2015-09-08 Hallitus puuttuu lomiin, ylityökorvauksiin ja sunnuntailisiin

[Dredex]

Viesti, johon kommentoit, ts. keynesiläisen politiikan toimimattomuus, ymmärretään talousasiantuntijoiden piirissä niin, että työn tuottavuus on kasvanut niin paljon, että valtion sijoittamille rahoille ei enää saa vastinetta.
- -

Uusi suuntaus on se, että tehdään jotain järkevää. Eli jos vaikka kansasta on 100000 ihmistä viihdetaiteilijoita yms. niin todellisuudessa he eivät tuota yhtään mitään. Kuitenkin maailmassa on nollasummapeli. Eli jokaisella hetkellä T voidaan ottaa pysäytyskuva maailman tilanteesta. Onko puutetta ruuasta? No, miksi 100000 ihmistä on viihdetaiteilijoina? Onko puutetta asunnoista? No, miksi 100000 ihmistä on viihdetaiteilijoina? Jne... Ymmärrättekö? Kyse on ihan suoraan siitä, mitä tuotetaan ja mitä saadaan aikaan. Mitään puutetta mistään ei olisi, jos valmistettaisiin tarvittavia asioita.

Lisäksi yritykset tuottavat voittoa. Noh, työläisten kannattaisi omistaa yritykset, missä ovat töissä. Tyyliin osuuskunta, tms. Problem solved. Ja kannattaa tutustua myös resurssitalouteen ja Zeitgeist-liikkeeseen.

[Vörå]

Niin, oheiseen käsitteeseen kannattaisi nykytilanteessa perehtyä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Paradox_of_thrift

Kuten myös tähän:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Aggregate_demand

[RP]

Optimistikaan ei enää luota keynesiläiseen ajatukseen kysynnän aktiivisesta hienosäädöstä", kertoo Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen.

Nyt ei ole 1960 eikä 1970-luku. Nykykeynesiläisetkin katsovat, että "normaalioloissa" keskuspankki voi hoitaa työllisyyden ylläpidon aivan hyvin. Ongelma tulee siinä vaiheessa, kun keskuspankin ohjauspanelista loppuu asteikko korkojen jo ollessa nollassa.

Monetarismiin viittaaminen on melko epäonnistunutta siitäkin syystä, että eipä euroalueen toluspolitiikkaa ole hoidettu hyvin edes sen oppien mukaan. Koronnostoja talouden ollessa heikkona, ja jos sitten ideologisesti ei haluta rahaa antaa julkiselle sektorille, niin missä on minun oma henkilökohtainen helikopterirahapakettini?

(tässä samoin kuin velkaelvytyksessä on se huono puoli, että ne ohjauskeinot on luovutettu Suomen päätäntä vallan ulkopuolelle)

[Kokoliha]

Toivon todella, että sairauspoissaolojuttu ei johda siihen, että tullaan sitten flunssassa töihin. - -

Flunssa? Mikä se on? Ikinä en ole ollut poissa mistään flunssan takia.

Se on semmoinen tauti, jossa viluttaa, väsyttää ja räkää lentää nokasta kuin vesihanasta. Välillä yskitään ja pärskitään muuten vaan. Lämpö sahaa siinä 37 ja 38 välillä. Jos et ole koskaan kokenut moista, niin onnittelut. Influenssa on sitten toki jo eri juttu.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ette ole tainneet lukea Timo Soinin tämänpäiväisiä ulostuloja Iltalehdestä ja Iltasanomista, kun on niin kiire haukkua persuja.

Valtiolla on velkaa 106 miljardia. Talousarviosta tuli seitsemättä vuotta peräkkäin negatiivinen eli 5,3 miljardia lisää.

Suomen rikkaista kaksi prosenttia maksaa 16 prosenttia valtion menoista.

Ja sitten.

Se yhteiskuntasopimus, jota tarjottiin SAK:lle aluksi, ei kelvannut. Se olisi ollut paljon kevyempi.

Hallitukselle ei jäänyt vaihtoehtoja ja nyt tulee ruoskaa, koska SAK piti duunarin puolta niin hyvin, ettei mikään käynyt, vaikka kaksi kertaa yritettiin.

Maata johdetaan nyt pakon edessä, kun ei vapaaehtoisuus kelvannut.

Ostovoimaan tämä tietysti vaikuttaa negatiivisesti ainakin alkuun. Toisaalta sopii olettaa, että malli luo työpaikkoja halvemman palkkauksen johdosta.

Miettikää asioita hetki tai kysykää viisaammilta, jos ette tajua yksinkertaisia talouden lainalaisuuksia.

Vai haluatteko te jatkaa kulutusjuhlaa ja panna lastenlapsenne maksamaan?

Täyttä paskaa toi sun kirjoituksesi
Valtion ja kuntiien jättibyrokratia karsimalla, työllistämisen esteitä poistamalla. Kehitysapu ja mamutustouhut, pakkoruotsista luopumalla saataisiin jo tarvittavat säästöt kasaan. Nykyhallitus on tehnyt maltillisia leikkauksia tai lähinnä lisännyt kyseisiä kuluja
Itsekin varmaan olet kuullut mitenkä Uusi-Seelanti sai oman taloutensa kuntoon jokunen kymmenen vuotta sitten. Ostovoimaa tuhoamalla ei koskaan ole luotu työpaikkoja.

[Dredex]

Se on semmoinen tauti, jossa viluttaa, väsyttää ja räkää lentää nokasta kuin vesihanasta. Välillä yskitään ja pärskitään muuten vaan. Lämpö sahaa siinä 37 ja 38 välillä. Jos et ole koskaan kokenut moista, niin onnittelut. Influenssa on sitten toki jo eri juttu.

- Vilu paranee lisäämällä vaatteita.
- Väsymys lähtee nukkumalla enemmän.
- Räkä lähtee nenäliinalla.
- Yskitään jos ja vain jos yskittää.
- Aivastus parantaa eli on terveydeksi.
- Lämpö lähtee vähentämällä vaatteita.

37 - 38. Ihan normaali lämpö. Vai meinaatko, että normaali on 37,5 ja jos se siitä hiukan heittää ylöspäin, niin kyllä sitten jäädään sängyn pohjalle ja juodaan mustaherukkamehua?

[RP]

30-luvulla kun Keynes kirjoitti teesinsä oli halpaa palkata ihmisiä hommiin koska koneita oli vähän.  Pienellä summalla sai siis ihmiset pois työttömyydestä. Nykyään kaivurit ovat korvanneet lapiomiehet ja naulapyssyt vasaran. Tämä tarkoittaa, että nykyään tienpätkän tekeminen tai talon rakentaminen ei työllistä muutamaa ihmistä enempää. Hinta työpaikkaa kohden on siis huomattavan korkea verrattuna 30-lukuun koska tiet ja talot eivät suinkaan ole halventuneet.

Keynesiläinen elvytyspolitiikka tarkoittaa siis käytännössä, että valtio joutuu sijoittamaan valtavia sumia rahaa muutaman ihmisen työttömyyden poistamiseksi.

Jos tuottavuus on (niinkuin onkin) kavanut hurjasti 1930-luvulta, se tarkoittaa sitä, että nuppikohtainen BKT on kasvanut. Ei se sen kummemmaksi muuta tilannetta, jos tehtäväksi otetaan palauttaa täystyöllisyys julkisin investoinnein. Yhä edelleen tarvitaan saman suurusluokan siivu BKT:sta saman väestöosuuden työllistämiseen.

Otetaan esimerkkinä Antti Rinteen ajama Helsingin pisararata, joka maksaisi miljardin. Rata työllistäisi noin 100 ihmistä muutaman vuoden ajan eli kulu olisi kymmenen miljoonia euroja työntekijää kohden. 30-luvulla se olisi työllistänyt tuhansia ihmisiä ainakin kymmenkunta vuotta eli kulu olisi murto-osa nykytasosta.

Näkemäni arviot pisaradan työllistävästä vaikutuksesta ovat aika paljon suuremmat. Kansantalouden tuotanto nyt on monin verroin suurempi nyt kuin 1930-luvulla. Tuo rata olisi maksanut silloisesta BKT:sta huomattavasti suuremman siivun kuin nykyisestä. En näe miksi sen työllistävyys tarvitsisi olla nykyisin suhteessa panokseen (BKT-osuuden ollessa mielekäs yksikkö) sen huonompi

joista moni on ulkomaalainen.

Se ei ole keynesilaisyyden vika sinänsä, että olemme suostuneet järjestelmään, jossa suomalaiset elvytysrahat valuvat mm. Viroon ja Puolaan (aito onglema näissä oloissa).

[Kaptah]

Täältä vielä hallitukselle ja erityisesti Sipilälle pisteet siitä, että tehdään perkele edes jotakin.

Tässä on nyt vuosi toisensa perään väännelty käsiä ja itketty että kun globalisaatio, EU, huono tuuri ja herratiesmikä meitä koettelee, mutta mitään ei voi tehdä kun joku pahoittaa mielensä. No nyt tehtiin. Osa oli hyviä asioita, osa saattoi mennä perseelleenkin. Niitä voi sitten seuraava hallitus tai sitä seuraava perua ja linjata uudestaan, mutta nykyhallitus oli ensimmäinen pitkään aikaan joka osoitti, että asioita voidaan tehdä.

Jos jonkun firman tuotekehitysostasolla istuisi niin aloitekyvyttömiä ihmisiä kuin muutamassa viime hallituksessa, niin siellä ei ikinä rakennettaisi edes ensimmäistäkään prototyyppiä uudesta tuotteesta, kun aina joku epäilisi että mahtaako se toimia ja sen rakentamiseen menee rahaakin. Nykyhallitus sentään käärii hihat ja rakentaa ensimmäisen prototyypin tuotteesta nimeltä Suomi. Tietysti monen mielestä se oli tyhmää ja olisi pitänyt jättää tekemättä kun sen valmistuttua huomattiin siinä vikoja, mutta kun ne korjataan ja tehdään toinen ja kolmas protokierros niin lopulta on kehitetty uusi, toimiva härveli.

Kommentit mamutuksesta ynnä muusta liittyvät tähän ketjuun todella vähän. Vaikka näitä ratkaisuja ei olisi tehty, mamutus olisi jatkunut, ja vaikka nämä tehdään, mamutus jatkuu. Se on täysin tästä erillinen asia ja mamuilun kustannukset ja sivuvaikutukset vituttavat niin rikkaita kuin köyhiä, jotka osaavat ajatella itse.

Kaikista leikkauksiin yms liittyvistä paskoista argumenteista paskin on tässäkin ketjussa toistunut "oikeasti tuottavuus saadaan kasvuun, kun firmat alkavat kehittää parempia tuotteita ja niitä johdetaan paremmin eikä kenenkään tarvitse luopua mistään kivasta. Huono taloustilanne johtuu huonoista yritysjohtajista". Myös yritysjohtajat tekevät virheitä, mutta jos on joku ajatus miten kaikkiin Suomen firmoihin saadaan yhtäkkiä selvännäkijöitä johtoportaaseen, niin estradi on teidän. Suomen nousun laskeminen sen varaan, että meille saadaan maailman ainoat erehtymättömät yritysjohtajat, on aika riskaabelia, ja siihen asti kun erehtymätön sukupolvi saadaan puikkoihin pitää pärjätä jollain muulla edulla.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

No ainakin se hyvä puoli on jotta jossain vaiheessa homataan että nämä ei toimi, ja tuo oikeata tulosta ja ruvetaan ihan oikeasti puuttumaan asioihin jotka tuo oikeasti talouden kilpailukykyä.

[Bigot]

Keynesiläisyydestä:
En ole sen vastustaja. Olen sen vastustaja, että se esitetään (kuten Vöyri) kiistattomaksi kansantalouden perusteoriaksi, kun todellisuudessa se kumottiin jo 60-luvulla monin osin, kuten kansantaloustieteen professori Kanniainenkin sanoi. Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori tietenkin jää tietämykseltään ja uskottavuudeltaan jäsen Vöyrin varjoon, mutta ehkä voisimme todeta keynesiläisyyden olevan edes lievästi kiistanalaisen?

Rahanpainamisen vaikuttamattomuus inflaatioon ei mielestäni ole lainkaan selvää. Mistä tietää, ettei inflaatio olisi nykyistäkin alhaisempaa ilman rahakoneiden puksutusta?

Minä en referoimattomiin ja vasemmistohenkisesti valittuihin linkkeihinne aikaani tuhlaa, mutta alla lisää Wikipediaa keynesiläisyyden ylösnousemuksesta. Nykytilanne ei vaikuta mitenkään selvältä, mutta keynesiläisyys vaikuttaa kuitenkin jääneen jälleen lievästi alakynteen:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/2008–2009_Keynesian_resurgence

Pisararata 30-luvulla vs. nyt: 1930-luvulla se olisi tehty suomalaisilla lihaksilla ja Fiskarsin hakuilla. Nyt se tehtäisiin Siemensin jättiläisporalla.

[Kokoliha]

- Vilu paranee lisäämällä vaatteita.
- Väsymys lähtee nukkumalla enemmän.
- Räkä lähtee nenäliinalla.
- Yskitään jos ja vain jos yskittää.
- Aivastus parantaa eli on terveydeksi.
- Lämpö lähtee vähentämällä vaatteita.

37 - 38. Ihan normaali lämpö. Vai meinaatko, että normaali on 37,5 ja jos se siitä hiukan heittää ylöspäin, niin kyllä sitten jäädään sängyn pohjalle ja juodaan mustaherukkamehua?

Anteeksi, mutta tuo listasi on paskaa. Ja lähemmäs 38 ei ainakaan minulla ole todellakaan normaali lämpö. Ehkä olet vaihtolämpöinen? Tää on nyt ihan oftopiccia, mutta tuo on yksilöllinen juttu. Minulla normi lämpö on vakaasti 36,7, ja jos sitä on lähemmäs 38, niin se on varma merkki siitä, että ollaan sairaana. Toki voit tulla 37.9 lämmössä töihin, siitä vaan. Kunhan et s..na tule tartuttamaan minua. Minä en tule, vaikka en saisi palkkaakaan. Toisin kuin sinä, ajattelen muitakin.

Toki, jos duunisi on kynänpyörittelyä omassa työhuoneessasi, niin siitä vaan. Jos sen sijaan olet maisemakonttorissa, niin eri asia. Ja jos teet kovaa fyysistä duunia, niin siitä sitten vaan telineille laastipaljun kanssa urheasti kuumeisena pikku räntäsateessa. On kokeiltu. Voit saada stahanovilaisen iskurityöläisen mitalin.

[Vörå]

Keynesiläisyydestä:

No, en kyllä muuta mieltäni Kanniaisesta, joka tosiaan on huomattavan kapea-alainen, mutta anyway, antakaamme ajan ja historian ratkaista kiistamme... Jos sitten haluat lukea järkevää tekstiä niin kokeile noita postaamiani linkkejä: sieltä löytyy monia hyvin selkeitä kirjoituksia keynesiläisyydestä, monetarismista ja taloustieteen lähihistoriasta.

[Dredex]

- - Myös yritysjohtajat tekevät virheitä, mutta jos on joku ajatus miten kaikkiin Suomen firmoihin saadaan yhtäkkiä selvännäkijöitä johtoportaaseen, niin estradi on teidän. Suomen nousun laskeminen sen varaan, että meille saadaan maailman ainoat erehtymättömät yritysjohtajat, on aika riskaabelia, ja siihen asti kun erehtymätön sukupolvi saadaan puikkoihin pitää pärjätä jollain muulla edulla.

Kyse ei ole erehtymättömyydestä johtamisessa, vaan siitä, että yleensä johdettaisiin kunnolla / ylipäätään! Johtamisesta olen kirjoittanut toiseen säikeeseen enemmän asiaa: Tuottavuus sakkaa. Toistaiseksi siihen ei ole tullut (edes) vastaväitteitä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Leikkaustarpeesta häipyy jo puolet sillä kun näytetään punakynää turhille lakipykälille ja niitä valvoville virkamiehille. Näin firmojen ja ihmisten resursseja sekä rahaa siirtyy tuottavaan työhön. Nimenomaan lakipykälille pitää näyttää punakynää jotta yalous saataisiin nousuun.

[RP]

Minä en referoimattomiin ja vasemmistohenkisesti valittuihin linkkeihinne aikaani tuhlaa, mutta alla lisää Wikipediaa keynesiläisyyden ylösnousemuksesta. Nykytilanne ei vaikuta mitenkään selvältä, mutta keynesiläisyys vaikuttaa kuitenkin jääneen jälleen lievästi alakynteen:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/2008–2009_Keynesian_resurgence

En tiedä mistä tuon "alakynteen" otit. Paljonhan tuossa oli vanhoja (n. vuoden 2009) puheita ja ennusteita, ja yksittäisenä asiana lama-ajan keynesiläisyyden validisuuden kannalta tärkein on ehkä tuo fiscal multiplier, jossa jälkikäteiset analyysit (IMF ym.) ovat osoittaneet todellisuuden olevan varsin keynesiläisen. 

[Kyklooppi]

Jaa puuttuu vai? Mitä sitten, onhan meillä voimavara.

[Totti]

Keynesiläinen elvytyspolitiikka tarkoittaa siis käytännössä, että valtio joutuu sijoittamaan valtavia sumia rahaa muutaman ihmisen työttömyyden poistamiseksi.

Jos tuottavuus on (niinkuin onkin) kavanut hurjasti 1930-luvulta, se tarkoittaa sitä, että nuppikohtainen BKT on kasvanut.

BKT ei kerro tuottaVUUDESTA yhtään mitään. Se ei ole tuottavuuden mittari, se on tuotOKSEN mittari. BKT siis kerto lantakasan koon, ei kuinka monta lehmää sen tuottamisen tarvitaan.

Otetaan esimerkkinä Antti Rinteen ajama Helsingin pisararata, joka maksaisi miljardin. Rata työllistäisi noin 100 ihmistä muutaman vuoden ajan eli kulu olisi kymmenen miljoonia euroja työntekijää kohden. 30-luvulla se olisi työllistänyt tuhansia ihmisiä ainakin kymmenkunta vuotta eli kulu olisi murto-osa nykytasosta.

Näkemäni arviot pisaradan työllistävästä vaikutuksesta ovat aika paljon suuremmat.

Ne ei pidä paikkansa lähimainkaan. Pisararadan puolestapuhujat liioittelevat luvut ainakin kymmen ellei jopa satakertaisesti. Ydinvoimaloiden rakentaminen sanottiin työllistävän jopa kymmeniä tuhansia suomalaisia. Tosiasiassa ne työllisti satoja suomalaisia ja toistatuhatta miestä kokonaisuudessaan: https://fi.wikipedia.org/wiki/Olkiluoto_3_-ydinvoimalan_rakennushanke#Rakennusty.C3.B6maa

Tällaisille työmaille ei yksinkertaisesti mahdu fyysisesti niin paljon porukkaa kun aurinkoiset ennusteet väittävät.

Kansantalouden tuotanto nyt on monin verroin suurempi nyt kuin 1930-luvulla. Tuo rata olisi maksanut silloisesta BKT:sta huomattavasti suuremman siivun kuin nykyisestä. En näe miksi sen työllistävyys tarvitsisi olla nykyisin suhteessa panokseen (BKT-osuuden ollessa mielekäs yksikkö) sen huonompi

Pisararataa voi toki rakentaa muista syistä, mutta se ei ole työllistävä hanke. Sitä ei voi myydä kansalle elvyttävänä toimena jos hinta työpaikka kohden on miljoonia. Pelkkä ajatuskin on järjetön.

joista moni on ulkomaalainen.

Se ei ole keynesilaisyyden vika sinänsä, että olemme suostuneet järjestelmään, jossa suomalaiset elvytysrahat valuvat mm. Viroon ja Puolaan (aito onglema näissä oloissa).

Toki, mutta kenynesiläinenkin talouspolitiikka on aina riippuvainen reunaehdoista, jotka siis ovat huonot.

[ZemBa]

Eihän tässä muuten mitään mutta olis voineet antaa sunnuntailisän olla. Itsellä tippuu vuosipalkka sen 5% että tuntuu aika turhauttavalta että matalapalkkaisia vuorotyöläisiä rankaistaan sen sijaan että kaikkien palkkoja leikattaisiin vaan tasavertaisesti. Soinihan taisi muuten ennen vaaleja lupailla ettei sunnuntailisään kosketa, että huomaa taas että on sanojensa mittainen mies.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tämä pisararata on hyvä esimerkki siitä miksi taloutemme on viturallaan. http://www.hs.fi/kotimaa/a1416894699172
Investointi ei ole kannattava ja tämmöiset investoinnit juurikin aiheuttavat deflatoorista lamaa.

[Bigot]

Keynesiläisyydestä:

No, en kyllä muuta mieltäni Kanniaisesta, joka tosiaan on huomattavan kapea-alainen, mutta anyway, antakaamme ajan ja historian ratkaista kiistamme...

Meidän kiistammehan ei koske sitä, että onko keynesiläisyys oikeassa, vaan sitä, että mikä sen asema taloustieteen perusteoksissa on? Se ei ole kiistaton totuus, kuten väärin esitit. Lukaisin äsken myös Matti Pohjolan Taloustieteen oppikirjasta Keynes-maininnat ja tilanne on kiistanalainen hänenkin mukaansa.

RP:lle: viimeiset linkkaamani Wiki-artikkelin vuosiluvut olivat 2013, mikä on ihan riittävän tuoretta itselleni paremman puutteessa.

Sunnuntai- ja ylityölisistä samaa mieltä ZemBan kanssa: ne ovat monelle pienipalkkaiselle se ainoa porkkana työssään. Suuripalkkaiset taas eivät niitä ole edes saaneet, joten eivät menetä mitään. Persuun taas 2-1!
Huippuhallitus Kokoomukselle, joka saa kaikessa tahtonsa läpi.

[RP]

Taitaa riittää talouspolitiikka tässä ketjussa osaltani nyt. Totean/toistan omana kantanani, että eurojäsenyys estää Suomea harrastamasta kunnolla sen enempää keynesiläistä kuin monetaristista talouspolitiikkaa. Näissä oloissa vaihtoehdot ovat tiivistetysti eurosta eroaminen, sen hyväksyminen, että suomalaisen keskiluokan (ja sitä köyhempien)  elintaso rappeutuu tai ulkopuolisen ihmeen odottelu . Valitettavasti niin nykyinen kuin edeltävät hallitukset kateselevat vaihtoehtojen 2) ja 3) perään. Vaihtoehtoon kaksi voi jopa sopia massiivinen maahanmuutto ulkomailta.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Taitaa riittää talouspolitiikka tässä ketjussa osaltani nyt. Totean/toistan omana kantanani, että eurojäsenyys estää Suomea harrastamasta kunnolla sen enempää keynesiläistä kuin monetaristista talouspolitiikkaa. Näissä oloissa vaihtoehdot ovat tiivistetysti eurosta eroaminen, sen hyväksyminen, että suomalaisen keskiluokan (ja sitä köyhempien)  elintaso rappeutuu tai ulkopuolisen ihmeen odottelu . Valitettavasti niin nykyinen kuin edeltävät hallitukset kateselevat vaihtoehtojen 2) ja 3) perään. Vaihtoehtoon kaksi voi jopa sopia massiivinen maahanmuutto ulkomailta.

Voisikohan Uuden seelannin uudistuksen  malli sopia Suomeen?

[ZemBa]

Keynesiläisyydestä:

No, en kyllä muuta mieltäni Kanniaisesta, joka tosiaan on huomattavan kapea-alainen, mutta anyway, antakaamme ajan ja historian ratkaista kiistamme...

Meidän kiistammehan ei koske sitä, että onko keynesiläisyys oikeassa, vaan sitä, että mikä sen asema taloustieteen perusteoksissa on? Se ei ole kiistaton totuus, kuten väärin esitit. Lukaisin äsken myös Matti Pohjolan Taloustieteen oppikirjasta Keynes-maininnat ja tilanne on kiistanalainen hänenkin mukaansa.

RP:lle: viimeiset linkkaamani Wiki-artikkelin vuosiluvut olivat 2013, mikä on ihan riittävän tuoretta itselleni paremman puutteessa.

Sunnuntai- ja ylityölisistä samaa mieltä ZemBan kanssa: ne ovat monelle pienipalkkaiselle se ainoa porkkana työssään. Suuripalkkaiset taas eivät niitä ole edes saaneet, joten eivät menetä mitään. Persuun taas 2-1!
Huippuhallitus Kokoomukselle, joka saa kaikessa tahtonsa läpi.

Jos ei muuta niin AY:t saisi muuntaa työehtosopimuksia niin ettei enään voida viikonlopputöihin pakottaa, niin kun tällä hetkellä työnantaja tietyillä aloilla voi.

[Penan kaveri Eki]

Älä nyt höpise. BKT on ihan yhdentekevä mittari, joka ei kerro mitään talouden kestävyydestä.

Valtion palkkaama henkilö ei koskaan voi maksaa nettomääräisesti veroja, se on mahdottomuus ellei verot ole yli 100%, harvoin ovat.

Työtönkin maksaa veroja. Työttömyyskorvaus on veronalaista tuloa ja työtön maksaa myös arvonlisäveroja siinä missä muutkin.

Työtön on siten aina halvempi valtiolle kun sama henkilö palkattu valtiolle niin kauan kun palkka on korkeampi kun työttömyyskorvaus, yleensä on.

Siitä on vähä aikaa, kun luin Hankenissa talousmatikkaa, mutta ehkä näin (Staffan Ringbom voi sitten korjata jos tässä nyt tyrin):

a) Henkilö X on valtiolla töissä ja hänen palkkansa on Y josta hän maksaa veronsa Z. Hänen kulunsa valtiolle on siis Y-Z. Hän tuottaa lisäksi valtiolle lisäarvoa joka arvo on W.

b) Henkilö A on työtyön, ja hänen työttömyysturvansa on B ja hän maksaa siitä veroa C. Hänen kulunsa valtiolle on siis B-C ja hänen valtiolle tuottama lisäarvio on 0.

Eli jos W > 0 (virkamies tuottaa lisäarvoa ) ja:

  Y – Z = W ja
  B – C = 0

Tarkoittaa, että niin kauan kuin Y - Z (virkamies X:n lisäarvo) on isompi kuin B – C (työttömän Herra A:n työttömyssturvan ja veron välinen ero), niin Herra X (virkamies) on valtiolle tuottavampi kuin Herra A (työtön).

[CaptainNuiva]

Tämä pisararata on hyvä esimerkki siitä miksi taloutemme on viturallaan. http://www.hs.fi/kotimaa/a1416894699172
Investointi ei ole kannattava ja tämmöiset investoinnit juurikin aiheuttavat deflatoorista lamaa.

Niin niin mutta on se hirveen kiva niiku silleen että jos stadilaiselle virheelle tulee mieleen lennähtää virhe-konferenssiin vaikka Indonesiaan niin ei tarvitse tämän potea huonoa omaatuntoa siitä että matkaa kentälle saastuvalla Bussilla....ja sitä paitsi, mitä muissa maissa ajatellaan siitä että stadissa ei pääse junalla keskustan ja lentoaseman väliä kun muuallakin pääsee....Ainekin jossain.
Semmoinen radan puuttumattomuus pistää hävettämään olla hyvä suomalainen.

[Lasse]

Petos-2015 Nagaikka-suunnitelman sunnuntaityöraippa ei kosketa juurikaan konttorirottia, se koskee meitä vuorotyötätekeviä taakan kantajia. Omalla kohdallani vuorotyölisät ovat noin 20% koko vuoden tuloista.  Vuorotyölisät tulevat siitä, että vuorotyöt kuormittavat ihmistä huomattavasti enemmän, kuin 9-17 työaika ja itse asiassa lyhentävät elinikää ja altistavat kuormittavuudesta johtuen erilaisille infektioille ja muille sairauksille.

...

Ei voi kuin ihmetellä perussuomalaisten takinkääntöä ja hymyssä suin työläisäänestäjiensä naamalle lorottamista.

Vuorohommissa olen itsekin, ja sattuu nahkalompsaan sen verran, et nyt ei naarata.

Kiitti vitusti Jabba the Hutt plus rikostoverit.

Wippajei ja VOKkeja pukkaa, mua ei kohta kiinnosta paskaakaan.

Chop wood, carry water...

[Totti]

Älä nyt höpise. BKT on ihan yhdentekevä mittari, joka ei kerro mitään talouden kestävyydestä.

Valtion palkkaama henkilö ei koskaan voi maksaa nettomääräisesti veroja, se on mahdottomuus ellei verot ole yli 100%, harvoin ovat.

Työtönkin maksaa veroja. Työttömyyskorvaus on veronalaista tuloa ja työtön maksaa myös arvonlisäveroja siinä missä muutkin.

Työtön on siten aina halvempi valtiolle kun sama henkilö palkattu valtiolle niin kauan kun palkka on korkeampi kun työttömyyskorvaus, yleensä on.

Siitä on vähä aikaa, kun luin Hankenissa talousmatikkaa, mutta ehkä näin (Staffan Ringbom voi sitten korjata jos tässä nyt tyrin):

a) Henkilö X on valtiolla töissä ja hänen palkkansa on Y josta hän maksaa veronsa Z. Hänen kulunsa valtiolle on siis Y-Z. Hän tuottaa lisäksi valtiolle lisäarvoa joka arvo on W.

b) Henkilö A on työtyön, ja hänen työttömyysturvansa on B ja hän maksaa siitä veroa C. Hänen kulunsa valtiolle on siis B-C ja hänen valtiolle tuottama lisäarvio on 0.

Eli jos W > 0 (virkamies tuottaa lisäarvoa ) ja:

  Y – Z = W ja
  B – C = 0

Tarkoittaa, että niin kauan kuin Y - Z (virkamies X:n lisäarvo) on isompi kuin B – C (työttömän Herra A:n työttömyssturvan ja veron välinen ero), niin Herra X (virkamies) on valtiolle tuottavampi kuin Herra A (työtön).

Minä puhun VEROISTA, siis fiskaalisesta erästä valtion budjetissa. Julkisella sektorilla oleva ihminen ei voi maksaa nettomääräisesti veroja. Se on matemaattinen mahdottomuus niin kauan kun veroprosentti on alle 100%.
Lisäarvo on täysin eri keskustelu ja aina myös subjektiivinen määre, kuka arvostaa mitäkin.

Niin kauan kun valtio ottaa lainaa rahoittaakseen julkisen sektorin toiminnan, julkinen sektori tuottaa myös nollan arvoista lisää ainakin lainan raha-arvon verran. Tämä nollaa tuottava osa kannattaa leikata pois. Siitä on kyse.

[Bigot]

Vuorohommissa olen itsekin, ja sattuu nahkalompsaan sen verran, et nyt ei naarata.

Kiitti vitusti Jabba the Hutt plus rikostoverit.

Wippajei ja VOKkeja pukkaa, mua ei kohta kiinnosta paskaakaan.

Chop wood, carry water...

Tässä alkaa aika monella nuivalla tulemaan mieleen, että onko mamutuksen vastustaminen tämän väärtiä? Harvan omaan elämään mamut vielä iskevät niin konkreettisesti. Että kannattaisiko sittenkin äänestää demareita oman lompakon takia, vaikka ovatkin negrofiilejä? Ajavat kuitenkin duunarin asiaa, eivätkä pelkkää hevonpaskaa.

Ja vielä kun tilanne on se, ettei hallituskaudella maahan olisi tullut yhtään haittamamua enempää, vaikka SDP olisi Persujen tilalla. Saa olla HC-nuiva, että äänestää omasta lompakosta satasia kuukaudessa vieviä persuja 2019.

[Penan kaveri Eki]

Minä puhun VEROISTA, siis fiskaalisesta erästä valtion budjetissa. Julkisella sektorilla oleva ihminen ei voi maksaa nettomääräisesti veroja.

Tuossa olet oikeassa, mutta kun jätät lisäarvon huomioimatta, niin esim. kuka tahansa julkisten palkkalistoille tuleva hoitsu kannattaa jättää palkkaamatta, koska kustannus.

Ideaalitilanteessa hoitsun lisäarvo olisi sama riippumatta siitä, onko hän yksityisen vai valtion leivissä -> Juu, tiedän että näin ei ehkä ole ja siksi hoitsut palkataan mieluummin yksityiselle puolelle.

[Supernuiva]

En rehellisesti sanottuna jaksanut lukea ketjua läpi - ottaa päähän - tästä johtuen en tiedä, onko tätä seuraavaa näkökulmaa vielä käsitelty.

Ei kai nyt kukaan luule, että ylityökorvauksien pienentäminen lisää työpaikkojen lukumäärää. Käytännössä ylityökorvauksien pienentäminen tarkoittaa sitä, että nykyisillä työntekijöillä teetetään mieluummin pitkää päivää kuin palkattaisiin uusi työntekijä.

Yksi ideologinen syy ylityökorvauksien taustalla on ollut pyrkimys taata työntekijöille riittävästi lepoa, lisäksi ylitöiden ollessa kalliita, työnantajille saattaa tulla suuri kiusaus palkata lisää työvoimaa, jolloin yhden tehdyn työtunnin hinta laskee kalliiden ylityötuntien poistuessa.

Työttömyyttä tämä muutos ei vähennä, päinvastoin. Verotulojen määrä vähenee myös ylityökorvauksien pienentyessä.

Joillain ihmisillä on suuri viha suomalaista perusduunaria kohtaan. Juontaako tämä juurensa jopa lähes sadan vuoden taakse, sisällissotaan ja kommunismin inhoon?