Koska 500 000 työttömän raja ylitetään?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Itse veikkaan että hallitus tekee kaikkensa jotta vasta Soinin hallituksen aikana luvut saadaan nousuun. Leikkikoulua ja työharjoittelua kohta luvassa. Jos homma repeää nopeasti käsiin niin jo 2014 aikana voi mennä puolimiljoonaa rikki.

[VeePee]

Eiköhän se työttömyys jo nyt ole puolen miljoonan pahemmalla puolella. Lukua pidetään keinotekoisesti alhaalla tempputyöllistämisellä, huuhaa-kurssituksella ja tilastoimalla osa työttömistä työvoiman ulkopuolella oleviksi.

[Jouko]

Oletan että se on jo ylitetty. Pelkkää tilastokikkailua että luku on saatu pienemmäksi.

[Nuivanlinna]

Oletan että se on jo ylitetty. Pelkkää tilastokikkailua että luku on saatu pienemmäksi.

Olen samaa mieltä. Kikkailuilla saadaan aikaiseksi alemmat luvut. 1993 joulukkussa oli n.1900000 työllistä ja tuohon aikaan vielä työpaikasta puhuttaessa takoitettiin kokopäivätyötä 5pv viikossa.

[Marius]

Oletan että se on jo ylitetty. Pelkkää tilastokikkailua että luku on saatu pienemmäksi.

Näin tuumin minäkin.
Btw, olikoos se Kekkonen, joka julisti "kansallisen hätätilan" kun työttömiä oli 50 000 ?

Miten siis yhteiskuntamme nykyistä tilaa pitäisi luonnehtia, vai ovatko kaikki määritelmät jo menettäneet merkityksensä, suhteellisuustajun kera ?

[Maisterinna]

Onneksi työpaikkojen lisäämiseen on ratkaisu:

(http://hommaforum.org/kuvia/portal/pakolaiskeskusluotyopaikkoj.jpg)

Sori, vanha.

[Kuvio]

Onneksi työpaikkojen lisäämiseen on ratkaisu:
Sori, vanha.

Karrrjuvaan työvoimapulaanhan se ratkaisu on keksittävä, hyvä että vähäsen intistä ja Nokialtakin poistivat väkeä jottei karrrju liiaksi.

[nuiv-or]

On jo ylitetty.

[VeePee]

Mites sitten se porukka, joka lasketaan työvoiman ulkopuolella olevaksi? Kuinka paljon heitä on poislukien neljä ensimmäistä ryhmää ja keskittyen kohtaan "muut työvoiman ulkopuolella olevat". Eikös sinne ole siivottu aika iso porukka? Nuoria 15-29 vuotiaita kyseisessä ryhmässä oli v.2008 noin 50 000. Vai muistanko nyt väärin?

Työvoiman ulkopuolella olevat
0-14-vuotiaat
opiskelijat, koululaiset
eläkeläiset
varusmiehet, siviilipalvelusmiehet
muut työvoiman ulkopuolella olevat

Edit:
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tällainen luku vuodelle 2010:

Koko maa   
Muut työvoiman ulkopuolella olevat   
Molemmat sukupuolet 187 875

Joko mennään yli puolen miljoonan?

[Maisterinna]

Kelan tiedotteen mukaan opintotukea sai 2011 83000 yliopistolaista ja 84000 ammattikorkeakoululaista. Näistä 167000 ihmisestä osan uskoisin opiskelevan koska töitäkään ei ole ja valmistuvan aikanaan kortistoon. Jo vuonna 2009 uutisoitiin, että 2008 valmistui 22000 maisteria ja 1525 tohtoria, ja työttömiä maistereita oli valtava määrä eli 8400 ja tohtoreita 332. Mitkähän ovat 2012 luvut?

Itsensä sivistäminen toki itsessään on tärkeää, ja on parempi notkua yliopistolla kuin raapia kotona per***tään. Kalliiksihan touhu tosin tulee. Jos seula olisi tiukempi ja sisään otettaisiin vain ne, joilla on oikeasti mahdollisuuksia työllistyä alalla, meillä olisi kortistossa ehkä 30000 lisänimeä.

[Kuvio]

Jos ainoastaan ne joille on jo suojatyöpaikka luvassa sen käyvät, niin tulee vielä paljon kalliimmaksi koska siihen joukkoon ei montaa virallisen pätevyyden lisäksi töihin kykenevää mahdu.
Työttömiä kurssittavat muuten paljon kalliimmilla kursseilla.

[Veikko]

Virallisesti tuskin koskaan. Uuskielisyydellä, tilastollisella kikkailulla ja median suosiollisella avustuksella jo pelkästään työttömyyden käsite hämärretään ja todelliset luvut pilkotaan sekaviin fraktioihin.

Tärkeintä on huolestua "työvoimapulasta" ja käyttää tätä iskulausetta maahanmuuton kiihdyttämiseen.

[tyhmyri]

^Tuossa on sellainen perustavanlaatuinen yleisessä keskustelussakin tavallinen harhaluulo, jonka mukaan olisi olemassa jokin tietty "koulutustasoa vastaava työ". Meillä, siis työnantajallani, ei ole vuosiin ollut kuin erittäin vähän hommia jossa perinteisellä ammattikoulutuksella pärjäisi. Tämä siis varsinaisen liiketoiminnan puolella. Siinä missä ennen oli luku- ja kirjoitustaitoinen on nyt ammatillisen koulutuksen saanut. Siinä missä ennen oli ammatillisen koulutuksen saaneita on nyt usein amk-tutkinnon suorittaneita tai muita alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Vanhoissa "merkonomihommissa" on ekonomeja ja niin edelleen. Harva DI tai ekonomi on oikeasti niin hyvä, että heistä olisi vaativampiin hommiin.

Samalla kuitenkin on niin, että vanhat merkonomin tai opistoinssin hommat ovat muuttuneet sen verran vaativammiksi, että alempi korkeakoulututkinto ei meinaa riittää noin alan yleissivistysmielessä. Osaamisvaatimukset ovat kasvaneet todella rajusti viimeisten 20-30v aikana.

Työtehtävien vaativuuden kasvu on tuottanut oman vaikutuksensa tuohon koulutusilluusioon. Jos kaverin isä on DI, niin vasta valmistunut DI ei enää automaattisesti saa suhteellisesti ajateltuna vanhoja DI:n hommia vastaavia tehtäviä. Kyllä jos kykyjä riittää, niin eteneminen on taattua. Mutta työtehtävien vaativuus on tosiaan kasvanut rajusti. Valmistuneiden ja monien työnantajien asenteet eivät kuitenkaan ole vielä skaalautuneet oikealle tasolle.

[Daemonic]

Ylitetty ajat sitten. Tuskin ollaan kaukana miljoonastakaan... Jos lasketaan "työttömiksi" kaikki nekin, jotka eivät pysty työllään itseään elättämään,  niin miljoonakin on paukkunut jo ajat sitten.

[Kuvio]

Amattikoulu(tus) tähtäsi, nimensä mukaan, ammatilliseen koulutukseen ja ainakin ennen se sopeutettiin työmarkkinoiden mukaan.

Ei se ennenkään onnistunut.

[tyhmyri]

Kun yhä useampi pääsee pröystäilemään titteleillään, vaikkei osaamista edes olisi, niin alemman tason työt jäävät helposti huomioitta ja jädään kortistoon odottamaan jotain "koulutusta vastaavaa" työtä.¹ [...]  Vielä 90-luvulla lähes kaikki insinöörit rekrytoitiin jo ennen valmistumista suoraan kouluista.² [...] Kaikki tilastot osoittavat, että koulu-uudistus oli epäonnistunut ja olemme rakentaneet Suomeen pysyvän työttömyysongelman missä koulutus ei enää vastaa todellisia tarpeita.³ [...] Sähkömies laskuttaa 50 euroa tunti ja vaikka verot poistetaan niin brutto palkaksi muodostuu noin 4000 euroa kuussa.⁴

Kommentteja
¹Tuossa on kyllä paljon totta. Odotuksia ei reivata todellisuutta vastaaviksi. Moni näyttäisi kuitenkin pääsevän koulutustaan vastaaviin hommiin ponnistamalla "alemman tason" duuneista.
²Riippui alasta ja koulutuspaikasta. Nytkin osa taitaa päätyä töihin hyvin varhaisessa vaiheessa kesken opintojen.
³En tiedä onko työttömyysongelma niinkään koulutuksen uudistuksen ongelma, epäilen. Ehkä voisit laittaa linkkejä sopiviin tilastoihin, muuten en tiedä mitä tilastoja tarkoitat.
⁴Laskutettavia tunteja ei aina ole vakiomäärää eikä koko summa suoraan mene palkkaan. Eli epäilen. Mutta totta on, että esimerkiksi parhaat hitsarit ovat tosi kalliita, mutta eipä moisia maassa montaa ole.

[Maisterinna]

hkanime: Asiaa!

Lisäisin vielä yhden akateemisen ylikoulutuksen ongelman. Yliopistoilla notkuu väkeä, joka on ryhtynyt opiskelemaan, koska fysiikka/filosofia/englanti/biologia/psykologia/you-name-it on ollut lukiossa niin mielenkiintoista. No, niinhän se pitää mennäkin, mutta jos henkilö on vailla minkään näköisiä tutkijankykyjä (oma-alotteisuus, luovuus, pikkutarkkuus, sinnikkyys, kyky nähdä kokonaisuus sadoista luetuista artikkeleista jne.) niin ei ole mielestäni paljon ideaa kouluttaa kovalla rahalla vain koska "se on musta niin mielenkiintoista". Vastustan henkeen ja vereen yliopiston pääsykokeiden poistoa - niiden kokeiden tulisi mitata nimen omaan sopivuutta alalle eikä lukion kirjojen ulkolukua (=yo-kokeet).

[Kuvio]

hkanime: Asiaa!

Lisäisin vielä yhden akateemisen ylikoulutuksen ongelman. Yliopistoilla notkuu väkeä, joka on ryhtynyt opiskelemaan, koska fysiikka/filosofia/englanti/biologia/psykologia/you-name-it on ollut lukiossa niin mielenkiintoista. No, niinhän se pitää mennäkin, mutta jos henkilö on vailla minkään näköisiä tutkijankykyjä (oma-alotteisuus, luovuus, pikkutarkkuus, sinnikkyys, kyky nähdä kokonaisuus sadoista luetuista artikkeleista jne.) niin ei ole mielestäni paljon ideaa kouluttaa kovalla rahalla vain koska "se on musta niin mielenkiintoista". Vastustan henkeen ja vereen yliopiston pääsykokeiden poistoa - niiden kokeiden tulisi mitata nimen omaan sopivuutta alalle eikä lukion kirjojen ulkolukua (=yo-kokeet).

Kerropa se että millä erottelet sen oikeasti innovaatioita tekevän niistä muista siinä valintavaiheessa? Ei se pääsykoe kerro yhtään mitään siitä mitä sitten varsinaisissa töissä onnistuu tai onko töihin motivaatiota.
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2012/02/10/koulutettu-ole-iloinen-huonosta-palkastasi/201222723/139
Höpöartikkelin alla oleva  kuva kertoo totuuden. Maat joissa kaikilla on mahdollisuus, jostain kumman syystä menestyvät.

JK: Kolmea mainitsemistasi aloista vähäsen aikaa lukeneena (ja yhtä ulkopuolelta.) :
Kaikki koulutetaan ja valinta työnantajien toimesta on mielipide jota ei taida oikein kukaan jakaa koska ollaan kommareita kaikki.

[tyhmyri]

JK: Kolmea mainitsemistasi aloista vähäsen aikaa lukeneena (ja yhtä ulkopuolelta.) :
Kaikki koulutetaan ja valinta työnantajien toimesta on mielipide jota ei taida oikein kukaan jakaa koska ollaan kommareita kaikki.

Minusta pitäisi tehdä juuri niin, että koulutetaan kaikki kynnelle kykenevät mahdollisimman pitkälle ja työ sekä työnantajat valkkaavat joukosta pätevimmät. Kyllä se AMK-inssikin saa (jos on sopivalta alalta, niin on virallinen pätevyyskin) tehdä niitä "kovapalkkaisia" sähkärin töitä jos ei inssin töitä löydy. Sama pätee myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin.

Ongelmana on se, että vielä nykyaikaankin moni kuvittelee tutkinnon takaavan hyvän työpaikan. Ei se niin ole, tutkinto enintään antaa edellytykset, mutta ei takaa mitään menestystä. Siksipä pitäisikin olla niin, että ylempiin tutkintoihin sisällytettäisiin osioita, jotka takaavat tarvittavan osaamisen "alemman sortin" hommissa.

[tyhmyri]

USA on huono esimerkki koska siellä koulutus maksaa paljon eli kynnys on korkea. Juuri sen takia siellä tuotetaan paljon maailman huipputason osaajia ja tutkimusta. Missään muusakaan maassa korkeakoulutus ei ole vain ilmoittautumiskysymys. Tosin Suomessa se alkaa pian olemaan juuri sitä.

Perustelematon heitto. Suuri osa Jenkkilän yliopistohemmoista, jotka ovat niitä huippuja, on ostettu ulkomailta varsin suurella rahalla. Riittää kun katsoo herrojen ja rouvien sidosorganisaatioita uran varrelta. Tuossa valossa väitteesi vaatii hieman aitoa perustelua ollakseen uskottava.

[Ari-Lee]

Taas pollikysymys johon ei ole oikeaa vastausvaihtoehtoa: On ylitetty jo kauan sitten.

Se että luku on nyt tilastossa pieni johtuu työttömien maton alle lakaisusta. Osa-aikatyöttömiäkin on 376000. Sanon osa-aikatyöttömiksi niitä ketkä ovat saaneet osa-aikaisen pätkätyön eli tuo 376k, mikä on tilastokeskuksen laskema summa.

Siihen päälle lasketaan ne mattojen alle lakaistut "kattoonsyljentäkursseilla" olevat ja "pakkohätäaputyölliset" joita on 38600 kpl ja kokonaan työttömänä olevat 255500 kpl. Yhteensä siis 670100.

Osa-aikainen pätkätyö on kansallinen häpeämme. Sellaisilla töillä tulee vain pahoinvointia.

http://www.tem.fi/files/31914/JOULU11.pdf

[tyhmyri]

On täysin selvä, että krooninen työttömyysongelmamme on pitkälti epäonnistuneet koulutusopolitiikan syytä.

Jaa. Mitähän tuohon oikein voi vastata? Kyllä minä kuitenkin yhä väitän, että työn hinnalla ja siihen liittyvillä tekijöillä on merkittävä osansa asiassa. Meillä huomattava osa työstä on, syystä tahi toisesta, hinnaltaan aivan liian kallista. Ongelma korostuu koska valuuttakurssilla pelaaminen ei nyt onnistu. Ehkä olen vain liian vientiteollisuusorientoitunut ja siksi näkemykseni on rajoittunut.

Sitten tuo toinen asia. Väite siitä, että Jenkkilän yritysten tekemä perustutkimus olisi ensisijaisesti jenkkien omien oppilaitosten läpikäyneiden työn tulosta on sekin hieman kulmia kohottava väite. Ostaminen ulkomailta on esimerkiksi GE:n ja Reytheonin perinteinen tapa, jonka myös IBM hallitsee. Esimerkiksi vertailu Saksaan tai Japaniin olisi valaiseva. Löytyykö väitteen tueksi tilastoa vai onko kyseessä pelkkä poleeminen repliikki?

[Kuvio]

On täysin selvä, että krooninen työttömyysongelmamme on pitkälti epäonnistuneet koulutusopolitiikan syytä.

Jaa. Mitähän tuohon oikein voi vastata? Kyllä minä kuitenkin yhä väitän, että työn hinnalla ja siihen liittyvillä tekijöillä on merkittävä osansa asiassa. Meillä huomattava osa työstä on, syystä tahi toisesta, hinnaltaan aivan liian kallista. Ongelma korostuu koska valuuttakurssilla pelaaminen ei nyt onnistu. Ehkä olen vain liian vientiteollisuusorientoitunut ja siksi näkemykseni on rajoittunut.

Sitten tuo toinen asia. Väite siitä, että Jenkkilän yritysten tekemä perustutkimus olisi ensisijaisesti jenkkien omien oppilaitosten läpikäyneiden työn tulosta on sekin hieman kulmia kohottava väite. Ostaminen ulkomailta on esimerkiksi GE:n ja Reytheonin perinteinen tapa, jonka myös IBM hallitsee. Esimerkiksi vertailu Saksaan tai Japaniin olisi valaiseva. Löytyykö väitteen tueksi tilastoa vai onko kyseessä pelkkä poleeminen repliikki?

Yksi sadasta valmistuvasta saa sen 100k kuukaudessa palkkaa. Aika monta ei-onnistunutta sillä elättää.
Jos koulutetaan vain 20, eipä löydy häntä.
Siinä natseille miettimistä-kannattaa pohtia vähän pitempäänkin.

[Marius]

Kun tätä asiaa tutkitaan, niin törmätään sellaiseen seikkaan, että ne jotka tutkivat, eivät VOI kertoa totuutta. Ja ne joita tutkitaan, eivät HALUA kertoa totuutta.

Täten totuus on luultavasti aivan toisenlainen, kuin tavallinen suomalainen äkkiseltään luulisi.

[Maisterinna]

Kerropa se että millä erottelet sen oikeasti innovaatioita tekevän niistä muista siinä valintavaiheessa? Ei se pääsykoe kerro yhtään mitään siitä mitä sitten varsinaisissa töissä onnistuu tai onko töihin motivaatiota.

Kerronpa. Ensiksi, valintakokeessa pitäisi aina olla jokin lukiokirjojen ulkopuolinen kirja. Tämä takaa sen, että vain tyypit jotka oikeasti jaksavat panostaa vähän saavat mahdollisuuden. Toiseksi, kokeessa täytyy olla aineistotehtävä. Eli annetaan lukumateriaalia, jonka pohjalta pitää hahmotella tutkimusasetelma, kirjoittaa omin sanoin lukemastaan tai pohtia jutun pääantia. Olen törmännyt yliopistolla ihmeen usein tyyppeihin, joilta kyseinen kyky puuttuu, eli tyyppejä jotka ihmettelevät miten sellaiseen kysymykseen voi vastata, jota ei löydy mistään kirjasta.

[tyhmyri]

^Ehkä saivartelunhaluni syynä on se, että uskon huippujen määrän suoraan korreloivan populan määrän kanssa. Tilastollisesti huippuja yksinkertaisesti on suurin piirtein vakiomäärä väkiluvusta. Kiina onkin muuttumassa todella kovaksi tekijäksi.

Suomi on vähän pikkuinen tuohon vertailuun.

Tuosta valuuttakurssin vaikutuksesta olen vallan eri mieltä. Mutta ehkä vientinäkökulmani sokaisee liikaa.

[Ari-Lee]

Jos tarkastellaan vaikkapa rakennusalaa, niin siellä on vaikea saada tekijöitä Suomesta. Tekijöitä on vähän ja hinta on kova koska tekijöitä juuri on vähän. Ala on alkanut rekrytoimaan Virosta koska siellä on enemmän tarjontaa sopivasta työvoimasta järkevään hintaan. Samalla Suomessa rakennusmiehet päätyvät kortistoon.
Jos Suomessa koulutettaisiin enemmän rakennustyömiehiä, palkat eivät olisi koskaan päässet karkaamaan pilviin eikä ulkomaan rekrytointitarvetta syntyisi.

Ei. Kyse on kilpailuttamisesta. Tarjouskilpailun voittanut palkkaa halvinta työvoimaa mikä on käytännössä nähty että jopa 2€/h riittää. Et voi uskottavasti  puhua samassa lauseessa kotimaisista rakennusammattilaisista.

P.S Nyt meni OT:ksi tässä ketjussa.

[tyhmyri]

Ei. Kyse on kilpailuttamisesta. Tarjouskilpailun voittanut palkkaa halvinta työvoimaa mikä on käytännössä nähty että jopa 2€/h riittää. Et voi uskottavasti  puhua samassa lauseessa kotimaisista rakennusammattilaisista.

Tärkeä pointti. Kotimaisen tarjonnan puute ei ole suurin syy virolaisten ja puolalaisten käyttöön.

[Teaparty]

Jos seula olisi tiukempi ja sisään otettaisiin vain ne, joilla on oikeasti mahdollisuuksia työllistyä alalla, meillä olisi kortistossa ehkä 30000 lisänimeä.

Työttömyys, etenkin nuorten keskuudessa on siis suora seuraus ylikouluttamisesta missä luodaan työvoiman ylijäämää korkeissa koulutusasteissa ja alijäämäää alemissa koulutusasteissa. Kotimaan väki siirtyy molemmissa päissä kortistoon ja alemman pään vaje korvataan ulkomaalaisilla. Syntyy siis sekä akateemista työttömyyttä, että nuoristotyöttömyyttä samalla kun joillan aloilla - vaikkapa rakennusala - kärsi työvoimapulasta.

Suomen koulutuspolitiikka lähti täysin harhateille joskus 90-luvun lopussa kun järjestelmä uudistettiin demarien pätöksellä. Ammattikoulut lakkautettiin, perustettiin ammattikorkeakoulut ja valtio alkoi maksamaan ylipsotutkinnoista kouluille. Tällä luotiin valtava virtaus korkeimpiin koulutusasteisiin vaikka vastaava määrä työpaikkoja ei ollut tarjolla.
Tämä oli aivan uskomaton virhe, joka maksaa Suomelle ainakin kymmenkunta miljardia euroa vuodessa kaikkine työttömyyskuluineen mamuongelmineen päivineen.

Tässä on paljon asiaa. Pätkätyötöntä amk-hissukkaa ja sosiaalisten kaunotaiteiden maisteria riittää joka sormelle, mutta yritäpä palkata miehiä lapiotöihin. PK-seudun taksa on 40 euroa tunnissa. Lapiomiehet ja heidän työnantajansa sitten maksavat veroina ja sossumaksuina pitsinnypläyksen maistereiden työttömyyskorvaukset ja KePa-rahat. Voi olla, että tulee tehtyä jokunen tunti pimeänä tai ylimääräisinä matkakorvauksina, jos ei huvita elättää korkean hevosen selästä monikulttuuria julistavaa humanistia.

Jos muistan 90-luvun henkeä oikein, silloin levisi maahan kummallisia ajatusmalleja. Kaikille halukkaille oli ehdottoman tärkeätä järjestää korkeakoulupaikka - oli lahjoja tai ei. Oli jotenkin kestämätön ajatus, että kutosen ylioppilaan pitäisi kohdata realiteetit ja hakeutua suorittaviin tehtäviin.

Vanhat virheet voisi korjata luopumalla koulutusta vastaavan työn käsitteestä työkkärin osalta. Lisensiaatille lapio käteen, niin saa raitista ulkoilmaa ja itsearvostuskin kohoaa kun pystyy itse elättämään itsensä.

[Terhon puolesta]

Tässä on paljon asiaa. Pätkätyötöntä amk-hissukkaa ja sosiaalisten kaunotaiteiden maisteria riittää joka sormelle, mutta yritäpä palkata miehiä lapiotöihin.

Kun heittää tällaista, olisi hyvä nähdä tilastoja. Onko lapiomiehistä todellakin pula? Miten se näkyy?