sekoitettuna. Hinta on kuitenkin vielä korkea.

[...]

Teollisuudelle suunnitteilla oleva sääntely kriittisen tärkeää, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo.

– Lainsäädännöllä luodaan kysyntää, mikä tuo toimijoille varmuutta siitä, että vetyyn kannattaa investoida.

Suomessa on vireillä yli kaksikymmentä vetytalouden hanketta. Peljon mukaan valtaosa niistä kaavailee ensi vaiheessa polttoaineen tuottamista raskaan liikenteen käyttöön.

Moni hankkeista on kuitenkin ollut vastatuulessa. Yksi syy on ollut juuri epävarmuus kysynnästä: kalliita sähköpolttoaineita ei kannata valmistaa ennen kuin tiedetään, että niille on ostajia.

Suomi on laajentamassa jakeluvelvoitetta kunnianhimoisemmin kuin taustalla oleva EU-direktiivi vaatii. Direktiivistä tuleva vetypolttoaineiden velvoitetaso on yksi prosentti vuonna 2030, mutta Suomi tähtää neljään.

Osa lakiehdotusta kommentoineista pitää tasoa liian kunnianhimoisena, mutta etenkin vetyhankkeita suunnittelevien tahojen mielestä se olisi voinut olla korkeampikin.

– Suhteessa siihen, paljonko vetyhankkeita on suunnitteilla, olisi prosentti kannustinvaikutuksen aikaansaamiseksi voinut olla korkeampikin, sanoo myös EK:n Peljo.

Yle 6.9.2024

[JoKaGO]

Suomi on laajentamassa jakeluvelvoitetta kunnianhimoisemmin kuin taustalla oleva EU-direktiivi vaatii. Direktiivistä tuleva vetypolttoaineiden velvoitetaso on yksi prosentti vuonna 2030, mutta Suomi tähtää neljään.

Jälleen kerran: Jos EU käskee jokaista kansalaistaan työntämään kolmen tuuman rautanaulan prsreikäänsä, niin Suomi käskee meitä työntämään kuusituumaisen JA ihan kantaa myöten 

[Nikolas]

Toisin kuin Norjalta, voi kyllä jäädä EU Suomelta biomassat ja järvet hyödyntämättä.

Norjalla on myös nämä rikkaudet:

• Oma lainsäädäntö
• Oma valuutta

Muistan kun Suomellakin oli.

[Nikolas]

Tähän loppuun toivoa herättävä juttu ydinvoima-alalta: Ensimmäiset kaksoisfluidireaktorit (ei-kaupallinen demo ja sen jälkeen kaupallinen reaktori tuotantoa avarten) rakennetaan Ruandaan.

Kaksoisfluidireaktorista voi lukea vaikkapa Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksoisfluidireaktori

Tähän jälkikäteen erityishuomio.

Ylikriittistä hiilidioksidia hyödyntävä Brayton-prosessi mahdollistaa yli 60 % termisen hyötysuhteen. Yleensä tästä ei puhuta lainkaan ydinvoimaloiden yhteydessä, mutta tämä johtuukin siitä että tavallisissa ydinvoimaloissa lämpötilat eivät nouse läheskään niin korkeiksi että Brayton-prosessista olisi erityistä hyötyä. Mutta kaksoisfluidireaktori on suunniteltu toimimaan noin +1 000 °C lämpötilassa, joka on sopiva.

Lähde: https://www.researchgate.net/figure/Comparison-of-efficiency-and-temperature-range-of-different-conversion-methods-Circles_fig2_327912074

[Roope]

Ohhoh. Ydinvoima takaisin ja vihreät vastuuseen. Taidan nähdä unta.

Palaako ydinvoima Saksaan? Vaalilupaus kristillisdemokraateilta

Saksan kristillisdemokraatit (CDU) ja baijerilainen sisarpuolue CSU aikovat palauttaa ydinvoiman Saksaan, jos puolue voittaa ensi vuoden parlamenttivaalit.

Handelsblatt-sanomalehden mukaan pääoppositiopuolueet aikovat vaalivoiton sattuessa aktivoida uudelleen käytöstä poistettuja ydinvoimaloita. Lisäksi puolueet haluaisivat rakentaa maahan uutta ydinvoimaa.

[...]

CDU ja CSU näkevät ydinvoiman paluun tuovan helpotusta etenkin maan teollisuudelle, joka on kärsinyt halvan venäläisenergian poistumisesta Ukrainan sodan alettua.

Lisäksi puolueet aikovat perustaa tutkintakomitean, joka perehtyy vihreiden talousministeri Robert Habeckin ydinvoimaan liittyneisiin päätöksiin vuonna 2022.

Puolue väittää, ettei Habeck ollut selvittänyt asianmukaisesti seurauksia, joihin ydinvoimaloiden sulkeminen johtaisi keskellä käynnissä ollutta energiakriisiä.

[...]

Saksassa on ollut ydinvoimaloita 1960-luvun loppupuoliskolta lähtien. Ydinvoima on kuitenkin ollut maassa jakava aihe, ja osa valtapuolueista on vastustanut sitä tiukasti teknologian riskeihin vedoten.

Vuonna 2011 Japanin Fukushiman ydinreaktoreiden tsunamivahinkojen jälkeen aikaisemmin ydinvoimaa kannattanut CDU:n Angela Merkel lupasi hankkiutua eroon ydinvoimasta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seurannut energiakriisi saivat saksalaiset harkitsemaan asiaa uudelleen. Sosiaalidemokraattien, vihreiden ja liberaalipuolueen "liikennevalohallitus" toteutti kuitenkin ydinvoiman alasajon, tosin vuotta aikaisemmin suunniteltua myöhemmin.

Yle 12.10.2024

Kyynisesti voi ajatella myös, että tällä historiallisella takinkäännöllä halutaan lakaista liian vaikuttavaksi noussut maahanmuuttokeskustelu takaisin maton alle.

[Nikolas]

Ohhoh. Ydinvoima takaisin ja vihreät vastuuseen. Taidan nähdä unta.

Minun mielestäni Energiewenden peruuttaminen on ollut alusta asti vain ajan kysymys. Sen verran älytön ohjelma on kyseessä. Kyseenalaista oli vain kuinka pitkästä ajasta on kyse. Melko pitkästä, kuten on nähty.

[simppali]

Neste ei ala...vetyputkille.

https://www.talouselama.fi/uutiset/neste-peruu-investoinnin-suomessa/386c58ee-0ac8-4cb1-9689-123b323f2d51

Vetäytymisen syynä ovat yhtiön mukaan haastavat markkinaolosuhteet ja taloudellinen tilanne, jotka edellyttävät uusien investointien kriittistä harkintaa.

Hankkeen arviointiin ovat vaikuttaneet Suomen kansallisen jakeluvelvoitteen mukaiset tiukat rajoitukset uusiutuvan vedyn käytölle jalostamon prosesseissa. Ne estävät suunnitellun kokoisen elektrolyysilaitoksen täysimääräisen taloudellisen hyödyntämisen, yhtiö viestii.

[mmm]

Hiilidioksiditalous on merkittävä mahdollisuus Suomen metsäsektorille ja kansantaloudelle

Valtio, tai valtioiden yhteisö on siis luonut uuden markkina-alueen tuotteelle, jota on kaikille  omiin tarpeisiinsa nähden saatavilla rajaton määrä, ja raaka-aineen osalta maksutta. Mikä voisikaan mennä veronmaksajan näkökulmasta pieleen.

[Nikolas]

Ylikriittistä hiilidioksidia hyödyntävä Brayton-prosessi mahdollistaa yli 60 % termisen hyötysuhteen.

Ei ole pelkkää teoriaa, vaan prosessia todella kehitetään.

Breakthrough for sCO₂ Power Cycle as STEP Demo Completes Phase 1 of 10-MW Project

In a significant breakthrough for the development of supercritical carbon dioxide (sCO₂) power cycles, the 10-MWe Supercritical Transformational Electric Power (STEP) Demo pilot plant in San Antonio, Texas, has wrapped up Phase 1 testing, demonstrating the commercial readiness of its next-generation indirect sCO₂ Brayton cycle.

Loput jutusta voi lukea tuolta: https://www.powermag.com/breakthrough-for-sco2-power-cycle-as-step-demo-completes-phase-1-of-10-mw-project/

[Lasse]

Mikko Paunio on jäljillä:

Helsingin kokoomus elää vihreässä haavemaailmassa ja on menettänyt järkensä
https://oikeamedia.com/o1-220500

"Täytyy kyllä ihmetellä Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron (11:50 eteenpäin) vihreää energiautopiaa. Miten Helsinki voi olla hiilineutraali 2030, jos ydinvoimaloita saadaan joskus 2030-luvun puolivälissä, joilla tuotetaan 50% lämmöstä ja sähköllä on tarkoitus tuottaa keittämällä toinen puoli HELENin toimitusjohtaja Sirkan Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa syksyllä. Suomella ei ole edes riittävää siirtokapasiteettia pohjoisesta etelään saati että kantaverkkoon saataisiin riittävästi tuotettua ja syötettyä sähköä, kun Helsinki todennäköisesti keittäisi vettä lähes Ol3 tuottaman sähkön teholla kylminä jaksoina tammi- helmikuussa. Kokoomuslaiset ovat siirtyneet vihreään haihatteluun.


Helenin Toimitusjohtaja Sirkka käydessään hiljan valtuustoryhmässämme kehui maasta taivaaseen HELENin akut, joilla tasataan sähkön tuotantoa HELENin omistaman Pohjanmaalla sijaitsevan tuurivoiman tuotannon heittelehtiessä. Atomiteknillisen seuran syyskokouksessa oli esitelmä viime viikolla Ol3 ensimmäisestä vuosihuollosta. Esityksessä näytettiin Olkiluodon mittavaa akkurivistöä paljon suurempaa todennäköisesti kuin HELENin akkurivistö. Olkiluodon 82 megawatin tehoiseen akkurivistöön voidaan ladata esitelmöitsijän mukaan vaivaisen puolentoista minuutin aikana Olkiluodon saaren tuottama sähköteho.

HELENin tj Sirkan esitys hiljan valtuustoryhmässämme, joka nojasi bioenergiaan riittävänä vihreänä ylimenoratkaisuna, ei perustu realismiin sen enempää kuin hänen mainitsemaan luontoyställisyyteen vaan  luonnon tuhoamiseen, sillä täydellä teholla kylmällä ilmalla rajallinen bioenergiakapasiteetti Salmi- ja Vuosaaressa polttaa tunnissa 9 hehtaaria nuorta metsää. Sirkka myös ohitti sen, että hiilivoiman alasajo on romahduttanut Helsingin energiahuoltovarmuuden, koska pellettejä ja haketta ei voida kivihiilen tapaan varastoida. Paljon jäi mietityttämään missä HELENin kanssa mennään toimitusjohtaja Sirkan esitelmän jälkeen."

Lisähuomiot

Ydinenergiaa hyvin tunteva fyysikko Petrus Pennanen piti minun jälkeeni puheenvuoron, jossa hän mainitsi Helsingin talousarviossa mainittavan, että HELEN tavoittelee <70 gramman per kilowattitunti hiilidioksidin päästötasoa, kun ydinenergian koko elinkaaren aikana syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat 1 alle gramma per kilowattitunti.  Tämä <70 g/kwh tavoitetaso johtuu siitä, että Helsingillä on 10 lämpölaitosta (2000 MW), Vuosaaren kombivoimala (lämpöteho 584 MW; sähköteho 665 MW) ja Salmisaaren kivihiili/hakevoimala (lämpöteho 300 MW; sähköteho 160 MW). Salmisaari suljetaan ensi vuonna.

HELENin lämmöntuotanto on mitoitettava huippukulutuksen mukaan. Vuonna 2017 tähän astinen huippukulutus on ollut 2650 MW. Helsingin väestö kasvaa noin 70 000:lla vuoteen 2030 mennessä, minkä vuoksi voidaan olettaa, että lämmön huippukulutus voisi nousta 3000 MW:iin, joka siis tuotettaisiin puoliksi ydinvoimalla ja toinen puoli sähköllä. Olkiluoto 3 sähköteho on 1600 MW.

Vain viiden vuoden kuluttua 2030 kokoomus uskoo, että helsinkiläisten tarvitsema lämpö tuotettaisiin puoliksi ydinvoimalla ja toinen puoli keittämällä vettä sähköllä. Tämä ei ole missään suhteessa realistista, vaan HELEN tuottaa helsinkiläisten tarvitseman lämmön edelleen 2030 raskaalla ja kevyellä polttoöljyllä, maakaasulla ja puun poltolla kuten viime vuonna tapahtui. 

Voidaan myös kysyä, onko mitään järkeä keittää vettä sähköllä näin suuressa mitassa, kun tiedämme, että pelkästään digitalisaatio nielee valtavia määriä megawatteja. Oma lukunsa on se, mitä kaikki tämä tulee maksamaan vuonna 2030? Toimitusjohtaja Sirkka totesi HELENin uivan syvällä 1,5 miljardin euron lainataakan alla. Toistuvista pyynnöistä huolimatta en saanut tietoa, paljonko tästä lainataakasta on seurausta HELENin tuuli- ja aurinkovoimainvestointeihin hukatuista rahoista.

Helsingin kokoomus on menettänyt järkensä.   

[Golimar]

Tuulipropelifirmat saa tehdä mitä haluavat ja kuluttajaa hakataan kuin vierasta sikaa, kiitos Kokoomus.

X

tehomaksujen tulo monen kuluttajan sähkönsiirtolaskuihin näyttää yhä varmemmalta
Tehomaksun käyttöönoton edistäminen sisältyy hallituksen nyt eduskunnalle antamaan sähkömarkkinalain muutosesitykseen.

X

Osa verkkoyhtiöistä jo käyttää tehomaksuja sähkölämmitteisten omakotitalojen sähkönsiirron hinnoittelussa.

Tehomaksut perustuvat kulutushuippuihin, jolloin kuluttaja maksaa myös siitä, kuinka paljon sähköä käytetään samanaikaisesti. Tehomaksujen avulla pyritään välttämään kalliit investoinnit sähköverkkoon, kun kulutushuippuja voidaan leikata.

Eli käytännössä kuluttajan sähkönsiirrosta maksama hinta määräytyisi jatkossa yhä enemmän esimerkiksi edellisen kuukauden huipputehon perusteella.

X

– Sähköverkkon omistajat ja sähköverkkoyhtiöt ovat sitä ajaneet, mutta tämä on tullut vahvasti myös tutkimuspuolelta, että kustannusvastaavampi tariffi olisi parempi, sanoo johtava asiantuntija Tatu Pahkala työ- ja elinkeinoministeriöstä

X

Aiemmissa keskusteluissa on kuitenkin väläytetty, että raja voisi olla hyvinkin alhainen, esimerkiksi viisi kilowattia.

X

– Tarkemmat määrittelyt ovat sitten Energiaviraston pohdinnassa. Onko se kuukauden keskiarvo kolmesta huipputehosta, vai onko se yksi tunti, mikä sen huipputehon määrittää, niin tämä on harmonisointityössä selvitettävä asia, Pahkala kertoo.

https://yle.fi/a/74-20127692

Jokainen asunto jossa on sähkölämmitys ja sähköllä toimiva lämminvesivaraaja menee yli tuon 5 kW rajan kun käytetään lämmintä vettä jollei lämmitystä käännä pois päältä kun varaaja toimii, vice versa..

Liitteet: Lämmin, tyhjillään oleva 1992 rakennettu talo ja asuttu 1953 rakennettu talo jossa on 60-70 luvun varaava vesikiertoinen sähkölämmitys.

[Äpyli]

Tuulipropelifirmat saa tehdä mitä haluavat ja kuluttajaa hakataan kuin vierasta sikaa, kiitos Kokoomus.

Minua kiinnosteli tämä aihe sen verran, että tein hieman tutkivaa kansalaisjournalismia.

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta

1.1 Tausta
1.1.1 Älyverkkotyöryhmän ehdotukset

Sähkömarkkinoiden kehittämiseksi ja sähkömarkkinadirektiivin toimeenpanon tueksi asetettiin syyskuussa 2016 työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää ja esittää konkreettisia toimia, joilla älykäs sähköjärjestelmä voi palvella asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistää toimitusvarmuuden ylläpitoa. Älyverkkotyöryhmä loi toimikautensa alussa yhteisen vision, jossa asiakas nostettiin
tulevaisuuden älykkään sähköjärjestelmän keskiöön. Vision toteuttamiseksi se laati toimenpideehdotuksia, jotka on koottu 24.10.2018 julkaistuun loppuraporttiin.

Työryhmä kuuli toimikautensa aikana yhteensä 59 asiantuntijaa ja teetti yhteensä 15 selvitystä työnsä tueksi.
Älyverkkotyöryhmän ehdotuksia on toteutettu sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/944 (jäljempänä sähkömarkkinadirektiivi) edellyttämien lainsäädäntömuutosten yhteydessä. Vielä toteuttamatta ovat työryhmän ehdotus asiakkaan mahdollisuudesta saada yksi sähkölasku sähkön myynnistä ja jakelusta sekä jakeluverkkojen jakelumaksurakenteiden harmonisointi ja
jakeluverkonhaltijan kuormanohjauksesta luopuminen.

Yhteislaskutusta on käsitelty jo vuonna 2010, kun pohjoismaisten energiaregulaattoreiden yhteistyöelin NordREG antoi suosituksensa yhteisestä Pohjoismaisesta vähittäismarkkinamallista. Yhteislaskutuksen osalta NordREG korosti jakeluverkonhaltijan keskeistä roolia yhden laskun mallin mahdollistajana sekä tarvetta vaikutusarvioon pakollisen
ja vapaaehtoiseen yhteislaskutuksen osalta. NordREG ehdotti myös tutkittavan sitä, ovatko harmonisoidut jakeluverkkojen jakelumaksurakenteet edellytyksenä yhteislaskutukselle. Älyverkkotyöryhmä ehdotti, että Suomessa otettaisiin käyttöön vapaaehtoinen yhteislaskutus, jossa asiakkaiden tulee voida valita yksi tai kaksi laskua sähköntoimitukselleen. Asiakkailla tulisi halutessaan olla mahdollisuus saada yhdistetty sähköenergia- ja sähkönjakelulasku sähkönmyyjän toimittamana. Jakeluverkkoyhtiöt olisivat velvoitettuja ottamaan osaa yhteislaskutukseen ja takaamaan sähkönmyyjille tasapuoliset ja syrjimättömät mahdollisuudet tarjota asiakkailleen yhteislaskua. Yhteislaskutuksen tarjoaminen olisi myyjälle vapaaehtoista.

Kuormanohjauksen osalta älyverkkotyöryhmä katsoi, että kulutusjouston tulisi olla kilpailtua liiketoimintaa, ja ehdotti, että kuormanohjaustoiminnallisuus tulee sisällyttää seuraavan sukupolven älymittareihin niille asiakkaille, joilla on merkittäviä ohjattavia kuormia. Lisäksi työryhmä katsoi, että jakeluverkkoyhtiön roolina on luoda tekninen alusta, ja palveluntarjoajat muodostavat varsinaiset ohjauskäskyt verkkoyhtiöiden luoman rajapinnan kautta.
Sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (767/2021, jäljempänä mittausasetus) säädettiin seuraavan sukupolven älymittareiden ominaisuuksista. Asetuksen mukaan seuraavan sukupolven älymittareissa tulee olla kuormanohjausrele, jonka avulla mittauslaitteisto kykenee vastaanottamaan ja panemaan täytäntöön tai välittämään eteenpäin viestintäverkon kautta lähetettäviä kuormanohjauskomentoja. Varsinaisen ohjausrajapinnan määrittely jätettiin myöhempään työhön.


Jakeluverkon jakelumaksurakenteiden harmonisoinnin osalta älyverkkotyöryhmä suositteli, että asiakkaiden mahdollisuutta vaikuttaa omaan sähkönjakelumaksuunsa tulisi lisätä korvaamalla perusmaksu sellaisella tehokomponentilla, jonka avulla asiakkaalla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa jakelulaskuunsa. Jakelumaksujen hinnoittelurakenteita olisi työryhmän mukaan syytä harmonisoida tietyiltä osin koko Suomessa. Nykyään verkkoyhtiöt vastaavat itsenäisesti hinnoittelusta, ja verkkoyhtiöiden välillä voi olla hintaeroja.

https://valtioneuvosto.fi/delegate/file/145448

Täälläpäin on ainakin jo asenneltu uusia mittareita, joiden avulla voidaan toteuttaa ns. varttitase sekä kuormaohjaus. Käsittääkseni kuormanohjaus liittyy siis jakeluverkkoyhtiöiden tarpeeseen (poikkeustilanteet kuten häiriöt) sekä markkinapohjaiseen kuormanohjaukseen, jossa asiakas itse tai palveluntarjoaja päättää asiakkaan kulutuksen ohjauksesta. Ohjausrajapintaa ei kuitenkaan ole vielä määritelty.

3.3 Jakelumaksujen rakenteiden yhtenäistäminen ja sähkönjakelun tehopohjaisen hinnoittelun edistäminen

Sähkönjakelun hinnoittelurakenteita koskevan ehdotuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa jakelumaksujen rakenteita ja edistää tehomaksun käyttöönottoa. Tällä hetkellä jakeluverkkojen sähkönjakelun hinnoittelurakenteet vaihtelevat jakeluverkoittain ja maksukomponentit sekä aika- ja kausijaotukset voivat erota toimijoiden välillä. Jakelumaksujen rakenteiden yhtenäistämisellä tavoiteltaisiin myös jakelumaksujen ymmärrettävyyden lisäämistä asiakkaille. Jokainen verkkoyhtiö päättäisi edelleen itsenäisesti hinnoittelunsa tasosta, ja hinnoittelurakenteet mahdollistaisivat jatkossakin erilaisissa ympäristöissä toimivien jakeluverkkoyhtiöiden toimintaedellytykset.

Tehopohjaisen jakelupalvelujen hinnoittelun edistämisen tavoitteena olisi lisäksi ohjata asiakkaita pienentämään kulutushuippujaan, jolloin jakeluverkkojen investointeja pystyttäisiin lykkäämään tai jopa välttämään. Lisäksi tehopohjaisella jakelupalvelujen hinnoittelulla pyrittäisiin parantamaan sähköjärjestelmän toimitusvarmuutta ja aktivoimaan asiakkaita kulutusjoustoon. Tehokomponentilla voidaan mahdollisesti vaikuttaa myös verkon
mitoitukseen.

3.4 Markkinapohjainen kuormanohjaus

Ehdotuksen tavoitteena on mahdollistaa markkinaehtoinen kuormanohjaus, jossa asiakas itse tai palveluntarjoaja päättää asiakkaan kulutuksen ohjauksesta. Kellonaikaan tai kalenteriin sidottu sähkönkulutuksen aikaohjaus on käymässä vanhentuneeksi, kun sähkön tuotantorakenne muuttuu vaihtelevammaksi ja säästä riippuvaksi, jolloin sähkömarkkinoiden tilanne muuttuu aiempaa nopeammin. Vaihtelevaan sähköntuotantoon perustuvassa sähköjärjestelmässä on tärkeää, että jatkossa yhä suurempi osuus sähkön kulutuksesta voi reagoida sähkömarkkinatilanteeseen nopeasti ja joustavasti.

Markkinapohjainen kuormanohjaus siirtäisi asiakkaita kustannustehokkaalla tavalla helposti kulutusjouston ulottuville. Jakeluverkkoyhtiöiden ohjaustarpeet liittyvät poikkeustilanteisiin kuten häiriöihin. Jatkossa verkkoyhtiöt tarvinnevat joustoa esimerkiksi verkon pullonkaulojen hallintaan, minkä ne voisivat ostaa joustopalveluna markkinoilta. Jakeluverkkoyhtiöt voisivat jatkossa ohjata kuormia suoraan omista tarpeistaan ainoastaan erikseen määritellyissä
poikkeustilanteissa, jos loppukäyttäjä olisi aktivoinut markkinapohjaisen kuormanohjauksen.

Kommentoin tätä oman talouden osalta. Oman talouden merkittävin kuorma tulee maalämpöpumpusta, jossa on jo automaatio sisäänrakennettuna. Se tarjoaa läpi vuoden juuri oikean määrän lämmitystehoa oikeaan aikaan. Olen itse optimoinut pumpun toiminnan juuri tähän taloon sopivaksi. Ylimääräisellä automaatiolla tai kuormanohjauksella tilannetta voi oikeastaan vain huonontaa. On myös mielenkiintoinen asia, että välttämättä kaikki järjestelmät eivät ole noin vain ohjattavissa kuormanohjausreleen kautta, vaan vaaditaan lisää älykästä automaatiota - ja kuluttajahan sen sitten loppupeleissä maksaa.

Jonkinlainen kokonaisnäkemys tästä kaikesta lienee se, että taviskuluttajia yritetään nyt saada maksumieheksi, jolla kompensoidaan ristiriitaista energiapolitiikkaa ja sen seurauksia. Tehokomponentti on aika ristiriitainen, sillä joustava sähkösopimus tai pörssisähkö nimenomaan kannustaa kuluttamaan paljon sähköä silloin kun se on erityisen halpaa. Ylipäätään kuluttajaa yleensä kiinnostaa vain se sähkölaskun lopullinen summa. Tilanne on menossa siihen suuntaan, että optimointi kiinnostaa ja onnistuu lähinnä vain siltä kansanosalta, jolla on insinöörimäisiä taipumuksia, ja on vaikea uskoa, että se olisi tavallisen kuluttajan etu.

[Aimo Räkä]

Vaihteleva sähkön tuotantorakenne on lisäys kirosanojen ja manausten valikoimaan.

[JoKaGO]

Kertokaas viisaammat, käykö tässä niin, että kun sähkön pörssihinta on negatiivinen ja kuluttaja haluaa hyötyä siitä yli 5kW:n teholla, niin tuo 5kW:n tehoylitys tuokin sähkölle lisähintaa?

Jos noin on, niin hullua! Sähkön hinta on kovan tuulen vallitessa negatiivinen, eli tuottajatkin haluavat, että tuolloin tuotettu "ylimäärä"sähkö vietäisiin pois verkosta. Meneekö tuo mekanismi siis nyt rikki?

[Äpyli]

Kertokaas viisaammat, käykö tässä niin, että kun sähkön pörssihinta on negatiivinen ja kuluttaja haluaa hyötyä siitä yli 5kW:n teholla, niin tuo 5kW:n tehoylitys tuokin sähkölle lisähintaa?

Jos noin on, niin hullua! Sähkön hinta on kovan tuulen vallitessa negatiivinen, eli tuottajatkin haluavat, että tuolloin tuotettu "ylimäärä"sähkö vietäisiin pois verkosta. Meneekö tuo mekanismi siis nyt rikki?

Lopullista mallia ei ole vielä naulattu, mutta todennäköisesti se nostaisi tehomaksua eli lisäisi sähkönsiirron kustannusta tietyllä ajanjaksolla.

Tilanne on jotenkin skitsofreeninen. Periaatteessa halutaan, että yhteiskunta toimisi energiataloudellisesti ts. kuluttaisi mahdollisimman vähän sähköä. Tämä tulee suoraan EU-tasolta. Samaan aikaan rakennetaan sääriippuvaista tuotantoa, joka takaa sen, että merkittävän osan ajasta vuodesta tuotantoa on enemmän kuin kulutusta. Toisaalta myös halutaan ja tarvitaan energiaintensiivistä tuotantoa, esimerkiksi puhdas vety, fossiilipohjaisten lämmitysmuotojen korvaaminen sähköllä, sähköautojen lataaminen, massiiviset konesalit jne. Ongelma on sähkön tuotannon vähyys talvikaudella, jolloin liian niukasta tuotannosta (kiitos vihreän siirtymän) kilpailevat kotitaloudet ja yritykset.

Minulla ei ole tarkkaa tietoa, kuinka suuren osan Suomessa kotitalouksien lämpimänä pitämiseen menee energiaa kokonaisuudessaan, muistelen että noin kolmasosa. Lämpö on ihmisen perustarve, ja Suomen kaltaisessa maassa lämmitykseen menee väistämättä paljon energiaa. Tästä seuraa se, että talvikausina ei monilla kotitalouksilla ole mitään mahdollisuutta kikkailla tehomaksulla, jos haluaa pitää torpan lämpimänä. Tilanteesta tekee vielä jotenkin irvokkaamman se, että kannustetaan vaihtamaan päälämmönlähdettä esim. moderniin lämpöpumppuun, joka kyllä säästää paljonkin sähköä vuositasolla mutta piikkikulutus nousee korkeaksi ja näin ollen takaisi sen, että tehomaksu kilahtaa takuuvarmasti. Lähtökohtahan tehomaksussa on siis se, että sillä olisi kulutushuippuja leikkaavaa vaikutusta, näin ollen raja on asetettava tarpeeksi matalalle, jotta se koskisi mahdollisimman suurta joukkoa. Artisti maksaa!

[Nikolas]

Periaatteessa olisi fiksua laittaa omakotitaloon suuri kuumavesivaraaja, ja varaajaan vastuslämmitys, joka on investointina suhteellisen varmatoiminen ja huokea. Sitten vaan odottelemaan tuulisia negatiivisen hinnan päiviä, jolloin sähkövastus saa lämmittää varaajan veden niin kuumaksi kuin turvallisesti voi. Jos tulee pitkä tuuleton jakso siksi kun painekeskus osuu Suomen kohdalle, sitten lämmitetään klapeilla ja lämpöpumpuilla, sähköä säästellen.

[Nikolas]

Tämä ei ole kaksoisfluidireaktori mutta paljon yhteisiä ominaisuuksia löytyy:

Onko tässä Euroopan ensimmäinen lyijyjäähdytteinen pienydinvoimala? Sähköteho 200 MW, hyötysuhde jopa 50 %

Ranskalaisen Newcleon lyijyjäähdytteinen reaktori valmistuu kaupalliseen käyttöön tämänhetkisen aikataulun mukaan vuonna 2033. Sitä ennen yhtiö rakentaa sekaoksidipolttoainelaitoksen.

2024-12-05
Lotta Jalli

Ranskalaisyhtiö Newcleo kehittää neljännen sukupolven lyijyjäähdytteistä ydinreaktoria. Nyt yhtiö on lähettänyt hakemuksen Britannian ydinvoimaviranomaiselle suunnittelun arviointiprosessia varten (generic design assesment, gda).

Ydinvoimaviranomaisen lisäksi arviointiprosessissa on mukana maan ympäristövirasto. Jos hakemus hyväksytään, sen käsittelyn arvioidaan valmistuvan keväällä 2025, Interesting Engineering uutisoi.

Newcleon suunnittelema lyijyjäähdytteinen ydinreaktori on sähköteholtaan 200 megawattia. Yhtiön verkkosivuilta selviää, että reaktorin hyötysuhde on 40–50 prosentin luokkaa. Lisäksi reaktoriin on suunniteltu passiivisia turvallisuusominaisuuksia.

Reaktori on modulaarinen eli kyseessä on niin kutsuttu smr. Tämäntyyppisistä reaktoreista voidaan käyttää myös nimeä amr (advanced modular reactors). Luokkaan kuuluvat smr-reaktorit, jotka eivät ole yleisesti käytettyjä kevytvesireaktoreita.

Nopeat neutronit

Lyijyjäähdytteiset reaktorit ovat nopeita, kun valtaosa nykyisistä ydinreaktoreista luokitellaan hitaiksi. Reaktorit jaetaan näihin luokkiin uraanin halkeamisessa vapautuneiden neutronien liike-energian perusteella.

Yleisesti ottaen neljännen sukupolven ydinreaktorit jaetaan kuuteen eri kategoriaan reaktorityypin perusteella. Näistä kolme on nopeita, yksi on terminen ja loput kaksi voidaan tehdä joko termisinä tai nopeina.

T&T haastatteli syksyllä Lut-yliopiston ydinvoimatekniikan professori Juhani Hyväristä, joka kertoi eri reaktoritekniikoista tarkemmin. Jutun pääset lukemaan tästä.

Ranskassa Newcleo on saanut päätökseen maan viranomaisten vaatiman valmisteluvaiheen, jossa arvioitiin projektin kypsyyttä ja turvallisuusvaihtoehtoja. Seuraavaksi yhtiö valmistelee reaktorin teknisen kuvauksen viranomaisten arvioitavaksi.

Lyijyjäähdytteisen reaktorin lisäksi kehitteillä on laitos, joka tuottaisi sekaoksidipolttoainetta. Polttoaineessa on sekoitettuna uraania ja plutonumia oksideina. Laitoksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2030.

Reaktori on valittu mukaan Euroopan komission hankkeeseen, joka tukee smr-reaktorien kehitystä.

Lähde: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/c3218955-03c0-4e67-a8c4-576cc367900e

[Roope]

Kiitos Merkel, kiitos Saksa, kiitos vihreät kaikkialla Euroopassa.

Ruotsalaisministeri tuohtui kallista sähköstä: "Olen raivoissani saksalaisille"

ENERGIA-ALAA koskevat erimielisyydet kiristävät Ruotsin ja Saksan välejä, kun Saksan energiaratkaisut ovat nostaneet sähkön hintoja tuntuvasti myös Ruotsissa.

Erityisen kärkkäästi Saksaa on kritisoinut Ruotsin energiaministeri Ebba Busch, jonka mukaan ruotsalaiskuluttajien kukkaroihin heijastuva Saksan energiapolitiikka on edesvastuutonta.

– Olen raivoissani saksalaisille, Busch sanoi tiedotustilaisuudessa viime viikolla.

Ruotsalaisministerin kiukunpurkauksen taustalla vaikuttaa Saksan päätös luopua ydinvoimasta vuonna 2011 Japanissa tapahtuneen Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkimainingeissa. Saksa sai luopumisoperaation päätökseensä viime vuonna.

Ydinvoimasta luopumisen myötä Saksa on siirtynyt käyttämään uusiutuvia energialähteitä, minkä lisäksi maa tuo runsaasti sähköä ulkomailta – mukaan lukien Ruotsista, joka on Euroopan toiseksi suurin sähkön nettoviejä Ranskan jälkeen.

[...]

Saksan sähkönmarkkinoiden hinnat puolestaan heijastuvat kansainvälisten sähköverkkoyhteyksien myötä läheiseen Etelä-Ruotsiin. Viime viikolla, kun tuulisähkön tuotanto oli tyynen sään vuoksi vähäistä, hintaero Etelä- ja Pohjois-Ruotsin välillä oli pahimmillaan jopa 190-kertainen.

– Saksalaiset voivat tehdä millaisia ratkaisuja he haluavat, mutta heidän on nähtävä, että se vaikuttaa suuresti myös heidän naapureihinsa. Ei ole reilua, että ruotsalaiset joutuvat maksamaan saksalaisia hintoja saksalaisten päätösten vuoksi, Busch sanoo.

Saksaa kritisoiva Busch on myöntänyt, että Saksa ei toki ole ainoa syyllinen Etelä-Ruotsin hankalaan tilanteeseen, vaan syytä on myös ruotsalaisissa itsessään. Barsebäckin ydinvoimalan sulkeminen parikymmentä vuotta sitten jätti Etelä-Ruotsin sähköntuotantoon loven, jota ei ole sittemmin paikattu.

Sähkömarkkinatilanteensa parantamiseksi Ruotsi onkin rakentamassa lisää ydinvoimaa.

Ilta-Sanomat 20.12.2024

[Golimar]

X

Sähkön niin sanottu varttihinnoittelu otetaan käyttöön ensi vuoden kesäkuussa, kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoo tiedotteessaan.

Silloin pörssisähkön hinnoittelu muuttuu tuntihinnoista varttihintoihin.

Fingrid kuvailee siirtymistä 15 minuutin kaupankäyntijaksoon merkittäväksi virstanpylvääksi Euroopan sähkömarkkinoiden kehityksessä.

X

– Tällä hetkellä hinnoittelu on tuntikohtaista, ja se tasaa sähkön kulutuksen ja tarjonnan muutosten tuomia hetkellisiä hinnanvaihteluja, koska kyse on koko tunnin keskiarvosta, sanoo Vattenfallin asiantuntija Aino Tanhua sanoi Ilta-Sanomille viime viikolla.

X

Tanhua painotti, ettei pörssisähköä käyttävän tarvitse olla huolissaan, ellei mahdollisten hintapiikkien aikana ole käynnissä jotain erityisen paljon sähköä kuluttavaa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010915741.html

Euroopan hymni / Oodi ilolle
https://www.youtube.com/watch?v=TzLINxT-eMc

[mmm]

X

Sähkön niin sanottu varttihinnoittelu otetaan käyttöön ensi vuoden kesäkuussa, kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoo tiedotteessaan.

Silloin pörssisähkön hinnoittelu muuttuu tuntihinnoista varttihintoihin.

Fingrid kuvailee siirtymistä 15 minuutin kaupankäyntijaksoon merkittäväksi virstanpylvääksi Euroopan sähkömarkkinoiden kehityksessä.

X

– Tällä hetkellä hinnoittelu on tuntikohtaista, ja se tasaa sähkön kulutuksen ja tarjonnan muutosten tuomia hetkellisiä hinnanvaihteluja, koska kyse on koko tunnin keskiarvosta, sanoo Vattenfallin asiantuntija Aino Tanhua sanoi Ilta-Sanomille viime viikolla.

X

Tanhua painotti, ettei pörssisähköä käyttävän tarvitse olla huolissaan, ellei mahdollisten hintapiikkien aikana ole käynnissä jotain erityisen paljon sähköä kuluttavaa.

Tämä tulee olemaan mielenkiintoinen näytelmä seurattavaksi. Käytännössä tämä tulee nostamaan kiinteähintaisten sopimusten hintoja, koska hintavaihtelu aikaan nähden kasvaa, ja sähkönsiirtofirmat haluavat enemmän marginaalia tappioiden minimoimiseksi / voiton maksimoimiseksi.  Itse maksan tällä hetkellä hieman yli 9,5c /kWh, ja siinäkin on puolet liikaa.

Ja pörssisähköä käyttävän ei tarvitse olla huolissaan, kunhan on pinkka kunnossa laskun maksamista varten, tai veivailee sähkölaitteita päälle ja pois pahimmillaan vartin välein.

Upea systeemi.

[Golimar]

 

X

Uutisia aurinkovoimaloiden perustamissuunnitelmista on tippunut syksyn aikana tiheään tahtiin. Se kertoo siitä, että teollisen mittaluokan aurinkoenergian tuottaminen on käynyt koko ajan kannattavammaksi.

Samalla voimaloiden kokoluokka kasvaa. Rakenteilla oleva Kalannin parinsadan hehtaarin aurinkovoimala Uudessakaupungissa kantaa vielä Suomen suurimman titteliä, mutta suunnittelupöydällä on jo monia suurempia aurinkopaneelipuistoja.

Aurinkovoimalle ja ylipäätään vihreälle energialle riittää kysyntää. Samalla teknologinen kehitys on ottanut loikkia eteenpäin eli aurinkoenergian tuottaminen on tullut kustannustehokkaammaksi.

Aurinkovoiman etuna on muun muassa se, että pääosa sen tuottamasta sähköstä syntyy kovimman kysynnän aikaan eli päivällä. Se toimii tasapainottavana tekijänä tuulivoimalle, jonka tuotantopiikit voivat osua kovimman kulutuksen ulkopuolelle.

X

https://yle.fi/a/74-20133324

X

Suomen uusiutuvat ry:n päättäjäkyselyssä poliitikkojen vastaukset on jaoteltu myös puoluekannan mukaisesti.

Esimerkiksi tuulivoiman lisärakentamisen kannatus on 80–90 prosentin luokkaa valtaosassa eduskuntapuolueita. Selvä poikkeus on perussuomalaiset. Heistä vain 30 prosenttia sanoo kannattavansa tuulivoiman lisärakentamista.

Neljäsosa perussuomalaisista haluaisi vähentää merkittävästi tuulivoiman painoarvoa sähköntuotannossa. Isona yllätyksenä perussuomalaisten kriittisyys ei alan edunvalvojalle tullut.

X

https://yle.fi/a/74-20123381

Energiatukiohjelman tavoitteena on edistää muun muassa uusiutuvan energiaa ja energiatehokkuutta koskevia investointi- ja selvityshankkeita, jotka tukevat Suomen hiilineutraalisuustavoitteita.

Tavoitteena on tukea hankkeita, joilla parhaiten arvioidaan voitavan edistää tulevaisuuden energiaratkaisuja vuoden 2030 EU-tavoitteiden ja vuoden 2035 kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja jotka ilman energiatukea jäisivät toteuttamatta. Tuen keskeisenä tavoitteena on madaltaa etenkin uuteen teknologiaan liittyviä teknisiä ja taloudellisia riskejä. Panostamalla erityisesti uuden teknologian hankkeisiin tarkoituksena on saavuttaa yksittäisten hankkeiden suoria energia- tai ilmastovaikutuksia laajempia vaikutuksia, kuten positiivisia ulkoisvaikutuksia. Kokonaistavoitteena on edistää uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta pitkällä aikavälillä kustannustehokkaasti.

Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin Suomessa toteutettaviin investointi- tai selvityshankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää: uusiutuvan energian tuotantoa; energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön tehostamista; hukkalämmön hyödyntämistä; tai energiajärjestelmän muuttumista vähähiiliseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö päättää tuen myöntämisestä investointihankkeeseen ja hoitaa muut siihen liittyvät tehtävät, jos hankkeen hyväksyttävät kustannukset ylittävät 5 000 000 euroa. Muun tuen myöntämisestä päättää ja muut siihen liittyvät tehtävät hoitaa Innovaatiorahoituskeskus Business Finland.

Kaikki hyväksytyiltä investointikustannuksiltaan yli viiden miljoonan euron tukihakemukset käsitellään suurten uuden energiateknologian demonstraatiohankkeiden tukihaussa. 

Lisätietoja:
Tuula Savola, vety, sähköpolttoaineet ja muut uusiutuvan energian hankkeet
Olli Salo, biokaasu, sähköpolttoaineet ja muut uusiutuvan energian hankkeet
Pekka Kärpänen,  energiansäästöä ja energiatehokkuutta koskevat hankkeet

https://tem.fi/energiatuki

X

14.10. 13:15
•
Päivitetty 14.10. 13:40

Kuuntele juttu 2:09
Ympäristö- ja ilmastoministeriö on myöntänyt 6,6 miljoonan euron investointituen uudenlaiselle aurinkovoimahankkeelle Pohjois-Savoon.

Tuki on myönnetty Kaskisuon aurinkovoima oy:lle noin 115 hehtaarin kokoisen Kaskisuon aurinkovoimalan rakentamiseen. Kyseessä on uusiutuvaan energiaan erikoistuneen Energiequelle oy:n hanke.

X

https://yle.fi/a/74-20117768

X

Aurinkosähköjärjestelmät ovat uusiutuvan energian tuotantoon liittyvää tekniikkaa, jota voidaan tukea vain uuden teknologian investoinneissa.

X

Energiatukea maksetaan organisaatiollenne raportoimienne toteutuneiden kustannusten perusteella. Hankkeen investointikustannusten tulee olla vähintään 10 000 euroa (energiatehokkuus) tai 30 000 euroa (uusiutuva energia uusi teknologia) ja enintään 5 000 000 euroa. Rahoitus on avustusta eli sitä ei tarvitse maksaa takaisin.

X

Tavanomaisen teknologian hankkeita voidaan tukea harkitusti ja etusijalla ovat hyvin valmistellut hankkeet ja huolellisesti laaditut tukihakemukset.

Uudelle teknologialle voidaan myöntää tapauskohtaisesti korotettua tukea. Korotetun tuen tarve ja taso arvioidaan tapauskohtaisesti ja arvioinnissa otetaan huomioon uuden teknologian käyttöönoton aiheuttaman riski ja siihen liittyvän kannattavuustarkastelun. Tästä seuraa, että uuden teknologian hankkeen tuki on usein tukipäätöksessä pienempi kuin Energiatukiasetuksessa mainittu enimmäistuki.

Uuden teknologian hankkeissa voidaan hakijalta pyytää puolueettoman tahon antamaa lausuntoa hankkeen uutuusarvosta, jos rahoittaja näkee sellaisen uutuusarvon todentamisen kannalta tarpeelliseksi.

Erityisesti suurissa demonstraatiohankkeissa (TEM) korotetun tuen tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.

Pk-yrityksille enimmäistukitaso on 40 % uuden teknologian hankkeissa. Suurille yrityksille vastaava enimmäistukitaso on 30 %.

X

https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/energiatuki

X

Suurilla demonstraatiohankkeilla tarkoitetaan sellaisia energiatukihankkeita, joiden investointikustannukset ovat yli 5 miljoonaa euroa. Investointituki on tarkoitettu tulevaisuuden energiaratkaisuihin vuoteen 2035 tähtäävien kansallisten ja vuoden 2030 EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. Haun tavoitteena on edistää uuteen energiateknologiaan perustuvia kansallisesti ja kansainvälisesti monistettavia ratkaisuja.

Uuden energiateknologian suurten demohankkeiden vuoden 2023 tukihaku päättyi 15.9.2023. Ministeriöön jätettiin hakukierroksella määräaikaan mennessä 35 uutta investointitukihakemusta.

X

Tuen myöntäminen perustuu kokonaisharkintaan ja hankkeiden väliseen vertailuun, jossa arvioidaan erityisesti hankkeeseen sisältyvän teknologian uutuusarvoa. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan hankkeen toteutettavuus, tuotettava energiamäärä, kustannustehokkuus sekä muut vaikutukset.

Tukea voidaan myöntää yrityksille ja yhteisöille, kuten kunnille, ja ainoastaan hankkeille tai hankkeen osalle, jotka eivät käynnistyisi ilman tukea.

X

Demonstraatiohankehaun ulkopuolelle jäävät investointikustannuksiltaan pienemmät, eli max. 5 miljoonan euron hankkeet käsitellään normaalin energiatukihaun kautta. Näihin uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hankkeisiin on mahdollista edelleen hakea energiatukea.

X

https://tem.fi/uuden-energiateknologian-ja-suurten-demonstraatiohankkeiden-investointitukien-haku

[JoKaGO]

^Pitäs varmaan laittaa raha-anomus vetämään, auringon tutkimiseen avaruusaluksen avulla, jolla lennettäisiin aurinkoon.
Tähän asti tässä ei ole onnistuttu, mutta mulla onkin ässä hihassa: Lentäisin sinne yöllä, niin avaruusalukseni säästyisi kuumuudelta.

Tuo Golimarin lainaama diipa-daapa on melkein samaa tasoa kuin minun hankkeeni, mutta minun hankkeessani on sentään JOTAIN järkeä 

[Totti]

Uutisia aurinkovoimaloiden perustamissuunnitelmista on tippunut syksyn aikana tiheään tahtiin. Se kertoo siitä, että teollisen mittaluokan aurinkoenergian tuottaminen on käynyt koko ajan kannattavammaksi.

Samalla voimaloiden kokoluokka kasvaa. Rakenteilla oleva Kalannin parinsadan hehtaarin aurinkovoimala Uudessakaupungissa kantaa vielä Suomen suurimman titteliä, mutta suunnittelupöydällä on jo monia suurempia aurinkopaneelipuistoja.

Aurinkovoimalle ja ylipäätään vihreälle energialle riittää kysyntää. Samalla teknologinen kehitys on ottanut loikkia eteenpäin eli aurinkoenergian tuottaminen on tullut kustannustehokkaammaksi.

Aurinkovoiman etuna on muun muassa se, että pääosa sen tuottamasta sähköstä syntyy kovimman kysynnän aikaan eli päivällä. Se toimii tasapainottavana tekijänä tuulivoimalle, jonka tuotantopiikit voivat osua kovimman kulutuksen ulkopuolelle.

https://yle.fi/a/74-20133324

Samaan aikaan todellisessa maailmassa:

https://www.cleanenergywire.org/news/prolonged-dunkelflaute-shrinks-germanys-renewables-output-early-november

Early November has brought a prolonged period of little wind and sunshine in Germany and many other parts of Europe, bringing down renewable power generation and leading to a spike in electricity prices and the use of fossil fuels. A so-called 'Dunkelflaute' (dark doldrums) with minimal output by solar panels and wind turbines is not uncommon at this time of the year and does not pose a risk of blackouts to Germany's power system, researcher Bruno Burger of institute Fraunhofer ISE told public broadcaster WDR. "We've got sufficient [backup] capacity for this," Burger said.

Dunkelfaute on päiviä, jonka aikana tuulta ja aurinkoa on heikosti pilvisen korkeapaineen takia. Näitä on toistuvasti Saksassa ja muualla keski-Euroopassa. Tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotto on dunkelflauten aikana olematon tippuen tyypilliseti 1-3% tasolle.

Mutta ei hätää. Kaasu- ja hiilivoimaloilla sekä tuonnilla ulkoimailta pelastetaan tilanne. Never mind CO2 päästöistä ja että ulkomaan kansalaiset saavat maksaa korkeamman hinnan omasta sähköstään.

[Nikolas]

Naantaliin suunnitellaan metanolitehdasta.

Liquid Wind yhteistyöhön TSE:n kanssa synteettisen polttoaineen tuotantolaitoksen perustamiseksi Naantaliin

21.1.2025
Liquid Wind ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) ovat tänään julkaisseet aiesopimuksen synteettisen polttoaineen tuotantolaitoksen kehittämiseksi Naantaliin. Suunniteltu yhteistyö on askel yhdessä Suomen merkittävimmistä vihreän vedyn hankkeista, joka edistäisi puhdasta siirtymää ja kotimaista kilpailukykyä.

https://www.naantali.fi/fi/uutiset/liquid-wind-yhteistyohon-tsen-kanssa-synteettisen-polttoaineen-tuotantolaitoksen