2015-10-01 HS: Asunnottomuus uhkaa räjähtää pääkaupunkiseudulla

[Puunhalaaja]

Helsinki on mun kotiseutu sukupolvien ajalta. En minä halua matujen takia muuttaa kantakaupungista maalle, en edes lähiöön tai kehyskuntiin. En omista kesämökkiä. En edes lomaile koskaan maaseudulla, maaseutu on mun mielestä suorastaan pelottava paikka. Olen kauhulla odottanut, joudunko nykyisen kehityksen ajamana hylkäämään rakkaan kotiseutuni ja muuttamaan maalle (olen muuten yksityisellä vuokranantajalla vuokralla, en siis mikään ökyrikas omistajapohatta!). Työtkin on täällä, ja etenkään puolison allalla muualla Suomessa ei juuri ole työmahdollisuuksia.

Olen muutaman vuoden elämästäni pikkukaupungissa asunut ja se oli yhtä kärsimystä, koska en viihtynyt yhtään enkä tuntenut ketään. Mieluummin sitten lähden ulkomaille, metropoleihin, jos vain mahdollisuus siihen silloin on. Euroopan ulkopuolelle.

Kaikki suomalaiset eivät ole maaseutuihmisiä tai pikkukaupunki-ihmisiä. Ja on meitä nuivempia täällä Helsingin keskustassakin aika paljon. Yhä vain enemmän, jos kehitys tällaisena jatkuu. Oma alueeni on muuten vielä onneksi kulttuurivärinältään kovin köyhä.

[Ink Visitor]

Asunnottomuus uhkaa räjähtää käsiin Espoossa – tuhansia turvapaikanhakijoita tulossa asuntojonoon

Espoon asunnottomien jonoon odotetaan turvapaikan saaneista ensi vuonna tuhansia uusia tulijoita.

Asuntoa tarvitsevien määrä uhkaa turvapaikanhakijoiden vyöryn myötä kasvaa Espoossa rajusti.

Viime marraskuussa päivitetyn tilaston mukaan Espoossa oli 633 asunnotonta.

– Jatkossa meidän on varauduttava siihen, että asunnon tarvitsijoiden määrä kasvaa pelkästään maahanmuuton takia noin 2 000–3 000 ihmisellä, ennakoi perusturvajohtaja Juha Metso. Hän johtaa Espoon turvapaikanhakijoiden vastaanoton valmiusryhmää.

Arvionsa Metso perustaa arvioon noin 40 000 turvapaikanhakijan tulosta Suomeen tänä vuonna.

– Ennusteiden mukaan puolet turvapaikan saaneista siirtyy ennemmin tai myöhemmin etsimään asuntoa pääkaupunkiseudulta, Metso muistuttaa.

Espoo on asettanut tavoitteekseen 2 500 asunnon rakentamiseen vuosittain. Niistä 500 pitäisi olla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

– Näitä tavoitteita on pakko nostaa, Metso arvioi. Erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarve tulee Espoossa kasvamaan räjähdysmäisesti.

– Espoon Asunnoilla on lisärakentamisessa oma tärkeä roolinsa, mutta on selvää, että mukaan tarvitaan entistä enemmän myös muita rakentajia.

Epäsuhtaa kysynnän ja tarjonnan välillä kuvastaa Metson mukaan se, että tälläkin hetkellä Espoossa on Oikotiellä tarjolla 600–700 kovan rahan vuokra-asuntoa.

Uusia asuntoja ei synny hetkessä.

– Vaikka rupeaisimme töihin heti, kestää asuntojen saaminen vuoden–kaksi. Siksi meidän on varauduttava myös tilapäisjärjestelyihin.

Millaisia tilapäisjärjestelyjä Espoossa mietitään, sitä Metso ei vielä avaa tarkemmin.

– Asuntoasiat tulevat varmasti tavalla tai toisella esille jo ensi vuoden talousarvion yhteydessä.

Espoo painii jo nykyisin entisestään pahenevan asunnottomuuden kanssa. Viime vuonna asunnottomia oli 633 kun määrä edellisvuonna oli 563. Maahanmuuttajien osuus asunnottomista oli kolmannes.

Yhtenä selityksenä tilastojen synkkenemiseen perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes pitää muuttoliikettä, joka on tuonut Espooseen noin 4 000 uutta asukasta.

– Asunnottomien osuus kasvaa, vaikka toisaalta olemme lisänneet pitkäaikaisasunnottomuuden torjuntaan tarkoitettujen tukiasuntojen määrää.

Myös epäluulot tuettua asumista kohtaan hidastavat Remeksen mukaan uusia hankkeita.

– Esimerkiksi nyt Friisilänmäkeen suunniteltu Y-Säätiön kevyesti tuetun asumisen kohteen rakentaminen seisoo valitusten takia.

–Olemmekin päätyneet Espoossa siihen, ettei isoja tukiasuntoja kannata yrittää rakentaa pientaloalueille.

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/326898-asunnottomuus-uhkaa-rajahtaa-kasiin-espoossa-tuhansia-turvapaikanhakijoita-tulossa

[Leijona78]

Haistakaa paska kuntalaiset ja veronmaksajat, alistukaa siihen että toisaalta tuleva parempi väki menee teidän edelle!

[Uuno Nuivanen]

Arvionsa Metso perustaa arvioon noin 40 000 turvapaikanhakijan tulosta Suomeen tänä vuonna.

Jaha. Entä sitten kun niitä on vaalikauden lopulla 400 000?

[onni4me]

–Olemmekin päätyneet Espoossa siihen, ettei isoja tukiasuntoja kannata yrittää rakentaa pientaloalueille.

Siitä ne kalliisti talonsa maksaneet tai ison asuntovelan kanssa kamppailevat tykkäisivätkin, kun olisi ihanaa värinää saatu ilmaisiin asuntoihin ihan omaan naapuriin...

Vai olisiko peräti niin, että saattaisi tulla hiukka sanomista? Ei tulisi ääniä ensi vaaleissa.

[Siili]

Myös epäluulot tuettua asumista kohtaan hidastavat Remeksen mukaan uusia hankkeita.

– Esimerkiksi nyt Friisilänmäkeen suunniteltu Y-Säätiön kevyesti tuetun asumisen kohteen rakentaminen seisoo valitusten takia.

–Olemmekin päätyneet Espoossa siihen, ettei isoja tukiasuntoja kannata yrittää rakentaa pientaloalueille.

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/326898-asunnottomuus-uhkaa-rajahtaa-kasiin-espoossa-tuhansia-turvapaikanhakijoita-tulossa

Tuo epäluulo tuettua asumista kohti on erittäin perusteltua.  Nämä asumismuotojen sekoitusprojektit ja myymättömien asuntojen tukkukaupat ovat johtaneet siihen, että porukka ei halua ostaa kovalla rahalla asuntoa uudesta kerrostalosta, koska on aivan mahdollista, että siitä muodostuu käytännössä (tuettu) vuokrakasarmi. 

Vanhat asunto-osakeyhtiöt ovat ympäristön suhteen paljon turvallisempia, koska

a) vallitseva asukastilanne on tarkastettavissa
b) on epätodennäköistä, että jokin "yleishyödyllinen" vuokrataloyhtiö ostaisi siitä tukussa asuntoja vuokrabisneksiään varten.  Naapuritkin ovat siten varmemmin kyseisen asunnon osakkeiden omistajia.

[guest3656]

b) on epätodennäköistä, että jokin "yleishyödyllinen" vuokrataloyhtiö ostaisi siitä tukussa asuntoja vuokrabisneksiään varten.  Naapuritkin ovat siten varmemmin kyseisen asunnon osakkeiden omistajia.

Valitettavasti olet liian optimistinen. Tässä yksi esimerkki Töölöstä:

http://www.parnassia.fi/lista/kiinteistot/page/2/

[Ink Visitor]

Maahanmuuttajat vievät kuntalaisten vuokra-asunnot

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja Espoon asuntojen hallituksen jäsen Jukka Kilpi uskoo, että maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä kuntalaiset syrjäytyvät asuntojen saamisessa.

Kaupunginvaltuutettu Jukka Kilpi on tehnyt aloitteen kunnan asukkaiden suosimisesta asukasvalinnoissa. Aloitteessa vaaditaan, että espoolaiset asetettaisiin etusijalle kaupungin vuokra-asuntojen asukasvalinnoissa.

– Tälläkin hetkellä kiireelliset asunnontarvitsijat jäävät ilman asuntoa. Jos kymmenet tuhannet maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat asetetaan etusijalle, niin on varmaa, että espoolaiset jäävät vieläkin todennäköisemmin ilman asuntoa.

Espoon Asunnot Oy:lla on noin 15 000 asuntoa, jotka on pääosin rakennettu valtion aravalainalla tai korkotuella. Uusia asuntoja rakennetaan vuosittain noin 300, ja niitä vapautuu vuosittain noin tuhat. Vuonna 2014 kaupunki tarjosi 1 800 hakijalle asunnon.

– Espoossa on tällä hetkellä kiireellisessä asunnontarpeessa 3 500 hakijaa. Heillekään ei siis pystytä tarjoamaan asuntoja, niin mitä sitten tapahtuu, kun hakijoita tulee lisää kuukausittain kymmeniä tuhansia, Kilpi ihmettelee.

Perusteina ahtaasti asuminen

Pääkaupunkiseudun Arava-asuntojen asukasvalinnoissa noudatetaan asukasvalintaan liittyviä säännöksiä.

Hakijat asetetaan kiireellisyysjärjestyksessä kolmeen eri ryhmään. Ensimmäiseen kuuluvat erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa olevat hakijat. Kriteereiksi luetaan muun muassa asunnottomat, muuttovelvoitteen alaiset hakijat sekä erittäin ahtaasti asuvat hakijat.

Toiseen ryhmään kuuluvat kiireellisessä asunnontarpeessa olevat hakijat. Perusteina ovat ahtaasti asuminen, puutteellisesti varustetussa asunnossa asuvat sekä ne, joiden asumiskustannukset ovat kohtuuttomat.

Kolmanteen ryhmään asettuvat ne hakijat, jotka haluavat muuttaa asumisen sijaintia tai esimerkiksi asuntonsa kokoa.

"Järjestelmää väärinkäytetään"

Myös hakijan tulot vaikuttavat asukasvalintaan. Valtioneuvoston asetus tulorajoista poistettiin kymmenisen vuotta sitten, mutta näillä näkymin se on tulossa takaisin. Tällä hetkellä tulorajojen tulkinnasta on olemassa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ohjeistukset. Kilven mielestä järjestelmä on huono.

– Vuosien saatossa kriteerit ovat vääristyneet. Kukaan ei oikeasti tiedä, millä perusteilla asuntojen hakijat loppujen lopuksi järjestäytyvät jonossa. Järjestelmää väärinkäytetään ja tilanne muuttuu sellaiseksi, ettei hakijamäärän vähentämiseen löydetä ratkaisuja.

"Seurauksia vaikea arvioida"

Espoon Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Seppo Kallio kertoo, että hakijan nykyisellä kunnalla on merkitystä haussa, jos muut kriteerit hakijoiden välillä ovat tasavertaiset.

Kallion mukaan maahanmuuttajien määrään liittyvistä haasteista on keskusteltu, mutta mitään konkreettisia ratkaisuja ei ole vielä tehty.

– Uskon, että tällä hetkellä sitä ei tiedä kukaan. Seurauksia on vielä hankala ennakoida. Oleellista on, että asuntokantaa on riittävästi, riippumatta siitä, mistä hakijat tulevat. Jokainen uusi pääkaupunkiseudulle tulija lisää asuntojen kysyntää. Siihen voidaan vastata ainoastaan lisäämällä asuntotuotantoa.

Kallio arvioi, että noin vuoden kuluttua nähdään seuraukset siitä, kuinka turvapaikanhakijat vaikuttavat asuntomarkkinoihin pääkaupunkiseudulla.

– Suunnilleen silloin turvapaikanhakijat asettuvat aloilleen. Nythän heidät majoitetaan vastaanottokeskuksiin.

Jo neljännes vieraskielisiä

Tällä hetkellä vuokralaisista noin neljännes puhuu jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään. Kallion mukaan määrään vaikuttavat vieraskielisten ruokakuntien koot, jotka ovat keskimäärin suurempia kuin suomalaisilla.

– Vieraskielisten määrä kasvaa luonnollisen väestön kasvun seurauksena nopeammin, sillä heille syntyy enemmän lapsia kuin suomalaisille.

Kalliolla on yksinkertainen ratkaisu asunnontarpeen lisääntymiseen.

– Määrätietoinen, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisääminen. Pääkaupunkiseutu on Suomen aivot, keuhko ja sydän. Täällä on pystyttävä vastaamaan väestön kasvuun.

Kuvassa: Maahanmuuttajien asumiskoulutuksessa toimiva Adan Abdi katselee asumiskoulutuksessa käytettävän asunnon parvekkeelta Espoon Suvelassa 26. elokuuta 2011. Suvelassa on Espoon kaupungin vuokra-asuntoja, joissa asuu paljon maahanmuuttajia.

https://www.suomenuutiset.fi/maahanmuuttajat-vievat-kuntalaisten-vuokra-asunnot/

[Atte Saarela]

Vasemmistolaisten ajattelu siirtyy johonkin ihan toiseen universumiin heti kun aletaan puhua maahanmuuttajista .. Kaikki ne hankalat ongelmat joita on ollut Suomessa jo ennestään kuten työttömyys ja asuntopula eivät enää heille merkitse mitään, ja vasemmistolaisen mielestä on täysin itsestäänselvää että helpot ratkaisut esimerkiksi asuntopulaan ovat varmasti olemassa, koska "hyvälle ihmiselle" mikään ole mahdotonta. Psykologiassa tällainen ajattelu liittyy esimerkiksi narsistiseen tai muuten epäkypsään persoonallisuuteen.

[Ink Visitor]

Joku voisi ystävällisesti kerto mitä vattua on "asumiskoulutus", pottunokka ei ymmärrä...

[kultturelli marssilainen]

Joku voisi ystävällisesti kerto mitä vattua on "asumiskoulutus", pottunokka ei ymmärrä...

Boldaus oma.

Matja Manninen esitteli Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n Voimanpesä -tutkimus- ja kehittämishanketta, jonka päätavoitteena on ehkäistä perheiden asunnottomuutta. Kaikessa hankkeessa tehdyssä asiakastyössä korostuu asiakkaan kohtaaminen kokonaisvaltaisesti, voimaantuminen ja verkostotyö.

Espoossa hankkeen asiakkaista noin joka viides on maahanmuuttajataustainen. Siksi yhteistyössä Espoonkruunu Oy:n kanssa on aloitettu maahanmuuttajille suunnattu asumiskoulutus. Asumiskoulutuksesta vastaava Adan Abdi kertoi erityisesti "Maahanmuuttajasta naapuriksi" -pilottihankkeesta, jossa maahanmuuttajataustaisille asukkaille kerrotaan muun muassa asumisen oikeuksista ja velvollisuuksista. Monelle maahanmuuttajalle täysin uusia asioita uuden kotimaan lisäksi voivat olla esimerkiksi kotivakuutus, asunnon kuntokortti tai vastuunjakotaulukko, jotka voivat aluksi tuntua oman uskonnon lähtökohdista vierailta asioilta tai ikäviltä velvollisuuksilta, mutta voivat loppujen lopuksi olla keinoja suojella omia oikeuksiaan. Adan Abdi kertoi, että Espoossa tehdään paljon yhteistyötä eri toimijoiden, kuten kiinteistöyhtiön, maahanmuuttajajärjestöjen ja moskeijan kanssa. Kaiken työn tavoitteena on ehkäistä asunnottomuutta, mutta myös lisätä asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta. Maahanmuuttajan on tärkeä tuntea itsensä naapuriksi, ei pelkästään maahanmuuttajaksi, totesi Adan Abdi.

[Eino P. Keravalta]

Arvionsa Metso perustaa arvioon noin 40 000 turvapaikanhakijan tulosta Suomeen tänä vuonna.

Jaha. Entä sitten kun niitä on vaalikauden lopulla 400 000?

No se tulee tietysti yllätyksenä asiantuntijoille.

[Mr.Reese]

Toisessa uutisessa puhuttiin 10k:sta kontteja. En ymmärrä silloin tätä ongelmaa. Onhan noita toreja Hki.

[Eino P. Keravalta]

Asunnottomuus uhkaa räjähtää käsiin Espoossa – tuhansia turvapaikanhakijoita tulossa asuntojonoon

Eihän turvapaikanhakijoiden pitäisi mitenkään vaikuttaa suomalaisten asuntojonoihin tai asuntotilanteeseen.

On paitsi järjetöntä ja moraalitonta, myös käytännössä mahdotonta, että turvapaikanhakijoita majoitetaan pohjoismaiset standardit täyttäviin kerrostaloasuntoihin.

Turvapaikanhakija on hakemassa turvaa. Hän ei ole korottamassa elintasoaan tai etsimässä ilmaista elämää. Hän on iloinen, jos vain pääsee sodan jaloista pois - olkoon asumuksena sitten vaikka parakki tai telttakylä. Ja vielä iloisempi turvapaikanhakija on, jos hänelle tarjotaan ilmaista ruokaa.

Tämä kaikki ei suhteellisesti ottaen niin paljoa maksa: telttakyliä, joihin voidaan mahduttaa tuhansia ihmisiä, tuhansia litroja hernekeittoa ja kaalisoppaa, lahjoituksilla saatuja vaatteita. Rahaa näille ei tietenkään tarvitse tarjota, koska he jo saavat ilmaiseksi asumisen, vaatteet, ruuan ja terveydenhoidon. Sitäpaitsi turvapaikanhakijahan on maassa vain väliaikaisesti ja palaa kotimaahansa heti, kun uhka siellä on väistynyt.

[falco]

Matja Manninen esitteli Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n Voimanpesä -tutkimus- ja kehittämishanketta, jonka päätavoitteena on ehkäistä perheiden asunnottomuutta. Kaikessa hankkeessa tehdyssä asiakastyössä korostuu asiakkaan kohtaaminen kokonaisvaltaisesti, voimaantuminen ja verkostotyö.

Espoossa hankkeen asiakkaista noin joka viides on maahanmuuttajataustainen. Siksi yhteistyössä Espoonkruunu Oy:n kanssa on aloitettu maahanmuuttajille suunnattu asumiskoulutus. Asumiskoulutuksesta vastaava Adan Abdi kertoi erityisesti "Maahanmuuttajasta naapuriksi" -pilottihankkeesta, jossa maahanmuuttajataustaisille asukkaille kerrotaan muun muassa asumisen oikeuksista ja velvollisuuksista. Monelle maahanmuuttajalle täysin uusia asioita uuden kotimaan lisäksi voivat olla esimerkiksi kotivakuutus, asunnon kuntokortti tai vastuunjakotaulukko, jotka voivat aluksi tuntua oman uskonnon lähtökohdista vierailta asioilta tai ikäviltä velvollisuuksilta, mutta voivat loppujen lopuksi olla keinoja suojella omia oikeuksiaan. Adan Abdi kertoi, että Espoossa tehdään paljon yhteistyötä eri toimijoiden, kuten kiinteistöyhtiön, maahanmuuttajajärjestöjen ja moskeijan kanssa. Kaiken työn tavoitteena on ehkäistä asunnottomuutta, mutta myös lisätä asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta. Maahanmuuttajan on tärkeä tuntea itsensä naapuriksi, ei pelkästään maahanmuuttajaksi, totesi Adan Abdi.

Siis miten oman uskonnon (lue:islam) lähtökohdista vakuuttaminen, asunnon kunnossapito tai selkeä vastuujako voivat tuntua vierailta tai ikäviltä velvollisuuksilta? Kunhan kysyn.

[Eino P. Keravalta]

Miten voi olla mahdollista, että systeemi yskii jo nyt, kun tulijoita on vain muutama kymmenen tuhatta?

Eikö olla tajuttu, että tulijoita voi seuraavan kymmenen vuoden aikana olla viisi miljoonaa?

Tällä tulijavauhdilla maahan tulee 100 000 ilmaista elämää etsivää vuodessa. Kymmenessä vuodessa se tarkoittaa miljoonaa. Ja kun jokainen näistä käyttää perheenyhdistämisen mahdollisuutta ja tuottaa Suomeen muutaman sukulaisen tai 'sukulaisen', määrä nousee viiteen miljoonaan. Ihan lähivuosina.

Mutta ei hätää: nyt vain jokainen kunta ottamaan velkaa 20 miljardia ja rakentamaan asuntoja kaikkein heikoimmassa asemassa oleville - suomalaisista kodittomista ei niin väliä. Ja tämä tietysti toimii vetovoimatekijänä, joten seuraavalla kymmenvuotiskaudella asuntoja ei tarvitakaan enää vain viidelle miljoonalle, vaan ehkä seitsemälle tai viidelletoistamiljoonalle ihmiselle.

Mutta eihän se mitään. Meillä on kuulemma varaa. Ja jos ei ole, niin otetaan lapsilisistä kymppi pois ja korotetaan ylinopeussakkoja. Kyllä se siitä!

[Oho]

Miksi maahanmuuttajat saavat itse valita, mihin kaupunkiin he haluavat mennä? Miksei valtiovalta ripottele heitä tasaisesti ympäri Suomea maaseudulle, jotka ovat muuttotappioalueita muutenkin?

Saahan suomlainenkin valita, mutta Helsinkiin halajava suomalainen on harvemmin asunnoton joten uudet ja ehommat uus-suomaliset menevät asuntojonoissa ohi että heilahtaa.

[kultturelli marssilainen]

Tämä kaikki ei suhteellisesti ottaen niin paljoa maksa: telttakyliä, joihin voidaan mahduttaa tuhansia ihmisiä, tuhansia litroja hernekeittoa ja kaalisoppaa, lahjoituksilla saatuja vaatteita.

Tuossa skenaariossa pahin ongelma on se, että kun tuollaista on joku aika tehty, keksii joku, että saman tulee riittää myös pienituloisille suomalaisille, muuhan olisi rasismia.

Ne, jotka on varaa pitää pysyvästi, asutettakoon normaaleihin asuntoihin - mahdollisesti omiin taloihinsa, kunnes oppivat suomalaisille tavoille. Käännytystä odottavat olkoon teltoissa tai parakeissa, tai jos niiden vartiointi on liian vaikeaa, vankiloissa. Tärkeää ei kuitenkaan ole se, miten tulijat asutetaan. Tärkeää on se, että ne tulijat joihin ei ole varaa, poistuvat.

[Kemolitor]

Asunnottomuus uhkaa lähteä taas kasvuun

Pääkaupunkiseudulla elää tuhansia ihmisiä vailla kotia.

Pelkästään Helsingissä oli viime vuoden lopussa 3 500 yksin elävää asunnotonta, ilmenee Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tilastoista.

Helsingissä heidän määränsä kuitenkin väheni vuodesta 2013 noin 600:lla.

Helsingin kaupungin asumisen tuen päällikkö Taru Neiman pitää asunnottomuuden vähenemisen syinä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi rakennettuja asuntoja ja asumisyksiköitä.

Helsinki pyrkii Neimanin mukaan myös ehkäisemään asunnottomuutta esimerkiksi asumisneuvonnalla. Neuvontaa tarjotaan helsinkiläisille, joita esimerkiksi painavat vuokravelat tai joita uhkaa häätö.

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu uhkaa kuitenkin kääntää asunnottomuusluvut taas nousuun. Seuraava asunnottomuusluku lasketaan marraskuussa.

– Siihen turvapaikanhakijoiden määrä ei tuo vielä suurta nousua, mutta arviomme mukaan ensi vuonna tilanne on toinen, Neiman sanoo.

Helsingissä oleskelee noin 3 000 turvapaikanhakijaa.
-----

Koko juttu:
HU: Asunnottomuus uhkaa lähteä taas kasvuun

[RP]

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/326898-asunnottomuus-uhkaa-rajahtaa-kasiin-espoossa-tuhansia-turvapaikanhakijoita-tulossa

Yksityiskohtana pisti silmään, että vaihteeksi on päässyt Elmi lehteen muutakin kuin käräjäoikeuden kautta.

[guest7001]

Suomessa ovat julkiset menot pelkästään kasvussa. Koko ajan, loputtomasti.

Veroja tarvitaan lisää. Sosiaalista asumista tarvitaan lisää. Asumistukia tarvitaan lisää (asumistukimenot kasvoivat reilussa vuodessa 600 miljoonaa Euroa). Vastaanottokeskuksia tarvitaan lisää. Vanhusten tukipalveluita, huostaanottoa, jne. jne.

Koko ajan kasvatetaan julkisia menoja ja veroastetta, vaikka pitäsi tehdä täsmälleen päinvastoin. Tällä veroasteella tänne ei investoi kukaan, eikä yksityisiä työpaikkoja synny.

Vuosittain Suomesta katoaa kymmeniä tuhansia yksityisen sektorin työpaikkoja (näiden menojen maksajia). Teollisuus on aika pitkälle lähtenyt jo. Pelkästään teknologiateollisuudesta katosi lyhyessä ajassa yli 40.000 työpaikkaa. Samaan aikaan yksityistetyn sosiaalipuolen palkkasumma kasvaa nopeasti.

Onko tämä maa tullut lopullisesti hulluksi? Eikö näillä ihmisillä ole mitään käsitystä siitä, että maksajia ei ole? Suomi on talouden syöksykierteessä ja nämä sekopäät vain pohtivat, miten rahaa voisi polttaa entistä nopeammin.

Olen ihan aidosti ihmeissäni.

[Nuivake]

^
Yrittäjänä en voi olla kuin absoluuttisen samaa mieltä.

[MikkoAP]

Vaikea sanoa, ovatko päättäjät rehellisen tyhmiä vai yksinkertaisesti pahoja. Ehkä enimmäkseen tyhmiä, joita pahat ohjailevat.

[Pennit ja markat]

http://www.helsinginuutiset.fi/blogi/331043-valtio-pettaa-paakaupunkiseudun

28.10.2015 - 08.00
TOIMITUKSELTA
Valtio pettää pääkaupunkiseudun

(PÄÄKIRJOITUS) Kenen etu on, että Suomen nopeimmin kasvavalle metropolialueelle ei saada rakennettua riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja?

Kukaan ei myönnä vastustavansa kohtuuhintaisuutta, mutta maan hallituksen viimeaikaiset toimet antavat aihetta ihmetellä asiaa.

Kun edelliset hallitukset solmivat Helsingin seudun kuntien kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä sopimuksen, molemmat osapuolet sitoutuivat nostamaan asuntotuotantotavoitteita.

Valtio sitoutui tukemaan uusien alueiden infrastruktuurin rakentamista, jos kunnat puolestaan kaavoittavat aiempaa enemmän asuntoja.

Tällainen toiminta on pitkäjänteistä työtä, mutta nyt hallitus päätti arvioida sopimukset uudestaan. Sen seurauksena pääkaupunkiseudun ja metropolialueen kehittämishankkeilta ollaan vetämässä rahat asiallisesti kokonaan pois.

Käytännössä se tarkoittaa, että vain vähän aikaa sitten tehdyt ja osin samojen miesten tekemät suunnitelmat romutettiin.

Eikä siinä kaikki. Myös valtion asuntorahaston lainaehdot muokattiin sellaiselle korkotasolle, etteivät kohtuuhintaisten ara-asuntojen rakennuttajat, vaikkapa eläkevakuuttajat, pysty enää toimimaan näiden ehtojen varassa.

Tämä tehdään tilanteessa, jossa asuntoja todella kaivattaisiin. Kun seudun kunnat joutuvat parin vuoden sisällä vastaanottamaan suurimman osan Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista, silloin alkaa todellinen asuntohässäkkä.

Mutta valtio todennäköisesti vain pesee kätensä, kun taas kunnat joutuvat pahimmassa tapauksessa vuokraaman suuren määrän kovan rahan vuokra-asuntoja pakolaistarpeisiin. Ja se maksaa!

Risto Hietanen

[Kuli]

http://www.helsinginuutiset.fi/blogi/331043-valtio-pettaa-paakaupunkiseudun

28.10.2015 - 08.00
TOIMITUKSELTA
Valtio pettää pääkaupunkiseudun

(PÄÄKIRJOITUS) Kenen etu on, että Suomen nopeimmin kasvavalle metropolialueelle ei saada rakennettua riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja?

Kukaan ei myönnä vastustavansa kohtuuhintaisuutta, mutta maan hallituksen viimeaikaiset toimet antavat aihetta ihmetellä asiaa.

Kun edelliset hallitukset solmivat Helsingin seudun kuntien kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä sopimuksen, molemmat osapuolet sitoutuivat nostamaan asuntotuotantotavoitteita.

Valtio sitoutui tukemaan uusien alueiden infrastruktuurin rakentamista, jos kunnat puolestaan kaavoittavat aiempaa enemmän asuntoja.

Tällainen toiminta on pitkäjänteistä työtä, mutta nyt hallitus päätti arvioida sopimukset uudestaan. Sen seurauksena pääkaupunkiseudun ja metropolialueen kehittämishankkeilta ollaan vetämässä rahat asiallisesti kokonaan pois.

Käytännössä se tarkoittaa, että vain vähän aikaa sitten tehdyt ja osin samojen miesten tekemät suunnitelmat romutettiin.

Eikä siinä kaikki. Myös valtion asuntorahaston lainaehdot muokattiin sellaiselle korkotasolle, etteivät kohtuuhintaisten ara-asuntojen rakennuttajat, vaikkapa eläkevakuuttajat, pysty enää toimimaan näiden ehtojen varassa.

Tämä tehdään tilanteessa, jossa asuntoja todella kaivattaisiin. Kun seudun kunnat joutuvat parin vuoden sisällä vastaanottamaan suurimman osan Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista, silloin alkaa todellinen asuntohässäkkä.

Mutta valtio todennäköisesti vain pesee kätensä, kun taas kunnat joutuvat pahimmassa tapauksessa vuokraaman suuren määrän kovan rahan vuokra-asuntoja pakolaistarpeisiin. Ja se maksaa!

Risto Hietanen

(PÄÄKIRJOITUS) Kenen etu on, että Suomen nopeimmin kasvavalle metropolialueelle ei saada rakennettua riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja?
.
No tietenkin asuntosijoittajien, gryndereiden, diakonissalaitoksen, SATON, VVOn ja pankkien kaltaiset tahot. Eli ts. hyväveliverkostot ja maantapa kerholaiset.

[Faidros.]

Virolainen rakentaa, somali asuu, suomalainen maksaa kaiken, näinhän se menee...

[Titus]

Suomessa ovat julkiset menot pelkästään kasvussa. Koko ajan, loputtomasti.

Veroja tarvitaan lisää. Sosiaalista asumista tarvitaan lisää. Asumistukia tarvitaan lisää (asumistukimenot kasvoivat reilussa vuodessa 600 miljoonaa Euroa). Vastaanottokeskuksia tarvitaan lisää. Vanhusten tukipalveluita, huostaanottoa, jne. jne.

Koko ajan kasvatetaan julkisia menoja ja veroastetta, vaikka pitäsi tehdä täsmälleen päinvastoin. Tällä veroasteella tänne ei investoi kukaan, eikä yksityisiä työpaikkoja synny.

Vuosittain Suomesta katoaa kymmeniä tuhansia yksityisen sektorin työpaikkoja (näiden menojen maksajia). Teollisuus on aika pitkälle lähtenyt jo. Pelkästään teknologiateollisuudesta katosi lyhyessä ajassa yli 40.000 työpaikkaa. Samaan aikaan yksityistetyn sosiaalipuolen palkkasumma kasvaa nopeasti.

Onko tämä maa tullut lopullisesti hulluksi? Eikö näillä ihmisillä ole mitään käsitystä siitä, että maksajia ei ole? Suomi on talouden syöksykierteessä ja nämä sekopäät vain pohtivat, miten rahaa voisi polttaa entistä nopeammin.

Olen ihan aidosti ihmeissäni.

Voit siis kuvitella mitä Suomi on kahdenkymmenen vuoden päästä kun huipputulijaa lappaa maahan
kymmeniä tuhansia ja työttömyysprosentti hipoo jo helposti kahtakymmentäviittä.

Ainoa keino välttää tuo on ruveta laittamaan tulevaisuuden julkisen sektorin kuormittajia ns tukasta vittuun
eli takaisin mistä tulivat. Ja koskee taantuvasti kaikkia kansallisuuksia joiden maasta ei enää oteta vastaan
itulijoita. Yhteiskuntaa ja työelämää pystytään muokkaamaan pienentyvälle kansalle muttei kuormasta
syöjien ehdoilla ja kasvavilla määrillä.

[Uuno Nuivanen]

seudun kunnat joutuvat parin vuoden sisällä vastaanottamaan suurimman osan Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista

Jahas, päätökset on siis tehty. Valkopako käyntiin heti, paetkoon perheineen ken voi.

"Joutuvat", missä on määrätty, että turvis voi valita ilmaisen asuntonsa sijaintipaikan?

[Raaka banaani]

ja työttömyysprosentti hipoo jo helposti kahtakymmentäviittä.

Enempi jo nyt. Ovat aikalailla tilastoja muokkailleet jo parikymmentä vuotta.

[koli]

Hypo: Asuntokauppa piristyi juuri hallituskriisin alla
.........
Hypossa lasketaan myös, että turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu heijastuu asuntomarkkinoille. Väestön lisäys etenkin kasvukeskuksissa nostaa asuntojen kysyntää ja asumisen hintaa ennenkuin tarjonta ehtii reagoida. Vaarana on, että alueiden hintaerot karkaavat käsistä.

– Korkojen noususta sen sijaan ei tarvitse olla huolissaan

http://yle.fi/uutiset/hypo_asuntokauppa_piristyi_juuri_hallituskriisin_alla/8437309