Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)

[Uuno Nuivanen]

Sopii tähän.

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2017/02/20/lyhyt-%e2%80%a8matematiikka/

[foobar]

insinöörit olivat kertoneet niiden "kuivumisen" vievän.

Insinööri joka kertoo betonin kuivuvan on "insinööri". Betoni ei saa rakennusvaiheessa kuivua, siitä tulee silloin haurasta. Betoni kovettuu. Tämän takia rakennustyömailla saatetaan jopa peitellä tuoreet betonivalut ettei ne kuivuisi ennen aikojaan.

EDIT: typoja

Rakennustekniikka ei ole omaa alaani. Siksi luotankin siihen, että alan insinöörit osaavat asian paremmin. Se, että poliitikot päättävät asiat näiden insinöörien vihjeen vastaisesti ja yllättyvät siitä ettei pelkkä äänestyspäätös muuta maailmanmenoa on se ongelma.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Sopii tähän.

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2017/02/20/lyhyt-%e2%80%a8matematiikka/

Kalle isokallion luvut tuskin ovat oikein ainakin banaanikilon rahtaaminen rekalla tuntuisi kovin kalliilta.

[Nikolas]

Suomi voisi hankkia omavaraisuutta, esimerkiksi kaksoisfluidireaktorin ja metanolitalouden avulla. Suomi voisi pyrkiä ottamaan näitä teknologioita haltuunsa, sillä niistä saisi myös hyviä vientituotteita. Mitä useampia maita saataisiin mukaan, sitä sujuvammin päästäisiin eteenpäin ja ulos öljyriippuvuudesta.

[Lasse]

Pelastavatko pikkureaktorit maailman? – Energiauutiset 1/2017
https://kaikenhuippu.com/2017/03/17/pelastavatko-pikkureaktorit-maailman-energiauutiset-12017/

Suuret ydinvoimahankkeet ovat osoittautuneet ongelmallisiksi länsimaissa. Poliittinen ilmapiiri on epävarma, regulaatio tiukkaa ja rakentamisosaaminen unohdettu. Lyhytnäköisyyteen kannustavan bisnesajattelun ja taloudellisen epävarmuuden vuoksi suurten investointien aikataulu on myös liian pitkä. Ratkaisua haetaan nyt pienistä sarjatuotantoon soveltuvista reaktorimalleista.

Ydinvoimalaitosten rakentaminen länsimaissa on hiipimassa. Samalla tuuli- ja -aurinkovoimaa rakennetaan entistä enemmän, mutta vain niin kauan kuin yhteiskunta pumppaa niiden rakentamiseen yhteistä rahaa. Tapahtunut kehitys ei kuitenkaan ole vähentänyt länsimaiden tuottamia hiilidioksidipäästöjä niin nopeasti kuin niiden pitäisi vähentyä.

Tähän mennessä saavutetut päästövähenemät johtuvat suureksi osaksi taloudellisesta taantumasta, teollisuuden siirtymisestä muihin maihin tai molempien yhteisvaikutuksesta. Energiapolitiikalla taas ohjataan jotain, mikä ei poliittista ohjausta kaipaa – lähinnä päästökauppasektoria. Joissain maissa – kuten Ranskassa, Ruotsissa ja Sveitsissä – jo kerran puhdistettua sähköverkkoa yritetään samaan aikaan puhdistaa uudestaan. Panoksia tuhlataan paikallaan junnaamiseen.

(jatkuu artikkelissa)

Toinen, samoilla linjoilla kulkeva, artikkeli rapakon takaa:

Clean and Doable Liquid Fission (LF) Energy Roadmap For 
Powering Up Our World
https://atomicinsights.com/clean-doable-liquid-fission-lf-energy-roadmap-
powering-world/

[Nikolas]

Minulla on hahmotelma Suomen energiastrategiaksi. Se on varsin suoraviivainen: Energiastrategia

[Aimo Räkä]

Piipertäjät kiistelee meneekö laskut oikein vai ei. http://www.postcarbon.org/controversy-explodes-over-renewable-energy/

[Lasse]

Toisesta ketjusta:

Korporaatiokommunismia taas pukkaa Sipilän hallituksella. Sadan miljoonan mies käärii fyffet ja kansa on kusetettavan urpon asemassa. Jos joku vastustaa hän on pölhöpopulisti.

https://yle.fi/uutiset/3-9737458
"Suomi ei anna EU-linjausten vaarantaa suuria biohankkeita – hallituksella jo valmius ostaa lisää hakkuuoikeuksia"
"Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan Suomelle on edullisempaa ostaa lisää hakkuuoikeuksia kuin vaarantaa isot investoinnit."

Suomi ostaa hakkuuoikeuksia, että isolla rahalla mälläävät saavat lisätuloja.

Supersählärit ryssivät näköjään tämänkin. Tosin ei voi sanoa, etteikö ollut tiedossa, mitä on tulossa:

Bioenergian ongelmat nousseet nopeasti otsikoihin
https://planeetta.wordpress.com/2016/04/29/bioenergian-ongelmat-nouseet-nopeasti-otsikoihin/

Ongelman varsinainen aiheuttaja on nykyinen politiikka, niin meillä kuin muualla Euroopassa, joka pitää bioenergiaa nollapäästöisenä. Jos fossiilista korvataan biomassalla, päästöjen lasketaan vähenevän nollaan. Tämän käytännön perusteella nyt tehtävät investoinnit menettävät arvonsa siinä vaiheessa, kun tieteellinen totuus otetaan sellaisenaan huomioon politiikassa. Biomassalle asetetaan joku päästökerroin, ja se otetaan mukaan päästölaskentaan ja -kauppaan. Meidän "ilmastoneutraalit" investointimme eivät joku kaunis päivä enää olekaan ilmastoneutraaleja, ja joudumme aloittamaan kaiken alusta. Tätä mahdollisuutta on valtaapitäviltä kysytty jo hyvän aikaa sitten, että miten siihen on varauduttu. Kuulemma ei mitenkään. Suomen suunnitelman nojaavat täysin siihen olettamaan, että biomassa lasketaan päästöttömäksi jatkossakin.

Vedätys ja lobbaus voi onnistua jonkin aikaan, mutta aina ja kaikessa totuus tulee lopulta ilmi, ja politiikka korjataan sen mukaiseksi. Niin kävi freoneissa, tupakassa, ilmastossa. Niin käy bioenergiassakin ennen pitkää.

[Faidros.]

Rypsidieseliä voidaan puristaa jokaisella maatilalla ja biokaasu on saasteetonta, näitä ei käytetä, koska isot kihot ei saa niistä tuloja. Veroja lykätään joka ukolle, joka tekee itse polttoaineensa.

Kaikkialla muualla Autogas(nestekaasu) on sallitu ympäri maailman paitsi Suomessa. Liian halpaa, liian helppoa, siis 20 kertainen dieselvero, eikä ainoatakaan tankkauspistettä, paitsi raskaan liikenteen eurooppalaisille saastettomille rekoille satamissa.

Nyt myydään "saasteettomia" sähköautoja, joiden energia ladataan kivihiilellä, ydinenergialla ja joiden akkujen valmistamiseen menee niin paljon luonnonvaroja, ettei niiden ekologisuus täytä mitään kriteereitä. Kaikki kaukosähköverkot täytyy uusia, ja ne maksatetaan kansalaisilla vähintään kymmen-, satakertaisilla siirtomaksuilla.
Kannattaa sijoittaa Carunaan.

[Lasse]

Kaikkialla muualla Autogas(nestekaasu) on sallitu ympäri maailman paitsi Suomessa. Liian halpaa, liian helppoa, siis 20 kertainen dieselvero, eikä ainoatakaan tankkauspistettä, paitsi raskaan liikenteen eurooppalaisille saastettomille rekoille satamissa.

Onko satamissa todella LPG -tankkauspisteitä rekoille?

LNG -systeemeistä olen kyllä kuullut...

Apropos, löysin mielenkiintoisen valmistajan Puolasta, jolta löytyy kaasukittiä myös dieseleihin:

http://www.ac.com.pl/en

Products // Auto gas // Controllers LPG/CNG - DIESEL
http://www.ac.com.pl/products-autogas/controllers-lpg-cng-diesel/stag-diesel/338/

Luutavasti jokainen noiden tuotteista asennettuna suomalaiseen autoon aiheuttaa katsastusinsinöörille ripulin, syövän ja infarktin...

[Golimar]

Eivätkös ne esiuuvatit markkinoineet €urostoliittoa sillä että suomalaisten pitää olla mukana tekemässä tärkeitä päätöksiä jotka vaikuttavat Suomeen?

Puuta ja turvetta polttaville energialaitoksille tulossa yli 400 miljoonan euron lasku

EU:n uudet päästörajat ovat puulle ja turpeelle huomattavasti kireämmät kuin kivihiilelle ja ruskohiilelle.

Suomalaisten energiayhtiöiden on investoitava yli 400 miljoonaa euroa puuta ja turvetta käyttävien polttolaitosten päästöjen poistoon vuoteen 2021 mennessä.

Puun ja turpeen uudet päästörajat ovat huomattavasti tiukemmat kuin kivihiilellä tai ruskohiilellä.

EU:n komissio julkisti maanantaina tiedotteen asiakirjasta, jonka sisällöstä komission alainen, jäsenvaltioiden edustajista koottu komitea päätti jo huhtikuun lopulla.

Suurten polttolaitosten rikkidioksidin, typen oksidien sekä muiden päästöjen sallituille määrille tulee uudet rajat.

Päästörajat koskevat teholtaan yli 50 megawatin laitoksia, ja ne vaihtelevat laitoksen koon ja käytettävän polttoaineen mukaan.

Kivihiiltä polttaville laitoksille riittää, että ne vähentävät rikkipäästöt 400 milligrammasta 360 milligrammaan ilmakuutiometriltä, mutta vastaavien 50–100 megawatin turvetta käyttävien laitosten raja kiristyy 300 milligrammasta 100 milligrammaan ilmakuutiolta.

Puu- ja turvelaitoksille on käytännössä samat rajat riippumatta siitä, millä seossuhteella puuta ja turvetta kattilassa keskimäärin palaa.

Päästörajat perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tekniikkaan (BAT). Rajat on johdettu referenssilaitoksista eli toiminnassa olevista esimerkkilaitoksista.

Energiateollisuus ry:n asiantuntija Heidi Lettojärvi sanoo, että Suomen turve- ja biolaitoksia uudet päästörajat eivät kohtele hyvin.

"Päästörajat johdettiin referenssilaitoksista, mutta kaikille on vähän epäselvää, miten johtopäätökset referenssilaitoksista tehtiin."

Energiateollisuus arvioi konsultointiyritys Pöyryn laskelmiin perustuen, että biomassaa ja turvetta polttaviin laitoksiin vaaditaan 430 miljoonaan euron investoinnit, jotta uusiin päästörajoihin ylletään. Sen lisäksi vuosittaiset käyttö- ja kunnossapitokustannukset nousevat yli 30 miljoonaa euroa.

Investoinneista 120 miljoonaa euroa tarvitaan typen oksidien päästöjen vähentämiseen ja 310 miljoonaa euroa rikkidioksidipäästöjen leikkaamiseen.

Rikkipäästöjen pienentämiseen monet energiayhtiöt ovat jo valmistautuneet asentamalla polttolaitoksiin savukaasuja puhdistavia uusia pesureita.

Rikkipäästöjä syntyy turvetta poltettaessa. Pelkän puun tai muun biomassan poltossa rikkiä ei ilmaan pääse.

Typpioksidien päästöjä muodostuu myös biopolttolaitoksissa.

Typpioksidien poistolaitteita ei Lettojärven mukaan ole vielä kovin monessa laitoksessa.

"Niiden asentamiseen vanhoihin laitoksiin liittyy paljon ongelmia."

Typpipäästöjä voidaan vähentää periaatteessa kahdella menetelmällä.

Tulipesään voidaan ruiskuttaa ammoniakkia, joka reagoi typen oksidien kanssa. Näin haitalliset typen oksidit saadaan poistettua.

Toinen keino on johtaa savukaasut polttokattilan jälkeen katalyyttikennoston läpi. Katalyyttimenetelmässäkin käytetään ammoniakkia.

Polttolaitosten uudet päästörajat liittyvät vuonna 2010 hyväksytyn teollisuuspäästödirektiivin täytäntöön panoon. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan asiakirjoja tehdään eri toimialoille.

Asiakirjojen laatiminen ei kulje samaa tietä kuin direktiivien.

Seuraavaksi päästörajat julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Sen jälkeen ne viedään kaikkien polttolaitosten ympäristölupiin EU-maissa.

Suomessa se tarkoittaa, että polttolaitosten ympäristöluvat tarkistetaan ja niille annetaan uudet laitoskohtaiset rajat.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/puuta-ja-turvetta-polttaville-energialaitoksille-tulossa-yli-400-miljoonan-euron-lasku-1.200007

[Uuno Nuivanen]

Olkoon

[Nikolas]

Suomella ja muillakin mailla olisi mahdollisuuksia päästä kokonaan eroon öljyriippuvuudesta. Siihen tarvitaan vaihtoehto, joka on edullisempi kuin raakaöljy ja sen jalosteet.

Fissioydinvoima, myöhemmin fuusio ja vielä myöhemmin ties mitkä, auttavat meidät ylös ja ulos riippuvuudesta.

[Faidros.]

Mun mielestä yksinkertaisin konsti on polttoaineen verosta vapauttaminen omaan käyttöön. Rypsidieseliä puristamalla ja biokaasua jätteestä. Tekniikka on hyvin yksinkertaista. Puristusruuvi valmistukseen ja dieselautoon polttoaineen esilämmitin. Biokaasun valmistamiseen tarvitaan kompressori 200 bar:n kaasupaineen kehittämiseen. Kaikki vanhatkin diesel ja bensamoottorit voidaan muuttaa ko. polttoaineille.

Jolla ei omaa maata ole, hän voisi sitä halutessaan vuokrata.

Valtio voisi laittaa tienvarret kasvamaan rypsiä, jotta hiilinielu olisi mahdollisimman lähellä hiilidioksidin aiheuttajaa.
Kun tienreunat kuitenkin niitetään joka vuosi, niin miksei niitä myös kylvetä tuottavasti?

Ja olisihan se kiva katsella keltaista tienviertä verrattuna rikkaruohoihin ja pajukkoon.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Suomella ja muillakin mailla olisi mahdollisuuksia päästä kokonaan eroon öljyriippuvuudesta. Siihen tarvitaan vaihtoehto, joka on edullisempi kuin raakaöljy ja sen jalosteet.

Fissioydinvoima, myöhemmin fuusio ja vielä myöhemmin ties mitkä, auttavat meidät ylös ja ulos riippuvuudesta.

Yllättäen vihreät vastustaa ja persut osaa jauhaa ainoastaan matuista. Piraatit taas eivät osaa olla äänestäjien asiall jotta änet moisten hankkeiden eteenpäin viemiseksi tulisi.

[Jepulis]

Suomella ja muillakin mailla olisi mahdollisuuksia päästä kokonaan eroon öljyriippuvuudesta. Siihen tarvitaan

Tämä uusi voimalatyyppi DFR on kyllä kiintoisa mutta vielä ilmeisesti puuttuu joitain teknisiä ratkaisuja.

Se sinänsä tekisi nykyisistä reaktoreista raaka-ainelähteitä. Jo aiemminkin on ollut puhetta siitä, että nyt käytettyä polttoainetta ei kannattaisi haudata kovin vaikeaan paikkaan, koska nykyisellään Suomenkin voimalat käyttää polttoaineesta häviävän vähän.

Vihreät on koko ajan markkinoineet lehdistö kuumana mm. tuulivoimaa jonkinlaisena ratkaisuna ihmiskunnan energiaongelmiin. Jo hyötysuhteet kertoo, että se on täysin absurdi, jopa nurinkurinen tavoite. Ja pahenee mikäli mitataan siihen käytettyä raaka-ainetta saantoon. Jos DFR reaktoreista oletetaan tulevan jotain, siis realismia on taustalla, se on ilman muuta suunta johon paukut kannattaa satsata.

Suomella jo nyt tänään hallussa ja maksettuna yli muutaman sadan vuoden koko sähköenergian täysi raaka-ainelasti, siis periaatteessa. Käytäntöä tämä 4. sukupolven tekniikka ei ilmeisesti vielä ole.

Löysin aiheesta yhden suhteellisen kansantajuisen artikkelin.
http://dual-fluid-reactor.org/index.php/environmental-issues

Pääpointti on, että DFR tyyppisessä 4. sukupolven reaktorissa voidaan käyttää se 99% polttoaineesta, (jos luin oikein), joka ydinvoimalassa jää käyttämättä. Huonollakin matematiikalla se pudottaisi pohjan kokonaan väitteeltä, että ydinraaka-aine on ns. loppumassa ihan kohtsiltään. Tietysti samalla katoaisi pohja väitteeltä, että se tarvii paljon kaivostoimintaa. 

Toivottavasti tuosta tulee jotain muutakin kuin lupauksia.

[Nikolas]

DFR:n tulevaisuudesta. Nähdäkseni kyse on poliittisesta tahdosta. Jos siihen panostettaisiin kuten tuulivoimaan, aurinkovoimaan ja biopolttoaineisiin tällä hetkellä, pilottiprojekti saataisiin pian käyntiin.

• Sulasuola- ja metallijäähdytteisissä reaktoreissa on omat materiaalitekniset haasteensa, nämä tuskin vähenevät yhdistämällä molemmat teknologiat samaan järjestelmään. DFR:n kehitystiimi on todennut että piikarbidi on riittävän hyvä materiaali tällaiseen reaktoriin.
• Polttoaineen jatkuva käsittely asettaa myös omat haasteensa ainakin ydinmateriaalien seurannan kannalta. Kyse on siitä, että vanhanaikaisissa voimaloissa polttoaine on reaktorin polttoainesauvoissa vuositolkulla, ja polttoaineen vaihto tapahtuu huoltoseisauksen aikana, jolloin käytetyn polttoaineen kulkua voidaan valvoa. Sulasuolareaktoreissa polttoaineen vaihto on jatkuvaa.
• Näillä näkymin Suomessa ei ole tapahtumassa mitään tämän tai minkään muunkaan neljännen sukupolven reaktoriteknologian suhteen ja niinikään mitään konkreettista tämän teknologian suhteen ei näyttäisi olevan vielä muuallakaan. DFR-pilottiprojektia tarvitaan.
• Suomessa on katsottu ydinvoimaloiden sijoittaminen rannikolle edulliseksi, koska merestä on saatavilla jatkuvasti viileää jäähdytysvettä, ja tuotanto sijoittuu myös lähelle suurimpia asutuskeskuksia ja teollisuuslaitoksia. Voimaloita voidaan sijoittaa myös sisämaahan, jos käytetään jäähdytystorneja.

Jos ajatellaan sitä nopeutta, millä Saksa kehitti suihkumoottoritekniikkaa nollasta toimivaksi suihkuhävittäjäksi, ydinvoimatekniikan kehityksessä vastaava nopeus olisi mahdollinen, kunhan sen taakse saadaan riittävä poliittinen tahto ja rahoitus.

[mannym]

Tuosta polttoaineen käsittelystä ja seurannasta. Tuon sanotaan olevan samanlainen kuin parissa kaavaillussa MSR laitoksessa. Joissa reaktori käytännössä vaihdetaan tietyin väliajoin ja muu laitos on ja pysyy. Yhdellä latauksella on arvioitu olevan 10 - 25 vuotta käyttöikää.

Silloin vaihtojen yhteydessä oltaisiin hyvin perillä ydinmateriaalin liikkumisen osalta. Lopputuotteena kun sanotaan olevan vähäaktiivista helposti säilöttävää vaaratonta jätettä, niin win win. Suomella on tosiaan jo sadoiksi vuosiksi polttoainetta jo jemmassa, joten suuria sijoituksia polttoaineeseen ei tarvita.

Poliittista tahtoa tarvitaan. Kumpikohan olisi helpompaa markkinoida kansalle? Käytännössä sähköntuotannon osalta ja kenties laajennettu omavaraisuus ja edullisempi energia. Vai lisää tuuli/aurinko voimaa, jonka myötä omavaraisuus on utopia ja energiahinnat kuluttajalla jatkavat nousuaan.

[Lasse]

Tulevaisuus näyttää niin kirkkaalta, että tässä melkein tarvitsee aurinkolaseja.

Nopeammin tuotantoon pääsisimme ehkä TRISO -pohjaisilla reaktoreilla, ja DFR tarjoaisi varman tuotannon pitkälle tulevaisuuteen.

Can Gas Turbines Using Nuclear Fuel Change The Energy Game?
https://atomicinsights.com/gas-turbines-that-use-nuclear-fuel/

Kysymys on joka tapauksessa pitkälti, ja lähes ainoastaan, poliittinen. Onko meillä rohkeutta energiavaurastua?

[Nikolas]

Tulevaisuus näyttää niin kirkkaalta, että tässä melkein tarvitsee aurinkolaseja.

Kyllä muuten, mutta maan poliittisen johdon henkiset ominaisuudet uhkaavat kaikkea hyvää ja toivoa herättävää kehitystä, myös energiapolitiikassa.

• Poliittisessa johdossa, ts. valtioneuvostossa ja eduskunnassakin, pitäisi olla kansan älyllinen huippu edustettuna. Sen sijaan siellä on enimmäkseen vain vähän keskivertoa älykkäämpiä. Todisteiden perusteella jotkut kansanedustajat eivät yllä edes siihen.
  
  
• Edellinen kohta huomioon ottaen, poliitikot ovat usein liiankin innokkaita säheltämään hyvyyshankkeidensa kanssa saadakseen jakaa veronmaksajien rahoja vielä enemmän vahingollisiin tarkoituksiin. Liiallinen ahkeruus varsinkin tyhmimmillä on suorastaan vaarallista. Huipulla olevien johtajien ei muutenkaan pitäisi olla kaikista innokkaimpia ja ahkerimpia vaan heidän pitäisi delegoida yksityiskohtien kimpussa ahkeroiminen alaisilleen (henkilökohtaisille avustajilleen ja ministeriöiden virkamiehille), joiden kuuluukin olla ahkeria, älykkäitä ja ammattitaitoisia.
  
  
• Valitettavasti järjestelmä on ajan kuluessa kehittynyt ja itseorganisoitunut sellaiseksi, että se suosii opportunistisia pyrkyreitä, jotka käyttävät politiikkaa henkilökohtaisen vaurastumisen ja sosiaalisten pisteiden keräämisen välineenä. Juuri sellaiset ovat muita alttiimpia korruptiolle. Näiden sijasta tarvittaisiin poliitikkoja, jotka aidosti keskittyisivät ajamaan edustamansa kansan ja yhteiskunnan etua, samalla luottaen henkilökohtaisten palkkioidensa riittävyyteen.

Nyt meillä on huipulla aivan väärät tyypit johtamassa.

Kysymys on joka tapauksessa pitkälti, ja lähes ainoastaan, poliittinen. Onko meillä rohkeutta energiavaurastua?

Asia saadaan korjattua, jos suomalaiset oppivat äänestämään oikeanlaisia tyyppejä. Puolueiden nykyinen erikoisasema huomioiden, täytyisi saada myös puolueet asettamaan ehdokkaiksi oikeanlaisia tyyppejä. Eiväthän kansalaiset voi heitä muuten äänestää.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ei poliitikot ole mitään asiantuntijoit poliitikot ovat poliitikkoja. Valitettavasti ei Suomen resursseilla kehitetä uuden tyyppistä ydinvoimaa. Norja taitaa öljymasseilla kehittää toriumvoimalaa. Vihreät eivät ole millään lailla järjellisiä olentoja mutta taitavina poliitikkoina pääsevät vallan kahvaan.

[Lasse]

Valitettavasti ei Suomen resursseilla kehitetä uuden tyyppistä ydinvoimaa.

Senpä takia, vaikka olenkin eniten innostunut sulasuolareaktoreista, ehdotinkin väliratkaisuksi trisoa.

Kuulakekoreaktori
https://planeetta.wordpress.com/2017/08/29/kuulakekoreaktori/

Pätkä artikkelista:

Koska kuulakekoreaktorin toimintalämpötila ylittää ylikriittisen hiilikattilan höyryn lämpötilan, ja koska sitä ei turvallisuutensa takia tarvitse sijoittaa kauas asutuksesta, se soveltuu erinomaisesti suoraan hiilikattilan tilalle. Näin ollen on mahdollista korvata olemassa olevan hiilivoimalan kattila kuulakekoreaktoreilla ja hyödyntää laitoksen kaikki muu koneisto sellaisenaan. Tällä ratkaisulla on kaikki edellytykset olla nopein mahdollinen tapa korvata fossiilista sähköntuotantoa päästöttömällä vaihtoehdolla. Tekniikka kykenee vastaamaan samaan kysyntään ja tarpeeseen sähköjärjestelmässä kuin tasaiseen tehontuotantoon kykenevät, luonnonvoimista riippumattomat hiilivoimalat.

[Faidros.]

IKEAn lihapullat voi kohta tankata autoosi.
https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/jaivatko-ikean-lihapullat-lautaselle-ei-haittaa-kohta-voit-tankata-ne-autoosi/658774#gs.BjAjWB0
Uutinen ei tosin kerro sitä, että se on samaa maakaasua mitä GASUMilta tankataan, nappia painamalla voit maksaa toki siitä vapaaehtoisesti enemmän ja fiilistellä pelastaneesi maailman.

[Nikolas]

Valitettavasti ei Suomen resursseilla kehitetä uuden tyyppistä ydinvoimaa.

Suomi on muiden EU-maiden tavoin mukana ITER-hankkeessa, jonka tarkoitus on saada aikaiseksi sähköä tuottava ydinfuusiovoimala, joka toimisi mallina mahdollisesti suurellekin määrälle tulevaisuuden fuusioreaktoreita.

DFR on teknisesti kevyempi haaste, ainakin ydinfuusioreaktoriin verrattuna. En näe mitään periaatteellista estettä esimerkiksi kansainväliselle DFR-pilottiprojektille.

En kritisioi sitä, että kansainvälinen ydinfuusiohanke saa jatkuvasti rahoitusta. Hanke on periaatteessa hyvä ja pitkällä aikavälillä sillä voi olla hyvin suuri merkitys. En kritisoi sitäkään, että uusiutuvien energialähteiden teknologista kehitystä tuetaan. Sitä voisi kritisoida laajastikin, että neljännen sukupolven ydinreaktoreiden kehitykseen ei sijoiteta nykyistä enempää, vaikka juuri sitä kautta päästäisiin nopeasti tuloksiin paljon puhutuissa hiilipäästöjen vähentämisissä.

[guest8096]

Olen katsellut, että ITER-fuusiovoimalaa on rakennettu Ranskassa ainakin 12 vuotta eikä valmista tule. Se on hemmetinmoinen megaprojekti, joilla on taipumusta viivästyä. Suunnitelma on nyt tällainen:

2025 First Plasma
2035 Deuterium-Tritium Operation begins

Eli ainakin parikymmentä vuotta menee vielä ennen kuin tuo on toiminnassa. Neljä vuotta sitten ensimmäinen plasma oli ajoitettu vuoteen 2020, eli ei noihinkaan arvioihin kannatta uskoa.

Tuo on koereaktori, eikä kaupallista toimintaa ole näkyvissä ennen vuotta 2050, jos sen jälkeenkään. Ongelmia ratkaistaan ja uusia ongelmia tulee.

[Tabula Rasa]

Toimiva fuusioreaktori  oli 30v päästä todellisuutta jo 50-luvulla.

[guest8096]

Toimiva fuusioreaktori  oli 30v päästä todellisuutta jo 50-luvulla.

Mulla on tästä fiilis, että sitten kun tarvitaan viimeiset miljardi euroa fuusiorektorin valmiiksi saamiseen, niin se raha käytetäänkin afrikkalaisten auttamiseksi Välimeren yli, koska ihmiselämälle ei  kuulemma voi laskea hintaa. Sitten tulevaisuudessa ihmiset ihmettelevät reaktorin raunioita vähän kuten nyt Egyptin pyramideja eivätkä ymmärrä kuka ne on rakentanut ja miksi.

[mannym]

Iter on kallis, alirahoitettu ja kehnosti johdettu kokeilu. Onhan se kyllä miljardien toteutus. Sen jos asettaa kuitenkin vihreiden hellimiä toteutuksia vasten niin ne vasta kalliita ovatkin.

Jos Iteriin käytettäisiin rahaa 10% siitä mitä sen rahoitukseen osallistuvat käyttävät vihertukiin, se saisi enemmän rahoitusta vuodessa kuin mitä siihen on tähän saakka käytetty.

[HMV]

Energia-asiasta on kysymys joten laitan tähän ketjuun.

Kymmenien miljoonien tuet valuvat ulkomaille – Suomen tuulivoimamarkkinoille rynnivät varsinkin saksalaiset

Suomi kiinnostaa ulkomaisia sijoittajia, koska valtio tukee tuulivoimaa avokätisesti. Moni suomalaisyhtiö on huomannut, että on kannattavampaa toimia ulkomaisen sijoittajan apulaisena kuin tuottaa itse sähköä.

Kuusi tuulivoimalaa jauhaa sähköä keski-suomalaisessa maisemassa Luhangassa. Tuulipuiston omistaa suomalainen Ilmatar Luhanka, jonka emoyhtiö on suomalainen Ilmatar Windpower.

Suomalaista tuulivoimaa siis? Kansalliseepos Kalevalasta napatusta Ilmatar-nimestä huolimatta ei sittenkään.

Yritysrekisteristä selviää, että tosiasiassa voimalat omistaa sveitsiläinen SUSI Renewable Energy Fund II -rahasto. Se puolestaan on osa sveitsiläistä rahoitusyhtiötä Susi Partnersia.

Tällaiset omistusjärjestelyt ovat varsin yleisiä Suomen tuulivoimamarkkinoilla. Lähes joka kolmannen suomalaisyhtiön omistusketju johtaa ulkomaille. Omistajina on sekä energiayhtiöitä että sijoitusrahastoja.

Suomalainen tuuliyhtiö antaa usein kasvot ulkomaiselle kumppaniyhtiölle. Suomalainen toimija laittaa projektit vireille ja hoitaa lupa-asioita ja viestintää tuulivoimapaikkakunnalla.

Osa suomalaisyhtiöistä kehittää voimalaprojekteja suoraan ulkomaisille yhtiöille ja saa siitä palkkion. Osa saattaa myydä hankkeen jossain kohtaa ulkomaiselle yhtiölle tai sijoittajalle, koska omat rahat eivät riitä viemään hanketta maaliin.

...

Tuulivoimatuki houkuttelee investoijan Suomeen

Suomi kiinnostaa ulkomaisia tuulivoimasijoittajia erityisesti yhdestä syystä: valtio tukee tuulivoimaa avokätisesti.

Suomessa oli maksettu lokakuun puoliväliin mennessä yli 480 miljoonaa euroa tuulivoiman syöttötariffitukea. Ylen selvityksen mukaan lähes 140 miljoonaa, eli liki 30 prosenttia tukirahoista, on maksettu ulkomaalaisomisteisille yhtiöille.

– Tariffijärjestelmä luotiinkin aikoinaan houkuttimeksi, jotta Suomeen syntyisi tuulivoimamarkkinat, Ilmattaren Erkka Saario sanoo.

...

Tuulisähkölle takuuhinta on 84 euroa megawattitunnilta, kun sähkön markkinahinta on vain noin 30 euroa megawattitunnilta.

Järjestelmän kalleudesta on huomauttanut myös Valtiontalouden tarkastusvirasto.
VTV:n mukaan tuulivoiman tukipotti saattaa kasvaa jopa yli 3 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.

Syöttötariffia on saanut vuodesta 2011 lähtien, kunnes Sipilän hallitus päätti lopettaa nykyisen tuulivoimatukijärjestelmän vuonna 2015. Tieto järjestelmän sulkeutumisesta sai aikaan yhtiöiden välisen kilpajuoksun ja hakemuspiikin.

Järjestelmä meni kiinni uusilta hankkeilta viime kuussa. Mukaan ehtineet voimalat voivat saada valtion kassasta rahaa 12 vuoden ajan. Tämä voi tarkoittaa vielä satojen miljoonien lisätukia.
...

Jatkuu:
https://yle.fi/uutiset/3-9936076

[f-35fan]

Oletteko koskaan ajatelleet miksi fuusioreaktorissa uaeasti kuluu enemmän energiaa kuin tuotetaan?

Myöskin miksi fuusioreaktorissa plasman lämpötila on 100 milj astetta kun se auringossa on vain 15 milj astetta?

Koska fuusioreaktorin plasmaa ei purista valtava painovoima kuten auringossa pitää lämpötilan olla huomattavasti korkeampi kuin auringossa. Energiaa myös karkaa siten että korkean lämpötilan ylläpitäminen on hankalaa.

Oletteko myös ajatelleet miksi reaktoria ei pystytä käyttämään kuin pienen hetken?
Johtuisiko siitä että kuormitus on niin suuri että se pitää pysäyttää tai joko se vioittui?

Minkä takia sitten tutkijat kertovat että fuusioreaktori on pian todelllisuutta? Ennen muuta he hakevat tällä rahoitusta omalle työmaalleen. Mutta onko tämä liian hyvää ollakseen totta?
Ja tietenkin toimittajat ja poliitikot tarttuvat syöttiin. Tämä on kuin jehovien mailmanloppu/taivaaseenpääsy joka aina vain siirtyy.

On tullut sellainen käsitys että edes perustutkimuksella  ei ole vielä ratkaistu ongelmia joita fuusioenergian valjastamisessa tulee esille. Jos saisi päättää niin velvoittaisin valtiot laittamaan vähintään 1% BKT:stä fysiikan perustutkimukselle. Se tulee aina korkojen kanssa takaisin.

Voisinpa löydä vetoa että kaupallinen fuusiorektori ei ole käynnissä ainakaan seuraavana 20 vuotena.