2016-02-11 HS: Perheenyhdistäminen vaatii vastedes vakaita tuloja (yhdistetty)

[Econ101]

En ymmärää perheenyhdistämisen ideaa ylipäätään.

En minäkään. Punaviherlogiikka tässä menee niin, että perheenyhdistäminen edesauttaa integroitumista. Vähän sama kuin siis se, että raiskaajan nimeä ei julkaista eli tausta pimitetään vetoamalla uhrin etuun. 

[Golimar]

Jokainen virkaloinen joka haalii Suomeen haittamaahanmuuttajia tulisi velvoittaa elättämään ne ja asettaa rikoskumppanina täyteen henkilökohtaiseen vastuuseen haalimiensa haittamaahanmuuttajien mahdollisesti tekemistä rikoksista.

[Aallokko]

"Perheenyhdistäminen"? Jo tarve luoda tällainen älytön uustermi kertoo maahanmuuttopolitiikan olevan raiteiltaan.

Jos nyt henkilö X menee laillisesti ja asiallisesti hommiin maahan Y, ja sieltä maasta Y kohta löytyy avoin homma puolisollekin ja paperisota hoidetaan niin kuin asialliset ihmiset sellaisen hoitaa, niin siinä se maaginen perheenyhdistäminen nyt sitten on, simsalabim. Minkäänlaista muuta perheenyhdistämistä ei tarvita.

Kuten ketjussa jo todettiin, on lähtökohtaisesti omituista, että perheenjäsenet (siis ydinperhe, puolisot ja mahdolliset alaikäiset lapset) muuttavat johonkin maahan erillään. Toki joku asiallinenkin muuttaja voi yksittäistapauksessa näin tehdä, mutta laajempana ilmiönä juttu haisee ja pitkälle.

Haittamaahanmuuttajan perheenyhdistäminen vertautuu rikoshyödyn laajentamiseen: Kake sai varastettua rahaa ja nyt sen kaveri Penakin haluaa vastaavan potin, muutoin heidän ystävyytensä on koetuksella.

[Golimar]

Haittamaahanmuuttajien haalijat olivat näköjään järjestäneet oikein webinaarin tihutyöstään.

[tweet]1463087151957037066[/tweet]

https://twitter.com/Maahanmuuttovir/status/1463087151957037066

[Roope]

Haittamaahanmuuttajien haalijat olivat näköjään järjestäneet oikein webinaarin tihutyöstään.

Huomasin tänään, että haittamaahanmuutajien haalijoilla eli Suomen Pakolaisavulla on menossa #OikeusOllaYhdessä-mainoskampanja perheenyhdistämislain heikentämiseksi. Telkkarimainoksessa (miltähän kanavalta se tulikaan, ei kai vain Yleltä ilmaiseksi?) ei ollut ensimmäistäkään faktaa eikä edes mainintaa aktivistien vaatimista älyttömistä perheenyhdistämislain muutoksista vaan pelkkä tunteisiin vetoava filminpätkä lapsesta, joka joutuu keinumaan pihalla yksin ilman äitiään.

Kampanjan nettisivujen propagandassa annetaan väärä kuva, että perheenyhdistämisen toimeentulovaatimus koskisi pakolaisia. Myös tulorajat esitetään korkeampina kuin ne todellisuudessa ovat.

Suomen Pakolaisapu: Kaikilla on oikeus perheeseen. Myös pakolaisilla.

Olikohan tämäkin mainoskampanja jotain Ellun Kanat -yhteistyötä?

[Roope]

(Väärä ketju)

[Roope]

Siirtolaisuusinstituutin Migration – Muuttoliike -lehden 2/2022-numeron teemana on periaatteessa "Muuttoliikkeet perheiden näkökulmasta", mutta käytännössä artikkelista toiseen perheenyhdistämismokutus aktivistien näkökulmasta. Tästä on tieteellinen näkökulma ja objektiivisuus kaukana.

Minna Saunders: Paperittomat lapset Suomessa

Abstrakti

Paperittomuus syntyi Suomeen laajamittaisena ilmiönä, kun ulkomaalaislakia ja käytänteitä muutettiin vuonna 2015 tulleen ison hakijamäärän jälkeen. Muutosten takia Suomeen jäi poikkeuksellinen määrä ihmisiä, joiden turvapaikkaprosessit päättyivät kielteiseen päätökseen, mutta jotka kokemansa vainon vuoksi eivät voi palata kotimaahansa, eikä heitä viranomaistoimin pysty palauttamaan. Lain ja käytänteiden muutokset heikensivät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja on selvää, että paperittomien joukossa on ihmisiä, joiden turvapaikkaperusteita ei ole tunnistettu.

Älytön väite. Turvapaikkaprosessit päättyivät kielteiseen tulokseen ja käännytyspäätökseen juuri siksi, että ei havaittu vainoa tai muutakaan estettä paluulle.

Vaikka tällaisia tapauksia aivan erityisten ja jopa kymmeniltä ihmisiltä huomaamatta jääneiden virheiden vuoksi olisikin, niiden osuus tuhansista laittomasti Suomeen jättäytyneistä turvapaikanhakijoista olisi mitättömän pieni. Kukaan ei ole esittänyt mitään todisteita laajoista, järjestelmällisistä virheistä ja vielä vähemmän siitä, että virheillä olisi yhteyttä vuosien takaisiin ulkomaalaislain muutoksiin, jotka on sitä paitsi peruttu tämän hallituksen aikana.

Pitkään  välitilassa  eläneiden  tilanteeseen  on  löydettävä  inhimillinen  ratkaisu,  joka  katkaisee  syrjäyttävän kierteen, joihin paperittomat ovat joutuneet. Sisäministeriön helmikuussa 2022 julkaisema laaja selvitys esitti kertalaillistamista yhtenä vaihtoehtona  paperittomuuden  poistamiseksi.  Raporttia kritisoitiin laajasti, mutta kritiikin lisäksi muita vaihtoehtoja ei kuitenkaan esitetty.

Ratkaisu on tietysti vapaaehtoinen tai pakotettu paluu, ei laittomasti Suomeen jääneiden palkitseminen.

Hallitus ei ole yrittänytkään tehostaa palautuksia tai selvittää keinoja poistaa laittomat siirtolaiset esimerkiksi kolmansiin maihin Euroopan ulkopuolelle.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu ehdotti myös omassa raportissaan kertalaillistamista ja sitä ajaa myös Lupa Elää -kansalaisaloite, joka keräsi 51 812 nimeä.  Aloite  oli 15.9  eduskunnan  lähetekeskustelussa, jossa perussuomalaisten ja kokoomuksen edustajat tyrmäsivät sen kokonaan. Kokoomuksen Atte Kaleva tiivisti puheenvuorossaan kantansa "Ei tarkoittaa ei". Lähetekeskustelussa  toistui  väite  siitä,  että  vuonna  2015  Suomeen  tuli  ainoastaan  nuoria miehiä, joiden olisi pitänyt jäädä puolustamaan maataan. Joukossa on kuitenkin myös naisia ja lapsia, joiden kohtalo ei kuitenkaan näytä kiinnostavan kyseisen väitteen esittäjiä.

Yllätys, yllätys, en löytänyt lähetekeskustelusta sellaista väitettä, että "vuonna  2015  Suomeen  tuli  ainoastaan  nuoria miehiä, joiden olisi pitänyt jäädä puolustamaan maataan". Kuulostaa kirjoitusta varten keksityltä olkiukolta, jolla ei sitä paitsi ole mitään tekemistä aloitteen vaatimuksen kanssa. Myös turvapaikkaprosessin lopuksi käännytyspäätöksen saaneet naiset ja lapset ovat yhtä lailla velvollisia noudattamaan viranomaisten käskyjä ja palaamaan kotiinsa.

Suomen keskustelussa jaksaa yllättää se, miten lukumäärällisesti pienestä maahanmuutosta on onnistuttu tekemään tämän kokoinen asia.

En tiedä, mihin kirjoittaja viittaa lukumäärällisesti pienellä maahanmuutolla, kun se oli vuonna 2015 kuten tänä vuonnakin suurta sekä lukumäärältään että kustannuksiltaan.

Perussuomalaisten masinoima vihamielinen maahanmuuttopolitiikka estää asiallisen keskustelun sekä asian ratkaisuyritykset.

Perussuomalaiset ei ole hallituksessa eikä päätä millään tasolla Suomen maahanmuuttopolitiikasta, joka muuten on tällä hetkellä turvapaikkapolitiikan osalta Euroopan liberaaleinta. Puolueella ei myöskään ole valtaa estää keskustelua maahanmuuttopolitiikasta tai edes pakottaa hallitusta dialogiin, kuten eduskunnan maanantaisessa välikysymyskeskustelussa nähtiin.

Turkulainen  Zhyar  Yassin  on  ollut  paperiton  jo  yli  kymmenen  vuotta.  Hän  piti  puheenvuoron  kansalaisaloitteen  luovuttamisen  yhteydessä  kesäkuussa 2022:
...
"Tämä  tilanne  on  tuonut  liian  monta  vaikeutta mun elämään ja niiden elämälle, jotka ovat mun kanssa tekemisissä. En voi tehdä normaaleja asioita, esimerkiksi käydä armeijaa tai matkustaa. Koen olevani suomalainen, en irakilainen. Haluan osaksi yhteiskuntaa ja elää normaalia elämää niin kuin muutkin minun ikäiset."

Zhyar Yassin ei sentään satuillut puheessaan Irakissa odottavasta vainosta tai Migrin tekemistä virheistä. Hän vain haluaa jäädä Suomeen, koska täällä on kaikkea kivaa. Mutta Atte Kalevaa lainatakseni, "Ei tarkoittaa ei".

Saara Pellander: Panostaminen perheisiin on sijoitus tulevaisuuteen

Abstrakti

Kun suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta tarkastellaan lähinnä työn perässä muuttavien näkökulmasta ja unohdetaan perhesuhteiden tarkastelu, tullaan tehneeksi ainakin kaksi keskeistä virhettä: Yksi on se, että työn perässä muuttavat perheet ja heidän tarpeensa unohdetaan. Toinen virhe on, että perhesyistä muuttava henkilö nähdään yhteiskunnallisena rasitteena.

Ensimmäinen  virhekäsitys,  eli  se,  että  Suomeen muuttavia hahmotetaan lähinnä suomalaisten työmarkkinoiden työvoiman saatavuusaukkoja paikkaavana  reservinä,  toistaa  samaa  kaavaa  kuin  Saksa  toisen  maailmansodan  jälkeen  Gastarbeiter-vierastyöohjelman  puitteissa.  Saksalaisen  kirjailijan  Max  Frischin  (1965)  kuuluisa  sitaatti  "Wir  riefen Arbeitskräfte, und es kamen Menschen (Me kutsuimme  työvoimaa  ja  meille  saapui  ihmisiä)"  kiteyttää,   miksi   ihmisiä   pyrkimyksineen,   toiveineen,  verkostoineen  ja  perheineen  ei  voi  nähdä  vain  työvoiman  saatavuuden  näkökulmasta. Kun  ihminen  muuttaa  tai  harkitsee  muuttamista  työpaikan  vuoksi,  hän  samalla  miettii  hoito-  ja/tai  koulupaikkoja  sekä  harrastusmahdollisuuksia  lapsilleen,  puolison  työllistymistä,  asunnon  saantia  ja  elämänlaatua  yleisemminkin.  Kun  perheenyhdistäminen  on  niin  hankalaa  kuin  se  tällä  hetkellä  on,  on  vaikea  nähdä  Suomen  kilpailevan  muiden  maiden  kanssa  tänne  muuttavista  ihmisistä.  Jos  puolison  tai  lasten  oleskeluluvat  ovat  epävarmoja  tai  jos  heidän  palveluihinsa  maahan  saapumisen  jälkeen  ei  panosteta,  ihmiset  äänestävät  jaloillaan  ja asettuvat muualle.

Frischin sitaatti viittaa ainakin nykyaikana juuri siihen, että turkkilaiset eivät olleet vain myöhemmin kiltisti kotiinsa palaavia työntekijöitä vaan he toivat itsensä ja perheenyhdistämisten mukana Saksaan pysyvästi turkkilaiset ongelmat. Turkkilaisten massamaahanmuutto viime vuosisadalla oli virhe.

Toinen  virhekäsitys  liittyy  perhesyistä  muuttavien  näkemiseen  ei-haluttuna  maahanmuuttona.  Tässä  usein  julkisessa  keskustelussa  toistuvassa näkemyksessä  perhe  ja  perhesyistä  muuttaminen  nähdään  yksinomaan  yhteiskunnallisena  rasitteena. Suomessa oleva perhe ei vähennä motivaatiota työntekoon, vaan päinvastoin. Samalla perheen olemassaolo vahvistaa motiiveja Suomeen jäämiseen  ja  lujittaa  muuttopäätöstä.  Ilman  perhettä  muuttava  ihminen  voi  tehdä  täällä  lyhyen  työkeikan  ja  jatkaa  matkaansa.  Sen  sijaan  jos  Suomeen  muuttaa perhe, ja lapset ovat kotiutuneet kouluun ja kaveripiireihin, perhe melko todennäköisesti jää asumaan tänne pysyvästi.

Mikä virhekäsitys? Suomeen pysyvästi tai perheenyhdistämisen kautta jäävät nimenomaan ovat lyhytaikaisia keikkailijoita tyypillisemmin ei-haluttuja maahanmuuttajia, jotka ovat yhteiskunnallinen rasite.

Kuten moni muukin muuttoliiketutkija, vierastan  sitä  hyvin  välineellistävää  näkökulmaa,  jossa  muuttajat  nähdään  lähinnä  suomalaisten  demografisten haasteiden ja alhaisen syntyvyyden paikkaajina   taloudellisten   intressien   näkökulmasta.

Siinäpä vierastat, mutta taloudellisesti tappiolliselle maahanmuutolle on todella vaikea löytää mitään muutakaan oikeutusta. Kustannuksia aiheuttavan maahanmuuton minimoimisen luulisi olevan ilmiselvä maahanmuuttopolitiikan tavoite.

On  silti  hyvä  pitää  mielessä,  että  kansainvälisen  valuuttarahaston  IMF:n vuoden 2020 julkaiseman tutkimuksen mukaan muuttoliike hyödyntää vastaanottavia maita taloudellisesti niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.

On älytöntä ja älyllisesti epärehellistä antaa ymmärtää, että kaikenlainen maahanmuutto hyödyttäisi vastaanottavia maita määrästä ja laadusta riippumatta. Tällaista ei väitetä myöskään IMF:n tutkimuksessa, vaan siinä sentään myönnetään humanitaarisen maahanmuuton olevan poikkeus.

Sekin on hyvä pitää mielessä erinäisten tutkimusten yhteydessä, että pelkkä taloudellisen toimeliaisuuden tai työvoiman kasvu ei vielä tarkoita, että maahanmuutto olisi yhteiskunnallisesti hyödyllistä tai haitatonta.

Suomessa jo  asuvien  ulkomailta  muuttaneiden  perheiden  näkökulmasta  voi  tuntua  hämmentävältä,  että   tänne   pyritään   houkuttelemaan   muuttajia   muualta, jos jo Suomessa olevien osaamista ja potentiaalia ei tunnisteta. Taloustutkimuksen vuonna 2020   toteuttaman   kyselyn   mukaan   rekrytointia   tekevistä  työnantajista 29 prosenttia ei mielellään rekrytoisi Afrikasta tai Lähi-Idästä kotoisin olevia henkilöitä.

Voi liittyä Afrikasta ja Lähi-idästä muusta syystä kuin töihin tulleiden osaamiseen tai kulttuuriin tai molempiin. Ei tuntuisi monessakaan mielessä hyvältä idealta palkata esimerkiksi Irakista vuonna 2015 Suomeen hakeutunutta turvapaikanhakijaa. Työpaikan vuoksi Suomeen muuttaneet koulutetut ihmiset sitten erikseen.

Panostaminen perheisiin ja monenlaisten perheiden mahdollisuuksiin asettua Suomeen ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen perhe-elämää  koskevan artiklan toteuttamista. Panostaminen perheisiin, riippumatta siitä mistä ja miksi he muuttavat, ei ole ainoastaan muuttavien perheiden, vaan koko yhteiskunnan intressien mukaista.

Suomen perheenyhdistämissäännöt ja etuisuudet ovat hyväntekeväisyyttä, jotka ylittävät EU:n perheenyhdistämisdirektiivissä määritellyt rajat ja luultavasti kaikkien muiden EU-maiden käytännöt mennen tullen.

Sosiaaliturvaan tukeutuvien, syrjäytyvien perheiden houkuttelu Suomeen esimerkiksi humanitaaristen maahanmuuttajien perheenyhdistämistä helpottamalla ja köyhyysrajan kanssa samalla tasolla olevia tulovaatimuksia laskemalla ei ole millään opilla Suomen ja suomalaisten edun mukaista, eikä sellainen myöskään edistä hyödyllistä maahanmuuttoa.

Jaana Palander: Köydenvetoa maahanmuuton suuntaviivoista – talous vai solidaarisuus perheenyhdistämisen perusteena?
   
Abstrakti

Ulkomaalaislainsäädäntöä on tiukennettu viime vuosina varsinkin kansainvälistä suojelua saavien osalta niin, että on perusteltua puhua kansainvälisen suojelun heikentymisestä.

Ei ole, ei ainakaan missää mainittavassä määrin, etenkin kun Suomen hyväksymisprosentit ovat edelleen EU-maiden kärkeä. Ainoa mainittava muutos oli Sipilän hallituksen aikana humanitaarisen suojelun kategorian poistaminen käytännössä turhana, kun humanitaarista suojelua oli siirretty edellisinä vuosina toissijaisen suojelun kategoriaan. Tällä on ollut vuosittain vaikutusta korkeintaan joihinkin kymmeniin päätöksiin mutta mahdollisesti ei enää mihinkään.

Suomi oli sitä paitsi ainoa maa, jossa käytettiin erillistä humanitaarisen suojelun kategoriaa, eikä hallituskaan ole viitsinyt ottaa esille sen palauttamista, vaikka on perunut järjestelmällisesti lähes kaikki muut Sipilän hallituksen turvapaikkapolitiikan muutokset.

Alun  perin  muutosten  tarkoitus  oli  poistaa  toimeentuloedellytys kaikilta kansainvälistä suojelua saavilta,  mutta  välikysymys  säikäytti  hallituksen.  Nyt  ehdotetaan  helpotusta  vain  alaikäisten  perheenyhdistämisen   edellytyksiin.   Toteutuessaan   nämäkään  muutokset  eivät  kuitenkaan  tule  auttamaan kaikkia alaikäisenä tulevia tai tulleita turvapaikanhakijoita.  Monen  perheenjäsenet  tarvitsevat apua ja jopa kansainvälistä suojelua, mutta lailliset keinot perheen yhteen saattamiseksi ovat kiven takana. Yleisesti ottaen perheenyhdistämisen  käyttäminen  kansainvälisen  suojelun  saamisen strategiana on vaikeutunut eikä lainsäätäjällä tunnu olevan halua edistää humanitaarista maahanmuuttoa.

Käsittämätön väite, että nykyisellä hallituksella ei muka ole halua edistää humanitaarista maahanmuuttoa. Se on tehnyt tällaisia päätöksiä vähän väliä, viimeksi osallistumalla EU:n vapaaehtoisiin turvapaikanhakijasiirtoihin. Rajavartiolain valmistelussa hallitus kieltäytyi mahdollistamasta rajan sulkemista turvapaikanhakijoilta useamman kriisin tilanteessa, jossa Venäjän hybridioperaatio on kostona Suomelle ja EU:lle täysin mahdollinen.

Hallituksen    esitysluonnoksen    julkaisemisen    jälkeen   lokakuussa   2021   ryhmä   kansanedustajia  pääasiassa  Perussuomalaiset-puolueesta  teki  hallitukselle  välikysymyksen  (VK  4/2021  vp).  Välikysymyksessä vastustettiin luonnoksessa esiteltyjä lainsäädäntöehdotuksia  lähinnä  taloudellisin  argumentein:  "Hallitus  on  helpottamassa  Suomelle  haitallista ja taloudelle merkittäviä lisäkustannuksia aiheuttavaa   maahanmuuttoa".   Perussuomalaiset   eivät halua tukea pysyvää humanitaarista maahanmuuttoa ja näkevät perheenyhdistämisen helpottamisen  vetovoimatekijänä  kansainvälistä  suojelua  hakeville.  Välikysymyksessä  ollaan  huolissaan  "hallitsemattoman  humanitaarisen  maahanmuuton"  lisääntymisestä,  vaikka  perheenyhdistäminen  on  itse  asiassa  hallittu  ja  kontrolloitu  keino  antaa  turvaa  myös  kansainvälistä  suojelua  saavien  perheenjäsenille.

Perheenyhdistäminen ei ole kansainvälisen suojelun väline, eikä siitä pidä yrittää tehdä sellaista. Perheenyhdistämiset pitäisi tehdä mahdollisuuksien mukaan lähtömaihin tai kolmansiin maihin, joissa perhe jo asuu turvallisesti, ei Suomeen tai Eurooppaan.

Perheenyhdistäminen ei myöskään ole "hallittu ja kontrolloitu keino" vaan vetotekijä.

Välikysymyksen   seurauksena   nykyisessä   lakiehdotuksessa   on   luovuttu   toimeentuloedellytyksen  poistamisesta  yleisesti  kansainvälistä  ja  tilapäistä  suojelua  saavien  kohdalla  ja  rajattu  perheenyhdistämisen  helpottaminen  vain  alaikäisiin  kansainvälistä  ja  tilapäistä  suojelua  saaviin.  Tässä  yhteydessä on hallituksen esityksessä voimakkaasti vedottu lapsen edun ensisijaisuuteen kansainvälisoikeudellisena  velvoitteena.

Kansainväliset sopimukset, joissa velvoitteet määritellään käytännön tasolla, eivät tunne lakiesityksen velvoitetta. Lapsen edun ensisijaisuuteen vetoaminen on vain sanahelinää sen peittämiseksi, että Suomen perheenyhdistämiskäytännöissä on kansainvälisten sopimusten perusteella valtavasti kiristämisen varaa.

Lähetekeskustelu   eduskunnassa   käytiin   syyskuun  alussa  2022  ja  keskustelulle  oli  varattu  aikaa  30  minuuttia.  Yleisesti  ottaen  keskustelussa  ei  pureuduttu  yksityiskohtiin  ja  erityisesti  alaikäisyysvaatimukseen liittyvästä muutoksesta ei juurikaan  keskusteltu.  Keskustelua  sitä  vastoin  pyrittiin  viemään  toisiin  aiheisiin.  Puheenvuorojen  perusteella  hallituspuolueet  olivat  alkuperäisen  esitysluonnoksen kannalla ja pitivät lopullista hallituksen  esitystä  ehdottoman  tärkeänä  toteuttaa  ihmis-  ja  perusoikeuksien  turvaamiseksi.  Oppositiosta  puolestaan  esitettiin,  että  edes  typistetty  hallituksen  esitys  ei  olisi  Suomen  etujen  mukainen. Uhkana nähtiin maahanmuuton ja erityisesti niin kutsutun haitallisen maahanmuuton lisääntyminen.

Keskustelussa viitattiin siihen, että perheenyhdistäminen  on  suurin  oleskelulupien  myöntökategoria  ja  jo  siksi  sitä  tulisi  rajoittaa.  Rajoittamista  perusteltiin erityisesti sillä, että kyseessä oleva perheenyhdistämisen  helpotus  houkuttelee  maahan  "haitallista"   ja   "heikkotasoista"   maahanmuuttoa.   Oletuksena  näiden  puheenvuorojen  taustalla  on,  että kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämisen  helpottamisesta  koituisi  Suomelle  haitallisia taloudellisia vaikutuksia. Varsinaista tutkimus- tai  tilastotietoa  tällaisesta  ei  kuitenkaan  esitetty ja näkemys liitettiin lähinnä henkilökohtaisiin negatiivisiin  kokemuksiin maahanmuuttajataustaisista nuorista.

Tyypillisten humanitaaristen perheenyhdistämisten lähtömaiden taloudelliset vaikutukset ovat yleisessä tiedossa muun muassa elinkaarikustannuslaskelmista. Laskelmat ovat raskaasti tappiollisia.

Myös nuorten pahoinvoinnin ja perheenyhdistämisen  helpottamisen  välinen yhteys jäi avoimeksi. Maahantulijoiden  määristä  keskusteltaessa  tavoitteena  onkin  yleensä  toteuttaa  pelotepolitiikkaa,  jolla  halutaan  ennakoivasti  vaikuttaa  maahan pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrään. Maassa jo olevat nuoret maahanmuuttajat ovat sijaiskärsijöitä,  joiden  tulevaisuus  ja  hyvinvointi  jäävät toissijaisiksi.

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan turvapaikanhakijanuoret integroituvat yhteiskuntaan paremmin ilman perhettään.

Maahanmuuton  määrän  ja  laadun  lisäksi  keskusteluun nousi myös yksin turvapaikkaa hakevien lasten  ilmiöön  liittyvä  vanhempien  moitittavuus.  Esitystä vastustavissa puheissa viitattiin niin sanottuun "ankkurilapsi-ilmiöön" ja nähtiin moitittavana se,  että  vanhemmat  lähettävät  alaikäisen  lapsen  vaaralliselle  matkalle.  Tällainen  toiminta  nähtiin  vastuuttomana  eikä  sitä  haluttaisi  lisätä  helpottamalla   alaikäisten   perheenyhdistämistä.   Yhdessä   puheenvuorossa  todettiin,  että  suomalaisen  käytännön  mukaan  tällä  tavalla  toimivat  vanhemmat  olisivat  epäkelpoja  huoltajiksi  ja  että  mainitusta  toiminnasta  seuraisi  lapsen  huostaanotto.  Myös  alkuperäisestä  hallituksen  esityksen  luonnoksesta  on  luettavissa,  että  vanhempien  toimintaa  pidetään moitittavana, mutta että lapsi ei olisi vastuussa vanhempiensa toimista ja lapsen etu olisi päätöksenteossa  keskeisintä  (HE  luonnos  2021,  23).  Esitystä  puoltavissa  puheissa  tähän  ei  vastattu,  vaan  lähinnä  yleisesti  viitattiin  ihmisoikeusvelvoitteisiin  ja lapsen edun ensisijaisuuteen. Olisi tärkeää myös tuoda  esille  esimerkiksi  pitkittyneen  turvapaikanhaun  realiteetit  ja  ne  olosuhteet,  joissa  pakoon  lähteneet  ja  palaamaan  kykenemättömät  ihmiset  konfliktien  lähialueilla  elävät.  Vanhempien  ratkaisujen  moralisoiminen  suomalaisen  yhteiskunnan mittapuulla  ei  ole  reilua.  Keskustelua  voisi  käydä  myös  siitä,  miksi  matkat  turvan  ja  tulevaisuuden  hakemiseksi ovat niin vaikeita ja vaarallisia.

Aivan varmasti vanhempien toiminnan moralisoiminen on oikeutettua, mikäli vanhemmat yrittävät hyötyä suomalaisista ja sitä tehdessään vaarantavat oman lapsensa hengen. Kuten myös kyynisen toiminnan puolustelemisen tuomitseminen.

Eurooppalaisia syyllistetään jatkuvasti syyttä Välimereen hukkuneista laittomista siirtolaisista.

Vaikka tässä lainsäädäntöhankkeessa keskiössä on humanitaarinen maahanmuutto, voisi tätä teemaa pyrkiä tarkastelemaan myös laajemmin, kuten esimerkiksi  työmarkkinoiden,  väestökehityksen  ja  väestösuhteiden näkökulmista. Jos humanitaariset ja kansainvälisen solidaarisuuden argumentit eivät ole  vahvoilla,  tulisi  politiikassa  ja  tutkimuksessa  myös   selvittää   kansallisen   edun   lähtökohdista,   millaista   työvoimaa   Suomi   tarvitsee,   tarvitaanko  maahanmuuttoa  ja  miten  nämä  kaksi  seikkaa  liittyvät  toisiinsa. Jos  talouspolitiikassa  todetaan  tarvittavan  tekijöitä  monen  tasoisiin  työtehtäviin  ja  vedotaan  maahanmuuton  lisäämisen  puolesta,  on epäuskottavaa perustella perheenyhdistämisen rajoittamista valtion taloudellisen edun suojelemisella.

Siitä vaan pöytään uskottavat talouspoliittiset laskelmat, jotka muuttavat tulijan liki miljoonan euron elinkaarikustannukset saataviksi.

Lisäksi  voisi  tarkastella  sitä,  miten  hyödyntää Suomessa jo olevien potentiaalia sekä edistää osallisuutta  ja  hyvinvointia,  jotta  he  myös  jäisivät Suomeen.  Väitän,  että  perheenyhdistäminen  liittyy  edellä  mainittuihin  seikkoihin.  Helpottamalla  perheenyhdistämistä   nopeutetaan   kotoutumista  ja  vapautetaan  potentiaalia,  kun  yksilöt  voivat  keskittyä opintoihin ja työskentelyyn yhteiskunnan tasavertaisina  jäseninä.  Humanitaarisen  maahanmuuton ylläpitämisen ja Suomen kansallisen edun edistämisen ei tarvitse olla vastakkaisia tavoitteita.

Unelmoinnin sijaan voisi esittää niitä laskelmia, mutta väite on toiveajattelua, eikä sille löydy todellista reaalimaailman tukea.

Humanitaarisen maahanmuuton ylläpitäminen ja Suomen kansallisen edun edistäminen ovat niin jyrkästi vastakkaisia tavoitteita kuin vain olla voi sekä taloudellisen että yhteiskunnallisen kehityksen kannalta. Turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisen helpottaminen ei vapauta potentiaalia vaan toimii vetotekijänä etenkin juuri sellaiselle maahanmuutolle, jota Suomessa pitäisi jo ymmärtää välttää.

Mikä siinä Ruotsin tiessä on vielä joillekin näin houkuttelevaa?

[Jorma Teräsrautela]

Siirtolaisuusinstituutti oli ennen arvostettu laitos, jossa tutkittiin suomalaisten siirtolaisuutta Amerikkaan, Ruotsiin ja muualle. Pikkuhiljaa sekin on muuttunut monikulttuurisuutta ja humanitaarista maahanmuuttoa huutavaksi palosireeniksi.

Siirtolaisuustutkimus lienee loppunut ja tilalle on palkattu näitä paremmasta maailmasta haaveilevia henkiseltä iältään koulutyttöjä, jotka taistelevat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta.

[Roope]

[tweet]1625141785092661253[/tweet]

Pakolaisneuvonta
Viikonloppuna virisi jälleen keskustelu Maahanmuuttoviraston toiminnasta ja ennen kaikkea turvapaikkamenettelyn laadusta. Kuten Pakolaisneuvonta tuonut toistuvasti esiin, turvapaikkamenettelyn laatu romahti tuhansien hakijoiden kohdalla syksystä 2015 lähtien.
1/5

Pakolaisneuvonta tai kukaan muukaan ei ole koskaan esittänyt todisteita tästä väitetystä turvapaikkamenettelyn laadun "romahtamisesta". Esimerkiksi hallinto-oikeuksien Maahanmuuttovirastolle sen tekemien virheiden vuoksi palauttamien päätösten osuus on pysynyt koko ajan sisäministeriön asettaman laaturajan sisällä.

Sen sijaan on selvää, että tuhansien turvapaikanhakijoiden laatu romahti Suomessa syksystä 2015 lähtien.

Pakolaisneuvonta
Se, kumoaako hallinto-oikeus aiempaa vähemmän Migrin päätöksiä, ei ole riittävä laadun mittari. Tällä hetkellä moni asiakkaamme saa turvapaikan alkuperäisillä perusteillaan vasta vuosien ja usein vasta uusintahakemuksen jälkeen.
4/5

Se, että turvapaikan saa vuosien jälkeen periaatteessa alkuperäisillä perusteilla, ei tarkoita, että aiempi päätös olisi ollut virheellinen, koska myönteisen päätöksen (yhden ihmisen päätös) saaminen on tehty helpommaksi kuin kielteisen (kahden tai useamman ihmisen yksimielinen päätös). Lisäksi maassaolovuodet lasketaan hakijan eduksi, kun hakijalle on mukamas syntynyt ajan myötä siteitä Suomeen.

Pakolaisneuvonta
Turvapaikkamenettelyssä ei riitä se, että moni päätöksistä on oikea. Väärän kielteisen päätöksen seuraukset ovat korjaamattomat ja korvaamattomat. Yksikin palautuskiellon loukkaus on liikaa. https://hs.fi/politiikka/art-2000009387991.html
5/5

Linkin takana Hesarin jutussa ei osoiteta yhtäkään palautuskiellon loukkausta saati tuhansia.

[tweet]1625215221622091777[/tweet]

Pia Lindfors
Selkeintä poliittista ohjausta perheenyhdistämisen estämiseksi on ollut vuosikausia kestänyt suunta tehdä siitä lainsäädännöllä aina vain vaikeampaa, esim. toimeentuloedellytyksen ulottaminen kv-suojelua saaneisiin 2016. #yleastudio

Poliittisella ohjauksella viitataan yleensä siihen, että päätöksiin vaikutetaan salaa suoraan lainsäädännön ohi. Pakolaisneuvonnan Lindfors kuvaa normaalia poliittista vaikuttamista.

Toimeentuloedellytys ja monet muut mahdolliset vaatimukset, joita Suomessa ei vieläkään sovelleta, taas ovat osa EU:n perheenyhdistämisdirektiiviä.

Pia Lindfors
Lisäksi on pakon edessä muutettu lakia, kun EU-tuomioistuimen päätökset ovat osoittaneet lainvastaiseksi esim. sen, että lapsen täysi-ikäistyminen hakemusprosessin aikana merkitsi tipahtamista "perheen" ulkopuolelle ja siten perheenyhdistämisoikeuden menettämistä.

Ei se ole ollut lainvastaista ennen EU-tuomioistuimen taannoista logiikaltaan eriskummallista päätöstä, että esimerkiksi Kreikkaan alaikäisenä saapunutta turvapaikanhakijaa on  vielä vuosia myöhemmin aikuisena Suomessa kohdeltava perheenyhdistämisessä kuin lasta, joka hän ei ole koskaan Suomessa ollut.

[Roope]

[tweet]1649026031662104578[/tweet]

Keskuskauppakamari esittää työhön perustuvaan maahanmuuttoon liittyvän perheenyhdistämisen helpottamista ja pitää kohtuuttomana, että ulkomaalaiselta vaaditaan perheenyhdistämiseksi suuremmat tulot kuin mitä suomalaisen kokoaikatyötä tekevän mediaaniansion. Nykyiset perheenyhdistämisen käytännöt johtavat siihen, että osaajat lähtevät pois Suomesta. Keskuskauppakamarin mukaan tulorajaa pitäisi laskea tai jopa siirtyä malliin, jossa kokoaikatyö alan yleisten työehtojen mukaan riittäisi täyttämään perheenyhdistämiseen vaadittavan toimeentulon edellytyksen.

On kohtuutonta, että veronmaksajat joutuvat kustantamaan ulkomaalaisten perheiden elättämisen, koska perheenyhdistämiseen vaaditut tulot eivät kata yhteiskunnalle aiheutuneita menoja. Tulorajat ovat jo nykyisellään niin matalat, että ne eivät koske koulutettuja osaajia. Perheen saa tuoda vaikka tulorajat hetkellisesti huijaamalla ylittänyt Wolt-kuski.

Tiukat perheenyhdistämiseen liittyvät käytännöt johtavat siihen, että moni osaaja työskentelee Suomessa vain tilapäisesti ja palaa kotimaahan, kun perhettä ei saada tuotua Suomeen. Keskuskauppakamarin mukaan nykytilanne syventää osaajapulaa ja estää Suomea kaksinkertaistamasta työhön perustuva maahanmuutto kansallisen tavoitteen mukaisesti.

"Halutaanko Suomeen vain sellaista työperusteista maahanmuuttoa, jossa Suomessa käydään töissä ja lähdetään nopeasti pois? Meidän pitäisi tehdä sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, jolla maahanmuutosta saadaan pitkäaikaisia positiivisia vaikutuksia. Yksi olennainen osa tätä on panostaa työhön perustuvassa maahanmuutossa kokonaisten perheiden muuttamiseen", sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen

Jos tulot eivät ylitä edes nykyisiä toimeentulovaatimusrajoja, on tällaisen perheen maahanmuutto keskimäärin taloudellisesti negatiivista niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Kyllä Valtonen tietää tämän, ja juuri siksi tiedotteessa ei esitetä minkäänlaisia laskelmia perheen aiheuttamista kustannuksista. Tulorajatkin esitetään tarkoituksella väärin:

Perheenyhdistämisen käytännöissä keskeisin haaste liittyy tulorajoihin eli toimeentulon edellytysten täyttymiseen. Tavallisesti toimeentulo turvataan perheenkokoajan palkkatuloilla. Jos perheessä on esimerkiksi kaksi aikuista ja kaksi alaikäistä lasta, toimeentuloon vaaditaan nykyisen ohjeen mukaan yhteensä 2 600 euroa kuukaudessa (nettona). Tämä tarkoittaa käytännössä noin 3 500 euron kuukausittaista bruttopalkkaa.

Ei tarkoita, koska nettotuloiksi lasketaan myös perheen sosiaalietuuksia kuten asumislisä ja lapsilisät.

"On kohtuutonta, että vaadimme ulkomaalaiselta perheenyhdistämiseen suuremmat tulot kuin mitä suomalaisen kokoaikatyötä tekevän mediaaniansio on. Tulorajaa pitäisi laskea tai jopa siirtyä malliin, jossa kokoaikatyö alan yleisten työehtojen mukaan riittäisi täyttämään perheenyhdistämiseen vaadittavan toimeentulon edellytyksen", sanoo Valtonen.

Ei, vaan toimeentulorajat on päinvastoin nostettava sellaiselle tasolle, että tuloista maksetut verot kattavat paremmin perheestä yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset, jotka sitä paitsi ovat maahanmuuttajilla tyypillisesti kantaväestöä korkeammat. Käsittääkseni tulorajoja ei ole tarkistettu ylöspäin palkkojen ja elinkustannusten nousun kanssa ainakaan vuosikymmeneen ellei kahteen.

Perheenyhdistämisen tiukat tulorajat vaikeuttavat osaajien maahanmuuttoa monella työvoimapula-alalla. Tilastokeskuksen vuoden 2020 tiedon mukaan esimerkiksi rakennustyöntekijän kokonaisansion mediaani kuukaudessa oli 3 083 euroa ja terveydenhuollon työntekijän 2 510 euroa. Näiden työvoimapula-alojen mediaaniansioilla osaaja ei saa perhettään tuotua Suomeen.

"Ei ole eettisesti oikein ylläpitää sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka käytännössä monessa tapauksessa erottaa osaajan perheestään. Osaavan työvoiman houkuttelussa Suomeen pitää keskittyä siihen, että saamme osaajan perheineen muuttamaan Suomeen ja asettumaan tänne", painottaa Valtonen

Ei suomalaisia voi velvoittaa subventoimaan ulkomaalaisten perheiden muuttoa ja elämistä. Eettisen ratkaisun tekevät työnantaja ja työntekijä ahneutensa asteen perusteella. Kukaan ei pakota työntekijää tulemaan Suomeen, eikä kukaan estä työnantajaa maksamasta niin suurta palkkaa, että perhe tulee sillä toimeen.

[Roope]

Perheenyhdistäminen hankaloituu: näin paljon on jatkossa tienattava, mikäli työntekijä haluaa lapsensa Suomeen

Suomeen töihin muuttavalla perheellisellä voi olla vaikeaa täyttää niin kutsuttu toimeentuloedellytys. Tulorajat ovat nousemassa marraskuun alusta.

Yle 10.10.2024

Ylellä nyyhkyttelyä, kuinka filippiiniläiset yksinhuoltajalähihoitajat eivät saa enää perheitään Suomeen, kun perheenyhdistämisen tulorajoja nostetaan 11 vuoden jälkeen kymmenisen prosenttia, siinä missä esimerkiksi elinkustannusindeksi on noussut samassa ajassa yli 20 prosenttia.

Ulkomaalaisten pienituloisten työntekijöiden mahdollisuudet tuoda perhettään Suomeen ovat heikentymässä. Marraskuun alussa oleskelulupien toimeentulorajat nousevat nykyistä korkeammalle tasolle.

Tämä on huono uutinen esimerkiksi sote-alalle työskentelemään saapuneille filippiiniläisille, joista Yle kertoi maanantaina. Monet filippiiniläiset toivoivat saavansa maahan myös perheensä.

Esimerkiksi lähihoitajana Pohjois-Savon hyvinvointialueella työt aloittava filippiiniläinen Race Ann Mayo toivoi Ylen haastattelussa saavansa Suomeen Filippiineille jääneet 17- ja 11-vuotiaat lapsensa.

Perheenyhdistäminen on Suomessa kuitenkin hankalaa sote-alan työntekijöille. Ylen haastattelemat filippiiniläiset toimivat heidät rekrytoineen henkilöstöyhtiö Baronan mukaan lähihoitajan nimikkeellä. Heidän kuukausipalkkansa on Baronan mukaan hieman yli 2 300 euroa. Nettotulojen voidaan arvioida asettuvan verojen jälkeen noin 1 860 euroon.

Oleskeluluvan saaminen lapsille perhesiteen perusteella vaatii riittäviä tuloja, jotta niin kutsuttu toimeentuloedellytys täyttyisi. Se lasketaan perheen koon mukaan.

Esimerkiksi yhden aikuisen ja kahden lapsen perheessä käteen on palkasta jäätävä nettotuloina 2 300 euroa marraskuun alusta lähtien. Nykyisin toimeentuloraja vastaavan kokoiselle perheelle on 1 900 euroa.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin Ylelle esittämän arvion mukaan keskimääräinen hyvinvointialueella työskentelevän lähihoitajan nettopalkka asettuu vuorolisien ja ylitöiden kanssa hieman yli 2 043 euroon. Tämä palkka ei riittäisi täyttämään kahden lapsen yksinhuoltajalta vaadittavaa toimeentulorajaa.

Yksinhuoltajaesimerkki valittu huolella, sillä jostain syystä toisen aikuisen muuttamiseen vaadittua tulorajaa laskettiin. Joka tapauksessa kahden lapsen yksinhuoltaja on lähihoitajan palkalla kaukana perheen käyttämien tulonsiirtojen ja palvelujen nettomaksajasta.

Ylen jutussa ei mainita sitäkään, että lähihoitajan tuloiksi laskettaisiin myös tulonsiirtoja, joten luultavasti esimerkkitapauksessa sekä vanha että uusi tuloraja ylittyvät pienistä palkkatuloista huolimatta. Siispä tämänkin maahanmuuton maksavat lopulta suomalaiset veronmaksajat, vaikka jutussa puhutaan hämäävästi "toimeentuloedellytyksestä".

Maahanmuuttovirastossa perhesiteisiin liittyvistä asioista vastaava prosessinomistaja Riikka Parviainen kertoo, että toimeentulorajojen nostaminen katsottiin tarpeelliseksi, sillä viimeksi vuonna 2013 päivitetyt toimeentulorajat eivät enää vastanneet nykyisiä elinkustannuksia.

– Turvatun toimeentulon vaatimuksen taustalla on se, että haluamme varmistaa, että asiakas ei jää toimeentulotuen varaan, Parviainen sanoo.

Parviaisen mukaan toimeentulorajoissa on kyse suuntaa-antavista arvioista ja oleskelulupahakemukset arvioidaan yksilöllisesti. Toimeentulovaatimuksesta voidaan poiketa erityisistä syistä esimerkiksi lapsen tilannetta arvioitaessa.

– Ensisijainen merkitys annetaan aina lapsen edulle. Esimerkiksi jos lapsi on vaarassa jäädä ilman huolenpitoa tai siellä on joitain terveydentilaan liittyviä syitä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisen lapsiperheen kohdalla lapsen etu johtaa siihen, että toimeentulovaatimuksesta poiketaan.

Mutta jos sisään pääsee vaikka yksilöllisesti ja harkinnanvaraisesti tulorajoista joustaen, ketään ei sen jälkeen kiinnosta, miten paljon maahanmuuttaja-asiakkaat käyttävät tukia ja palveluita. Tämä pitäisi muuttaa ensimmäisenä.

Filippiineiltä hoitajia rekrytoivan Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela sanoo, että perheenyhdistämisen helpottamiseen pitäisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota, mikäli työperäistä maahanmuuttoa halutaan Suomessa edistää.

– Tähän tullaan törmäämään vääjäämättä, kun kansainvälisen rekrytoinnin määrät tulevat kasvamaan erityisasiantuntijoiden lisäksi myös työntekijätasolla. Siellä on paljon perheellisiä henkilöitä ja meidän pitäisi pyrkiä kaikin käytettävissä olevin keinoin edistämään perheen saamista Suomeen, Koskela sanoo.

Koskelan mukaan perheenyhdistämisen korkeat tulorajat vaikeuttavat sote-sektorin työntekijöiden lisäksi myös laajemmin palvelualan sekä teollisuuden työntekijöiden maahanmuuttoa.

Kustannuksia muiden niskoille vierittävä Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja voi vapaasti esittää järjestelmää, jossa työnantaja ottaa selkeän vastuun perheen yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista.

[Roope]

THL-neroutta putiikin huipulta:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL puolestaan arvioi, että lakimuutokset ovat ristiriidassa hallitusohjelman kanssa.

-  Kuten ehdotuksessa tarkkanäköisesti todetaan, ehdotetut lakimuutokset hillitsevät maahanmuuton vetovoimatekijöitä. THL näkee, että tämä on ristiriidassa muun hallitusohjelman kanssa, jossa Suomen vetovoimaisuutta halutaan vahvistaa muun muassa Suomen tarvitseman lisätyövoiman tänne saamiseksi ja täällä pitämiseksi sekä yhteiskunnan kantokyvyn vahvistamiseksi, THL kirjoittaa pääjohtaja Mika Salmisen allekirjoittamassa lausunnossa.

Demokraatti/STT: Perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukentavalle lakiesitykselle tuhdisti kritiikkiä – oikeuskanslerin mukaan lakeja ei voi perustella hallitusohjelmalla 25.10.2024

[Uuno Nuivanen]

Noinkohan persut aikovat niellä tuon kokoomuksen ja rkp:n leipoman mamukakun sellaisenaan?