2012-03-12 Talouselämä: Työvoimapula pahenee - yritykset rekrytoisivat mamuja

[Saippuakupla]

Itse vain kerron siitä, miten veljeni toimii amiksen suhteen ja etenkin autopuolella tuntuu olevan aivan käsittämätöntä sluibaamista; jos tällänen armeijatermi sallitaan. Mitä nyt hallilla tuntuvat vain oleilevan ja pesevän toistensa/tuttujensa autoja. Tietenkin joukossa on aina niitä lusmuja, jotka eivät tee mitään ja ole tunneilla, vaikka olisi tiukempikin opintotahti. Niipä niitä on amk:ssakin. Siinä on vain sellainen pikku ero, että amk:ssa saa nopeasti nipun hylsyjä, jos ei kiinnosta ja sitten kela sanoo opintotuet/lainat irti. Amiksessa (Lue: pääosin kotona) makoillaan, se 3 vuotta ja korkeintaa vaihdetaan ladaan ilmapuhdistin ja volvoon jarruletku (Lue: olen tehnyt enemmän huoltoa itsekkin autolleni) koko aikana ja kyseinen mies sai vieläpä keskitason arvosanan valmistuessaan. Siinä onkin sitten hyviä työntekiötä sitten korjaamoille.

Joopa joo, jospa nyt hieman ottaisit asioista selvää...

Ammattikoulussa on suoritettava hyväksytysti n. 12-15 ov/lukukausi (asia tarkistetaan kaksi kertaa lukuvuoden aikana eli ns. laskentapäivinä) -> ei suorituksia, jolloin opiskelu ei ole päätoimista  = ilmoitus Kelaan ja siellä harkitaan mahdollisten opintotukietuuksien katkaisua ja perimistä takaisin.

Ammatilliset opinnot

Ammatilliset opinnot (eli muut kuin lukio- tai korkeakouluopinnot) ovat päätoimisia, jos opintojen laajuus on keskimäärin vähintään kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti. Jos opintojen laajuutta ei ole mitoitettu opintoviikkoina, sinun on osallistuttava opetukseen tai opintoihin kuuluvaan työssäoppimiseen keskimäärin vähintään 25 tuntia viikossa. Viikkotunteihin ei lasketa mukaan kotitehtäviin käytettyä aikaa.

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/080601134932IL

Suurella osalla opiskelijoista opintotukietuudet jäävät saamatta tai todella pieneksi kahdelta ensimmäiseltä vuodelta, koska aloittavat opinnot 16 vuoden iässä.

Toisen asteen ammatillisissa opinnoissa opinto-oikeus on neljä vuotta, mutta pyrkimys on tietysti siihen, että perustutkinnot suoritetaan kolmessa vuodessa, kuten opetussuunnitelmassa on.

Uutena yllätyksenä: jos opiskelija jatkaa neljännelle vuodelle ja hänellä on suorittamatta alle 15 ov opinnoista, niin oppilaitos ei pääsääntöisesti saa opiskelijasta rahaa eli ns. yksikköhintaa.

[Murkula]

--

Suurella osalla opiskelijoista opintotukietuudet jäävät saamatta tai todella pieneksi kahdelta ensimmäiseltä vuodelta, koska aloittavat opinnot 16 vuoden iässä.

Toisen asteen ammatillisissa opinnoissa opinto-oikeus on neljä vuotta, mutta pyrkimys on tietysti siihen, että perustutkinnot suoritetaan kolmessa vuodessa, kuten opetussuunnitelmassa on.

Uutena yllätyksenä: jos opiskelija jatkaa neljännelle vuodelle ja hänellä on suorittamatta alle 15 ov opinnoista, niin oppilaitos ei pääsääntöisesti saa opiskelijasta rahaa eli ns. yksikköhintaa.

Olen tietoinen, että kela ei myönnä aivan tuosta iästä asti, mutta eikös tässä ketjussa ollut kysymys enemmänkin aikuisopiskeliosta.

Mitä taas tulee näihin suorituksiin, niin en ole väittänytkään, että tuolta amiksesta ei voisi tippua pois. Mitä taas tulee noiden suoritusten saannin helppouteen, niin siinä nouseekin se ongelmakohta esiin. Verrataampa nyt vaikkapa lukioon, jossa yli 6 h poissaoloja vie kurssin kokonaisuudessaan tai toisin sanoen 5/6 täytyy olla paikalla. Mitä taas amiksesta olen nähnyt, niin tuollainen raja menee rikki, heti kättelyssä. En tiedä miten ne siellä sitten lasketaan, täytyypä oikein kysyä huomenna veljeltä.

Ps: Yritin kyllä varoittaa, että tuli vähän kärjisteltyä 

^Miten tuo on mahdollista? Eihän tuollainen porukka voi työllistyä mihinkään. Nykyautot vaativat käsittääkseni vallan pirusti osaamista. Ja, sitäpaitsi, eikö ne korjaa asiakkaiden autojakin oppilastyönä? Vai opettajatko ne korjaa?

Käsittääkseni autopuolella opetetaan, siis niille jotka ovat paikalla, aivan vain perusteet.

Esimerkissäni oli kyllä  toki varmaan maan kärkevin (muitakin kärjistyksiä on havaittavissa  ) tapaus, mitä oppilaitoksesta on valmistunut ja tuon keskitason arvosanansa sai hyvän kirjallisen osaamisensa vuoksi. Mutta aivan todellisuudessakin, niillä ei tunnu olevan minkäänlaista pakkoa tehdä mitään ja homma menee todella usein siihen, mihin armeijassakin, eli yksi tekee, muut katsoo. Lisäksi noita poissaoloja tuntuu olevan suurimmalla osalla porukasta aivan järjettömästi. Joku 50 tuntia merkittyjä poissaoloja/vuosi  on kuulemma aivan normi. Itsestäkin on aivan käsittämätöntä, mutta kerron vain siitä, mitä näen.

Käsittääkseni homma onkin mennyt tuohon juuri siksi, että mitäpäs noista nykyautoista opetat, kun malleja on tuhansia ja kaikissa omat kikkansa. Vai ajattelitko, että osaavat bemarin liikkeessä huoltaa aivan amispohjalta daihatsuja? Tuolla alaa nimenomaan työkokemus ja työtodistukset ratkaisee ja sempä vuoksi tuntuvatkin olevan viimeisen vuoden pääosin työharjoittelussa.

edit: "yli" sana lisätty...

[Haplotaxida]

.. "Merkittäviä hyvinvointialan rekrytointivaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat alan heikko vetovoimaisuus ja "työntekijöiden markkinat". Eli vähemmän houkutteleville paikoille ei löydy hyviä hakijoita", Helsingin seudun kauppakamarin projektipäällikkö Katja Utti-Lankinen toteaa. ..

Siis vähemmän houkutteleville paikoille eli varmaankin puhutaan sijaisuuksista ja lyhyemmistä määräaikaisuuksista, että osa-aikaisista. Ja siis hyviä hakijoita ei löydy. Huonoja ilmeisesti riittää ja niihin muihin paikkoihin niitä hyviä hakijoita.

Hyvinvointialalle löytyisi varmasti hyviä osaajia suurtyöttömyyden Espanjastakin, mutta vähemmän houkutteleville paikoille sieltäkään tuskin saadaan väkeä liiemmin houkuteltua tänne, jollei tehdä niistä vähemmän houkuttelevista enemmän houkuttelevia.

Ensinnäkin työntekijöihin voisi sitoutua kunnolla, maksimoidun tehokkuuden ja penninvenyttämisen tavoittelun sijaan. Ainakaan ala ei ole niin suhdanneherkkä, etteikö sitä voisi tehdä.

[Ari-Lee]

Ei näitä jaksa enää. 

Siis jos työpaikka vapautuu niin se ei tod. ole tarkoittanut että se avautuu ja että tilalle otettaisiin toinen.

Työvoimapulaa odotellessa: Jytky II

[matkamasentaja]

Kyllähän sitä voi kysyttäessä vastata että "otamme mielellämme mamuja, 50+ ja eläkeläisiä töihin" kun jätää sanomatta jatkon että "sitten kun  joskus jos tarvetta ilmenee, näillä näkymin ei ikinä ilmene".

[Eino P. Keravalta]

Jos yritykset haluavat rekrytoida mamuja, mikseivät ne sitten tee sitä? Sillä ne mamuthan ovat jo täällä!

Rajojen takaa ei tarvita yhtään uutta mamua kun vanhakin reservi on käyttämättä.

[Mika Mäntylä]

Kun katson lähipiiriäni, niin mietin että mitä vitun todellisuutta nää työvoimapulaa määkyvät ihmisperseet asuttaa.
Tiedän aika saatanan monta kovaa tekijää, jotka nyhvää himassa, koska vakituisia työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole.
Minä olen vihainen ja saatanan katkera, ja työttömät toverini ovat vielä vihaisempia ja katkerampia, saapahan nähä mihin monet toimettomat kädet tulevaisuudessa päätyy.

Tämä on paljon lähempänä totuutta kuin virallinen näkemys, jossa työvoimapula vonkuu. Elämme maassa, jossa on vallalla massatyöttömyys. Työt, joita on tarjolla, ovat pääasiassa lyhytkestoisia ja usein muutama tunti viikossa.

[Sime]

Katainen viime lauantaina TV1:n Ykkösaamussa loihe lausumaan, että Ruotsissa menee paremmin mm. siksi, että siellä on maahanmuutto huomattavasti suurempaa (n. 19.39).
http://areena.yle.fi/player/index.php?clip=1331548306708&language=fi

Ei se kyllä ihan siltä näytä, mikäli tämä uutinen pitää paikkansa.

Ruotsi kehnoin maahanmuuttajien työllistäjä
Ruotsissa on suurin ero syntyperäisten ja ulkomailla syntyneiden työllistymisasteessa.
Näin osoittaa elinkeinoministeriön selvitys Ruotsin yrittäjyydestä ja kilpailukyvystä vertailussa talousjärjestö OECD:n muihin maihin.
...

http://hommaforum.org/index.php/topic,50182.0.html

Priorisointi, hyvinvointivaltio, vastuunkanto toistuvat moneen kertaan ihmelapsen selityksissä. Kannattaa katsoa koko haastattelu, jos vaan sielu sietää.

Ensinnäkin, kiitokset linkistä.
Toisekseen, otin ylös osan Kataisen puheista ja jäin miettimään, ymmärsinkö oikein. Lainaus kohdasta 9:15 --> 
"...Me ollaan nimittäin, viimeisen 15 vuoden aikana trendinomaisesti on ollut nähtävissä heikentynyt vaihtosuhde. Vaihtosuhde merkitsee sitä, että Suomesta viedään vähemmän arvokkaita tuotteita maailmalle ja tuodaan enemmän arvokkaita tuotteita Suomeen. Eli Suomi ei vaurastu entiseen malliin ja kun meillä kaikilla on se yhteinen -ei hokema- mutta tosiasia mielessä, että Suomi ei voi olla halpatuotantomaa, vaan hyvinvointi kun tarvitsee paljon verotuloja niin me tarvitsemme korkean jalostuksen tuotteita ja palveluita joita viemme, niin nyt tämä niinsanottu totuus on... on... tuota häviämässä."
Tarkoittaako tuo siis, että Suomeen tarvitaan hikipajoja korkean osaamisen sijaan?

[Sunt Lacrimae]

Tiiä häntä, mutta olen kyllä kuullut ulkomaalaisten ihmettelevän miksi ihmeessä koulut kestävät suomessa niin kauan? Moni ei halua mennä koulutukseen, koska kotimaassa saman koulutuksen saa kuulemma puolta lyhemmässä ajassa.

Suomessa kieltämättä ylipainottaan koulutusta ja joka ongelmaan ratkaisuksi nähdään koulutuksen lisääminen, vaikka syy olisi, että henkilö on ammattiin sopimaton.  Jos vartija potkii "asiakasta", on syy muka koulutuksen puute ja kaikki pitää panna lisäkoulutukseen.

Olisi toi koulutuksen lisääminen joltakin osin ihan paikallaan ainakin, mitä tulee laintuntemukseen ja taktiikkaan. Edelliset unohtuvat kovin helposti ellei pykäliä joudu kohteessa pohdiskelemaan ja jälkimmäisen treenaaminen nyt on vaan järkevää sekä vartijan että asiakkaan ja kohdehenkilön turvallisuuden kannalta.

Tosin kääntöpuolena koulutuksesta huutelevat jotka eivät itse toimi alalla eivät tunnu useinkaan sisäistävän sitä, että vartijan ja järjestyksenvalvojan hommat ovat hyvä esimerkki ammatista jota ei tosiaankaan voi oppia hallitsemaan pelkästään koulunpenkillä. Vaadittavan osaamisen määrä ja laatu vaihtelee pirusti toimintaympäristön mukaan ja suurin osa koulutuksesta on edelleen järkevintä antaa itse työssä.

Kun katson lähipiiriäni, niin mietin että mitä vitun todellisuutta nää työvoimapulaa määkyvät ihmisperseet asuttaa.
Tiedän aika saatanan monta kovaa tekijää, jotka nyhvää himassa, koska vakituisia työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole.
Minä olen vihainen ja saatanan katkera, ja työttömät toverini ovat vielä vihaisempia ja katkerampia, saapahan nähä mihin monet toimettomat kädet tulevaisuudessa päätyy.

Keski-ikäinen enoni oli jossain vaiheessa melko pitkäänkin työttömänä vaikka kundi on koko aikuisikänsä asti ollut rakennuksilla hommissa, tarjottiin vaan pitkään eioota aina kun töitä kyseli. Nuorempiakin jäpiköitä tiedän, jotka ovat olleet ilman duunia monta kuukautta vaikka on amistutkinnot aloille joille periaatteessa pitäisi olla ihan kunnon kysyntää. Ei ne herrat työvoimapulaa pelkää vaan ajattelevat, että mamuista saa hyvää karjaa kun heikompikin liksa on suurempi kuin jossain stanissa ja työehdoista tietävät vähemmän kuin viikon töissä ollut kesähessu 15v.

[normi]

Kuinkahan kauan ne yritykset ihan just kohta alkaa niitä mamuja palkkamaan (muihin kuin siivoushommiin ja kiintiömamuiksi imagosyistä)?

On se kumma etteivät mamut ja oikeat työpaikat millään tunnu kohtaavan ja lisää mamuja on haalittava satojatuhansia, jotta joukosta löytyisi muutama tuhat pätevää näihin oikeisiin työpaikkoihin. Ja koska kaikki eivät voi olla hkl:n bussikuskeja ja siivojia ja pizzanvääntäjiä, niin huoltusuhde ei parane mamujen kohdalla.

Afganistanista on maahamme tullut tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä ja peräti 1 lääkäri on seuloutunut ja sekin jo aiemmin venäjällä lääkäriksi lukenut eli ei suinkaan afganistanista tänne saapunut.

[AuggieWren]

Siis jos työpaikka vapautuu niin se ei tod. ole tarkoittanut että se avautuu ja että tilalle otettaisiin toinen.

Sitä paitsi oppilaitoksista löytyy palkattomia harjoittelijoita ...

Seuraavaa asiaa muuten ei ole työn tuottavuudesta ja Suomen kilpailukyvystä lässytettäessä otettu huomioon: kun lähtevän työntekijän tilalle ei oteta lainkaan uutta, tarkoittaa se sitä, että jäljelle  jäävien täytyy tehdä lähtevän työntekijän hommat ja osa hommista jää tekemättä.

Työn tuottavuus kasvaa? Tehokkuus kasvaa? Näin yleisesti ottaen ajatellaan, siis että se henkilötyövuoden vähennys olisi tehottomuuden karsimista, jos ei kerran tule asiakkailta heti turpiin. Oman kokemukseni perusteella kuukauden-pari pystytään ylläpitämään sitä tilannetta, että työt tehdään suurin piirtein kuten ennen, mutta sen jälkeen laatu alkaa laskemaan kuin lehmän häntä. Laatu tipahtaa niin vähitellen, ettei sitä suoraan huomata, mutta ennen pitkää ollaan tyhjän päällä. Olettaisin tämän koskevan muitakin kuin toimistohommia, mutta onko asiasta muita mielipiteitä?

[Tabula Rasa]

^Miten tuo on mahdollista? Eihän tuollainen porukka voi työllistyä mihinkään. Nykyautot vaativat käsittääkseni vallan pirusti osaamista. Ja, sitäpaitsi, eikö ne korjaa asiakkaiden autojakin oppilastyönä? Vai opettajatko ne korjaa?

Noin hieman autohommista tietävänä voin kertoa, että nykyautot korjataan useimmiten vain lukemalla vika lukulaitteella/tietokoneella ja vaihtamalla osa/osat. Ei ole rakettitiedettä opetella paria ohjelmaa käyttämään ja vaihtamaan erilaisia osia. Toki jotkut osat vaativat erikoistietotaitoa, mutta sekin asennustyö löytyy yleensä jostain ohjelmistosta ihan palikkatasolle neuvottuna. Eli lähinnä oppii lukemaan ohjeita, niin se riittää. Tuon yli onkin jo huipputason osaaja joka työskentelee esim merkkihuolloissa.

Toisaalta, ei taida mikään muukaan ala olla oikeasti niin vaikea ettei sitä normijärjellä varustettu tajuais kun viittis nähdä vaivaa. Yliarvostettua tuo koulutus kun oleelliset asiat useilta aloilta saisi pakattua vuoteen, pariin.

[Ari-Lee]

Koulutusala on siis pelkkä kupla sekin mikä halutaan puhkaista. Samanlaisia kuplia ovat mamujen ja työttömien ympärille rakennetut klusterit. Ne ovat vain suuri haitta mutta aina selitetään asiat parhain päin. Pitkät opinnot tuovat työtä opettajille ja rahaa oppilaitoksille ja muka paremman palkan opiskelleelle, tulevaisuuden työntekijälle. Todistuksilla voi sitten pyyhkästä /settä koska työpaikkoja ei olekaan.

[Alkuasukas]

Noin hieman autohommista tietävänä voin kertoa, että nykyautot korjataan useimmiten vain lukemalla vika lukulaitteella/tietokoneella ja vaihtamalla osa/osat.

Niin. autoja ei kai enää varsinaisesti korjata, vaan rikkoutuneet osat vaihdetaan uusiin. Raskaasta kalustosta en tiedä.

[Tabula Rasa]

^Miten tuo on mahdollista? Eihän tuollainen porukka voi työllistyä mihinkään. Nykyautot vaativat käsittääkseni vallan pirusti osaamista. Ja, sitäpaitsi, eikö ne korjaa asiakkaiden autojakin oppilastyönä? Vai opettajatko ne korjaa?

Noin hieman autohommista tietävänä voin kertoa, että nykyautot korjataan useimmiten vain lukemalla vika lukulaitteella/tietokoneella ja vaihtamalla osa/osat. Ei ole rakettitiedettä opetella paria ohjelmaa käyttämään ja vaihtamaan erilaisia osia. Toki jotkut osat vaativat erikoistietotaitoa, mutta sekin asennustyö löytyy yleensä jostain ohjelmistosta ihan palikkatasolle neuvottuna. Eli lähinnä oppii lukemaan ohjeita, niin se riittää. Tuon yli onkin jo huipputason osaaja joka työskentelee esim merkkihuolloissa.

Toisaalta, ei taida mikään muukaan ala olla oikeasti niin vaikea ettei sitä normijärjellä varustettu tajuais kun viittis nähdä vaivaa. Yliarvostettua tuo koulutus kun oleelliset asiat useilta aloilta saisi pakattua vuoteen, pariin.

Taittuuko jakopään hihnan vaihto tai kaasuttimen irrotus/putsaus tai kampiakselin laakerien vaihto? Vaihdelaatikko irti, osiksi ja takaisin?

Jakopään hihna, purat ja katsot purkaessa ajoitusmerkit, kasaat takaisin+kiristät, vaikeaa? Varsinkin jkun saa idioottivarmat ohjeet netistä tulostettuna.

Laatikko vaihdetaan usein kokonaan, ainoastaan se että se hankala sujutella pois/takaisin koska painaa+pitää saada tarkasti paikalleen.

Kaasaria en ole putsannut, mutta väitän että 97(alettiin laittaa OBD-pistokkeet joista voi lukea viat) jälkeen valmistetut autot korjataan nykyään lähinnä vaihtamalla osa. Vanhempia korjattiinkin, mutta alkavat olla vähemmistönä.

[Arvoton]

Nokitan. Pyllyjen pyyhkijöitä pelkästään tarvitaan kolme kertaa Afrikan ja köyhimmän Aasian väkiluku, about 40 0000 00000000000000000 maahanmuuttajaa. Loput lähimmältä asutulta planeetalta. Tämä lausuntoni on yhtä uskottava kuin liike-elämän paskapuheet. Todellisuus löytyy firmoista ja siitä, keitä otetaan työhön ja etenkin, keitä ei, joita on aina työhön valittu x 20 ihmistä. Liike-elämä haluaisi  palkat alkamaan puolesta sentistä (0,005 €) ja Suomesta banaanivaltion tai mieluiten ei valtioksi, vaan banaanifirmaksi. Silloin olisi täysi kilpailukyky.

[jobsy]

Tiiä häntä, mutta olen kyllä kuullut ulkomaalaisten ihmettelevän miksi ihmeessä koulut kestävät suomessa niin kauan? Moni ei halua mennä koulutukseen, koska kotimaassa saman koulutuksen saa kuulemma puolta lyhemmässä ajassa.

No eihän ulkomailla enempää tarvitakaan. Tuleehan siellä tytöistäkin naisia puolet nopeammin.

[Roope]

Syksyn 2012 pk-yritysbarometri on julkaistu. Kyselyn mukaan ulkomaista työvoimaa on ennakoitua useammassa pk-yrityksessä, mutta rekrytointia jarruttaa heikko kielitaito ja työvoiman ammattitaidon puute. Onneksi tämä ei vaikuta julkisella sektorilla, kuten Helsingin kaupungilla, jossa ongelma ratkaistaan laskemalla rimaa.

Barometrissä ei käytetä sanaa työvoimapula, vaikka siinä hieman vaisusti maalaillaan edelleen kuvaa sellaisesta. Pk-yritysten henkilöstömääräodotukset ovat vielä lievästi positiivisia, mutta kääntyneet taas parin vuoden nousun jälkeen laskuun ja lähestyvät nollaa.

5.3    Ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyttö ja haasteet

Suomen kilpailukyky nojaa korkeaan osaamiseen, kan-
sainvälistymiseen ja siihen, miten paljon syntyy uusia
kasvuyrityksiä. On arvioitu, että Suomen hyvinvointival-
tion palveluiden säilyttämiseen tarvitaan yksityissektorille
seuraavan vajaan vuosikymmenen aikana 150 000 uutta työ-
paikkaa. Nuoret ikäluokat pystyvät täyttämään avautuvat
työpaikat vain osittain. Yritysten täytyykin kääntää rekry-
tointikatseensa perinteisiä kotimarkkinoita laajemmalle.
Monissa tapauksissa työperäinen maahanmuutto ja jo
Suomessa asuva ulkomaalaistaustainen väestö on luon-
teva kohdejoukko uusia työntekijöitä ja asiantuntijoita et-
sittäessä. Ulkomaalaistaustaisessa työvoimassa on suu-
ria mahdollisuuksia, jotka ymmärretään myös yrityksissä.

Selvitettäessä ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyt-
töä, tulokset olivat positiiviset. Selvästi ennakkokäsitystä
useammassa pk-yrityksessä oli ulkomaalaistaustaisia työn-
tekijöitä. Pk-yrityksistä 18 prosenttia ilmoitti palvelukses-
saan olevan Suomessa asuvaa ulkomaalaistaustaista
työvoimaa. Alueellisesti tarkasteltuna eniten ulkomaa-
laistaustaisia työntekijöitä oli paitsi oletetusti Helsin-
gissä, myös Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Varsinais-
Suomessa. Vastaavasti Keski-Suomessa ja Lapissa heitä
on vähiten pk-yritysten palveluksessa.

Tarkasteltaessa syitä siihen, siihen miksi pk-yritykset
eivät käytä enempää ulkomaalaistaustaista työvoimaa,
nousi keskeiseksi ongelmaksi kielitaito. Heikko suomen
kielen taito nousi esteeksi 70 prosentilla vastaajista. Kie-
litaidon merkitystä lisää se, että tutkimusten mukaan
puutteelliseen kielitaitoon yhdistyy usein myös puutteel-
linen tieto suomalaisesta kulttuurista. Kielitaidon puute
korostui sitä merkittävämmäksi, mitä suurempi pk-yri-
tys oli kyseessä.

Työvoiman ammattitaidon puute oli niin ikään kes-
keinen syy siihen, miksi ulkomaalaistaustaisen työvoiman
käyttö on ongelmallista. Rakennusalalla ongelma näytti
olevan muita toimialoja suurempi. Merkittäväksi ongelma
korostui pienissä pk-yrityksissä. Sen sijaan mikroyrityk-
set tai keskisuuret pk-yritykset kokivat ongelman vähäi-
sempänä. Ammattitaidollisten puutteiden takana saattaa
jossain määrin olla se, että eri selvitysten mukaan ulko-
mailla hankitun koulutuksen sisältöä ei riittävästi tunnis-
teta Suomessa ja se, ettei ulkomailla hankittua työkoke-
musta osata hyödyntää riittävästi.

Noin 20 prosenttia ilmoitti ulkomaalaistaustaisen
työvoiman käytön ongelmaksi oman tiedonpuutteensa
monikulttuurisista työyhteisöistä tai maahanmuuttajien
rekrytointia tukevista julkisista palveluista. On selvää että
puutteet työnantajien tiedoissa, osaamisessa tai yleisem-
min rekrytointi- ja perehdyttämistaidoissa vaikuttavat ha-
luun ja mahdollisuuksiin työllistää maahanmuuttajia.
Esimerkiksi puutteelliset tiedot eri kulttuureista, huono kie-
litaito, puutteelliset tiedot työllistämisen tukimuodoista ja
pelko maahanmuuttajatyöntekijän aiheuttamista ylimää-
räisistä kustannuksista sekä epäilyt kieli- tai ammattitai-
don riittävyydestä heikentävät halukkuutta ulkomaalais-
taustaisen työvoiman työllistämiseen. Erityisesti nämä
ongelmat korostuivat mikroyrityksissä.

Toisten yrittäjien kokemuksilla on myös oma merki-
tyksensä siihen, käytetäänkö ulkomaalaistaustaista työ-
voimaa. Vastaajista 15 prosenttia ilmoitti vähäisen ver-
kottumisen maahanmuuttajia rekrytoineiden työnantajien
kanssa olevan esteenä ulkomaalaistaustaisen työvoiman
käytölle. Vähäisiä puutteita havaittiin olevan myös julki-
sissa palveluissa, sillä 10 prosenttia vastaajista [teksti loppuu kesken]

Pk-yritysbarometri syksy 2012 (pdf)

Pk-yritysbarometri syksy 2012, tiivistelmä
Suomen Yrittäjät: Pk-yrityksillä on runsaasti ulkomaalaistaustaista työvoimaa

[Tabula Rasa]

Voi jumaliste mikä kysyntä tulee olemaan niillä putki- tai sähköasentajilla, joilla on opinnot ja työmoraali kohdallaan! Siis tässä voi ihan oikeastikin se työvoimapula joskus koittaa, jos ei tuota räkämäistä roikkumista saada kuriin...

Eräs putkialalla opiskellut henkilö kertoi että 20 oppilaan(kantis) luokasta hänellä on ainoana alan töitä. Luokasta noin puolet ovat suunnilleen yhtä kykeneviä alan töihin muttei näitä näköjään savossa ole.

Yleisemmin, töitä aina löytyy, mutta edes tessin mukaisia minimejä maksavaa työnantajaa harvemmin. Suuri osa matalapalkka-alojen työnantajista jättää sopimukset tekemättä ''koska aina on tulossa seuraava jos työ ei kelpaa'' ja sitten näistäkin työpaikoista suurimmalla osalla palkanmaksu myöhässä/virheellinen/eivät maksa ollenkaan. Kaikenlaisilla kusetusharjoitteluilla ja muilla hommataan orjatyövoimaa.

Ja sitten vielä työtehtäviin perehdyttäminen yrityksissä näiss hommissa surkealla tasolla. Ja mikäli teet työn saatujen ohjeiden(=ei mitään) mukaan tulee varmasti kenkää. Sitoudu siinä sitten neljän tunnin keikkoihin paskoina aikoina.

[Nuutti Hyttinen]

Muuten olen samaa mieltä että liian pitkään meillä kestää ei-teoreettisten alojen koulutus. Niihin on ympätty jos jonkilaista yleissivistävää juttua ja paisutettu sisältöä ihan alan "arvostuksen" lisäämiseksi palkkaneuvotteluja varten. Kun ko. koulutuksesta ovat olleet päättämässä ja lausuntoja antamassa oman alan ihmiset tietysti he ovat ajaneet oman ammattiryhmänsä asiaa. Kun on niiiin pitkä koulutus, pitää palkankin olla tietysti suurempi.

Tähän ansaan ovat sitten menneet varsinkin naisvaltaiset alat. Ei apuhoitajaa tai sairaanhoitajaa tarvitse oikeasti niin pitkään kouluttaa, eikä montaa muutakaan, koulutusten pituuden syynä on ollut todellakin keinotekoinen koulutuksen pituuden pumppaus/pöhötys aivan muista syistä kuin alan työntekijän oikeasti työssään tarvitsemien tietojen tarve.

Samoin Suomessa vaaditaan yliopistotasoista, usein maisteritason koulutusta, hommiin, jotka eivät todellakaan käytännössä moista koulutusta edellytä. Turhan moni AMK-ala on tällainen. Koulutus on usein myös aivan liian teoriapainotteista, jolloin koulutuksen suorittaneesta ei saa kunnollista työntekijää kuin paperilla käytännön kokemuksen puuttuessa.

Toisena ääripäänä erilaisissa hyväpalkkaisissa palkkioviroissa (kuten alapesusuihkurouvan duuni) muodollisista pätevyysvaatimuksista joustetaan, jos poliittinen tausta on sopiva. Kun mennään tarpeeksi korkealle, koulutusta ei vaadita lainkaan. Nykyään edes oikeusministeriltä ei vaadita oman hallinnonalansa yliopistotutkintoa, vaikka tilanne oikeusministeriössä oli kuulemani mukaan varsin kaoottinen Leena Luhtasen huseeratessa siellä.

[Kalevi Aronen]

Ammattikouluissa toimivana ihmettelen tuota mamujen nopeaa oppimistahtia. Käytännössä kokemus osoittaa, että mamut kokevat koulussa käymisen viranomaisten sanelemana pakkona, muuten ei saa tukia ym. Tunneille tullaan milloin siltä tuntuu. Aamu ei suinkaan ala klo 8.00 kuten lukujärjestyksessä lukee vaan silloin, kun herää ja jaksaa tulla. Pääasia, että ilmestyy 11.30 mennessä, jolloin on ruokailu. Tehtävien tekemisen sijaan on kivempaa pelata pelejä koulun tietsikalla ja seilata feisbukissa.

Miten ihmeessä tuolla tyylillä voi valmistua nopeamminkuin suomen kieltä jo osaavat oppilaat? Positiivinen syrjintä?

Miksi ammattikoulun henkilökunta sietää tuollaista meininkiä? Eikö kotoperäisetkin sluibaajat saa kenkää, mikäli homma ei maistu?

Kotoperäiset saakin fudut jos homma ei maistu. Mutta Ammis saa jokaisesta läpäisseestä sosiaalitapauksesta ja mamusta korvauksen, joten läpäisytehtailua tapahtuu paljonkin, on se raha semmonen katalysaattori.

[VeePee]

On arvioitu, että Suomen hyvinvointivaltion palveluiden säilyttämiseen tarvitaan yksityissektorille seuraavan vajaan vuosikymmenen aikana 150 000 uutta työpaikkaa. Nuoret ikäluokat pystyvät täyttämään avautuvat työpaikat vain osittain.

Eli siis tarvitaan vajaassa kymmenessä vuodessa 150 000 työpaikkaa joihin tarvitaan 150 000 työntekijää. Olisiko ihan ensin saatava syntymään nuo mainitut työpaikat ennen kuin aletaan haalimaan kamelikuskeja olemattomiin työpaikkoihin. Voisi kokeilla sellaistakin strategiaa, että sijoitettaisiin nykyisin työttömänä olevista yli 500 000 ihmisestä osa noihin piakkoin tarvittaviin uusiin työpaikkoihin.

Olisi kiva nähdä selkeä ennuste yksityisen sektorin sellaisista työpaikoista (ala/työtehtäväkohtaisesti) joista vanha työntekijä jää eläkkeelle ja johon todellakin otetaan uusi suomeen verot maksava työntekijä. Lisäksi olisi mukava nähdä myös ennuste mainituista tarvittavista 150 000 uudesta työpaikasta. Mille aloille ne sijoittuvat (pelkkä palvelusektori toistemme paitojen pesemiseen ei juuri taloutta paranna) ja millaisia ihmisiä niihin työllistyy?

[sivullinen.]

Mitä enemmän Suomessa on työttömiä, sitä suurempi työvoimapula täällä on.

Kun työvoimapula ei tarkoita sitä etteikö avoinna oleviin työpaikkoihin olisi tulijoita, ei ei, se tarkoittaa että jostain pitäisi keksiä tuottavia työpaikkoja joilla maksetaan eliitin menot. Se on aivan sama kuka näitä töitä tekisi, ja edes mitä tekisi tai tekisikö yhtään mitään, kunhan vain valtio saisi kerättyä sen itselleen katsomansa vero-osuuden. Jos paikalliset ovat kyllästyneet eliitin törsäilyä maksamaan, niin ei niistä työvoimapulaan helpottajaksi ole. Nehän suostuvat menemään vain kovapalkkaisiin ja olemattoman vähän tuottaviin valtion suojatyöpaikkoihin. Niistä ei eliitille heru voittoa; tappioksikin saattaa mennä.

Maahanmuuttajat alistuvat vaikka orjuuteen kunhan vain pääsevät sotaa tai diktaattoria pakoon. Libyasta ei valitettavasti saatu orjia Suomeen asti. Vanha kunnon Somaliakin alkaa vakaantua, ja saatavuus sieltäkin on heikkoa; ja orjien laatu huono. Syyrialaiset napatanssijat olivat jo antiikissa arvostettuja orjia. Pommia sinne siis. Iranilainen - korkeasti koulutettu, hyvin käyttäytyvä, siisti ja ahkera - kodinhoitajatar kelpaisi jokaiselle kartanon herralle. Mutta kun niillä perhanilla on se ydinpommi. Kai se on Suomen eliitinkin tyydyttävä kreikkalaisiin köyhällistön edustajiin. Niitä alkaa olla jo liikkeellä.

Kirjasuositus: John Steinbeck - Vihan Hedelmät - kertoo työvoimapulan paikkaamisesta amerikan mantereella

[Iloveallpeople]

...
Yritysten vakava huoli työvoiman riittävyydestä on otettava huomioon Itä-Suomen maahanmuuttostrategiassa. Elinkeinoelämän järjestöt huomauttivatkin asiasta hienovaraisesti viime keväänä, kun strategiapaperi oli lausuntokierroksella.

Strategialuonnos lähti maahanmuuttajien ja etenkin pakolaisten tarpeista, mikä on tietysti kaunista ja arvokasta, mutta ei vastaa työllistäjien tarpeisiin. Maahanmuuttostrategian kärki ei voi myöskään olla esimerkiksi elinkeinoelämän kansainvälistyminen, koska työvoimapula koskee kaikenlaisia työtehtäviä. Sitä paitsi kansainvälistymistä edistävä osaamisperusteinen maahanmuutto koskee vain pientä joukkoa maakunnan yrityksistä.

Barometriin vastanneet yritysjohtajat kertovat, että ulkomaalaisten heikko suomen kielen taito on merkittävin ongelma. Se on haaste kotouttamisesta vastaaville.
...

Savon Sanomat

[Arvoton]

Todennäköisesti ehdin eläkkeelle, kun joku työvoimapula tulee. Nyt vallitsee työttömyys ja joka duuniin on useita hakijoita. Totesin asian viimeksi tänä aamuna omalla kohdallani.

[Suomitalon renki]

"Yritysten vakava huoli työvoiman riittävyydestä on otettava huomioon Itä-Suomen maahanmuuttostrategiassa. Elinkeinoelämän järjestöt huomauttivatkin asiasta hienovaraisesti viime keväänä, kun strategiapaperi oli lausuntokierroksella."

Ja mitähän nuo yritykset oikein ovat? Jotain puhelinmyyntiä? Kai niihin joku kamelinmyyjäkin sopii. Ai niin entäs se kielitaito? 

[Arvoton]

"Ruotsi pärjää hienosti suuren mamumäärän takia". Ei kyl pääministerimme on tosiaan C:n ylioppilas. Sen verran tulee häneltä päätelmiä, että mua tuskastuttaa. Eka kuulemani niistä, että Venäjä on taloudellisesti pieni kuin Hollanti meni vielä lipsahduksen piikkiin. Sen jälkeiset ovat campiä. Jutta parantaa ja Jykeltä on paukut aika lopussa.

Normaalisti C:n ylioppilas oppii kirjoitusten jälkeenkin paljon maailmasta, mutta miten on sit Jyken laita...

[Roope]

Telkkarissa tuli eilen (4.9.) juttua missä eräs yrittäjä valitti työvoimapulaa jonkinlaiisiin puutarhahommiin, kukkien istuttamista ruukkuihin tms.
Kaverilla oli vain osapäiväistä hommia tarjolla. Hän palkkasi mamuja koska ne ovat ainoat, jotka ottavat vastaan töitä missä palkkka on satasia.

Pari päivää sitten ruotsinkielisissä uutisissa tuli juttu Ahvenanmaan omenanpoimijapulasta (nettiuutinen). Osa poimijoista (lähinnä Itä-Euroopasta) on jopa muuttanut Ahvenanmaalle. Ei käynyt ilmi, millä he elävät lyhyen omenanpoimintasesongin ulkopuolisen ajan.

[pakruti2c263]

Klips...
----
"Työvoimapula" johtuu vain suunnitelmien ja todellisuuden välillä olevasta ristiriidasta. Paperilla Eurostoliitto on paratiisi; ihan kuten esikuvansa Neuvostoliitto.

Niinpä! Neuvostoliitto romahti. Eurostoliitto  seuraava? Vai joku muu NWO maailman mahti? USA? Kiina? Britannia? Korea? Japani? Vai mikä?
Pieni ihminen voi vain veikkailla! Päävoitto jää tosin saavuttamatta.
Historian kirjoja joskus selailtuani, yhdestäkään edesmenneestä "Imperiumista" on vain jäljellä paskakasat, ja rauniot, joita sitten arkeologit myöhemmin tonkivat.
Noh, luultavasti egyptin svinksit ovat hiukan pitkä-ikäisempiä, kuin teräs/lasinen Brusselin "liittohulttio" talo.
Voinhan olla tosin väärässäkin.... Kenties, ja eräin reuna-ehdoin, jopa toivon olevani väärässä.

[AuggieWren]

Minun työnantajani (erittäin arvostettu ja arvovaltainen) on muuten kunnostautunut hankkimalla työvoimapulaa paikkaamaan joukoittain palkattomia harjoittelijoita, joista vähintään yksi on joka lukukaudella joko mamutaustainen tai ihonväriltään erilainen. Yhtään ei-suomalaissyntyperäistä mamua ei ole palkattu harjoittelun jälkeen eikä muuten kovin monta helvetin hyvää kantisharjoittelijaakaan. Yhtään mamua ei ole palkattu vakinaiseksi (vaikka pulju jauhaa tästä Suomen tarvitsemasta mamutuksesta koko ajan). Mitä tästä pitäisi päätellä?