2015-10-05 Itärajan yli suuntautuva turvapaikanhakijaliikenne (yhdistetty)

[ikuturso]

Helsingin Sanomat: Stubb: Suomen käännytys­laille "laaja tuki ja ymmärrys" – muutkin EU-maat voivat lähteä kopioimaan 18.7.2024

Kopioimaan mitä? Muilla mailla on jo omat lakinsa ja käytäntönsä, joita Suomen olisi pitänyt ymmärtää kopioida jo vuosia sitten.

SUOMEN niin sanotulle käännytyslaille löytyy Euroopassa "laaja tuki ja ymmärrys", tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi torstaina.

Stubb osallistui Britannian isännöimään Euroopan poliittisen yhteisön (EPC) kokoukseen.

"Löytyy ymmärrystä sille, että välineellistetty maahanmuutto on eri asia kuin turvapaikanhaku", Stubb sanoi suomalaistoimittajille kokouksen jälkeen.

STUBBIN mukaan Euroopassa ymmärretään, että aikoinaan rakennetut turvapaikkasäännökset eivät kykene vastaamaan nykytilanteeseen.

Kovasti nyt hoetaan tätä "ymmärrystä", mutta se ei ole johtanut lähes kolmen vuoden aikana vielä edes EU-tason keskusteluun pushbackien mahdollistamisesta välineellistetyn maahanmuuton estämiseksi. Mutta kiva, että Stubbilla on mukavaa selkääntaputtelukerhossaan.

Kokouksessa puhuttiin paljon Venäjän hybridisodankäynnistä. Välineellistettyyn maahanmuuttoon ei kuitenkaan löydetty uusia ratkaisuja. Suomen tuoreet toimet ovat sen sijaan herättänyt myönteistä huomiota.

"Moni tuli sanomaan, että instrumentti näyttää hyvältä, varsinkin Baltian maiden johtajat. Ja voi olla, että he lähtevät sitä kopioimaan."

Laaja tuki ja ymmärrys? Alexilla selkääntaputtelijoita? Instrumentti näyttää hyvältä? EU:ssa?

Mut mut... MUTTA ENTÄ NE KOKO EU:TA SITOVAT KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET?

Tässä kävi juuri päinvastoin kuin scheininit ja koskenniemet ennustivat. Suomesta ei tullut EU:n ihmisoikeusrikollinen vaan esimerkki tämän lainsäädäntönsä myötä. Totta munassa Suomi tullaan haastamaan tästä Haagiin ja EIT:hen, mutta arvatkaa minkä maalaisia ovat haastajat? Kyllä ne oman yhteiskunnan syöpäläiset meidät vielä haastavat kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin universumin tuomioistuimiin.
Ja siihen prosessiin käytetään sitten miljoonia euroja valtion rahaa ja demlakimiehet lihovat.

-i-

[Roope]

Mut mut... MUTTA ENTÄ NE KOKO EU:TA SITOVAT KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET?

Tässä kävi juuri päinvastoin kuin scheininit ja koskenniemet ennustivat. Suomesta ei tullut EU:n ihmisoikeusrikollinen vaan esimerkki tämän lainsäädäntönsä myötä.

Ei ihan niinkään, sillä tuo Stubbin hehkutus on tyhjää pullistelua. Suomen käännytyslaki on kompromisseistaan huolimatta EU-oikeuden kannalta yhtä lailla tuomittava kuin muidenkin maiden, eikä siinä siksikään ole mitään esimerkillistä muille EU:n itärajan maille, joille rajaturvallisuus on ollut Suomesta poiketen itsestäänselvä prioriteetti koko ajan.

EU-sääntöjä ei edelleenkään olla korjaamassa, eikä esimerkiksi Ursula von der Leyenin uudella komissiolla näytä olevan pienintäkään aikomusta tehdä asian eteen sen enempää kuin viime kaudella.

Komission suunnitelma taitaa olla vain pitkittää selkeän puolesta/vastaan-kannan ottamista (EU-oikeuden langettavaan päätökseen voi kulua vuosia, eikä komissio ole käynnistämässä prosessia ainakaan nyt) siihen asti, että jonkin kriisin varjolla saadaan turvapaikanhakijasiirrot käyntiin, sillä sehän se komission ainoa ratkaisu on aina ollut ja von der Leyenin tuoreiden linjausten mukaan tulee olemaan.

[ikuturso]

Ei ihan niinkään, sillä tuo Stubbin hehkutus on tyhjää pullistelua. Suomen käännytyslaki on kompromisseistaan huolimatta EU-oikeuden kannalta yhtä lailla tuomittava kuin muidenkin maiden, eikä siinä siksikään ole mitään esimerkillistä muille EU:n itärajan maille, joille rajaturvallisuus on ollut Suomesta poiketen itsestäänselvä prioriteetti koko ajan.

Niin. Muilla on maalaisjärkeen perustuvat käytännöt, mutta ei sitä varten lainsäädäntöä.

Meillä on nyt lainsäädäntö, mutta pelkään että se ei johda käytäntöön, kun.... Tulee vaan mieleen ne naiset (vai oliko vain yksi?), joita poistettiin lentokoneesta, kun eivät suostuneet istumaan, kun kyydissä oli palautettava turvis. Tai tämä pappi Toiviainen, joka lauloi virsiä poliisiauton konepellillä palautuskeskuksen edustalla....

-i-

[Roope]

Muilla on maalaisjärkeen perustuvat käytännöt, mutta ei sitä varten lainsäädäntöä.

Mikäs juttu tämä on, että muilla mailla ei olisi lainsäädäntöä? Vasemmistoliiton Jussi Saramo väitti niin käännytyslakikeskustelussa, mutta sehän ei ole totta.

MTV: Tällaisia käännytyslakeja Suomen lähialueilla on voimassa 2.7.2024

Niin Puola, Liettua kuin Latviakin ovat säätäneet samantyyppiset rajalait, kuin mitä Suomessa ollaan nyt säätämässä. Sytykkeenä ensimmäisille lakimuutoksille toimi Valko-Venäjän alulle panema rajakriisi vuonna 2021.

Ensimmäisenä muutokset teki Puola syksyllä 2021, Liettua seurasi viime vuoden toukokuussa ja Latvia pian tämän jälkeen. Liettuan rajavartijat tosin olivat tehneet käännytyksiä erillisen asetuksen nojalla jo ennen lakimuutosta.

MTV: Liettualaisprofessori MTV:lle: Ongelmista huolimatta käännytyslaki ollut tehokas 4.7.2024

Liettuan parlamentti hyväksyi lain niin sanotusta pushbackista keväällä 2023. Jo aiemmin liettualaiset rajavartijat olivat käännyttäneet ihmisiä erillisen sisäministeriön asetuksen nojalla.

Muun muassa raja- ja turvallisuuspolitiikkaa tutkinut Vilnan yliopiston professori Dovilė Jakniūnaitė sanoo, että Liettuassa käytiin jonkin verran keskustelua ennen käännytyslain hyväksymistä, mutta lain tarpeellisuutta ei juurikaan kyseenalaistettu.

Keskustelu liittyi enemmän eri tapoihin, joilla luvatonta maahantuloa voitaisiin estää.

[Riukulehto]

[tweet]1816471963335852444[/tweet]

Kainuun rajavartiosto tutkii epäiltyä valtionrajarikosta Kuusamossa Lämsänkylän alueella. Otamme mielellämme vastaan kansalaisten havaintoja poikkeavasta toiminnasta rajan läheisyydessä numerossa +358295424027

[Dunkirker]

Tuohon yllä olevaan, niin olisikohan drooni tms suristin ollut pörisemässä peräti Nälkämaan puolella rajaa (ehkä jopa pudonnut ja siksi kaivataan havaintoja)? Ei äkkiseltään kuulosta ihan siltäkään, että läpsyttelijät olisivat merkittävämmin liikkeellä.

[Niobium]

^Tunnustelua ja pientä vaivihkaista tiedustelua.

Rajavartiolaitos on vaitonainen, kuten pitääkin olla. Siellä on hyvin voinut käydä porukkaa kävelemässä rajalinjaa pitkin, että mikä on varautumisaste?

Drooneja voi lähettää rajan yli kuvaamaan, mutta muutama "eksynyt marjastaja" on vähän ongelmallisempi havaita. Jos tavataan rajan väärällä puolella, niin vuolaat anteeksipyynnöt ja takaisin. Päänsisäiseen kovalevyyn on vähän hankalampi päästä käsiksi. Mitä ovat nähneet, sitä ei tiedä kukaan muu, kuin näkijä itse.

[ikuturso]

Muilla on maalaisjärkeen perustuvat käytännöt, mutta ei sitä varten lainsäädäntöä.

Mikäs juttu tämä on, että muilla mailla ei olisi lainsäädäntöä? Vasemmistoliiton Jussi Saramo väitti niin käännytyslakikeskustelussa, mutta sehän ei ole totta.

Seison korjattuna. Olen saramolaisen propagandan uhri.

Se ei kuitenkaan muuta sitä, että muissa maissa on jo käytännöt ja Suomessa vain laki, jota tuskin pannaan toimeen kun joku vihreä kansalaisaktivisti nousee jossain lentokoneessa seisomaan tai sitoo itsensä raja-aitaan estäen lakien toimeenpanon.

-i-

[Roope]

Laeista puheen ollen:

Puolan parlamentti äänesti rankasta keinosta rajalle: tuli vapaa uhkatilanteissa

Puolan parlamentti Sejm äänesti perjantaina läpi lain, joka antaa maan turvallisuusviranomaisille luvan käyttää tappavia aseita uhkatilanteissa maan rajoilla.

[...]

Lain taustalla on Puolan ja Valko-Venäjän rajalla pitkään jatkunut ongelmatilanne, jossa Venäjä ja Valko-Venäjä ovat ohjanneet afrikkalaisia turvapaikanhakijoita pyrkimään Puolaan rajan yli.

Jo valmiiksi tulenarka tilanne otti traagisen käänteen kesäkuussa, kun rajan yli pyrkinyt pakolainen puukotti puolalaissotilasta. 21-vuotias puolalaissotilas kuoli vammoihinsa.

Puolalaiset ovat olleet lisäksi vihoissaan siitä, että rajan yli pyrkiville varoituslaukauksia ampuneita sotilaita on pidätetty poliisin toimesta.

Nyt maan parlamentti reagoi tilanteeseen rankoin keinoin, ja helpottaa tappavien aseiden käyttöä rajalla.

Laki on herättänyt kritiikkiä. Yleiseurooppalainen oikeusjärjestö Euroopan neuvosto ja aktivistijärjestöt ovat olleet huolissaan siitä, että laki johtaisi poliisin, rajavartijoiden ja sotilaiden mielivaltaiseen väkivaltaan.

Aktivistien mukaan laki rikkoo ihmisoikeuksia kansallisen turvallisuuden nimissä. Puolan varapääministeri ja puolustusministeri Władysław Kosiniak-Kamysz sanoi lain perustuvan tarkkoihin vaatimuksiin.

– Tämä laki parantaa turvallisuudentunnetta sotilaillemme, jotka vakaasti puolustavat Puolan ja Euroopan unionin rajaa. Se antaa heille paremmat mahdollisuudet käyttää aseita lain määrittelemissä tilanteissa. Tänään äänestettiin Puolan turvallisuuden puolesta, Kosiniak-Kamysz puhui Sejmissä.

Yle 27.7.2024

Näin.

Jo valmiiksi tulenarka tilanne otti traagisen käänteen kesäkuussa, kun rajan yli pyrkinyt pakolainen puukotti puolalaissotilasta. 21-vuotias puolalaissotilas kuoli vammoihinsa.

Kumpikaan jutun lähteistä (EurActiv, Reuters) ei väitä puolalaisen sotilaan tappajaa "pakolaiseksi", joka hän ei tietenkään ole, vaan Ylen toimittaja on liittänyt sanan juttuun omasta päästään.

[Epäluottamusmies]

Puolalaiset ovat olleet lisäksi vihoissaan siitä, että rajan yli pyrkiville varoituslaukauksia ampuneita sotilaita on pidätetty poliisin toimesta.

Mitä helvettiä. Kuka tuolla oikein määrää? Sotilashenkilön tulenkäyttöohjeet tulevat esimiehiltä. Keneltä poliisin ohjeet tulevat?

Tätäkö vasemmisto hakee kun rajalakia vastustetaan? Rajamies joka tekee työnsä haetaan sitten kotoa kuulusteltavaksi?

[Roope]

Ei tämä ole maahanmuutto­politiikkaa

Uudella käännytyslailla voidaan sulkea itäraja turvapaikanhakijoilta. Suomi on yrittänyt samaa ennenkin.

Suomen Kuvalehti 25.7.2024

Myös 90-luvun alun somaliryntäys oli naapurin aiheuttama.

Vainikkalan raja-asemalle tuli maanantaina 119 turvapaikanhakijaa. Oli marraskuun loppu vuonna 1990.

Somalialaiset olivat pukeutuneet villapipoihin ja farkkutakkeihin. Kantamukset näyttivät kevyiltä, vaikka matka Mogadishusta oli ollut pitkä.

Ensin lento Delhiin, tai ehkä Islamabadiin, sitten jatkolento Moskovaan. Kerran viikossa lensi yksi suorakin. Pimeiltä markkinoilta sai hankittua Neuvostoliiton transit-viisumin 2 400 markalla. Sen avulla pääsi vaihtamaan konetta ja Leningradin juna-asemalle.

Tolstoi-junaan ei olisi pitänyt päästä ilman toista viisumia, Suomen. Niin oli sovittu Neuvostoliiton kanssa. Lippua ei myytäisi, jos paperit eivät olisi kunnossa.

Tiistaina junasta nousi taas 39 turvapaikanhakijaa, keskiviikkona 40. Suomi ei ollut myöntänyt yhtäkään viisumia.

Suomen hallitus ilmoitti, että se oli valmis käännyttämään turvapaikanhakijat rajalta.

Silloinkin sisäministerin nimi oli Rantanen. Jarmo Rantanen (sd) uskoi määrien kasvavan ja tilanteen muuttuvan hallitsemattomaksi.

Hän halusi ottaa käyttöön ulkomaalaislain pykälän, jonka mukaan laista voitiin poiketa valtioneuvoston päätöksellä. Sodan aikana, sodan vaaran uhatessa taikka muulloinkin, milloin tämä valtion turvallisuuden tai poikkeuksellisten olojen vuoksi harkitaan tarpeelliseksi.

Hankaluutta aiheutti Geneven pakolaissopimus. Se esti käännyttämästä maihin, joita ei pidetty turvallisina. Turvallisia olivat maat, jotka olivat allekirjoittaneet sopimuksen, eikä Neuvostoliitto ollut.

Rantanen pohti, pitäisikö Suomen julistaa Neuvostoliitto turvalliseksi. Hän piti sitä turvallisena siksikin, että Suomessa ei kohta ollut tiloja, joihin majoittaa turvapaikanhakijoita.

Somalialaiset majoitettiin motelleihin Turkuun.

Tuolloinkin lehtiin haastateltiin Martin Scheininiä. Scheinin oli oikeustieteen lisensiaatti, joka vasta valmisteli väitöskirjaansa ihmisoikeuskysymyksistä. Hänestä tilanne ei missään tapauksessa ollut sellainen, että pykälää saattoi soveltaa. Koko pykälä olisi parempi poistaa laista.

Ja vaikka pykälän ehdot täyttyisivät, Scheinin sanoi, kansainvälinen pakolaissopimus estäisi sen käyttämisen.

Keväällä 2024 Scheinin – Britannian tiedeakatemian oikeustieteen tutkimusprofessori – toisti saman lähes sanasta sanaan, kun hallitus esitteli niin sanotun käännytyslain luonnoksen. Poikkeuslailla voitaisiin pysäyttää turvapaikanhaku itärajalla kokonaan.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps) sanoi, ettei laissa ollut kyse maahanmuuttopolitiikasta vaan turvallisuuspolitiikasta. Kansallisesta turvallisuudesta.

Laki hyväksyttiin heinäkuun puolivälissä eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöllä.

Toimittaja on siis eri mieltä siitä, että kyse ei olisi maahanmuuttopolitiikasta. Totta kai on kyse siitäkin, mutta laki on kuitenkin vain erillisellä korkean kynnyksen päätöksellä lyhytaikaisesti voimassa oleva itärajaa koskeva poikkeuslaki. Verrattuna nykyiseen itärajan rajasulkuun se ei muuttaisi nyt voimaan tullessaan käytännössä mitään, eikä lakia sovellettaisi muualla.

Kun käännytyslaki oli hyväksytty, sisäministeri Mari Rantanen painotti uudelleen, ettei kyse ollut maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta.

"Näitä ei saisi sotkea tässä keskenään", hän sanoi Ylen aamu-tv:ssä.

Muutkin perussuomalaiset olivat tähdentäneet samaa. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kiihtyi, kun tolkutti asiaa muille poliitikoille A-studiossa.

Silti puolue iloitsi lain hyväksymisestä tviitillä, jossa se kertoi tavoitelleensa rajalain uudistusta jo vuosia.

Ennen eduskuntavaaleja, joissa perussuomalaiset kipusi toiseksi suurimmaksi puo­lueeksi, se oli ilmoittanut tavoitteekseen nolla turvapaikanhakijaa.

Puheenjohtaja, valtiovarainministeriksi noussut Riikka Purra kirjoitti blogissaan, että keskustelu itärajan sulkemista teki tilanteen "poliittisesti otollisemmaksi muutoksille kuin koskaan ennen".

"Tuntuu kuin kaikista olisi tullut persuja", Purra kirjoitti.

Perussuomalaiset ovat yrittäneet pitää kannattajia tulosten uupuessa lämpiminä puheillaan, mutta nolla turvapaikanhakijaa ei ole käännytyslakikeskustelun myötä yhtään sen lähempänä kuin ennenkään, vaikka eduskunta lain pitkin hampain ja vain täpärästi hyväksyikin.

Rajalain vuosien viipymisestä kannattaisi kysyä toisilta puolueilta. Miksi haittamaahanmuuton torjumisesta on tullut niin suuri tabu, että jopa muille EU-maille itsestäänselvä itärajan suojelu Venäjän vihamieliseltä operaatiolta on Suomessa työn ja tuskan takana.

Åbo Akademin oikeustieteen tutkija Jaana Palander ei ole niin varma, onko maahanmuuttopolitiikka pidetty erillään käännytyslakia luonnosteltaessa.

"Mitä nyt politiikan kehittymistä olen seurannut, on hyvin helppoa käyttää väärin tällaista tilannetta, jos pitkäaikaisena tavoitteena on lopettaa turvapaikanhaku", Palander sanoo.

Miten "tällaista tilannetta" on "hyvin helppo käyttää väärin"? Ja jos on helppoa, niin miksei sitten käytetä? Milloin hallitus ilmoittaa lopettavansa turvapaikanhaun kokonaan?

Kun käännytyslakia vastustanut toimittaja valitsee kommentaattoriksi käännytyslain julkisen vastustajan, joka ehdotti ratkaisuksi vihreiden ja vasemmistoliiton lailla rajamenettelyä ja EU:n maahanmuuttosopimuksen keinoja, saa kommenteiksi juuri sitä, mitä tilasi.

"Laajamittainen maahantulo on eri asia kuin välineellistäminen. Nythän ulkopuoliset eivät pysty arvioimaan, mikä se todellinen turvallisuusuhka on, tai sitä, missä määrin nämä asiat ovat menneet sekaisin."

Hallitus, oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat perustelleet käännytyslakia salaisella tiedustelutiedolla, jonka uhkakuvia ei avattu edes laista äänestäneille kansanedustajille.

Laajamittainen maahantulo on eri asia kuin välineellistäminen, mutta sillä ei ole merkitystä, kun kaikki yhtään laajempi itärajan maahantulo on toistaiseksi Venäjän täydessä hallinnassa ja välineellistämää.

Käännytyslain vastustajat ovat jankuttaneet "salaisesta tiedustelutiedosta", vaikka sellaisella ei ole merkitystä kantaa harkittaessa. Kaikki tarvittava tieto on löytynyt riittävällä tarkkuudella julkisistakin lähteistä. Kansanedustajille on erikseen jaettu muutakin tietoa.

Vuosi 2015 oli somalialaisten tulon jälkeen ainoa kerta, kun itäraja vuoti. Venäjän viranomaiset eivät estäneet noin 1 700 turvapaikanhakijan saapumista Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikoille.

Suomettumisajan jälkeenkin sopimus on ollut, että ilman viisumia ei pääse eteenpäin.

"Suomi on yhteistyössä Venäjän kanssa estänyt turvapaikanhakijoiden liikkumisen, kun eihän rajalle tulevilla turvapaikanhakijoilla yleensä ole viisumia, eikä turvapaikan hakemiseen voi saada viisumia", Åbo Akademin Palander sanoo.

Tuolloinkin vuotamista pidettiin Venäjän hybridioperaationa. Täysin organisoituna, kuten sisäministeri Orpo sanoi. Silti lähes puolet tulleista sai turvapaikan Suomesta.

Vuoden 2015-2016 itärajan tapahtumia ei pidetty aikoinaan hybridioperaationa, vaikka siihen on nyttemmin viitattu valtamediassa sellaisena. Orpo ei viitannut (mm. kansliapäällikkö Päivi Nergin kirjassa) organisoinnilla FSB:hen ja Kremliin vaan ihmissalakuljettajien ja korrutoituneiden rajavartijoiden verkostoihin. Jos taustalla oli myös korkean tason organisointia, Orpo ei tiennyt siitä tai ei ainakaan myöntänyt tietävänsä.

"On hämmentävää, että käännytyslaista puhutaan nyt niin, että toivottavasti sitä ei tarvitse ottaa käyttöön", Palander sanoo.

"Ensin myydään kaikki periaatteet lohduttautuen sillä, että ei sitä lakia ole edes tarkoitus käyttää. Vaikka tilannehan on tällä hetkelläkin sellainen, että me luultavasti rikomme turvapaikanhakuoikeutta."

Itäraja on ollut kokonaan suljettuna marraskuusta 2023 saakka. Turvapaikanhaku on keskitetty Helsinki-Vantaan lentokentälle, mutta lennoille ei pääse ilman viisumia.

Luultavasti tosiaan rikomme EU-oikeudellisessa mielessä turvapaikanhakuoikeutta jo nyt, eikä tunnu missään. Jos tämä on peräti "kaikkien periaatteiden myymistä", niin lisää samaa. Ehkä Palander kuitenkin hiukan liioittelee dramaattisen vaikutelman luomiseksi.

Kiikeristä on täysin selvää, että käännytyslailla ajetaan samalla maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa, vaikka se kuinka kiistettäisiin.

"Turvapaikanhakijat välineellistetään poliittisiin ja strategisiin tarkoituksiin. Yksilöistä tehdään turvallisuusuhkia tutkimatta heidän taustojaan ja inhimillisiä ja eettisiä tarpeitaan."

Toisena kommentaattorina käännytyslakia vastustanut Markku Kiikeri, joka vuonna 2015 vastusti sitä, että Suomi olisi  kieltäytynyt ottamasta vastaan Ruotsista tulevia turvapaikanhakijoita Dublin-sopimukseen vedoten.

Miten eduskunnan 5/6-enemmistö demareineen ajoi Kiikerin mielestä maahanmuuttopolitiikkaa, ja millaista se 5/6-enemmistön ajama maahanmuuttopolitiikka oikein on ja missä se näkyy?

[Golimar]

Mansikkamaan Vartijat
by Antero Leitzinger

Publication date 2010
Topics Salatut Kirjat
Collection opensource
Language Finnish
Item Size 176688893
Muistelmia ulkomaalaishallinnosta eri vuosikymmeniltä.

Maahanmuuttovirasto,
Helsinki 2010
Toimittaja Antero Leitzinger
Tuotanto East-West Books Helsinki
Ulkoasu Stina Salin
Paino Juvenes Print
Maahanmuuttovirasto
ISBN 978-952-99592-7-3

https://archive.org/details/16289-mansikkamaan-vartijat/mode/2up

X

JULKAISTU 15.02.2015 13:15
JARKKO SIPILÄ

jarkko.sipila(at)mtv.fi

@sipilamtv3

Suomen hallitus valmistautui loppuvuodesta 1990 salaisessa kokouksessa pysäyttämään Neuvostoliitosta tulevien kolmansien maiden kansalaiset rajalle. Somalialaisia varten laadittiin valmis valtioneuvoston päätös, jota ei koskaan käytetty.

X

Vuonna 1990 Suomeen saapui suuri joukko somaleita Neuvostoliitosta. Hallituksen huoli liittyi siihen, että 26.-28. marraskuuta Vainikkalan kautta Suomeen tuli lähes 200 somalialaista.

- Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Neuvostoliiton viranomaiset eivät jatkossakaan estä luvattomasti pyrkivien tuloa, asetukseen liittyvässä sisäministeriössä kirjoitetussa muistiossa todetaan.

X

Muistiossa oletettiin, että muuttovirta saattaa laajeta hallitsemattomaksi.

X

Muistelmateoksessaan "Historian tekijät - Kaksi kautta II" Koivisto mainitsee nimenomaan Vainikkalan somalit ja toteaa pitäneensä välttämättömänä, että pakolaisvirta saataisiin hallintaan.


Koivisto kirjoittaa, että Suomeen oli saapunut vuoden 1990 alusta marraskuuhun mennessä noin 2000 somalialaista. Oikeampi määrä lienee kuitenkin noin 1500.

X

Ote kirjasta:

"Sanoin heille: 'Somalialaiset on syytä pysäyttää rajalle. Otetaan nimet ylös ja luvataan harkita. Todetaan, että Neuvostoliitto on turvallinen maa. Jos joku on eri mieltä, niin sitten riidellään'. Sanoin, että ellei näitä pysäytetä, miten sitten muitakaan."

X

Pääministeri Harri Holkerin virkahuoneessa 30. marraskuuta pidetyssä kokouksessa olivat paikalla Holkerin ja Rantasen lisäksi ministereistä Matti Louekoski, Ilkka Suominen, Pertti Salolainen, Ole Norrback ja Tarja Halonen.

Hallitus päätti varautua järeällä pykälällä, mutta sitä ei koskaan käytetty Koiviston tahdon mukaisesti.

Myöhemmin, helmikuussa 1991 valiokunta pohti uudestaan Neuvostoliiton turvallisuutta, kun Georg Otsilla Helsinkiin saapui 160 somalia.

Somaleja ei palautettu Neuvostoliittoon, vaan heille myönnettiin oleskeluluvat lähinnä suojelun tarpeen perusteella viitaten Somalian sekasortoiseen tilanteenseen.

X

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/salaiset-arkistot-1990-hallituksella-oli-jarea-somalipykala-valmiina/4781296#gs.c8otip

[Roope2]

Vielä pari lainausta sivulta 86 kirjasta Mansikkamaan Vartijat by Antero Leitzinger



Somalien joukkomuutto tulistutti ylimmän valtionjohdon. Presidentti Koivisto kiinnitti huomiota 119 somalin tuloon junalla 26.11.1990 ja viranomaisten kyvyttömyyteen käännyttää heidät:

"Huipputapaus oli se, kun suomalaisella bussilla tuli Leningradista somaleja ja rajalla vain todettiin, että jaaha, pakolaisia, selvä on, Lahteen menossa. Ei otettu edes nimiä ylös."

Koivisto vaati 29.11.1990 hallitusta toteamaan Neuvostoliiton turvalliseksi maaksi somaleille ja sai ajatukselle sisäministerin tuen, mutta pääministeri Harri Holkeri vastusti ehdotusta.

...


Somaleilla oli väärennetyt Soumi-nimisen maan "muahantuloluvat", jotka ulkomaalaispoliisi nimesi "savolaisviisumeiksi". Somalien laittoman joukkomuuton järjestämisestä on syytetty Venäjän järjestäytynyttä rikollisuutta ja siihen kytköksissä olleita viranomaisia, minkä vuoksi aiheen historiallisella selvittämisellä olisi yleistä mielenkiintoa Suomen ulkopolitiikan tutkimuksellekin.

[falco]

^ Rikostutkinta sekä epäilemättä seuraava tuomio ei liene mikään este tai edes hidaste turvapaikkahakemuksen käsittelyssä.

Muutama päiväsakko korkeintaan, saapuneen tuloilla käytännössä kymmenen ruplaa.

Se on hassua että näistä laittomista rajanylityksistä uutisoitaessa kerrotaan, että tulija voisi saada teosta jonkinlaisen rangaistuksen.

Rikoslaki 17:7 § 2 mom: "Valtionrajarikoksesta ei tuomita ulkomaalaista, joka 1 momentissa tarkoitetun teon johdosta käännytetään tai karkotetaan maasta, eikä ulkomaalaista, joka pakolaisuuden perusteella hakee turvapaikkaa tai oleskelulupaa Suomessa."

Rajavartiolaitos aloittaa muodollisesti esitutkinnan valtiorajarikoksesta, mutta sillä sekunnilla kun henkilö sanoo taikasanan "asylum", se johtaa esitutkinnan päättymiseen. Sillä ei ole merkitystä, saako turvapaikanhakija aikanaan myönteisen vai kielteisen päätöksen.

Uutisointi on hassua, koska onhan rajavartiolaitoksella asiasta tiedottaessaan jo tiedossa, että turvapaikkaa on haettu ja näin ollen esitutkinta päätetään. Syntyy virheellinen kuva tilanteesta.

[aged]

Olen ollut siinä käsityksessä, että Keskuskauppakamari olisi jotenkin asiallinen puoti. Kävin sen sivuilla ja huomasinkin, että täysi woke. Aiheita siellä mm. jos Trumppi valitaan, niin maapallo sulaa, naisia pitää saada firmojen hallituksiin 100% ja mieluummin vielä vähän enemmän, ym. Maahanmuuttoon liittyen tällainen hyvin asiallinen kirjoitus (jos siis olisi ekaluokkalaisen kympin tytön aineesta):

Uusi palvelulupaus oleskelulupien nopealle käsittelylle

Me esitämme, että oleskelulupien käsittelyajan maksimiksi on asetettava yksi kuukausi. Keskimääräisessä käsittelyajassa on pyrittävä 1–2 viikkoon. Samalla on harkittava mallia, jossa viranomaisesta johtuva palvelulupauksen rikkominen johtaisi automaattisesti myönteiseen oleskelulupapäätökseen.

https://kauppakamari.fi/vaikuttaminen/tyohon-ja-opiskeluun-perustuva-maahanmuutto/oleskelulupaprosessit-sujuviksi/

Tosin ei tuo paljoa muuttaisi nykytilannetta. Ei sieltä hylsyjä taida paljoa tulla.

[Golimar]

Tällainen tuli vastaan.

[tweet]1818155908880281881[/tweet]

https://x.com/klarasoltan/status/1818155908880281881

[Roope]

Tutkija Johanna Vuorelma on vastustanut käännytyslakia jo pitkään, kuten vastusti sitä ennen rajalakia samoilla perusteilla, ja on ottanut valtamediassa kantaa moniin muihinkin politiikan ilmiöihin (sananvapaus, ruotsin kielen asema, Pride, ilmastonmuutos jne.), joissa hänellä ei ole ollut esittää kuin henkilökohtainen mielipide, vaikka hänet esitetään aina tutkijana.

Johanna Vuorelman mielestä demokratia on Suomessa uhattuna, koska käännytyslaki, joten totta kai tällaisen mielipiteen on saatava julkisuutta.

Johanna Vuorelman kolumni: Politiikan kieli matkaa kohti tilaa, jossa demokratia on uhattuna

Jos poliitikkoja on uskominen, Suomen pitää rikkoa oikeusvaltion periaatteita ollakseen luotettava oikeusvaltio. Mitä politiikan kielelle on tapahtumassa? Vuorelma
pohtii.

Yle 1.8.2024

"Suomi haluaa olla luotettava oikeusvaltio ja kumppanimaa myös jatkossa." Näin totesi ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) perustellessaan tarvetta kiistellylle käännytyslaille.

Hätkähdin lukiessani ulkoministerin perusteluja, koska ne toivat mieleeni englantilaisen kirjailijan George Orwellin kuvaaman uuskielen. Orwellin kuvitteleman uuskielen tarkoituksena on tehdä kriittisestä yhteiskuntakeskustelusta mahdotonta muuttamalla kielen vakiintuneet merkitykset.

Valtosen toteamus hätkähdytti varsinkin siksi, että orwellilainen uuskieli on normaalisti niin kaukana suomalaisesta poliittisesta retoriikasta. Meillä käsitteiden merkitykset ovat edelleen pitkälti jaettuja. Mutta eniten hätkähdytti se, että lausunto oli niin rajussa ristiriidassa todellisuuden kanssa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuuli 18:aa oikeustieteilijää, jotka olivat harvinaisen yksimielisiä siitä, että hallituksen esitys oli räikeässä ristiriidassa Suomea sitovien oikeudellisten velvoitteiden kanssa. Lain säätäminen tarkoitti Suomen oikeusvaltion heikentämistä, mutta Valtoselle se edusti oikeusvaltion vahvistamista.

Toisin sanoen: ollakseen jatkossakin luotettava oikeusvaltio Suomen piti säätää laki, joka rikkoo poikkeuksellisella tavalla Suomen valtiosääntöoikeudellista perinnettä.

Hyvin, hyvin harvassa ovat ne kerrat, kun suomalainen poliitikko on viime vuosina käyttänyt sanaa "oikeusvaltio" niin, että olisi selvinnyt kommentistaan kuivin jaloin. Yleensä se on ollut vain komealta kalskahtava lyömäase, jonka käytöllä on voinut välttää tarkempien perustelujen esittämisen (viittauksena esim. Unkarin sananvapauteen).

Ulkoministeri Valtosen kommentti ei ole sen kummempaa diibadaabaa, mutta jos tuon parhain päin tulkitsee, "oikeusvaltio" viittaa tuossa loputtoman pitkään prosessiin (Venäjän Suomen rajan operaatio alkoi vuosi sitten elokuussa, Puolan rajalla kolme vuotta sitten elokuussa), jonka kautta "Suomea sitoviin oikeudellisiin velvoitteisiin" tehtiin mahdollisimman suppea ja tarkasti rajattu poikkeus perustuslainsäätämisjärjestyksessä eduskunnan suurella enemmistöllä.

Oleellisia ovat myös sanat "luotettava" ja "kumppanimaa", joilla viitataan EU-kontekstiin, jossa Suomi uhkasi jäädä EU:n itärajan ainoaksi maaksi, joka ei mahdollistaisi käännytyksiä, jolloin Suomi olisi jättänyt paitsi oman niin myös EU-rajan auki Venäjän operaatioille. Suomen käännytyslailla on selkeästi hiljainen hyväksyntä EU:n komissiolta, joka ei ole ottanut siihen tai muiden maiden vastaaviin lakeihin suoraan kantaa.

Politiikkaan kuuluu toki retorinen kikkailu. Sen avulla poliitikot pyrkivät esittämään edistämänsä intressit mahdollisimman myönteisessä valossa ja hakemaan niille laajaa oikeutusta. Mutta käännytyslain ympärillä käydyssä keskustelussa oli merkkejä jaettujen merkitysten syvemmästä jakautumisesta.

Eihän "jaettujen merkitysten" sisällöstä ole koskaan ollut täyttä yksimielisyyttä. Hyvä esimerkki tästä on juuri viime vuosina varsin huoletta heitelty "oikeusvaltio", ikisuosikki "ihmisoikeuksista" nyt puhumattakaan. Politiikassa ei tosiaankaan ole ollut yhteistä käsitystä siitä, mihin kaikkeen "ihmisoikeudet" meitä lainsäädännössä ja muussa velvoittavat. Joidenkin mielestä pelkkä maaginen sana riittää voittavaksi argumentiksi.

Kanadalainen kirjailija Naomi Klein kirjoittaa uusimmassa teoksessaan Kaksoisolento siitä, miten yhteiskunnallisen keskustelun käsitteistä tulee yhä enenevässä määrin hyödyttömiä ja karnevalisoituja. Käsitteet eivät enää tavoita yhteisiä merkityksiä. Demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota kuvaavat käsitteet kaapataan edistämään omia poliittisia tavoitteita. Samaan aikaan näillä käsitteillä irvaillaan liberaalin demokratian ihanteille.

Klein kirjoittaa kirjassaan "peilimaailmasta", jossa yhteisesti jaetut merkityksemme muuttuvat irvikuvikseen. Nykyään yhä useampi edustukselliseen demokratiaan pettynyt hakeutuu tai eksyy peilimaailmaan. Siellä käsitteet kuulostavat tutuilta, mutta niiden merkitykset ovat vieraita.

Totta, mutta ei niinkään siinä merkityksessä kuin vasemmistolaiset Klein ja Vuorelma luultavasti tarkoittavat.

Käsitteiden muuttumisesta vieraaksi on hyvänä esimerkkinä usein vedottu YK:n pakolaissopimus ja turvapaikkaoikeus, joilla oikeutetaan nykyään maanosien välistä massamaahanmuuttoa ja rajojen pitämistä avoimena sotaa käyvälle maalle, joka haluaa tuhota naapurinsa. Ei sopimuksia allekirjoitettaessa ajateltu, mihin tilanteisiin sopimusten yhä liberaalimmat ja vasemmistolaisemmat, alkuperäisistä päämääristä kauas eriytyneet tulkinnat johtaisivat. Vastaavasti esimerkiksi rasismin vastustaminen ja tasa-arvo voivatkin tarkoittaa nykyään ihmisten suosimista ihonvärin tai etnisen taustan perusteella ja tällaisten hierarkioiden oikeuttamista lapsille kouluissa.

Esimerkiksi ihmisoikeudet on varattu vain osalle ihmisistä, demokratia on enemmistön valtaa ilman vähemmistöjen oikeuksia, ja oikeusvaltio on turvallisuusvaltio, jossa oikeus on alisteinen kansalliselle turvallisuudelle.

Taustalla pilkistää ajatus, että vasemmistolaiset uustulkinnat tällaisista käsitteistä ja niistä johdetuista velvoitteista olisivat muka olleet kaikkien jakamia jo silloin, kun tulkinnat olivat oleellisesti toisenlaisia.

Vaikka länsimaissa oltiin kovasti ihmisoikeuksien puolesta ja rotusortoa vastaan myös 50 vuotta sitten, ei ihmisoikeuksien laajentamisella kaikkiin maailman ihmisiin olisi silloin voitu oikeuttaa massamaahanmuuttoa Afrikasta ja Lähi-idästä Eurooppaan tai laittomien siirtolaisten oikeutta sosiaaliturvaan ja ilmaiseen asumiseen. Vaikka silloinkin elettiin mieluusti demokratiassa (eikä kansandemokratiassa), eivät vähemmistöt sanelleet enemmistölle, miten pitää elää ja mitä saa sanoa.

Ja aivan varmasti vielä 50 vuotta sitten Suomessa oli käytännössä yksimielisyys, että itäraja on voitava tarvittaessa sulkea, eikä asia ole sen kummemmin oikeusvaltiokysymys vaan itsestäänselvyys.

Valmistelen juuri tiedekirjaa ironian käytöstä kansainvälisessä politiikassa. Ironiakin mahdollistaa pelaamisen käsitteiden eri merkityksillä. Poliitikko voi esimerkiksi samaan aikaan sekä puolustaa että heikentää oikeusvaltiota.

Temppu onnistuu puhuttelemalla eri yleisöjä samanaikaisesti. Yksi yleisö ymmärtää poliitikon puheen ironisesti, toinen kirjaimellisesti. Jos viesti ei mene halutulla tavalla läpi tai torjutaan, sen voi aina kuitata ironiaksi tai huumoriksi.

Lisää kaksoisviestintäanalyysiä pesukarhusolmioista? Toivottavasti ei, mutta pahoin pelkään.

Toimiva vuorovaikutus ihmisten välillä perustuu jaettuihin merkityksiin. Ne voivat alkaa hämärtyä sosiaalisessa tai poliittisessa murroksessa. Jos poliittisessa keskustelussa jokaisella ryhmällä on omat merkityksensä avainkäsitteille, keskusteleva demokratia ei ole enää mahdollista. Silloin vetäydymme omiin kielellisiin yhteisöihimme – omiin kupliimme – eikä demokratiaan kuuluva poliittinen yhteistyö eri ryhmien välillä onnistu.

Käännytyslain käsittely antoi käsitteiden hämärtymisestä hyytävän esimerkin. Venäjä sai toimillaan suomalaiset poliitikot rikkomaan omaa valtiosääntöoikeudellista perinnettämme, joka on Suomen oikeusvaltion selkäranka.

Prosessi myös osoitti, miten tärkeää on puolustaa yhteisesti jaettua politiikan kieltämme. Venäjä on jo pitkään irvaillut Euroopalle imitoimalla liberaalin demokratian kieltä ja pyrkinyt sumentamaan sen merkityksiä. Venäjää vastaan suojautuminen vaatii meiltä politiikan kielemme vaalimista.

Totuuden puhuminen on osa uskottavaa puolustusta.

Vuorelma on tavallaan oikeilla jäljillä, mutta ei kysy miksi poliitikoilla ei ollut käännytyslain käsittelyssä ja yleisemminkin maahanmuutosta puhuttaessa yhteisiä sanoja ja merkityksiä. Ihanko oikeasti koko maailman sääntöpohjainen oikeusjärjestys lähtee horjumaan ja muut maat rikkomaan sopimuksia Suomen esimerkin myötä, kuten toistuvasti peloteltiin? Ei tietenkään.

Oikeusvaltio-puheella välteltiin puhumasta suoraan ja konkreettisesti maahanmuuton ja maahanmuuttopolitiikan seurauksista, jotka ovat tabu, mitä kuvaa jo fobiaksi yltynyt suhtautuminen pelkkään sanaan "väestönvaihto", mutta toisaalta poliitikko ei oikein voi olla "oikeusvaltiota" vastaankaan tai kyseenalaistaa sille annettuja merkityksiä.

Minusta ei ole ihmekään, jos ei ole jaettuja merkityksiä, kun ei ole jaettuja tavoitteita. Käännytyslain vastustajat alussa hieman kiertelivät ja kaartelivat, mutta lopulta tuli selväksi, että kansallinen turvallisuus ei vain kuulu heidän arvoihinsa ja tavoitteisiinsa kuten muilla. Kuten he hieman eri sanoin linjasivat, "kansainväliset sopimukset" (tai paremminkin tulkinta, jonka mukaan Euroopan rajat on pidettävä aina auki turvapaikanhakijoille) menevät kaikissa tilanteissa kaiken muun edelle, myös kansallisen turvallisuuden. Silloin on siirrytty fundamentalismin puolelle, ja sanat ovat turhia.

[Riukulehto]

Tulli huutokauppaa polkupyöriä Lentiirassa

Julkaisuajankohta 1.8.2024 13.59
Tiedote

Tulli myy huutokaupalla Tullin haltuun jääneitä polkupyöriä 17. elokuuta 2024.

Tullihuutokauppa pidetään 17.8.2024 klo 11 alkaen Lentiirassa, osoitteessa Lentiirantie 4255, 88930 Lentiira (entinen Lentiiran koulu, nykyinen Lentiiran kyläyhdistys ry). Huutokauppakohteisiin on mahdollista tutustua ennen huutokaupan alkamista klo 10 alkaen.

Myytävänä on 80 kpl erilaisia ja erikokoisia käytettyjä polkupyöriä sekä 7 kpl potkulautoja. Polkupyörät ja –laudat  ovat jääneet Tullin haltuun itärajalle saapuneilta turvapaikanhakijoilta.

Tulli myy tullihuutokaupalla tullivalvontaan jääneitä polkupyöriä tullikoodeksin (EU 952/2013) 198 artiklan ja tullilain (302/2016) 80 §:n nojalla.

Tulli ei vastaa polkupyörien puutteista tai virheistä eikä muistakaan ominaisuuksista. Tulli ei vastaa polkupyörien laadusta, kunnosta, käyttöturvallisuudesta taikka soveltuvuudesta alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Tulli ei vastaa myöskään muidenkaan tietojen oikeellisuudesta.

Polkupyörät myydään joka suhteessa sellaisina kuin ne ovat myyntihetkellä.

https://tulli.fi/-/tulli-huutokauppaa-polkupyoria

[Roope]

Näin pääministeri Orpo kommentoi itärajan avaamista: "Jos se johtaa samanlaiseen kaaokseen"

Pääministeri Petteri Orpo sanoo Iltalehden haastattelussa, ettei itärajan rajanylitysasemien avaamiseen ole tällä hetkellä mahdollisuuksia. Orpon mukaan työ välineellistetyn maahantulon torjumiseksi Euroopan unionin tasolla on jo aloitettu.

Iltalehti 3.8.2024

Satunnainen lukija ymmärtää "maahantulon torjumisesta" puhuvan pääministeri Orpon viestin omalla tavallaan, ja juuri se on tarkoituskin.

Orpon mukaan muualta Euroopasta kuluneet viestit Suomen uuden rajaturvallisuuslain säätämisestä ovat olleet erittäin ymmärtäviä.

– Euroopassa on ollut suuri huoli siitä, että aukeaako pohjoisesta uusi laittoman maahantulon reitti Eurooppaan. Euroopassa ymmärretään hyvin, että tämä rajaturvallisuuskysymys on kansallisen turvallisuuden kysymys, mutta se on myöskin eurooppalainen suuri kysymys, koska nämä ihmiset pyrkivät mitä todennäköisimmin suurin osa jatkamaan matkaansa keskeiseen Eurooppaan.

– Se huoli on siellä kovaa ja siksi me ollaan saatu alusta lähtien erittäin vahva tuki kollegoilta ja Euroopan mailta, Orpo kertoo.

Juu juu, huoli on muualla Euroopassa suurta ja kovaa ja ollaan saatu kovasti tukea ja ymmärrystä, mutta siitä huolimatta millään tasolla ei etene minkäänlaisia EU-hankkeita, joilla oikeasti yritettäisiin torjua Venäjän rajaoperaatioita tai edes oikeuttaa yksittäisten maiden toimet. EU:n komissio ei edelleenkään suostu julkisesti hyväksymään Suomen ja muiden maiden käännytyslakeja, eikä myöskään tunnusta EU-lainsäädännön korjaamisen tarvetta, vaan vaikenee, kuten on vaiennut jo kolme vuotta hybridioperaation alkamisesta.

Nyt Suomen tavoitteena on Orpon mukaan sellaisen lainsäädännön säätäminen, jolla välineellistettyyn maahantuloon pystytään tehokkaasti puuttumaan Euroopan unionin tasolla.

– Nyt se, mitä meidän pitää saada aikaan on se, että uusi komissio alkaa välittömästi valmistelemaan Euroopan tason lainsäädäntöä välineellistettyyn maahantuloon, koska sehän oli meidän ongelma tässä omassa lainsäädäntöprosessissa, että eurooppalainen lainsäädäntö ei tunnista tätä hybridivaikuttamistilannetta.

– Silloin tämä ongelma eurooppalaisen lainsäädännön ja poikkeuslain välillä saadaan poistumaan. Tämä on yksi meidän keskeisiä vaikuttamiskohteita ja se työ on aloitettu jo puoli vuotta sitten, Orpo sanoo.

Olennaista ja huolestuttavinta Orpon lausunnossa on se, mitä siinä ei sanota, mutta mihin lukijoiden ajatuksia johdatellaan.

Orpo ei sano mitään konkreettista, joka viittaisi välineellistetyn maahantulon torjuntaan, siis turvapaikanhakijoiden torjuntaan.

Mitä työtä hallitus sitten onkin aloittanut "jo puoli vuotta sitten", se ei näkynyt komission puheenjohtajan hiljattain julkaisemassa viisivuotislinjauksessa, kuten olisi pitänyt. Von der Leyenin suunnitelman perusteella EU:n komission todennäköinen ja tällä hetkellä ainoa mahdollinen ratkaisu ongelmaan onkin, että välineellistetty maahantulo katsotaan perusteeksi julistaa kriisitilanne ja aloittaa komission määräämät turvapaikanhakijasiirrot EU:n itärajalta jäsenmaihin.

[Roope]

Svenska Yle: När gränslagen diskuteras är moral viktigare än juridik anser Nordenprofessor 4.8.2024

Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen professori Johan Strang on tyytymätön käännytyslaista käytyyn keskusteluun. Hänen mielestään siinä puitiin aivan liikaa sitä, onko lakiesitys perustuslain mukainen vai ei. Keskustelussa saivat turhan paljon tilaa juridiikan asiantuntijat, mikä on omiaan kaventamaan keskustelua, vieraannuttamaan ihmisiä ja lisäämään populismia. Myös muita ääniä pitäisi kuulla.

Strangin mukaan Suomessa asetetaan laki ja perustuslaki etusijalle, kun taas Ruotsissa ja Tanskassa perustuslaki on paremminkin työkalu poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Siellä poliitikot vastustavat vain harvoin poliittista aloitetta sillä perusteella, että se on vastoin perustuslakia.

Tämä ei tarkoita, että Strang puolustaisi käännytyslakia, ei sinne päinkään. Hänen mielestään laki on vastenmielinen ja moraaliton, mutta sitä olisi pitänyt tarkastella ennen kaikkea politiikan ja moraalin kannalta. Mikäpä siinä, mutta ainakaan Strang ei esitä kummoisia argumentteja tästäkään näkökulmasta:

Enligt Strang är det finska samhället robust nog för att kunna hantera hybridhot på andra sätt.

Han påminner om att utmaningarna vid gränsen inte är Finlands ensak utan en fråga där EU-länderna har möjlighet att samarbeta.

Eli Strangin mielestä yhteiskuntamme kyllä pystyisi käsittelemään Venäjän hybridiuhan muullakin tavalla (millä?) ja muistuttaa, ettei ongelma ole yksin Suomen, vaan EU-mailla olisi tässä mahdollisuus yhteistyöhön (millaiseen?). Siinä kaikki.

Tai ei ihan kaikki. Strangilla oli samasta aiheesta sivu Höblässä viikko sitten.

Hbl: Jag är emot avvisningslagen – men inte för att den strider mot grundlagen 27.7.2024  (maksumuuri)

Strang käy kirjoituksessa syvällisemmin läpi Suomen ja Skandinavian eroja suhteessa perustuslakiin vetoamiseen ja moittii, että käännytyslaki itse asiassa lisää suomalaisten turvattomuutta, koska se olemassaolollaan antaa ymmärtää, että Venäjän hybridivaikuttaminen on Suomelle eksistentiaalinen uhka. Ei oikein vakuuta tuokaan argumentti.

[Lalli IsoTalo]

Vertailun vuoksi: tilataidetta kiinalaisten golf-kärryjen pysäyttämiseksi. Pysähtyvätkö tankit tällaisiin esteisiin?

[tweet]1820204201135231374[/tweet]

[pienivalkeapupu]

^ No jos tuollaisten 'esteiden' takana on jonkinlaisia räjähdepohjaisia yllätyksiä (maahan)tunkeutujalle, niin kyllä 

[Golimar]

Tuo on varastointipaikka, ryzzän trolli Lordi Haisunäätä postailee näitä mielestään nerokkaita juttuja.

[tweet]1773330302938587291[/tweet]

https://x.com/MyLordBebo/status/1773330302938587291

[Circus Hypno]

Ihan asiallisia huomioita Koskelolta.

EIT:n suomalaistuomari Koskelo: Eikö Venäjän kautta Suomeen tulevilla ole mitään omaa vastuuta?

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010599949.html

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suomalaistuomari Pauliine Koskelo ei niele väitteitä siitä, että niin sanotun käännytyslain säätäminen olisi horjuttanut suomalaista oikeusvaltiota tai vienyt Suomen "turmion tielle".

"Se, että oma kanta ei mene läpi, ei vielä oikeuta väitettä, että oikeusvaltio olisi menetetty", Koskelo totesi.

..

Koskelon mukaan Suomen tilanteessa keskeistä on, että välineellistetyn maahantulon taustalla on valtiollinen toimija, joka järjestää tai edesauttaa ihmisten liikkumista rajalle tai sen yli. Tällaiseen tilanteeseen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole suoraan ottanut kantaa.

Tällöin valtiollinen toimija kontrolloi Koskelon mukaan sekä sitä, ketkä rajalle pyrkivät, että sitä, mikä riski heihin kohdistuu, jos rajanylitys torjutaan.

"Tosiasiallinen määräysvalta siirtyy vieraalle, vihamieliselle valtiolle. Mitä silloin jää jäljelle kansainvälisen oikeuden periaatteesta, jonka mukaan valtiolle kuuluu kontrolli maahan pääsystä?" Koskelo pohti puheessaan.

Koskelo pohti puheenvuorossaan myös sitä, koskeeko ehdoton palautuskielto ketä tahansa.

"Eikö välineellistetyn maahantulon kohteena oleville ihmisille voi asettaa minkäänlaista omaa vastuuta siitä, mille tielle he antautuvat lähtiessään hakemaan turvaa tai parempaa elämää Venäjän kaltaisen maan kautta?"

Koskelo pohti sitä, eikö digitaalisessa maailmassa tarvitse "tietää tai ottaa selvää yhtään mistään, vaikka kyse on oman kohtalon tärkeimmistä valinnoista".

"Saako kaiken vastuun siirtää pois itseltään? Tällaiset kysymykset ovat vailla vastausta", Koskelo totesi.

..

[Uuno Nuivanen]

Mielenkiintoinen lausunto kovan luokan mokuttajalta ja persuj natsien vainoajalta. 

[Roope]

Tuska käännytyslain hyväksymisestä eduskunnassa 5/6-enemmistöllä ei vain hellitä Hesarin toimituksessa.

Käännytyslaki näytti, miten nopeasti oikeusvaltiota voi murtaa

Oikeusvaltio voi varsin nopeasti rapautua myös vakiintuneina pidetyissä demokratioissa.

Helsingin Sanomat 15.8.2024

Oikeusvaltio sitä ja tätä ja ah ja voi. Olisiko pääkirjoitustoimittaja Anna-Liina Kauhasen kolumniin viimein keksitty joitain ihan oikeita argumentteja?

IHMISOIKEUDET ovat yhtä aikaa ehdottomia ja suhteellisia. Suomen ihmisoikeuspolitiikassa viisari on siirtymässä mittaristolla uuteen kohtaan. Tulkinta muuttuu, millä ei ehkä ole heti mitään seurauksia – mutta mahdollisesti pidemmällä ajalla erittäin merkittäviä.

Ihmisoikeuspolitiikan itseisarvon kyseenalaistaminen on normalisoitunut monesta syystä. Euroopassa on sota ja Suomella vihamielinen naapuri Venäjä, joka tekee pilkkaa myös sillä, miten Suomi on perinteisesti suhtautunut kansainvälisiin sitoumuksiinsa.

Enää ei ainoastaan ajatella niin, että kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden on pidettävä myös poikkeusoloissa. Sen todisti käännytyslakiprosessi. Ihmisoikeuksista tuli jonkinlainen pragmaattinen työkalu, joita voi soveltaa tarpeen mukaan.

Missä vaaleissa suomalaiset päättivät, että sotaa käyvän vihamielisen Venäjän avustuksella Suomeen haluavien ihmisten ihmisoikeudet siten fundamentalistisesti tulkittuina kuin käännytyslakikeskustelussa esitettiin, ylittävät Suomen ja suomalaisten turvallisuuden jopa poikkeusoloissa kuten sotatilanteessa? En muista, koska sitä ei koskaan tapahtunut, enkä usko kovinkaan monen suomalaisen tai edes kansanedustajan tienneen näin päättömästä ihmisoikeustulkinnasta ennen käännytyslakikeskustelua.

Vaikka jossain vaiheessa lain ja kansainvälisten sopimuksien velvoittavuuden tulkinta oli muuttunut kaikessa hiljaisuudessa tällaiseksi, suomalaisten suuren enemmistön käsitys prioriteeteista ei ole muuttunut tässä suhteessa miksikään, ei pitkässä eikä lyhyessä juoksussa.

Vaikka suomalaisten enemmistö tukee sitä, että rajalle tulevat täytyy pystyä käännyttämään välineellistetyn maahantulon tilanteissa, ratkaisulla on seurauksia. Oikeusvaltio ja ihmisoikeudet kulkevat käsikynkässä, ja mitä huonommin perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat, sen huonommin toimii oikeusvaltio.

Mitä konkreettisia huonoja seurauksia päätöksestä sitten on odotettavissa suomalaisille? En keksi mitään, eikä tämäkään kirjoittaja esitä mitään. Abstraktiksi jäävä "oikeusvaltio" ja sen pelätty huonompi toimiminen, johon tapauksessa on vedottu, ei siksi tunnu kovin tärkeältä.

Missä tämä "oikeusvaltio" ja sen puolustajat olivat, kun suomalaisten sananvapautta kavennettiin EU:n huonoimmaksi?

POLIITTIS-OIKEUDELLINEN kulttuuri on muuttunut, ja myös ajatus perusoikeuksien ehdottomuudesta laimentuu. Muutos näkyy rasismikohuissa ja vähemmistöjen aseman kyseenalaistamisena.

Hallitusvastuussa perussuomalaisten ideologinen muukalaisvastaisuus näkyy monin tavoin pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen päätöksissä, kun se heikentää turvapaikanhakijoiden sosiaaliturvaa tai karsii paperittomien terveyspalveluita. Kyse ei ole säästöistä. Suomen talouden kannalta työvoiman maahantulon vaikeuttaminen on järjetöntä.

Ei ole "ideologista muukalaisvastaisuutta" vähentää turvapaikanhaun poikkeuksellisia vetovoimatekijöitä tai karsia laittomasti Suomeen jättäytyneiden palveluita, mutta kertoo kyllä toimittajan/toimituksen omaksumasta ideologiasta käyttää luontevasti tuollaisia aktivistitermejä.

Ei ole järjetöntä vaan hyvinkin järkevää vaikeuttaa kustannuksia aiheuttavaa maahanmuuttoa. Toimittajan paheksunnan taustalla on selvästikin ideologinen päätös, että kaikki työvoiman (termi kattaa sekä työlliset että työttömät eli automaattisesti esimerkiksi turvapaikanhakijat ja laittomat siirtolaiset) maahantulo on muka hyväksi Suomelle, mitä se ei tietenkään ole.

Keskeinen muutos 2000-luvun alun ihmisoikeuspolitiikan linjasta on kuitenkin käännytyslaki. Suomi tekee poikkeamattomina pidettyihin ihmisoikeuksiin kuten palautuskieltoon poikkeuksia. Tätä perustellaan ajan hengen mukaisesti kansallisella turvallisuudella.

Suomen on ollut tähän asti helppo pitää nimellisesti kiinni palautuskiellosta, kun sillä ei ole aiemmin ollut näin potentiaalisesti vakavia seurauksia. Sama niiden EU-maiden kanssa, jotka eivät ole osa EU:n itärajaa.

Kauhanen viittaa kansalliseen turvallisuuteen, kuin se olisi vain jokin hihasta ravistettu muodinmukainen tekosyy. Samassa sävyssä turvallisuutta väheksyivät rajalaki- ja käännytyslakikeskusteluissa ne samat punavihreät tahot, jotka aiemmin vaativat silloisen ajan hengen mukaisesti ajamaan Suomen armeijaa alas, koska Venäjä ei muka olisi enää uhka. Ruotsissa, jolla ei ole rajaa Venäjän kanssa, näin tehtiinkin muun muassa luopumalla pakollisesta asevelvollisuudesta. Nyt se myönnetään virheeksi.

Välineellistetty maahantulo on pirullinen ongelma, jossa turvallisuusuhkaan pitäisi pystyä vastaamaan nopeasti samaan aikaan kun keskenään painivat myös juridinen arvio toimintatavoista ja arviot uhan vakavuudesta. Suomen ratkaisu on ristiriitainen, ja jos raja avataan, uhka siitä, että lakia todella joudutaan käyttämään, on todellinen. Käännytyslaki ei romuta Suomen oikeusvaltiota, mutta se on historiallinen. Ristiriitojen myöntäminen ei kuitenkaan poista kriittisiä kysymyksiä siitä, mikä on puolueiden suhde perustuslakiin, EU-oikeuteen ja kansainvälisiin sitoumuksiin. Käännytyslaki vei kaltevalle pinnalle.

Kannattaa muistaa, että yksikään EU:n itärajan maa ei ole päättänyt hirttäytyä perustuslain, EU-oikeuden tai kansainvälisten sopimusten fundamentalistisesti tulkittuihin sitoumuksiin niin, että olisi avannut rajansa Venäjälle tai Valko-Venäjälle. EU:n komissio ei ole vaatinut Suomea tai muita maita välineellistetyn maahantulon hyväksymiseen. Ei myöskään EU:n neuvosto tai mikään jäsenmaa. Muualla maailmassa EU-oikeuden ihmisoikeustulkinnat olisivat lähes kaikkialla käsittämättömiä.

Käännytyslaki ei vienyt Suomea kaltevalle pinnalle, vaan käännytyslakia vastustettiin Suomessa kaltevan pinnan argumenttivirheellä maalaamalla perustelemattomia visioita, joissa koko sääntöpohjainen maailmanjärjestys murentuu vain Suomen käännytyslain seurauksena. Missään muussa EU:n itärajan maassa oman maan ja samalla EU:n rajojen Venäjältä puolustamisella ei ole ollut näin vahvaa vastustusta parlamentissa ja valtamediassa.

Prosessi muistutti, että myös perustuslakivaliokuntaan vaikuttavat poliittiset voimasuhteet. Kun lausuntoa juntattiin läpi, demarit vaihtoivat valiokunnan jäseniä tarpeen mukaan. Oikeuskansleri on sekä kruununjuristi että asiantuntijana valiokunnassa. Oikeusasiamies puolestaan antoi ymmärtää, että Suomi voi vaikuttaa kansainvälisten sopimusten tulkintaan.

Nimenomaan muistutti. Perustuslakivaliokunta on poliittinen elin ja siihen vaikuttavat poliittiset voimasuhteet, vaikka tämä on viime vuosina haluttu kiistää, esimerkiksi kun Unkarin hallitus nauroi Suomen järjestelmälle julkisesti tai kun PS:n Juha Mäenpäältä haluttiin poistaa perustelematta kansanedustajille perustuslaissa taattu erityisen laaja sananvapaus ja syytesuoja.

REPIVÄN käännytyslakiprosessin jäljiltä Suomessa on tarve tarkastella perustuslain valvontaa ja perustuslain uudistamistarpeita. Kokoomuksella ei kuitenkaan vaikuta olevan aikeita pohtia esimerkiksi sitä, onko perustuslakivaliokunta uskottava perustuslaillisuuden valvoja. Sdp on sekin hiljaa.

Mitähän ne uudistustarpeet sitten tapahtuneen perusteella olisivat? Ehkä seuraavassa kirjoituksessa.

Mitä mieltä käännytyslakiprosessista ja sen tyylipisteistä sitten onkin, lopputulos oli kiistatta suomalaisten edun kannalta tarkasteltuna oikea tai ainakin tarjolla olleista vaihtoehdoista vähiten väärä. Lain vastustajilla sen sijaan oli ja on mielessä jotain ihan muuta.

[Niobium]

^ Kyllä se Zyssäkin oppii lopulta koukkaamaan eikä vaan ryntäämään suoraan.

Ihan ideana, rajalla tarjotaan rahaa kiertomatkaan että kääntyy pois. Sillä rahalla pääsee koukkaamaan hölmölään. Siitä vastineeksi käy kävelemässä metsiä ympäriinsä ja kartoittamaan telemastojen sijainteja. Ei sen tarvitse olla kuin havainto kolmesta pisteestä, jolloin saadaan haarukoitua kohteen todellinen sijainti.

Kaikesta parasta on se, että hölmölä maksaa kaiken ylläpidon.

[Roope]

Ihan asiallisia huomioita Koskelolta.

EIT:n suomalaistuomari Koskelo: Eikö Venäjän kautta Suomeen tulevilla ole mitään omaa vastuuta?

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010599949.html

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suomalaistuomari Pauliine Koskelo ei niele väitteitä siitä, että niin sanotun käännytyslain säätäminen olisi horjuttanut suomalaista oikeusvaltiota tai vienyt Suomen "turmion tielle".

"Se, että oma kanta ei mene läpi, ei vielä oikeuta väitettä, että oikeusvaltio olisi menetetty", Koskelo totesi.

Savon Sanomat: Pääkirjoitus: Oikeusvaltio ei sovi politiikan pelinappulaksi 9.8.2024

Lakeja pitää tulkita niiden perimmäisen tarkoituksen näkökulmasta. Kun kyse on Suomen perustuslaista, näkökulmaksi lienee lupa tulkita Suomen etu, jota parhaiten osaavat valvoa suomalaiset instituutiot.

Virolainen ulkopolitiikan asiantuntija Kristi Raik kiteytti hyvin, kun hän totesi viestipalvelu X:ssä, että antautuminen roistovaltion armoille olisi uhka oikeusvaltiolle. Noin sanoitettuna käännytyslaki oikeustieteellisen ongelman ratkaisuna avautuu maallikollekin.

Käännytyslakikeskustelun varsinainen ongelma on se, että oikeusvaltio-käsitettä uhkaa ajautuminen poliittiseksi pelinappulaksi. Perus- ja ihmisoikeusjärjestelmän puolustamisella on perusteltu jopa keskenään vastakkaisia poliittisia tavoitteita juuri käännytyslain yhteydessä. Poliittisesta keskustelusta ei tätä menoa tule kohta mitään, jos saman käsitteen sisältö vaihtelee sen mukaan minkä puolueen edustaja siitä puhuu.

Kuten käännytyslakikeskustelusta nähtiin, oikeusvaltio-käsite on jo poliittinen pelinappula ja lyömäase. Oli jo aiemminkin, kun sillä on muun muassa sananvapauteen viitaten perusteltu useamman vuoden ajan Unkarin hallitukseen ja unkarilaisiin kohdistettuja EU-johdon kostotoimia.

Käännytyslakikeskustelussa konkreettinen uhka oikeusvaltion vaarantamisesta jäi selittämättä. On vain viitattu epämääräisesti kaltevan pinnan argumentilla, että tästä lähtee alamäki kansallisesti ja kansainvälisesti, kun tämän ennakkotapauksen perusteella myös Suomen kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia voidaan kaventaa mielivaltaisesti (ai, kuten sananvapautta...) ja että muut maat saavat Suomen käännytyslaista perusteen kansainvälisten sopimusten rikkomiseen. Naurettavaa, mutta näinhän näitä sanoja ("yhdenvertaisuus", "monimuotoisuus" jne.) nykyään käytetään ja heitellään.

Maaliskuussa Pauliine Koskelo muistutti (Helsingin Sanomat 16.3.), että demokratia elää kriittisestä mutta asioita vakavasti punnitsevasta ja tosiasioihin perustuvasta keskustelusta. Kiellettyjä aiheita ei ole. Jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiinsä, mutta tosiasiat ovat kaikille yhteiset.

Juuri mielipiteiden ja tosiasioiden erottamisessa suomalaisilla poliitikoilla on parantamisen varaa – vähän joka puolueessa.

Keskustelun kiisselöitymisen takana oli pitkälti se, että käännytyslakia puolustaneet puolueet eivät voineet ääneen myöntää haittamaahanmuuttoa haittamaahanmuutoksi. Piti kautta rantain viitata epämääräisiin uhkiin, joita ei voinut suoraan nimetä. Tämä siksi, että Suomeen kohdistuva haittamaahanmuutto on haittamaahanmuuttoa myös silloin, kun se ei ole välineellistettyä, ja käännytyslain hyväksymisestä huolimatta noin 80 prosenttia eduskunnasta ajaa haittamaahanmuuton (mm. nimellä "nettomaahanmuutto") lisäämistä.

[Riukulehto]

Kaikki polkupyörät myytiin Lentiiran huutokaupassa

Julkaisuajankohta 19.8.2024 8.41
Tiedote

Lentiirassa järjestetyssä huutokaupassa 17. elokuuta kaikki myynnissä olleet polkupyörät ja potkulaudat myytiin.

Myynnissä oli 80 polkupyörää ja seitsemän potkulautaa. Yhteensä huutokauppa tuotti 4 092,37 euroa (+ alv 24 %). Hintahaarukka oli 1–200 euroa. Huutokaupasta saadut tulot tilitetään valtiolle.

https://tulli.fi/-/kaikki-polkupyorat-myytiin-lentiiran-huutokaupassa

[Uuno Nuivanen]

Yhteensä huutokauppa tuotti 4 092,37 euroa (+ alv 24 %)

Tuollahan elättää yhden matun jopa pari kuukautta. Hei mehän tienataan tällä!!1!