2016-02-11 HS: Perheenyhdistäminen vaatii vastedes vakaita tuloja (yhdistetty)

[Vera]

Kiristys vaikuttaa enimmilläänkin arviolta neljännekseen perheenyhdistämisistä, joiden määrä on joka tapauksessa lisääntymässä.

Tämähän tässä onkin ongelma ja tästä media ei puhu lainkaan. Nythän media antaa ymmärtää, että kaikkia perheenyhdistämisiä koskisi tuo 2600 euron tuloraja, mutta niinhän ei ole.

Itse asiassa se koskisi lähes kaikkia ulkomaalaisten perheenyhdistämisiä (poikkeuksina turvapaikan saajat jotka ovat hakeneet yhdistämistä heti päätöksen jälkeen, ja pohjoismaiden kansalaiset) tämän lakimuutoksen jälkeen, ja koski suurinta osaa jo ennen sitä. Tulorajat ovat aina koskeneet ulkomaalaisia työntekijöitä, opiskelijoita, tutkijoita, EU-kansalaisia (paitsi pohjoismaalaisia), jne.

Median jatkuvasti mainitsema 2600 euron tuloraja ei tietenkään koske kaikkia perheitä vaan vain neljän hengen perheitä. Jos Suomessa asuva ulkomaalainen esim. löytää ulkomailta puolison niin sen tuomiseen riittää 1700€/kk.

[writer]

Kaikki jo oleskeluluvan saaneet saavat tehdä perheenyhdistämisensä vanhan perheenyhdistämislain mukaan...!?!

Jos päätös kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseen on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan turvapaikan saaneen ulkomaalaisen perheenjäsenen oleskelulupahakemukseen ja sen jatkolupahakemukseen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_43+2016.aspx

Voimassa olleita säännöksiä...

Jos olisi tarkoitus että perheenyhdistämisen kiristys koskee kaikkia heti lain voimaan tultua niin tuota lausetta ei tarvittaisi ollenkaan tai se olisi muodossa voimassa olevia.

[Roope]

Median jatkuvasti mainitsema 2600 euron tuloraja ei tietenkään koske kaikkia perheitä vaan vain neljän hengen perheitä. Jos Suomessa asuva ulkomaalainen esim. löytää ulkomailta puolison niin sen tuomiseen riittää 1700€/kk.

Maahanmuuttoviraston joustavan laintulkinnan mukaan nelihenkisellekin perheelle riittää tuo 1 700€/kk, mikäli molemmat vanhemmat käyvät töissä:

Ohjeellisista tulorajoista voidaan joustaa, jos kahden aikuisen perheessä molemmat vanhemmat saavat palkkatuloja.
...
– Jos molemmat käyvät töissä, lasten kohdalla toimeentulovaatimuksesta voidaan tinkiä. Käytännössä se tarkoittaa, että perheellä tulisi olla tuloja noin 1 700 euroa kuussa, ylitarkastaja Leena Turku Maahanmuuttovirastosta sanoo.

Verkkouutiset: Maahanmuuttovirasto perheenyhdistämisestä: Jos molemmat vanhemmat töissä, 1 700 e/kk riittää 17.6.2016

[Kulttuurirealisti]

Millainen on tilanne, jossa molemmat vanhemmat käyvät töissä? Vanhemmat ovat tulleet Suomeen, ja jättäneet lapset "hengenvaaralliseen" maahan jonkun sukulaisen luokse?

Jos nyt joskus on niin, että molemmat mamu-vanhemmat käyvät töissä, kyllähän omankin logiikan mukaan silloin yhdistämiseen riittää pienemmät tulot. Mikä on oikea tulotaso, vaikea sanoa. Ainakin sellainen, että perheen pystyy elättämään turvautumatta sosiaalitukiin, ja työ on pysyvää.

[Lumiukko Jeti]

Maahanmuuttoviraston joustavan laintulkinnan mukaan nelihenkisellekin perheelle riittää tuo 1 700€/kk, mikäli molemmat vanhemmat käyvät töissä:

Ohjeellisista tulorajoista voidaan joustaa, jos kahden aikuisen perheessä molemmat vanhemmat saavat palkkatuloja.
...
– Jos molemmat käyvät töissä, lasten kohdalla toimeentulovaatimuksesta voidaan tinkiä. Käytännössä se tarkoittaa, että perheellä tulisi olla tuloja noin 1 700 euroa kuussa, ylitarkastaja Leena Turku Maahanmuuttovirastosta sanoo.

Verkkouutiset: Maahanmuuttovirasto perheenyhdistämisestä: Jos molemmat vanhemmat töissä, 1 700 e/kk riittää 17.6.2016

Käytännössä tällä ei ole mitään väliä koska kaapuakat ei käy töissä ja haittamaahanmuuttajamiehistäkin alle puolet.

[Roope]

Käytännössä tällä ei ole mitään väliä koska kaapuakat ei käy töissä ja haittamaahanmuuttajamiehistäkin alle puolet.

Työpaikat tarvitaan vain hakemusta varten. Jos on jo maksanut 10 000 euroa ihmissalakuljettajille Suomen matkasta, ei varmaan ole kovin korkea kynnys järjestää paria työpaikkaa, joista maksetaan ainakin paperilla tonnin verran kuussa.

[Roope]

Kansan Uutiset: Hallituspuolueesta pakolaisia kutsuttiin sontakasaksi 17.6.2016

Perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen muisteli aiemmin viikolla eduskunnassa vietettyä hiljaista hetkeä Orlandon joukkomurhan vuoksi.

– Näitä iskuja on ollut Euroopassa, joka puolella, päivittäin saa lukea. Haluammeko me tänne niitä? Siksi näitä lakeja säädetään. Ja tämä on se vihervasemmiston keino saada näitä iskuja tänne.

– Se on aina ollut näin, että kommunistit, vasemmisto, vihreät ovat osanneet selittää asiat, kuorruttaa niin sanotusti sontakasan hyvin nätiksi. Mutta siellä alla on jotakin muuta. Siihen, kun astuu, niin kyllä alkaa tapahtua.

Li Andersson piti surullisena, että kaikki eduskuntapuolueet ovat vuorollaan osallistuneet ulkomaalaisten perhe-elämän vaikeuttamiseen. Perheenyhdistämisien määrä on romahtanut jo aiempien tiukennusten takia. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 laskua oli 70 prosenttia. Vuonna 2014 hakemuksia jätettiin 625.

Li Anderssonin laajempi käsitys faktoista. Hakemusten määrä on kyllä laskenut, mutta hyväksymisprosentti noussut niin jyrkästi, että perheenyhdistämisten määrä on tuplaantunut vuodesta 2011.

– Toinen iso ongelma, mikä liittyy toimeentuloedellytykseen, on sen laaja viranomaisharkinta. Tämä johtaa siihen, että kun missään ei ole tarkkoja summia, missään ei ole tarkkoja ehtoja, niin ihmisten — silloin, kun he harkitsevat perheenyhdistämishakemuksen jättämistä, mikä saattaa olla hyvin pitkä, hankala ja kallis prosessi, edellyttää matkustamista ja investointeja — ei ole mahdollista tietää, kuinka suuri todennäköisyys hakemuksella on mennä läpi.

Ongelma on toisenlainen kuin Kontula kuvaa. Tulorajathan ovat tiedossa, mutta viranomaiset voivat joustaa niistä reilustikin alaspäin. Kaikin mokomin poistetaan tällainen viranomaisharkinta ja noudatetaan tarkkoja rajoja.

[Roope]

Suomi irti ihmisoikeussopimuksista?

Euroopan pakolaiskriisiä voi tuskin kuvailla osuvammin, kuin mitä Dante Alighieri 1300-luvulla kirjoitti: "Helvetin pimeimmät paikat on varattu heille, jotka pysyvät puolueettomina suurimpien moraalisten kriisien aikana." Eduskunta hyväksyi 17.6. esityksen ulkomaalaislain muuttamiseksi (HE 43/2016 vp). Äänestyksestä oli poissa 41 kansanedustajaa, myös lain esittelijä, sisäministeri Petteri Orpo.

[...]

YK:n keskeiset ihmisoikeussopimukset syntyivät pääasiassa toisen maailmansodan hirmutekojen seurauksena siksi, että kaikkein perustavanlaatuisimmat oikeutemme turvattaisiin myös ja erityisesti silloin, kun kansallinen lainsäädäntö ei riitä.

Maahanmuuttovirasto on musta aukko, jonne nämä ihmisoikeussopimukset ryömivät kuolemaan. Suomi ei ole enää pitkään aikaan noudattanut edellä kuvattua myönteistä ja humaania lapsen edun mukaista tulkintaa. Seuraava askel lienee lopullinen irrottautuminen ihmisoikeusvelvoitteista Suomen houkuttelevuuden vähentämiseksi turvapaikkana.

Suomi on ensi vuonna YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun kohteena. Lainmuutoksen jälkeen pakolaislasten oikeusasema on oleellisesti heikompi kuin edellisen tarkastelun aikaan. Asiaan tullaan varmasti kiinnittämään huomiota.

Mainittakoon vielä, että Suomi hakee YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyttä kaudelle 2022–2024. Mikäli nykyisinä jäseninä ei olisi sellaisia ihmisoikeuksien mallimaita kuten Saudi-Arabia, Kuuba, Qatar ja Venäjä, voisi Suomen mahdollisuuksia pitää vähäisinä. Nyt näyttääkin siltä, että Suomi pääsee nykyiselle linjalleen sopivaan seuraan.

Pilvi Alopaeus, oikeustieteen yo.
Milla Favén, oikeustieteen yo.
Joel Linnainmäki, valtiotieteiden yo.

Perustuslakiblogi 19.06.2016

Suomen uusi perheenyhdistämislaki tuskin kiinnostaa YK:n ihmisoikeusneuvostoa yhtään sen enempää kuin mitä muiden maiden vastaavat ja vielä tiukemmat lait. Tai tietysti, jos raportti kootaan ECRI:n metodilla lakia vastustaneiden järjestöjen edustajien mielipiteistä, niin sitten siinä on tätä samaa itkua.

[Roope]

Yle: Pohjoismaat tiukentavat kilvan turvapaikkasääntöjä: Tulijat telttoihin, perheenyhdistäminen vaikeaksi 20.6.2016

Ruotsi
...
Heinäkuussa Ruotsissa astuu voimaan väliaikainen laki, joka kiristää turvapaikan ehtoja.  Mikäli kyse on varsinaisesta pakolaisasemasta, oleskelulupa on voimassa kolme vuotta. Toissijaisen suojelun perusteella oleskeluluvan saa aluksi vain 13 kuukaudeksi. Tähän asti on myönnetty pysyviä oleskelulupia.

Runsaan vuoden oleskelulupa sulkee pois perheenyhdistämisen kokonaan, ja Ruotsin Punaisen Ristin mukaan perheenyhdistäminen lykkääntyy näissä tapauksissa ainakin kolmella vuodella.

Miksei samaa Suomessa?

Suomi
...
Eduskunta päätti kesäkuun puolivälissä tiukentaa perheenyhdistämisiä koskevia sääntöjä. Kahden lapsen ja puolison saamiseksi Suomeen perheenkokoajalle pitäisi jäädä verojen jälkeen 2600 euroa kuussa, mikä käytännössä pysäyttää suurimman osan perheenyhdistämisistä.

Maahanmuuttoviraston mukaan tuloraja on kuitenkin alhaisempi, eli noin 1700 euroa.

Turvapaikanhakija voi välttyä toimeentuloehdolta jos perheenyhdistämishakemus jätetään kolmen kuukauden sisällä turvapaikan saamisesta. Aikaraja on tiukka, koska jo pelkkien asiakirjojen hankkiminen voi olla hankalaa.

Toimeentuloedellytys ei tule pysäyttämään suurinta osaa perheenyhdistämisistä, koska se koskee ilman aikarajaa vain toissijaista suojelua saavia. Kolmen kuukauden säännöstä on jo ilmoitettu joustettavan.

Tanska
...
Tanska sai osakseen hurjaa arvostelua alkuvuonna. Osana ulkomaalaislain kiristyksiä määrättiin, että poliisi voi takavarikoida turvapaikanhakijoiden omaisuutta, jos sitä on yli 1300 euron arvosta.

Niin sanottua korulakia verrattiin Tanskan ulkopuolella natsi-Saksan käytäntöihin. Tosin lakia ei Tanskan pakolaisavun tietojen mukaan ole sovellettu kertaakaan.
...
Toissijainen suojelu oikeuttaa perheenyhdistämiseen vasta kolmen vuoden jälkeen.

Toimittaja Tom Kankkonen käyttää laista sen vastustajien natsi-Saksaan viittaavaa nimitystä "korulaki", vaikka lain perusteella ei olla viemässä henkilökohtaisia koruja.

Norja
...
Norjassa osa kaikkein tiukimmista kiristysesityksistä kaatui Norjan parlamentissa, suurkäräjillä.

Norjakin vaikeuttaa perheenyhdistämisiä, mutta säännöt eivät ole yhtä tiukkoja kuin Suomessa.

Norjassa perheenkokoajalla pitäisi uusimpien sääntöjen mukaan olla verotettavaa tuloa noin 2500 euroa kuussa, mutta suurkäräjät vaatii hallitusta laskemaan tulorajaa.

Turvapaikan saanut voi välttyä tulorajoilta, jos hän anoo perheenyhdistämistä kolmen kuukauden kuluessa. Tähän voi saada kolme kuukautta lisäaikaa.

Voikohan noihin Kankkosen tietoihin luottaa? Ovatko muun muassa nämä vielä pari viikkoa sitten aiotut kiristykset yhtäkkiä kaatuneet:

Norjan oikeusministeriö on laatinut ehdotuksen, jonka mukaan pakolaisstatuksen saanut joutuisi jatkossa odottamaan neljä vuotta ja täyttämään toimeentuloedellytyksen voidakseen hakea perheenyhdistämistä. Alaikäisille, yksin saapuneille turvapaikanhakijoille voisi myöntää perheenyhdistämisen vasta näiden täytettyä 18 vuotta.

Helsingin Sanomat: Perheenyhdistäminen vaikeutumassa Pohjoismaissa – Suomen lisäksi Tanska, Norja ja Ruotsi haluavat kiristää käytäntöjään 7.6.2016

Norjassa on jo aiemminkin ollut käytössä ainakin asunto- ja toimeentuloedellytys.

[writer]

Yle: Pohjoismaat tiukentavat kilvan turvapaikkasääntöjä: Tulijat telttoihin, perheenyhdistäminen vaikeaksi 20.6.2016

Ruotsi
...
Heinäkuussa Ruotsissa astuu voimaan väliaikainen laki, joka kiristää turvapaikan ehtoja.  Mikäli kyse on varsinaisesta pakolaisasemasta, oleskelulupa on voimassa kolme vuotta. Toissijaisen suojelun perusteella oleskeluluvan saa aluksi vain 13 kuukaudeksi. Tähän asti on myönnetty pysyviä oleskelulupia.

Runsaan vuoden oleskelulupa sulkee pois perheenyhdistämisen kokonaan, ja Ruotsin Punaisen Ristin mukaan perheenyhdistäminen lykkääntyy näissä tapauksissa ainakin kolmella vuodella.

Miksei samaa Suomessa?

Suomi
...
Eduskunta päätti kesäkuun puolivälissä tiukentaa perheenyhdistämisiä koskevia sääntöjä. Kahden lapsen ja puolison saamiseksi Suomeen perheenkokoajalle pitäisi jäädä verojen jälkeen 2600 euroa kuussa, mikä käytännössä pysäyttää suurimman osan perheenyhdistämisistä.

Maahanmuuttoviraston mukaan tuloraja on kuitenkin alhaisempi, eli noin 1700 euroa.

Turvapaikanhakija voi välttyä toimeentuloehdolta jos perheenyhdistämishakemus jätetään kolmen kuukauden sisällä turvapaikan saamisesta. Aikaraja on tiukka, koska jo pelkkien asiakirjojen hankkiminen voi olla hankalaa.

Toimeentuloedellytys ei tule pysäyttämään suurinta osaa perheenyhdistämisistä, koska se koskee ilman aikarajaa vain toissijaista suojelua saavia. Kolmen kuukauden säännöstä on jo ilmoitettu joustettavan.

Tanska
...
Tanska sai osakseen hurjaa arvostelua alkuvuonna. Osana ulkomaalaislain kiristyksiä määrättiin, että poliisi voi takavarikoida turvapaikanhakijoiden omaisuutta, jos sitä on yli 1300 euron arvosta.

Niin sanottua korulakia verrattiin Tanskan ulkopuolella natsi-Saksan käytäntöihin. Tosin lakia ei Tanskan pakolaisavun tietojen mukaan ole sovellettu kertaakaan.
...
Toissijainen suojelu oikeuttaa perheenyhdistämiseen vasta kolmen vuoden jälkeen.

Toimittaja Tom Kankkonen käyttää laista sen vastustajien natsi-Saksaan viittaavaa nimitystä "korulaki", vaikka lain perusteella ei olla viemässä henkilökohtaisia koruja.

Norja
...
Norjassa osa kaikkein tiukimmista kiristysesityksistä kaatui Norjan parlamentissa, suurkäräjillä.

Norjakin vaikeuttaa perheenyhdistämisiä, mutta säännöt eivät ole yhtä tiukkoja kuin Suomessa.

Norjassa perheenkokoajalla pitäisi uusimpien sääntöjen mukaan olla verotettavaa tuloa noin 2500 euroa kuussa, mutta suurkäräjät vaatii hallitusta laskemaan tulorajaa.

Turvapaikan saanut voi välttyä tulorajoilta, jos hän anoo perheenyhdistämistä kolmen kuukauden kuluessa. Tähän voi saada kolme kuukautta lisäaikaa.

Voikohan noihin Kankkosen tietoihin luottaa? Ovatko muun muassa nämä vielä pari viikkoa sitten aiotut kiristykset yhtäkkiä kaatuneet:

Norjan oikeusministeriö on laatinut ehdotuksen, jonka mukaan pakolaisstatuksen saanut joutuisi jatkossa odottamaan neljä vuotta ja täyttämään toimeentuloedellytyksen voidakseen hakea perheenyhdistämistä. Alaikäisille, yksin saapuneille turvapaikanhakijoille voisi myöntää perheenyhdistämisen vasta näiden täytettyä 18 vuotta.

Helsingin Sanomat: Perheenyhdistäminen vaikeutumassa Pohjoismaissa – Suomen lisäksi Tanska, Norja ja Ruotsi haluavat kiristää käytäntöjään 7.6.2016

Norjassa on jo aiemminkin ollut käytössä ainakin asunto- ja toimeentuloedellytys.

Vasemmisto on norjassa vastustanut hallituksen ehdotusta että pitäisi olla 3 vuotta töissä tai opiskelemassa ennen perheenyhdistämistä ja tienata 300 000 Norjan kruunua ennen perheenyhdistämistä.

https://www.nrk.no/norge/ap-avviser-regjeringens-innstramminger-i-familiegjenforening-1.12921209

Norjan hallitus laittaa myös pysyvät oleskeluluvat tuloperustaisiksi eli jos et elätä itseäsi niin oleskelulupasi EI muutu pysyväksi vaikka olisitkin saanut sen turvapaikkana tai toissjaisena suojeluna.
Eli pitää elättää itsensä työnteolla 12 kuukautta ja lisäksi puhua norjaa ja käydä kurssi jossa opetellaan norjalaista elämää että saa pysyvän oleskeluluvan.

Perheenyhdistäminen kielletään jos perheellä tiiviimmät suhteet johonkin muuhun maahan kuin norjaan.

valitusaika turvapaikkapäätöksistä 1 viikko.

Jos kotimaan tilanne rauhoittuu väliaikaiset oleskeluluvat peruutetaan.

24-vuoden ikäraja avioliittoihin.

pysyvän oleskeluluvan voi saada vasta 5-vuoden päästä.

https://www.nrk.no/norge/slik-vil-regjeringen-stramme-inn-asylpolitikken-1.12885077

[writer]

Tanska myöntää turvapaikan saaneille vain 2 vuoden oleskelulupia (niillä on opt-out), EU-direktiivin minimi on 3 vuotta ja suomi myöntää tietenkin hölmölänä 4 vuotta:

Turvapaikanhakijat 20.6.2016 klo 19:37
Tanskassa turvapaikanhakijoille turvaa kaksi vuotta kerrallaan: Lauran ja Agoubin yhteiselämä on katkolla ensi vuonna
Tanska on ollut tiukan turvapaikkapolitiikan johtava maa Euroopassa jo vuosia. Uusimpien tiukennusten jälkeen pakolaiset saavat aluksi vain kahden vuoden oleskeluluvan. Arvostelijoiden mielestä pätkäturvapaikat vievät pohjan yrityksiltä kotouttaa tulijat.

Video: Mohammed Ali Saidi
00:59
Tanska on majoittanut osan turvapaikanhakijoista telttaleireihin. Mohammed ali Saidi esittelee telttaansa Naestvedin vastaanottokeskuksessa. Video: Jussi Koivunoro / Yle
Kööpenhamina

Syyrialaisen 27-vuotiaan Agoub Yacoubin ja tanskalaisen 26-vuotiaan Laura Perregård Larsenin yhteiselämän yllä leijuu eron uhka, vaikka he tulevat silminnähden hyvin toimeen. Agoub Yacoubin viisivuotinen oleskelulupa umpeutuu ensi vuonna. Avioliitto Lauran kanssa ei vaikuta asiaan.

mies ja nainen parvekkeella
Laura Perregård Larsen ja Agoub Yacoub toivovat varmuutta yhteisestä tulevaisuudestaan. Kuva: Tom Kankkonen / YLE

    Olen yrittänyt sopeutua tänne. Minulla on työpaikka, osaan tanskaa ja minulla on puoliso täällä.

    – Agoub Yacoub

Tämä johtuu siitä, että Agoub tuli Tanskaan turvapaikanhakijana, ja hänelle myönnettiin määräaikainen oleskelulupa. Hallitus on kaavaillut Suomeen samanlaista määräaikaisten turvapaikkojen järjestelmä.

– Niin kauan kun Syyriassa on sota, minua ei voi lähettää takaisin. Olen yrittänyt sopeutua tänne. Minulla on työpaikka, osaan tanskaa ja minulla on puoliso täällä, Agoub Yacoub kuvailee.

Tapaamme Lauran ja Agoubin pienessä vuokra-asunnossa Nørrebrossa Kööpenhaminassa. Juomme kahvia ja syömme syyrialaisia keksejä.

Tähtäimessä Ruotsi

Agoub Yacoub päätyi Tanskaan vuonna 2012, kun hän oli pyrkimässä Ruotsissa asuvien sukulaistensa luo. Syyrian pieneen armenialaisvähemmistöön kuuluva Yacoub on kotoisin Hasakasta Syyrian pohjoisosasta.

Tanska lyhensi vuodenvaihteessa oleskelulupien kestoa kahteen vuoteen henkilökohtaisen vainon perusteella pakolaisaseman saaville turvapaikanhakijoille. Toissijaisen suojelun saajat joutuvat tyytymään vuoden oleskelulupaan.

Tynkäturvapaikka vaikeuttaa sopeutumista

Agoub Yacoub sanoo, että tiukemmat säännöt vähentävät varmasti ihmisten halua sopeutua ja oppia tanskaa. Lisäksi työnhaku vaikeutuu.

– Työnantajat tuskin haluavat palkata ihmisen, jolla on esimerkiksi vuoden oleskelulupa. Työntekijä saattaa lähteä juuri, kun hän on päässyt vauhtiin uudessa työssä, Agoub Yacoub miettii.

    Haluaisin, että Agoub tuntisi itsensä tervetulleeksi maassani.

    – Laura Perregård Larsen

Yacoubin määräaikainen oleskelulupa johtaa käytännön ongelmiin. Yacoub ja Laura eivät esimerkiksi voi ottaa yhdessä asuntolainaa. Matkustaminen Euroopan ulkopuolelle ei onnistu, ja häämatka Marokkoon peruuntui viisumiongelmien takia. Laura on surullinen tilanteesta.

– Haluaisin, että Agoub tuntisi itsensä tervetulleeksi maassani, kun kerran olemme yhdessä.

– Mieheni oleskelulupa voi katketa. Se käy mielessä, vaikka en mieti sitä jatkuvasti, sanoo Laura Perregård Larsen, joka lopettelee jatko-opintojaan.

Pysyvä oleskelupa ei onnistu vielä

Agoub Yacoub työskentelee kehitysvammaisten lasten kanssa, ja hän puhuu hyvää tanskaa.

Yacoub ei ainkaan nyt pysty täyttämään pysyvän oleskeluluvan tulorajaa, se vaatisi noin 3 000 euron kuukausituloja. Toinen reitti kulkee pitemmän oleskelun ja kielitaidon kautta.

Entistä lyhyemmät määräaikaiset turvapaikat ovat osa Tanskan ulkomaalaislain kiristyksiä, jotka hyväksyttiin tammikuussa.

Turvapaikanhakijoiden määrä on laskussa useimmissa Pohjois-Euroopan maissa, koska Balkanin pakolaisreitti on tukittu ja Turkista tulee hyvin vähän pakolaisia Kreikkaan. Touko-kesäkuun vaihteessa Tanskaan tuli vain muutamia kymmeniä turvapaikanhakijoita viikossa.

Eurooppalainen kilpajuoksu

Tanskan hallitus ilmoitti vuodenvaihteessa, että sillä on nyt tiukimmat säännöt turvapaikanhakijoille kaikista lähialueen maista. Euroopassa on kuitenkin käynnissä kilpajuoksu, jossa useimmat maat pyrkivät tiukentamaan sääntöjään.
Eva Singer
Eva Singer johta Tanskan pakolaisavun turvapaikkaosastoa. Kuva: Tom Kankkonen / Yle

– Ruotsi, Norja, Saksa ja Suomi tiukentavat määräyksiään. Jos tavoitteena on pitää ihmiset poissa, se ei toimi, koska aina löytyy naapurimaa, joka tiukentaa sääntöjään lisää, turvapaikkaosaston päällikkö Eva Singer Tanskan pakoalaisavusta sanoo.

Hänen vaikutelmansa on, että välillä tähtäimessä on ensisijaisesti kotimaan yleisö. Poliitikot haluavat vaikuttaa päättäväisiltä.

Kovemmat otteet saavat tukea

Mielikuvista oli myös kyse, kun Tanskassa päätettiin, että poliisi voi takavarikoida turvapaikanhakijoilta rahaa ja koruja tulijoiden aiheuttamien kulujen kattamiseksi. Tanskassa ja maailmalla nousi hurja kohu ja vertauskuvia haettiin jopa natsi-Saksasta. Tanskan poliisi ei tiettävästi ole tehnyt ainoatakaan takavarikkoa.

    Aina kun olen ajatellut, että pohja on saavutettu, on keksitty jotain uutta.

    – Eva Singer, Tanskan pakolaisapu

On vaikea sanoa missä vaiheessa tiukennuksissa tulee raja vastaan. Esimerkiksi määräaikaiset turvapaikat eivät ole ristiriidassa YK:n pakolaissopimuksen kanssa, arvioi Tanskan pakolaisapu.

– Aina kun olen ajatellut, että pohja on saavutettu, on keksitty jotain uutta, Eva Singer Tanskan pakolaisavusta pohtii.

Uutta voi olla luvassa. Kesäkuun puolivälissä julkaistun mielipidemittauksen mukaan, lähes puolet tanskalaisista kaipaisi vielä tiukempia otteita hallitukselta.

http://yle.fi/uutiset/tanskassa_turvapaikanhakijoille_turvaa_kaksi_vuotta_kerrallaan_lauran_ja_agoubin_yhteiselama_on_katkolla_ensi_vuonna/8972379

[Arto Tuhkamuna]

Niin siis onko nämä tulot ansio- tai/ja pääomatuloja?

Ei kela- eikä sossutuloja.

[Arto Tuhkamuna]

Niin, siis työnteolla ansaittuja tuloja.

Onhan kela- ja sossurahatkin tuloa.

Turha tarkennus ehkä.

[Gunnar Hymén]

Niin, siis työnteolla ansaittuja tuloja.

Onhan kela- ja sossurahatkin tuloa.

Turha tarkennus ehkä.

dilemma - mitä enemmän perheeseen imetään porukkaa aavikolta, sitä enemmän sossu ja kelatuloja 

[Jääpää]

Niin, siis työnteolla ansaittuja tuloja.

Onhan kela- ja sossurahatkin tuloa.

Turha tarkennus ehkä.

Aivan turha. Häveliäs hiljaisuus Yleltä, Tom Kankkoselta ja Äämyteeveissä kertoo medialukutaitoiselle totuuden. Viimeistään se, ettei Soini tai Limppu puhu asiasta, sinetöi asian.
Ja voi sitä häpeämättömän itkun ja Kansainvälistensopimusten määrää, jos näin EI  olisi!
Onneksi perustuslain huononnuksessa 90-luvulla taattiin kaikille Suomessa o l e s k e l e v i l l e kaikki samat oikeudet kuin Suomen kansalaisille, joten asia on suurkorvassa.
Suomessa loisiminen on ihmisoikeus. P a l k a l l i n e n ihmisoikeus.

JK. Kiitoksia S. Saviolle ja niille muutamille persuille, jotka tekevät sitä hiljaista puurtamista, mutta Jabba/Limppu mediamylläkällä/tekemisellä voisitte ihan yhtä hyvin ruveta laatimaan kansalaisalotteita.
(no oli vähän ikävästi sanottu, mutta pahakello kauas kuuluu ja pumpulikielinen, TAI vaiennettu kello ei kuulu mihinkään. Ei Yle ym. kaiva noita j ä r k e v i ä juttuja t ä ä l t ä k ä ä n lööppeihinsä, vauhtia vaan Soini/Limppu mäkiautoon.
Äkkimutka ja jyrkänne odottaa.
Tehkää jotain!  (minä tein omani, äänestin Luodon Heikkiä)
)

[internetsi]

En ymmärrä miten tästä kohkataan. Nyt näyttäisi muka siltä, ettei kukaan alle 2800 euroa kuussa tienaava saa perhettään muka Suomeen. Paskapuhetta. Kun ankkurilapsen perhe tulee Suomeen ja sanoo "asyl", niin heidät viedään vokkiin ja turvapaikkaprosessi lähtee käyntiin. Tätä ei ole kielletty missään eikä perheen "asyl" sanaan tarvita yhtään euroa.

[qwerty]

Aiheesta äänestetään tänään. Hieman klo 14 jälkeen.

Poimintoja eilisen keskustelusta.

PTK 73/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta
Tiistai 21.6.2016

21.54 Emma Kari virh
Tämä esitys on täysin epäinhimillinen, tämä esitys on julma... Esitän hallituksen esityksen hylkäämistä.

21.56 Timo Harakka sd
Arvoisa puhemies! Mielelläni kannatan edustaja Karin esitystä. Tämä on, kuten hän tuossa totesi, epäinhimillinen laki, joka käytännössä lopettaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämiset.... Perheiden rikkominen — siis niidenkin perheiden, jotka olivat olemassa ennen pakolaismatkalle lähtöä — johtaa varmuudella tulijan katkeroitumiseen, syrjäyttämiseen, mahdollisesti radikalisoitumiseen.

21.58 Johanna Karimäki virh
Perheenyhdistämistä hakeva voi joutua matkustamaan pitkiä matkoja vaarallisia reittejä lähimpään Suomen suurlähetystöön jättämään hakemuksen... Kiristämällä perheenyhdistämistä ajetaan heikoimmassa asemassa olevat, naiset ja lapset, vaarallisille reiteille turvapaikanhakijoiksi.... Nyt tarvitaan sydäntä näiden ihmisten tilanteelle ja lasten hädälle. Se on myös viisas ratkaisu, sillä hallituksen ajama esitys johtaisi kotoutumisen epäonnistumiseen ja sosiaalisiin ongelmiin.

22.03 Joona Räsänen sd
Kun tätä maahanmuuttopolitiikkaa nyt ajattelee, niin ainakin itselleni tulee mieleen kolme sanaa, joita sen pitäisi noudattaa.
Ensimmäinen on totta kai se, että me hoidamme omaa politiikkaamme vastuullisesti. Toinen on se, että me hyväksymme sen tosiasian, mikä on yhteiskunnan kantokyky. Mutta kolmantena ja tärkeimpänä sanana on inhimillisyys. ...esimerkiksi radikalisoitumiseen me tarjoamme lisää siemeniä, kun emme hoida kotouttamista niin kuin se pitäisi hoitaa.

22.05 Outi Alanko-Kahiluoto virh
Vihreät ovat johdonmukaisesti vastustaneet perheenyhdistämisen kiristyksiä niin hallituksessa ollessaan kuin oppositiossa.
Me emme hyväksy maahanmuuttajavastaisen politiikan lähtökohtaa, jossa jatkuvasti kyseenalaistetaan hädänalaisten ihmisten motiiveja.

22.10 Ville Niinistö virh
Olen huolissani siitä, että vaikka koko suomalainen kansalaisyhteiskunta --- on vedonnut hallitukseen, että se vetäisi tämän lakiesityksen pois, niin näin ei ole tehty. ... sitä minä ihmettelen, miksi sisäministeri Petteri Orpo haluaa jäädä historiaan ministerinä, jonka sisäministeritoimikauden aikana Suomi valmisteli lakiesityksen, joka on nuivempikin kuin perussuomalaisten Halla-ahon nuiva manifesti.

22.22 Leena Meri ps
Tämä on vakava paikka Euroopalle. Meillä on täällä satojatuhansia, miljooniakin ihmisiä liikkeellä. Varmasti on näin, täällä joku edustaja puhui siitä, muistaakseni Niinistö, että lapsilla on siellä paha olla ja on aikuisillakin. Olen katsonut itsekin niitä dokumentteja. Tämä on ihan katastrofaalinen tilanne, mikä nyt on päällä.

22.29 Ville Niinistö virh (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Hyvä, että edustaja Meri piti puheenvuoronsa. En ollut siitä samaa mieltä, mutta se oli kunnioittavaan sävyyn esitetty, ja hän voisi perehtyä edustaja Elon, edustaja Eerolan ja edustaja Mäkelän viime viikon torstain keskustelussa käyttämiin puheenvuoroihin, joihin itse viittasin siinä, että he selkeästi olivat hyvin iloisia tästä kehityksestä, mitä tällä lakiesityksellä tehdään tavalla, jota omassa puheenvuorossani kuvailin.

22.30 Eva Biaudet r
Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että edustaja Niinistö vastasi edustaja Merelle. Olisi todella ollut erittäin hyvä, että olisitte ollut täällä viime viikolla, koska en tiedä, kehtaanko edes kertoa siitä kenellekään, joka ei kuullut niitä puheenvuoroja, jotka täällä esitettiin ja jotka nimenomaan olivat ilkkuvia ja iloisia siitä, että voidaan estää ihmisten oikeuksia toteutumasta. Ja ei ollut väliä, puhuttiinko lapsista vai haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä.

Perustuslakivaliokuntahan on nimenomaan sanonut lausunnossaan, että on erittäin kyseenalainen lähtökohta lainsäädännölle, että pyritään tekemään Suomi vähemmän houkuttelevaksi turvapaikanhakijoille. Ja voi ehkä kysyä, kun tänään on keskusteltu turvallisuuspolitiikasta ja on keskusteltu talouspolitiikasta, miten voi olla Suomen edun mukaista tehdä Suomi vähemmän houkuttelevan tuntuiseksi kenestäkään — maaksi, jossa lasten oikeuksista ei välitetä, lapsia ei haluta suojella, perheiden yhteen saattamista ei haluta turvata, vieraiden ihmisten hädästä ei haluta välittää. Olen vuosikausia taistellut edustaja Zyskowiczin kanssa näistä turvapaikka-asioista, joissa me olemme olleet aina eri puolilla, mutta uutta on tämä, kun kuitenkin silloin sekä kokoomuksessa että keskustassa on kuitenkin ollut aika selviä voimia, jotka ovat kuitenkin myöskin puolustaneet ihmisarvoista turvapaikkapolitiikkaa. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että sellaisia ihmisiä ei ole, ainakaan heitä ei täällä näy hallituspuolueissa, mikä on tietenkin tosi surullista. Keskustelin Elisabeth Rehnin kanssa, joka puhui siitä minun kanssani, että ennen tämä olisi ollut selvä omantunnon kysymys jokaiselle, joka äänestää huomenna, heikennetäänkö nyt sitten lasten oikeuksia vai ei. Toivon, että se voisi olla sitä kaikille. Jokainen kuitenkin joutuu kantamaan tästä vastuuta.

22.34 Ben Zyskowicz kok (pitkästä puheenvuorosta pikku pätkä)
Kun edustaja Biaudet sanoi ensimmäisessä käsittelyssä, että ei vetovoimatekijöillä ole merkitystä, kun siitä ei ole mitään akateemisia tutkimuksia, niin edustaja Biaudet on tässä asiassa täysin väärässä. Vetovoimatekijöillä on huomattava merkitys. (Eva Biaudet: Ei tutkimusten mukaan!) Minkä takia tuhannet irakilaiset viime syksynä tulivat halki Balkanin, halki Itävallan, halki Saksan, halki Tanskan, halki Ruotsin Suomeen, tänne Euroopan perälle, hakemaan juuri täältä turvapaikkaa? Mikseivät he hakeneet muualta, Virosta esimerkiksi? (Ville Niinistö: Ruotsista!) — Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Itävallasta? Nämä kymmenettuhannet eivät hakeneet Ruotsista. He tulivat tänne. Minun mielestäni on aivan selvää, ja tässä on tuhansia todistajia, että vetovoimatekijöillä on merkitystä. Sen lisäksi jokainen meistä on voinut lukea mediasta ihan näiden asianomaisten omia lausuntoja siitä, että hakeutuivat Suomeen, koska heillä on se käsitys, että Suomesta saa oleskeluluvan helpommin ja tänne saa perheensä helpommin.

Jos ei vetovoimatekijöillä ole merkitystä, niin minkä takia Ruotsin hallitus on tänään valtiopäivillä äänestänyt läpi sellaisen perheenyhdistämisuudistuksen, joka on tiukempi kuin Suomen? Minkä takia Ruotsin vihreät, edustaja Niinistö, joka tunnette heidät hyvin, ovat esittäneet tällaista teidän kuvailunne mukaan julmaa, epäinhimillistä, outoa ihmiskäsitystä edustavan esityksen Ruotsin valtiopäivillä? (Ville Niinistö: Hyvä kysymys!)

22.49 Ville Niinistö virh (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Sanon edustaja Zyskowiczille suoraan, että pidän häpeällisenä tämäntyyppistä lainsäädäntöä, oli maa mikä tahansa ja olivat vastuussa olevat puolueet mitä tahansa. Sama arvomaailma pätee Suomessa ja Ruotsissa, ja Ruotsin vihreät ovat kyllä tästä käytännössä heikosta hallituspolitiikasta ja kyvyttömyydestä ajaa omat tavoitteensa läpi hallituksessa saaneet maksaa kovan hinnan: puolueen toinen puheenjohtaja erosi, ja puolueen kannatus on laskenut. Ruotsin vihreiden kannattajat eivät halua tällaista politiikkaa, minä en olisi siihen suostunut — he olivat heikkoja hallituksessa, kun lähtivät edes tähän määräaikaiseen lakiin mukaan. Ja olen todella iloinen, että sielläkin löytyy kansanedustajia, niin kuin keskustapuolueen kansanedustaja, jotka puolustivat ihmisarvoa siellä käsittelyssä. Mutta Suomen tilanne on vielä paljon, paljon helpompi kuin Ruotsin siinä mielessä, että Ruotsi on vastaanottanut moninkertaisen määrän turvapaikanhakijoita lyhyessä ajassa verrattuna siihen, mikä meillä on, ja meillä tämä tilanne ei ole sellainen, että Suomen hallituksen pitäisi itse lähteä aktiivisesti heikentämään ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia rajoittamalla (Puhemies koputtaa) perheenyhdistämistä ennen kuin me saamme EU:ssa solidaariset käytännöt kuntoon, jolloin tälle tielle ei tarvitsisi lähteä ollenkaan.

22.51 Eva Biaudet r (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Lainatakseni edustaja Zyskowiczin bluffijuttua: En tiedä, onko teidän näkemyksenne bluffia vai onko kokoomuksen näkemys bluffia. Olette aina ajaneet turvapaikkamääräysten kiristämistä, aivan riippumatta siitä, onko meillä ollut 1 500 vai 2 000 turvapaikanhakijaa. Tämä on aivan bluffia, että kysymys liittyisi mitenkään tähän uuteen tilanteeseen. En ole koskaan ollut keskustelussa, jossa olisitte puolustaneet turvapaikkasääntöjä, sellaisia liberaalimpia sääntöjä tai lastensuojelusääntöjä. Teidän näkemyksenne eivät ole yhdenmukaisia minkään kansainvälisen asiantuntijajärjestön kanssa, ja ehkä teillä on kokemusasiantuntijoita, mutta yleensä on ehkä hyvä myöskin tutustua vähän laajemmin niiden järjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen työhön, jotka ovat nimenomaan käsitelleet siirtolaisuutta, turvapaikanhakijoita, pakolaisuutta, ihmiskauppaa. Kaikki ovat sitä mieltä, että tällaiset kiristykset yleensä tekevät vaarallisemmaksi kaikki reitit (Puhemies koputtaa) lapsille ja naisille, avuttomassa asemassa oleville. Ei... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]

22.52 Ben Zyskowicz kok (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Räsänen, kun vihreät kuulemma Ruotsissa ovat vastustaneet hallituksessa näitä kiristyksiä mutta jääneet alakynteen, niin ilmeisesti Ruotsissa sitten toinen hallituspuolue eli SDP on ainoana aidosti näiden Ruotsin kiristyksen takana. En sano, etteikö Ruotsi olisi ollut hyvin suopea pakolaispolitiikassaan, mutta pitää muistaa, että viime vuonna Suomeen saapui neljänneksi eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa suhteessa väkilukuun. (Eva Biaudet'n välihuuto)

Mitä sitten tulee näihin tulorajoihin, edustaja Räsänen, voi olla, että meillä on, tai ainakin minulla on, vähän hatarat tiedot Ruotsin lainsäädännöstä, mutta mitä äskenkin luin Helsingin Sanomista, niin Ruotsissa toissijaisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan kohdalla mitään tulot, siis mitkään tulot, eivät riitä siihen, että saisi perheensä yhdistettyä — se on 13 kuukautta, eikä siinä perhettä yhdistetä.

22.56 Ville Niinistö virh (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz toistuvasti sotkee asioita ja vääristelee toisten argumentteja. Siksi tämä keskustelu on ohipuhumista. Ne, jotka täällä salissa sanovat, että tänne ei lähetetä lapsia, puhuvat tästä ilmiöstä, mitä moni teistä salin toiselta puolelta on suoraan kutsunut ankkurilapsiksi, ja tutkijat ja asiantuntijat sanovat, että sellaista ilmiötä ei ole, että lapsi lähetettäisiin tänne tarkoituksena jotenkin väärinkäyttää järjestelmää. (Ben Zyskowiczin välihuuto)

23.04 Touko Aalto virh
Voisi kuvitella, että sodan kauhut kokeneessa Suomessa, joka varautui kymmenistä satoihin miljooniin pakolaisiin Neuvostoliiton hajotessa ( ) , olisi erityisen hyvää ymmärrystä maailman pakolaistilanteeseen, mutta ei.

23.08 Krista Mikkonen virh
Arvoisa puhemies! Viime viikolla ja tänä iltana tästä laista keskustelussa on varmasti jo sanottu kaikki ne asiat, miksi tämä laki on epäinhimillinen. Lakia ovat täällä vastustaneet oppositiopuolueiden edustajat, ja perussuomalaiset ovat puhuneet sen puolesta. Joidenkin heidän edustajiensa mukaan on perussuomalaisen ideologian mukaista estää maahantulijoita tulemasta tänne. Kokoomus on täällä urheasti Ben Zyskowiczin suulla koettanut tätä lakia puolustaa. Muita täällä ei heidän puoleltaan olekaan käyttänyt puheenvuoroja kuin yksi edustaja viime viikolla. Keskustalaiset eivät ole käyttäneet yhtään puheenvuoroa.

23.18 Eva Biaudet r
Suomi on luvannut sisäisten siirtojen kautta hakea Kreikasta kunnioitettavan määrän turvapaikanhakijoita. Kuitenkaan Suomi ei ole tehnyt mitään toteuttaakseen koko tämän kiintiön.

23.43 Sami Savio ps
Arvoisa puhemies! Mikäli ymmärsin äsken oikein, niin edustaja Biaudet esitti huolensa siitä, että Suomi on hänen mukaansa toiminut riittämättömästi viime syksynä tehdyn vapaaehtoisen taakanjakomekanismin suhteen. No, nyt Italiasta ja Kreikasta uudelleenjaettaviksi päätetyistä 160 000 turvapaikanhakijasta oli kuitenkin toukokuun loppuun mennessä siirretty koko EU-alueella vain noin 2 000 henkilöä, joista kuitenkin lähes 300 henkilöä Suomeen eli lähes kuudesosa. (Eva Biaudet: Mutta ei edes puolet luvatuista!)

[Blanc73]

Suvakkien järjenjuoksua ei voi käsittää, ei sitten millään. Tajuavatko he että maahantunkeutujat eivät lopu kesken, ilmaisen rahan ääreen tulijoita on miljoonia jos lainsäädäntöä ei säädetä blokkaamaan elintasopakolaisten tulvaa. Irakilaiset, afgaanit ja somalit ovat kurjista kurjimpia. Porukkaa jota ei Euroopassa tarvita. Katsokaa vaikka työllistymistilastoja. Elämäntapa-luuserit Lähi-idästä.

Welfare parasites from Middle East and Africa, stay away!

[Teaparty]

Punaviherosaston itq/parq on pelkkää teatteria. Todellisuudessa mikään ei muutu, ja kaikki tietävät sen. Vuorion johtama mamutusvirasto ei nytkään noudata lakia, joten aivan se ja sama mitä uusia lakeja eduskunta säätää.

[l'uomo normale]

Punaviherosaston itq/parq on pelkkää teatteria. Todellisuudessa mikään ei muutu, ja kaikki tietävät sen.

Toisaalta osa punaviheristöstä pystyy nopeasti unohtamaan koko maahanmuuttoasian, kun he havaitsevat että heidän oma taloudellinen etunsa alkaisi kärsiä liiallisen maahanmuuton takia. Ryhtyivät sitten vaahtoamaan kaupunkibulevardien rakentamisesta polkupyöräliikenteelle ja vastaavasta...

[writer]

Punaviherosaston itq/parq on pelkkää teatteria. Todellisuudessa mikään ei muutu, ja kaikki tietävät sen. Vuorion johtama mamutusvirasto ei nytkään noudata lakia, joten aivan se ja sama mitä uusia lakeja eduskunta säätää.

Maahanmuuttoviraston linja järkevöityy ilmeisesti vasta kun yli-johtaja Jaana Vuorio ja turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo sekä muut Maahanmuuttoviraston johtajat saavat potkut.

[qwerty]

Läpi meni. Äänin 102-67

Ainoa joka lipsui hallitus-oppositiolinjasta, äänestäen ei, oli Maria Tolppanen ps

[Siili]

Läpi meni. Äänin 102-67

Ainoa joka lipsui hallitus-oppositiolinjasta, äänestäen ei, oli Maria Tolppanen ps

Eikö Tolppanen sitten ole oppositiossa?

[qwerty]

On juu. Mutta puolueenvaihdos ei ollut vielä voimassa tässä äänestyksessä.

[Blanc73]

Läpi meni. Äänin 102-67

Ainoa joka lipsui hallitus-oppositiolinjasta, äänestäen ei, oli Maria Tolppanen ps

Edes jotain positiivista tässä vallitsevassa hulluudessa. Nyt sitten jännätään että näkyykö tuo käytännössä mitenkään ja miten migrin mokuttajat kiertävät sääntöjä haaliakseen lisää eksoottisia elättejä veronmaksajien vaivoiksi.

[Roope]

Läpi meni. Äänin 102-67

Ainoa joka lipsui hallitus-oppositiolinjasta, äänestäen ei, oli Maria Tolppanen ps

Jos perheessä on esimerkiksi kaksi aikuista ja kaksi alaikäistä lasta, turvattuun toimeentuloon vaaditaan yhteensä noin 2 600 euroa kuukaudessa, laissa linjataan.

Ei, toimittaja Jussi Virkkunen, laissa ei linjata toimeentulovaatimuksen eurorajoista yhtään mitään. Nykyiset suuntaa-antavat euromäärät on määritelty muutama vuosi sitten Maahanmuuttoviraston sisäisessä ohjeessa.

Ja kuten eräs Maahanmuuttoviraston edustaja hiljattain täsmensi, suuntaa-antavuus voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi 2 600 euron rajan laskemista 1 700 euroon.

[J.M]

Mainittakoon vielä, että Suomi hakee YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyttä kaudelle 2022–2024. Mikäli nykyisinä jäseninä ei olisi sellaisia ihmisoikeuksien mallimaita kuten Saudi-Arabia, Kuuba, Qatar ja Venäjä...

Mitähän sitä tuli taas luettua?

[colt]

Tämä kuuluunee tähän ketjuun, http://yle.fi/uutiset/perheenyhdistamista_helpottava_uudistus_jaihin__viime_kadessa_tama_on_poliittinen_paatos/8956567
ei ole kukaan täällä persuja haukkuva ottanut esille, mutta olisko tätä tapahtunut jos ulkoministerinä olisi Erkki Tuomioja.

[Roope]

Yle: Tutkija arvostelee ulkomaalaislain tiukennuksia: "paniikkiratkaisu" 27.6.2016

Itä-Suomen yliopiston tutkija Anna Maria Tapaninen arvostelee ulkomaalaislain tiukennuksia hätiköidyksi paniikkiratkaisuksi. Hänen mukaansa muutama vuosi sitten tehdyn perheenyhdistämisen ehtojen tiukentamisten vaikutuksia ei ole edes arvioitu.

– Silloin oli puhetta, että katsotaan miten tiukennukset näkyvät. Ja ne näkyvät selvästi, dramaattisestikin. Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenet jättivät 70 prosenttia vähemmän hakemuksia kotoutumislain voimaantulon jälkeen kuin aikaisemmin, ja kielteisten päätösten osuus kasvoi. Tässä on tiukennettu lakia, joka oli jo tarpeeksi tiukka, Tapaninen sanoo.

Tutkija Anna Maria Tapanisen faktat ovat vähän miten sattuu. Tutkijan asiantuntijana esittävä toimittaja Antti Seppälä ei tietenkään ole viitsinyt tarkistaa väitteiden paikkansapitävyyttä.

Edellisen lakimuutoksen jälkeen myönteisten päätösten määrä on kaksinkertaistunut. Hakemuksia kyllä jätettiin aiempaa vähemmän, mutta yhä useamman hakemus on mennyt läpi, joten perheenyhdistämisissä on tehty monena vuonna uusi ennätys. Päinvastoin kuin Tapaninen esittää, vielä vuonna 2011 kielteisten päätösten osuus oli noin 70 prosenttia, mutta viime vuonna enää noin 30 prosenttia.

Tapanisen mukaan perheenyhdistäminen on ollut jo edellisen kotoutumis-lain muutoksen jälkeen erittäin vaikeaa - nyt uuden lain myötä se on vähävaraisemmille perheille käytännössä mahdotonta.

Tätä mahdottomuutta on hoettu jo edellisen lain aikana, mutta kuten sanottu, perheenyhdistämisissä on tehty monena vuonna peräkkäin uusi ennätys. Hyväksymisprosentit ovat nyt dramaattisesti korkeammat kuin aiemmin, mikä viittaa siihen, että aiemmin kokeiltiin onnea, vaikka perheenyhdistämiseen ei ollut hyväksyttyjä perusteita.

Tutkija Tapaninen ei selvennä sitäkään, että toimeentuloedellytys ei koske suoraan kuin korkeintaan noin neljäsosaa hakijoista. Muut voivat hakea perheenyhdistämistä kolmen kuukauden sisällä ilman tulovaatimuksia. Lisäksi uudessa laissa korostettiin tulorajojen "suuntaa-antavuutta" ja "lapsen etua", joten Maahanmuuttovirasto voi hyvin pitkälle päättää tulorajojen joustoista tai vaikka niiden kokonaan sivuuttamisesta. Suuntaa-antavan tulovaatimuksen voi vaikka laskea 2 600 eurosta 1 700 euroon.

Tapanisen mukaan edellinen tiukennus oli riittävä, ja uusi tarpeeton paniikkiratkaisu.

Edellinen tiukennus tuskin oli riittävä, kun laki jäi EU:n löysimmäksi, eikä hyödyntänyt ainuttakaan EU-direktiivin sallimista perheenyhdistämisedellytyksistä.

Perheenyhdistämislain uutta kiristystä tuskin voi kutsua paniikkiratkaisuksi muuten kuin sikäli, että kiristykset jäivät kiireeseen vedoten edelleen puolitiehen. Jo alkuvuonna 2011 hallintovaliokunta pani liikkeelle edellisen, nykyistä tiukemman kiristyshankkeen, jonka Päivi Räsänen kuitenkin sisäministerinä torppasi. Etenkin juuri helpoksi ja nopeaksi oletettu perheenyhdistäminen houkutteli vetotekijänä irakilaiset turvapaikanhakijat viime syksynä Suomeen.

[Blanc73]

Tässä on tiukennettu lakia, joka oli jo tarpeeksi tiukka, Tapaninen sanoo

Suomessa taitaa olla tiukennusten jälkeenkin Euroopan löysin perheenyhdistämispolitiikka?  Miksi "asiantuntijoiden" valheisiin ei puututa? Toimittajan ja "asiantuntijan" agenda on ilmeisesti sama?