Mikä on se raja? (vuokra vs omistusasunnot)

[Alkuasukas]

Itse olen todennut pk-seudulla järjettömäksi itselleni jäädä löysään naruun pankille 20 vuodeksi

Jos olet 30-vuotias, loppuisi se hirressä roikkuminen 50-vuotiaana. Koska ajattelit että vuokranmaksu loppuu?

Et ole ilmeisesti tullut ajatelleeksi, että vuokra-asukas voi sijoittaa asuntolainan lyhennyksiä vastaavan summan rahaa muihin kohteisiin kuin asuntovarallisuuteen.

Juu, jos asuntolaina ja kulut ovat suuremmat kuin vuokra. Jos lainanhoitokulut ja vuokra ovat yhtäsuuret ei sijoitettavaa jää sen enempää vuokralla-asuessa. Ja toisaalta tämä sijoitusaspekti ei poista sitä että joudut maksamaan asunnon lainaamisesta koko ajan.

[sr]

Koska arvonnousun ulosmittaamista tai -laskun kompensointia ei harrasteta, kunnallispolitiikan tasolla tämä johtaa sitten älyttömiin päätöksiin. Itse olen ollut tilaisuudessa, jossa kunnan virkamies esitteli kunnan suunnitelmia kuntalaisille. Luonnollisesti kuntalaiset olivat suunnilleen kaikkea lisärakentamista ja ennen kaikkea vanhojen asuinalueiden tiivistämistä vastaan. Miksi? Siksi, että maan niukkuus juuri lisää heidän omistuksiensa arvoa, kun taas uudet talot heidän asuinalueillaan sekä toisaalta vähentäisivät tuota niukkuutta ja toisaalta aiheuttaisivat suoranaisia haittoja (lisää liikennettä, vähemmän luontoa, jne.). Nämä molemmat tekijät laskisivat heidän omistamiensa asuntojen arvoa. Tämä tilaisuus opetti minulle, että tässä on se syy, miksi kunnat ovat niin nihkeitä kaavoittamaan lisämaata. Päätöksiä tekevät ovat niiden asuntoja omistavien valitsemia ja jos he haluavat tulla uudelleen valituksi, he eivät suututa äänestäjiään.

Tämä ei pidä paikkaansa. Kaikkien tutkimusten mukaan uudisrakentaminen lähiympäristöön nostaa myös alueen vanhojen asuntojen arvoa.

Mihinkähän tutkimuksiin nyt viittaat?

Ja puhutaanko nyt siis alueista, jotka ovat jo suht tiheästi asutettuja, eikä mitään korpea? Kyse oli siis Etelä-Espoosta, jossa asutusta on jo ihan rutkasti, mutta kuitenkin tilaa lisärakentamisellekin olisi. Olisiko tosiaan niin, että jos jonkun pientaloalueen (jota suuri osa Espoosta on) lähelle rakennettaisiin iso kerrostaloalue, niin tämä nostaisi niiden pientalojen hintoja?

On tietenkin mahdollista, että ne kaikki "ei"tä rääkyvät asukkaat olivat vain väärässä ja he itse asiassa olisivat hyötyjiä, jos kaupunki rakentaisi lisää asuntoja heidän naapuriinsa. Itse olin joka tapauksessa varsin yllättynyt siitä lähes 100%:n negatiivisesta vastauksesta, jonka kunnan suunnittelija aloitteelleen sai asukkailta. En voinut keksiä sille mitään muuta syytä kuin NIMBYilyn.

[mikkoellila]

Jos lainanhoitokulut ja vuokra ovat yhtäsuuret ei sijoitettavaa jää sen enempää vuokralla-asuessa.

Harvalla asuntovelallisella lainan korot ja lyhennykset + yhtiövastike ovat yhteensä vähemmän kuin vuokra.

Ja toisaalta tämä sijoitusaspekti ei poista sitä että joudut maksamaan asunnon lainaamisesta koko ajan.

So?

[jka]

Mihinkähän tutkimuksiin nyt viittaat?

Ja puhutaanko nyt siis alueista, jotka ovat jo suht tiheästi asutettuja, eikä mitään korpea? Kyse oli siis Etelä-Espoosta, jossa asutusta on jo ihan rutkasti, mutta kuitenkin tilaa lisärakentamisellekin olisi. Olisiko tosiaan niin, että jos jonkun pientaloalueen (jota suuri osa Espoosta on) lähelle rakennettaisiin iso kerrostaloalue, niin tämä nostaisi niiden pientalojen hintoja?

En nyt tähän hätään nopeasti etsimällä löytänyt. Mutta kyse oli nimenomaan pääkaupunkiseudulle viime vuosina rakennettujen uusien asunto-alueiden ja liikekeskusten vaikutuksesta lähiympäristön asuntojen hintoihin. Eihän tuossa ole mitään ihmeellistä. Asuntoja myydään loppujenlopuksi hyvin pitkälle alueen keskimääräisellä neliöhinnalla ja palveluilla. Uudisrakentamisen neliöhinta on aina kalliimpaa kuin vanhojen asuntojen ja nostaa näin ollen aina tuota keskimääräistä neliöhintaa. Samoin uudisrakentaminen ei koskaan ainakaan vähennä alueen palveluja.

Mutta toki sillä on merkitystä mitä rakennetaan. Jos naapuriin rakennetaan kaatopaikka, niin asia on tietysti toinen. Mutta pääkaupunkiseudulla voi sanoa, että kaikki uudisrakentaminen ainakin viimeisen 20 vuoden aikana on nostanut vanhojen asuntojen hintoja. Itse en muista yhtäkään tapausta, että olisi käynyt päinvastoin. Ei se ole kenenkään intresseissä tehdä rakentamista, joka laskee kiinteistöjen arvoa.

[Octavius]

Asumistukea sai vuoden 2010 lopussa 164 tuhatta suomalaista ruokakuntaa.

http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/alias/07_At/$File/06_Ylat.pdf

Kun tuon luvun kertoo keskimääräisellä ruokakunnan (=perhe) luvulla, päästään hätkähdyttävään määrään ihmisiä ja rahaa. Tuen piirissä on nyt noin 500-800 tuhatta suomalaista (varmaa lukua ei ole ja toinen tilasto ei natsaa ensimmäiseen - kumma kyllä). Suuri osa asumistuesta kohdistuu luonnollisesti maahamme saapuneille ruokakulttuurin raikastajille.

Mistä ihmeestä tuo viimeisen lauseen väittämä? Suomessa on jotain 150 000 ulkomaalaista ja näistä valtaosa ei elä tulonsiirtojen varassa. Miten ihmeessä saat niistä lopuista "suuren osan" tuosta koko potista, joka sinun itsesi mukaan on 500-800 000 ihmistä?

Asumistukihan on mitä puhtain kommunistinen jäänne, jonka koomisin piirre on se, että se on suoraa tulonsiirtoa tuloveroa maksavilta vuokra-asuntoja omistaville.

Juuri näin. Matalimmat vuokrat todennäköisesti laskisivat, jos asumistuesta luovuttaisiin. Jos siis ajatellaan jossain halvassa pikkuasunnossa asuvaa keskituloista, niin hän maksaa tuloveroja, joista maksetaan asumistukea, jonka vaikutuksesta hänen oma asumisensa on kalliimpaa kuin muuten olisi. Tuntuu varmaan mukavalta.

Tiedän, että Viherkokoomukselaiset vihaavat tätä ideaa, mutta mitä jos kokeiltaisiin markkinataloutta? Mitä jos ihminen maksaisi asumisensa ihan itse? Ilman muilta varastettuja rahoja? Jos vaikka omistusasunnon korkovähennys ja asumistuki lakkautettaisiin?

En tiedä, mihin varastamiseen nyt viittaat. Suurin osa vuokra-asujista ei varasta vuokraansa tarvittavia rahoja. Ei edes niistä asumistukea saavista.

Itse kannatan perustuloon siirtymistä. Sopivasti se asettamalla sillä saa itselleen katon pään päälle. Jos haluaa lisää luksusta, niin sitten töihin.

Jaa - Suomessa majailee tällä hetkellä ehkä jotain 400 tuhatta rikastajaa ja määrä kasvaa joka päivä. En tiedä missä kiven alla elät, mutta katselisit ympärillesi. Otetaan vaikka itä-Helsinki, niin varmaan pelkästään siellä on ehkä 40 000 asumistuella asuvaa työvoimapulan poistajaa. He melkein kaikki asuvat asumistuen varassa. Osa jopa käy töissä.

Oletko koskaan käynyt Itäkeskuksessa tai vaikkapa Sellon tai Malmin ostosparatiiseissa viime aikoina?

Varastamisella viittaan siihen, että nykyinen systeemi, joka takaa 600 euron/kk asumistuen kaikille, takaa myös sen 650 euron/kk vuokran asuntosijoittajilla ja ilman riskejä. Summan maksaa yrittävä tai veroja maksava suomalainen.

Että oikein perustuloa kannatat. Hienoa - eikö perustuloa ainoa soveltanut maa eli Neuvostoliitto ja sen kokemukset opettaneet mitään? Miten olisi, jos jokainen maksaisi asumisensa ihan itse? Jos vaikka lopetettaisiin heti jokin perusteiltaan taloutta vinouttava ja sairas asuntolainojen korkovähennys ja asumistuki?

Olisitko ystävällinen, että perustelit sen miksi duunia tekevän ja yrittävän ihmisen pitäisi maksaa Sinun elämisesi? Onko Sinulla siihen joitain järkeviäkin perusteluita?

Miksi minun pitäisi lahjoittaa Sinulle rahaa? Kertoisitko, kiitos.

[Philiwil]

Mihinkähän tutkimuksiin nyt viittaat?

Ja puhutaanko nyt siis alueista, jotka ovat jo suht tiheästi asutettuja, eikä mitään korpea? Kyse oli siis Etelä-Espoosta, jossa asutusta on jo ihan rutkasti, mutta kuitenkin tilaa lisärakentamisellekin olisi. Olisiko tosiaan niin, että jos jonkun pientaloalueen (jota suuri osa Espoosta on) lähelle rakennettaisiin iso kerrostaloalue, niin tämä nostaisi niiden pientalojen hintoja?

En nyt tähän hätään nopeasti etsimällä löytänyt. Mutta kyse oli nimenomaan pääkaupunkiseudulle viime vuosina rakennettujen uusien asunto-alueiden ja liikekeskusten vaikutuksesta lähiympäristön asuntojen hintoihin. Eihän tuossa ole mitään ihmeellistä. Asuntoja myydään loppujenlopuksi hyvin pitkälle alueen keskimääräisellä neliöhinnalla ja palveluilla. Uudisrakentamisen neliöhinta on aina kalliimpaa kuin vanhojen asuntojen ja nostaa näin ollen aina tuota keskimääräistä neliöhintaa. Samoin uudisrakentaminen ei koskaan ainakaan vähennä alueen palveluja.

Mullakaan ei ole tuohon jka:n väitteeseen mitään lähdettä, mutta kyllä se näin äkkiseltään kuulostaa ihan järkevältä. Varmasti esim. Aurinkolahden rakentaminen on nostanut koko Vuosaaressa asuntojen arvoa. Samoin esim. Sello ja kaikki Leppävaaran uudisrakennukset ovat nostaneet myös sen alueen vanhojen asuntojen arvoa (mikä mun mielestä on just sitä ansiotonta arvonnousua btw).

Asia erikseen on nuo pientaloalueet. Jos Westendin kupeeseen bygattaisiin uusi ja iso kerrostaloalue, niin tuskinpa vanhojen ökytalojen hinnat nousisivat.

[Octavius]

Mihinkähän tutkimuksiin nyt viittaat?

Ja puhutaanko nyt siis alueista, jotka ovat jo suht tiheästi asutettuja, eikä mitään korpea? Kyse oli siis Etelä-Espoosta, jossa asutusta on jo ihan rutkasti, mutta kuitenkin tilaa lisärakentamisellekin olisi. Olisiko tosiaan niin, että jos jonkun pientaloalueen (jota suuri osa Espoosta on) lähelle rakennettaisiin iso kerrostaloalue, niin tämä nostaisi niiden pientalojen hintoja?

En nyt tähän hätään nopeasti etsimällä löytänyt. Mutta kyse oli nimenomaan pääkaupunkiseudulle viime vuosina rakennettujen uusien asunto-alueiden ja liikekeskusten vaikutuksesta lähiympäristön asuntojen hintoihin. Eihän tuossa ole mitään ihmeellistä. Asuntoja myydään loppujenlopuksi hyvin pitkälle alueen keskimääräisellä neliöhinnalla ja palveluilla. Uudisrakentamisen neliöhinta on aina kalliimpaa kuin vanhojen asuntojen ja nostaa näin ollen aina tuota keskimääräistä neliöhintaa. Samoin uudisrakentaminen ei koskaan ainakaan vähennä alueen palveluja.

Mullakaan ei ole tuohon jka:n väitteeseen mitään lähdettä, mutta kyllä se näin äkkiseltään kuulostaa ihan järkevältä. Varmasti esim. Aurinkolahden rakentaminen on nostanut koko Vuosaaressa asuntojen arvoa. Samoin esim. Sello ja kaikki Leppävaaran uudisrakennukset ovat nostaneet myös sen alueen vanhojen asuntojen arvoa (mikä mun mielestä on just sitä ansiotonta arvonnousua btw).

Asia erikseen on nuo pientaloalueet. Jos Westendin kupeeseen bygattaisiin uusi ja iso kerrostaloalue, niin tuskinpa vanhojen ökytalojen hinnat nousisivat.

Ehdottomasti on Aurinkolahden hinnat nousseet.

Miettikää nyt oikeasti.

http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/7132509

Vaikka tuo homeinen neukkukuutio asumistuella asuvien somaleiden saartamasta paskalähiöstä maksaa nyt noin 4500 euroa neliö. Miettikää nyt oikeasti. Kuka tuonkin läävän ostaa?

Viisikymmentä neliötä hintaan 249 tuhatta paikassa, jossa päiväkodit ja koulut ovat hmmm täynnä monikulttuuria.

Arvo varmaan nousee?

Hei haloo nyt valoja päälle.

Siis jostain Vuosaaren lähiön paskakampästä pitäisi maksaa 4500 euroa neliö.

Ok? Kävelet ulos, niin somaleita on joka nurkka täynnä. Ok? Noilla neliöhinnoilla suomalainen keskituloinen pariskunta maksaa nettotuloistaaan ehkä maksalaatikkoa syöden sen kolmasosan tuon homekuution arvosta per neliö kuukaudessa. Keskituloinen pariskunta, jolla ei ole lapsia, makselee korkeintaan noin 300-500 kuussa lainanlyhennyksiä tuosta rupuisesta homeläävästä.

Viisisataa euroa kuukaudessa kertaa 12 on noin kuusituhatta euroa vuodessa - (korkoja ei huomiotu, koska oletin korkotekijän vaikutuksen oleva suunniilleen saman tämän viherkokoomukselaisen luuserin palkkakehityksen kanssa.). Keskituloisella perikunnalla on siis 40 vuoden kuluttua 50 neliön velaton kämppä keskellä afrikkalaista kaatopaikkaa. Hyvä diili.

Kasvata lapsiasi siinä sitten viherkokoomukselaiseen henkeen.

Onnea. Paljon onnea.

Vaikka tuo homeinen neukkukuutio somali-lähiöstä olikin vain vain karrikoitu esimerkki, niin tässä lisää tarjontaa:
http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/7106573

Keskihinta taitaa olla lähellä viittä donaa.

Paljon onnea Viherkokoomuslaisille. Juuri tämän ilmiön Te olette saaneet aikaan muutamassa vuodessa.

Vituttaako - kuuntelen?

[jka]

Asia erikseen on nuo pientaloalueet. Jos Westendin kupeeseen bygattaisiin uusi ja iso kerrostaloalue, niin tuskinpa vanhojen ökytalojen hinnat nousisivat.

Eihän kukaan vapaiden markkinoiden alla toimiva yritys edes tällaiseen ryhtyisi, että rakentaisi Westendiin vuokrakasarmin. Pelkästään tontit ovat niin arvokkaita, että kannattaa rakentaa myös vähän laadukkaammin, jotta saa sijoitukselleen tuottoakin. Sosiaalitoimiston vuokralaisista tuottoa ei Westendissä saa.

Kyllä pelkkä kysyntä ja tarjontakin pitää aika pitkälle huolen, että ei tehdä rakentamista, joka laskee olemassa olevan rakennuskannan arvoa. Eihän uudisrakentajan kannata rakentaa sellaista, joka laskee ympäröivän alueen arvoa koska se silloin laskee luonnollisesti omankin rakennettavan kiinteistön arvoa.

[Rubiikinkuutio]

Kyllä pelkkä kysyntä ja tarjontakin pitää aika pitkälle huolen, että ei tehdä rakentamista, joka laskee olemassa olevan rakennuskannan arvoa. Eihän uudisrakentajan kannata rakentaa sellaista, joka laskee ympäröivän alueen arvoa koska se silloin laskee luonnollisesti omankin rakennettavan kiinteistön arvoa.

Ihan teorian tasolla näin ei ole. Rakentaja ei ole kiinnotunut ympäristön arvosta, vaan omasta arvostaan. Jos kysyntää olisi juuri tietyntyyppisille asuinnoille, mutta ei niille ökyasunnoille, niin aivan hyvin teoriassa voisi syntyä markkinoilla tilanne jossa kuvaamasi väittämä ei pidä paikkaansa.

Etenkin kun kaavotus on vielä mukana kuviossa, niin rakentajan intressit eivät laisinkaan välttämätytä käy yksiin ympäristön asukkaidwen interssien kanssa.

[sr]

Asia erikseen on nuo pientaloalueet. Jos Westendin kupeeseen bygattaisiin uusi ja iso kerrostaloalue, niin tuskinpa vanhojen ökytalojen hinnat nousisivat.

Eihän kukaan vapaiden markkinoiden alla toimiva yritys edes tällaiseen ryhtyisi, että rakentaisi Westendiin vuokrakasarmin. Pelkästään tontit ovat niin arvokkaita, että kannattaa rakentaa myös vähän laadukkaammin, jotta saa sijoitukselleen tuottoakin. Sosiaalitoimiston vuokralaisista tuottoa ei Westendissä saa.

Kyllä pelkkä kysyntä ja tarjontakin pitää aika pitkälle huolen, että ei tehdä rakentamista, joka laskee olemassa olevan rakennuskannan arvoa. Eihän uudisrakentajan kannata rakentaa sellaista, joka laskee ympäröivän alueen arvoa koska se silloin laskee luonnollisesti omankin rakennettavan kiinteistön arvoa.

Eihän se oman rakennettavan kiinteistön arvo voi mihinkään laskea, kun sillä ei ole ennen rakentamista vielä mitään arvoa. Uudisrakentaja maksimoi voittonsa. Tämä voi hyvin tarkoittaa halpojen asuntojen rakentamista alueelle, jossa aiemmat asunnot ovat kalliita. Tämä siis etenkin silloin, jos uusi rakentaminen tuottaa pieniä kerrostaloasuntoja, kun vanhat asunnot ovat isoja omakotitaloja.

Ajatellaan ihan esimerkkiä. Sanotaan, että uudisrakentajalle annetaan täysin vapaat kädet rakentaa ostamalleen tontille minkälainen talo tahansa (oletetaan esim. että hän on voidellut kunnan isät niin hyvin, että tämä onnistuu). Nyt hän voi rakentaa 10-kerroksisen tornin täyteen yksiöitä, sanotaan yhteensä 100 asuntoa tai sitten yhden ison omakotitalon. On melko lailla selvää, että vaikka hän ei asuntoa kohden saakaan siitä tornista yhtä paljon voittoa kuin omakotitalosta, niin yhteensä hän voi netota siitä paremmin. Ja on selvää, että 100 yksiössä asuvaa ihmistä omakotitaloalueelle hyvin todennäköisesti laskee sen alueen yleistä varallisuustasoa ja sitä kautta myös aiempien asukkaiden asuntojen arvoja (+tietenkin kaikki suorat haittavaikutukset tornista esim. liikenteen lisääntyminen).

Vielä paremmin tämä tietenkin toteutuu silloin, kun rakentajana ei ole voittoa tavoitteleva yritys vaan kunta, jolla yleensä on tavoitteena sijoittaa ns. sosiaalista asuntotuotantoa hyville alueille, jotta vältetään slummiutuminen. Tällaisissa tapauksissakin on varsin selvää, että aiemmat asukkaat vastustavat henkeen ja vereen "kunnantalojen" rakentamista. Näin siis vaikka yleisesti oltaisiinkin sitä mieltä, että sosiaalinen asuntorakentaminen on ok ja köyhienkin pitää jossain asua. Perusongelma näissä lähistön asuntojen hintaa alentavissa, mutta koko kunnan kannalta tärkeissä rakennusprojekteissa on se, että taakan tästä touhusta joutuvat kantamaan ne asuntojen omistajat yksin.

Ja sama toisin päin. Kun kunta tekee jotain asuinalueiden arvoa parantavia asioita, niin kaikki kuntalaiset joutuvat osallistumaan rakentamisen kustantamiseen, mutta hyöty siitä valuu lyhentämättömänä niiden taskuun, joiden asuntojen arvo näiden parannusten vuoksi nousee. Siksi kutsun tätä ansiottomaksi arvonnousuksi.

Nämä molemmat ongelmat katoaisivat sillä, että kehitettäisiin mekanismeja, joilla toisaalta kerättäisiin maanomistajilta pois heidän ansiottoman arvonnousun tuoma taloudellinen hyöty ja toisaalta kompensoitaisiin heille se, jos kunta tekee jotain, joka laskee maanomistusten arvoa. Etenkin tuo jälkimmäinen olisi omiaan vähentämään NIMBYilyä.

[jka]

Kyllä pelkkä kysyntä ja tarjontakin pitää aika pitkälle huolen, että ei tehdä rakentamista, joka laskee olemassa olevan rakennuskannan arvoa. Eihän uudisrakentajan kannata rakentaa sellaista, joka laskee ympäröivän alueen arvoa koska se silloin laskee luonnollisesti omankin rakennettavan kiinteistön arvoa.

Ihan teorian tasolla näin ei ole. Rakentaja ei ole kiinnotunut ympäristön arvosta, vaan omasta arvostaan. Jos kysyntää olisi juuri tietyntyyppisille asuinnoille, mutta ei niille ökyasunnoille, niin aivan hyvin teoriassa voisi syntyä markkinoilla tilanne jossa kuvaamasi väittämä ei pidä paikkaansa.

Etenkin kun kaavotus on vielä mukana kuviossa, niin rakentajan intressit eivät laisinkaan välttämätytä käy yksiin ympäristön asukkaidwen interssien kanssa.

Ihan teoriatasolla olet varmasti oikeasassa. Mutta asuntojen hintakehitys eivät ole teoriaa. Asunnon omistajan kyllä todellakin kannattaa olla kiinnostunut myös ympäristöstään jos haluaa maksimoida sijoituksensa arvon.

En nyt kyllä ihan heti pysty kuvittelemeen mitään realistista tilannetta, että rakentajan kannattaa ostaa tontti 5-kertaiseen hintaan nimenomaan Westendistä ja rakentaa sinne vuokrakasarmi. Tuo on yksinkertaista matematiikkaa. Tontin hinta pitää saada takaisin vuokrissa. Jos sitä ei saada takaisin Westendin tonttien hinnoilla niin vuokrakasarmia ei silloin rakenneta sinne vaan se rakennetaan sinne missä tontit on halvempia ja vuokrista saa hinnan takaisin. Toki vuokrat voi nousta jos vuorka-asuntojen kysyntä kasvaa, mutta edelleen kysyntä kasvaa koko pääkaupunkiseudulla, ei vain Westendissä, joten vuokrien nousu ei muuta asetelmaa mitenkään. Paremman voiton saa edelleen siellä missä tontin saa halvemmalla riippumatta mikä on vuokrataso. Jos vuokrat taas nousee vain nimenomaan Westendissä niin se tarkoittaa tietysti sitä, että korkeita vuokria vastaan vaaditaan myös tasokkaampaa asumista.

Oikeastaan tämän voi sotkea ja on sotkenutkin kunnan "sosiaalinen asuntotuotanto", jota varsinkin Helsinki on oikeasti harrastanutkin. Eli subventoinut kaikenlaista "heikompitasoista" rakentamista nimenomaan keskelle parempia alueita, jotta ei tapahtuisi "eriytymistä". Tämän on ehkä jo Helsinkikin tajunnut, että tuo johtaa vain siihen, että kaikista asuntoalueista tulee lopulta slummeja. Nyt onkin kova hätä saada uutta neitseellistä maata Sipoosta kun kaikki aikaisemmat viritykset on slummiutettu.

[Rubiikinkuutio]

En nyt kyllä ihan heti pysty kuvittelemeen mitään realistista tilannetta, että rakentajan kannattaa ostaa tontti 5-kertaiseen hintaan nimenomaan Westendistä ja rakentaa sinne vuokrakasarmi.

Esität ääriesimerkin. Tässä on paljon harmaata aluetta ja muita tekijöitä. Lisäksi esim. jos alueelle on muutenkin ollut hulvattomasti kysyntää, voivat uudet talot helpottaa sitä ja puhkaista mahdollista hintakuplaa.

[sr]

En nyt kyllä ihan heti pysty kuvittelemeen mitään realistista tilannetta, että rakentajan kannattaa ostaa tontti 5-kertaiseen hintaan nimenomaan Westendistä ja rakentaa sinne vuokrakasarmi.

Esität ääriesimerkin. Tässä on paljon harmaata aluetta ja muita tekijöitä. Lisäksi esim. jos alueelle on muutenkin ollut hulvattomasti kysyntää, voivat uudet talot helpottaa sitä ja puhkaista mahdollista hintakuplaa.

Juuri näin. Tämä oli se alkuperäinen ajatukseni. Lisärakentaminen yksinkertaisesti vähentää niukkuutta ja sitä kautta alentaa siitä niukkuudesta hyötyvien omistuksen arvoa. Tietenkin asuntojen kohdalla tässä on kyse vähän monimutkaisemmasta asiasta, koska jokaisen pitää joka tapauksessa asua jossain, mutta yleisenä nyrkkisääntönä voisi ajatella asian olevan niin, että asuntoja omistaville ihmisille on hyötyä siitä, että omalla alueella on niukkuutta (jotta heidän oma asuntonsa on mahdollisimman kallis), mutta muilla alueilla ei ole (jotta jos he haluavat muuttaa, he hyötyvät taloudellisesti maksimaalisesti hintaerosta).

[Eugen235]

lienee off-topic, mutta

rationaalinen helsinkiläinen ihminen, JOLLA VALINNAN MAHDOLLISUUS,  voi menetellä kahdella perusteella:

1. hankkia omistusasunto järkevältä paikalta (vaaditaan taitoa ja/tai tuuria) eli lähellä ei ole, eikä tule, häiriötekijöitä (mm. huumeasuntolat, vuokrakasarmit). Tätä ei välttämättä voi pelkällä älyllä hoitaa, vaan asuntola tms voi nousta viereen koska elämme ns. hyvinvointivaltiossa. Jos välttää huonon onnen, työttömyyden jne niin näin pärjäilee.

2. pitkäjänteinen juoniminen. Vaaditaan älyä JA tuuria. Ja lapsettomuutta TAI isoa riskin ottoa omien lasten suhteen. Eli yksityinen vuokra-asunto. Omat tulot hoidettava ainakin osittain piiloon niin että voi tarvittaessa hankkia kaikki maailman tuet ja huojennukset. Ei tarvitse stressata mitä naapurissa tapahtuu, pääsee asunnosta eroon hätätilanteessa. Ei tarvitse ajatella työttömyyttä ja talouskriisejä. Tiukoissa paikoissa pääsee eteenpäin systeemiä hyväksikäyttämällä ja pokerilla.

Tää kakkosvaihtoehto toimii, tiedän tapauksia jotka elävät vailla huolta huomisesta. Niin kauan kuin on älyä ja tuuria. Ja munaa vaatia oikeuksiaan kun käy virkailijoita tapaamassa.

(Yllä esitetty ei ole tieteellinen lauseke, vaan pelkkä perusasetelma.)



 

[jka]

Ajatellaan ihan esimerkkiä. Sanotaan, että uudisrakentajalle annetaan täysin vapaat kädet rakentaa ostamalleen tontille minkälainen talo tahansa (oletetaan esim. että hän on voidellut kunnan isät niin hyvin, että tämä onnistuu). Nyt hän voi rakentaa 10-kerroksisen tornin täyteen yksiöitä, sanotaan yhteensä 100 asuntoa tai sitten yhden ison omakotitalon. On melko lailla selvää, että vaikka hän ei asuntoa kohden saakaan siitä tornista yhtä paljon voittoa kuin omakotitalosta, niin yhteensä hän voi netota siitä paremmin. Ja on selvää, että 100 yksiössä asuvaa ihmistä omakotitaloalueelle hyvin todennäköisesti laskee sen alueen yleistä varallisuustasoa ja sitä kautta myös aiempien asukkaiden asuntojen arvoja (+tietenkin kaikki suorat haittavaikutukset tornista esim. liikenteen lisääntyminen).

Tämä on taas täysin teoriatasolla oleva esimerkki. Esitä yksikin käytännön esimerkki, että näin on käynyt oikeasti. Pääkaupunkiseudullekin on rakennettu montakin ympäristöään korkeampaa tornitaloa ja kaikki ovat nostaneet ympäristön asuntojen arvoa. Esim. Kivenlahden torni ja Vuosaaren Cirrus. Tottakai jos rakennat keskelle omakotitaloaluetta tuollaisen, asia voi olla ihan eri, mutta näin ei tehdä vaikka olisi miten hyvät suhteet kunnan isiin.

[Rubiikinkuutio]

rationaalinen helsinkiläinen ihminen, JOLLA VALINNAN MAHDOLLISUUS,  voi menetellä kahdella perusteella:

1. hankkia omistusasunto järkevältä paikalta (vaaditaan taitoa ja/tai tuuria) eli lähellä ei ole, eikä tule, häiriötekijöitä (mm. huumeasuntolat, vuokrakasarmit). Tätä ei välttämättä voi pelkällä älyllä hoitaa, vaan asuntola tms voi nousta viereen koska elämme ns. hyvinvointivaltiossa. Jos välttää huonon onnen, työttömyyden jne niin näin pärjäilee.

2. pitkäjänteinen juoniminen. Vaaditaan älyä JA tuuria. Ja lapsettomuutta TAI isoa riskin ottoa omien lasten suhteen. Eli yksityinen vuokra-asunto. Omat tulot hoidettava ainakin osittain piiloon niin että voi tarvittaessa hankkia kaikki maailman tuet ja huojennukset. Ei tarvitse stressata mitä naapurissa tapahtuu, pääsee asunnosta eroon hätätilanteessa. Ei tarvitse ajatella työttömyyttä ja talouskriisejä. Tiukoissa paikoissa pääsee eteenpäin systeemiä hyväksikäyttämällä ja pokerilla.

Tää kakkosvaihtoehto toimii, [...]

Toimiihan se. Lisäksi unohdit kolmos vaihtoehdon:

3. Ryöstetään pankki ja muutetaan niillä rahoilla jonnekkin lain kouran ulottumattomiin. Pysytellään piilossa paikallista poliisia, että ei varmasti luovuteta takaisin tuomiolle.

Kolmosvaihtoehtokin toimii, jos on ovela ja juonikas. Vaaditaan älyä JA tuuria. Siinä ei kakkosvaihtoehtoon nähden edes varasteta rahaa veronmaksajilta.

[jka]

Juuri näin. Tämä oli se alkuperäinen ajatukseni. Lisärakentaminen yksinkertaisesti vähentää niukkuutta ja sitä kautta alentaa siitä niukkuudesta hyötyvien omistuksen arvoa. Tietenkin asuntojen kohdalla tässä on kyse vähän monimutkaisemmasta asiasta, koska jokaisen pitää joka tapauksessa asua jossain, mutta yleisenä nyrkkisääntönä voisi ajatella asian olevan niin, että asuntoja omistaville ihmisille on hyötyä siitä, että omalla alueella on niukkuutta (jotta heidän oma asuntonsa on mahdollisimman kallis), mutta muilla alueilla ei ole (jotta jos he haluavat muuttaa, he hyötyvät taloudellisesti maksimaalisesti hintaerosta).

Siis ajattaleeko joku oikeasti näin, että mitä vähemmän ympärillä on muita taloja sitä arvokkaampi oma talo on? Sillä, että ympärillä on muutaman talon "niukkuus" ei ole mitään tekemistä asunnon hinnan kanssa. Edes Westendissä ei ole niukkuutta, vaikka siellä on koko Suomen korkeimmat hinnat. Yksikään asuntosijoittaja ei ajattele näin ja he ovat sentään asuntojen hinnoittelun ammattilaisia.

[sr]

Juuri näin. Tämä oli se alkuperäinen ajatukseni. Lisärakentaminen yksinkertaisesti vähentää niukkuutta ja sitä kautta alentaa siitä niukkuudesta hyötyvien omistuksen arvoa. Tietenkin asuntojen kohdalla tässä on kyse vähän monimutkaisemmasta asiasta, koska jokaisen pitää joka tapauksessa asua jossain, mutta yleisenä nyrkkisääntönä voisi ajatella asian olevan niin, että asuntoja omistaville ihmisille on hyötyä siitä, että omalla alueella on niukkuutta (jotta heidän oma asuntonsa on mahdollisimman kallis), mutta muilla alueilla ei ole (jotta jos he haluavat muuttaa, he hyötyvät taloudellisesti maksimaalisesti hintaerosta).

Siis ajattaleeko joku oikeasti näin, että mitä vähemmän ympärillä on muita taloja sitä arvokkaampi oma talo on? Sillä, että ympärillä on muutaman talon "niukkuus" ei ole mitään tekemistä asunnon hinnan kanssa. Edes Westendissä ei ole niukkuutta, vaikka siellä on koko Suomen korkeimmat hinnat. Yksikään asuntosijoittaja ei ajattele näin ja he ovat sentään asuntojen hinnoittelun ammattilaisia.

En tiedä, mitä sinä ymmärrät termillä niukkuus, mutta minä ymmärrän sillä sen, että tarjonnan ollessa rajattua, tämä johtaa hintojen nousuun kysynnän kasvaessa. Ja asuntojen suhteen tästä on juuri kyse. Ainoastaan maan niukkuus, ei mikään korkeampi rakennuskustannus, on se syy, miksi asunnot ovat vaikkapa Westendissä kalliimpia kuin Pihtiputaalla. Siis samanalainen talo, eri sijainti, ja täysin eri hinta.

Voitko antaa jonkun asuntosijoittajan lausunnon siitä, että ero maan niukkuudessa ei ole tärkein syy eroon asuntojen hinnoissa.

[jka]

Juuri näin. Tämä oli se alkuperäinen ajatukseni. Lisärakentaminen yksinkertaisesti vähentää niukkuutta ja sitä kautta alentaa siitä niukkuudesta hyötyvien omistuksen arvoa. Tietenkin asuntojen kohdalla tässä on kyse vähän monimutkaisemmasta asiasta, koska jokaisen pitää joka tapauksessa asua jossain, mutta yleisenä nyrkkisääntönä voisi ajatella asian olevan niin, että asuntoja omistaville ihmisille on hyötyä siitä, että omalla alueella on niukkuutta (jotta heidän oma asuntonsa on mahdollisimman kallis), mutta muilla alueilla ei ole (jotta jos he haluavat muuttaa, he hyötyvät taloudellisesti maksimaalisesti hintaerosta).

Siis ajattaleeko joku oikeasti näin, että mitä vähemmän ympärillä on muita taloja sitä arvokkaampi oma talo on? Sillä, että ympärillä on muutaman talon "niukkuus" ei ole mitään tekemistä asunnon hinnan kanssa. Edes Westendissä ei ole niukkuutta, vaikka siellä on koko Suomen korkeimmat hinnat. Yksikään asuntosijoittaja ei ajattele näin ja he ovat sentään asuntojen hinnoittelun ammattilaisia.

En tiedä, mitä sinä ymmärrät termillä niukkuus, mutta minä ymmärrän sillä sen, että tarjonnan ollessa rajattua, tämä johtaa hintojen nousuun kysynnän kasvaessa. Ja asuntojen suhteen tästä on juuri kyse. Ainoastaan maan niukkuus, ei mikään korkeampi rakennuskustannus, on se syy, miksi asunnot ovat vaikkapa Westendissä kalliimpia kuin Pihtiputaalla. Siis samanalainen talo, eri sijainti, ja täysin eri hinta.

Voitko antaa jonkun asuntosijoittajan lausunnon siitä, että ero maan niukkuudessa ei ole tärkein syy eroon asuntojen hinnoissa.

Tottakai kaikken määrää kysyntä ja tarjonta, mutta nyt käänsit asian kyllä aikalailla eri asiaan, josta ainakin minä alunperin puhuin. Jos otetaan Westend edelleen esimerkiksi niin minä puhuin siitä, että olisiko alkuperäisten westendiläisten kannattanut NIMBY:illä kun vaikka Kirsti Paakkanen haki rakennuslupaa lukaalilleen Westendin rantaan. Sinun väite oli, että westendiläisten asuntojen arvo nousee jos he pitävät yllä niukkuutta niin, että sinne ei kukaan pääse rakentamaan. Minä taas väitän, että jokainen luksuslukaali, joka sinne on rakennettu on entisestään nostanut alueen ja sen vanhojenkin asuntojen arvoa. Mitä enemmän niitä rakennetaan ja mitä hienompia, sitä arvokkaammaksi alue tulee. Paljon arvokkaammaksi kuin jos rakentaminen lopetettaisiin NIMBYilyyn. Ja tätä itseasiassa asuntosijoittajatkin hakevat. Asuntojen arvonnousua sitä kautta, että lähialue rakentuu eikä sitä, että lähialuelle ei vaan kukaan muu pääse rakentamaan.

[sr]

Tottakai kaikken määrää kysyntä ja tarjonta, mutta nyt käänsit asian kyllä aikalailla eri asiaan, josta ainakin minä alunperin puhuin. Jos otetaan Westend edelleen esimerkiksi niin minä puhuin siitä, että olisiko alkuperäisten westendiläisten kannattanut NIMBY:illä kun vaikka Kirsti Paakkanen haki rakennuslupaa lukaalilleen Westendin rantaan. Sinun väite oli, että westendiläisten asuntojen arvo nousee jos he pitävät yllä niukkuutta niin, että sinne ei kukaan pääse rakentamaan. Minä taas väitän, että jokainen luksuslukaali, joka sinne on rakennettu on entisestään nostanut alueen ja sen vanhojenkin asuntojen arvoa. Mitä enemmän niitä rakennetaan ja mitä hienompia, sitä arvokkaammaksi alue tulee. Paljon arvokkaammaksi kuin jos rakentaminen lopetettaisiin NIMBYilyyn. Ja tätä itseasiassa asuntosijoittajatkin hakevat. Asuntojen arvonnousua sitä kautta, että lähialue rakentuu eikä sitä, että lähialuelle ei vaan kukaan muu pääse rakentamaan.

No, minusta taas tuo sinun Kirsti Paakkasen luksuslukaaliesimerkkisi on varsin kaukana siitä, mistä minä alunperin puhuin, eli yleisestä rakentamisen tiivistämisestä. Tämä oli se, mitä siellä kertomassani asuntoillassa Espoon kaupungin virkamies oli esittelemässä ja tämä oli se, mitä ihmiset yhteen ääneen vastustivat.

Mutta kuten kirjoitin, olen valmis ottamaan vastaan muitakin selityksiä sille, miksi ihmiset olivat siellä niin nuivia uusien asuntojen rakentamiselle yhteen Suomen nopeiten kasvavaan kaupunkiin. Omasta mielestäni se vaikutti niin puhtaalta NIMBYiltä, ettei oikein mikään muu selitys tuntunut uskottavalta, mutta esitä ihmeessä, jos sinulla sellainen on.

Mikä niiden "tutkimustesi" mukaan on se mekanismi, joka pystyy ylittämään tuon niukkuuden vähenemisen vaikutuksen yhdistettynä vielä siihen, että lisärakentaminen tuppaa pahentamaan liikenneongelmia ja jos rakennetaan aiempaa tiiviimmin (eli yleensä kerrostaloja), uuden väestön tulotaso tuskin on samaa luokkaa kuin siellä jo olevan. Eli olisitko edelleen samaa mieltä tuon Westend-tapauksen suhteen, jos Paakkasen sijaan sinne olisikin joku grynderi ollut halukas rakentamaan 10-kerroksisen tornitalon täyteen pieniä vuokra-asuntoja?

[jka]

Mikä niiden "tutkimustesi" mukaan on se mekanismi, joka pystyy ylittämään tuon niukkuuden vähenemisen vaikutuksen yhdistettynä vielä siihen, että lisärakentaminen tuppaa pahentamaan liikenneongelmia ja jos rakennetaan aiempaa tiiviimmin (eli yleensä kerrostaloja), uuden väestön tulotaso tuskin on samaa luokkaa kuin siellä jo olevan. Eli olisitko edelleen samaa mieltä tuon Westend-tapauksen suhteen, jos Paakkasen sijaan sinne olisikin joku grynderi ollut halukas rakentamaan 10-kerroksisen tornitalon täyteen pieniä vuokra-asuntoja?

Jatketaan keskustelua vähän realistisemmista skenaarioista kuin Westendistä ja kerrostaloista. En tunne sinun esimerkkiäsi joten en voi siitä mitään sanoa. Sensijaan esim. Espoon Suurpeltoon rakennetaan parasta aikaa Suomen suurimmalla asuntotyömalla varsin tiivistä ja monipuolista asuntotuontoa ja muitakin palveluja. Vieressä on Henttaan, yksi Espoon pahiten NIMBYilevä pienasuntoalue. Jopa henttaalaiset tajusivat lopulta, että heidänkin asuntojensa arvo ja lähialueen palvelut nousevat siitä huolimatta tai nimenomaan siitä syystä, että viereen rakennetaan kerrostaloja. Tottakai kaavoista oli hirveä vääntö, mutta kaikki sujui silti kohtuullisen sivistyneesti ja käsittääkseni tällä hetkellä kaikki ovat jotakuinkin tyytyväisiä.

[Octavius]

Jatketaan keskustelua vähän realistisemmista skenaarioista kuin Westendistä ja kerrostaloista. En tunne sinun esimerkkiäsi joten en voi siitä mitään sanoa. Sensijaan esim. Espoon Suurpeltoon rakennetaan parasta aikaa Suomen suurimmalla asuntotyömalla varsin tiivistä ja monipuolista asuntotuontoa ja muitakin palveluja. Vieressä on Henttaan, yksi Espoon pahiten NIMBYilevä pienasuntoalue. Jopa henttaalaiset tajusivat lopulta, että heidänkin asuntojensa arvo ja lähialueen palvelut nousevat siitä huolimatta tai nimenomaan siitä syystä, että viereen rakennetaan kerrostaloja. Tottakai kaavoista oli hirveä vääntö, mutta kaikki sujui silti kohtuullisen sivistyneesti ja käsittääkseni tällä hetkellä kaikki ovat jotakuinkin tyytyväisiä.

Hmm – on hyvä veto vedota Espoon Suurpeltoon Suomen asuntorakentamisen näyteikkunana.

Alue todellakin toimii Viherkokoomukselaisen asuntorakentamisen käyntikorttina:
- Savipellolle (alue on entistä merenpohjaa ja savikko on ns. pohjaton)  upotetaan pelkästään infraan puolisin miljardia veronmaksajien rahoja.
- Alueen kaavoittamisesta vastannut Espoon johtaja on oikeudessa epäiltynä lahjuksista: http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2012231152-9.PDF
- Alueelle ei kukaan halua muuttaa, koska paikasta on tulossa afrikkalaissiirtola. Alueen ainoat rakentajat toistaiseksi ovat Asuntosäätiö ja VVO.
- Alueelle on muutama omakotirakentaja onnistuttu huijaamaan. He katuvat valintaansa joka sekunti aina siihen saakka kunnes pääsevät pakoon.
- Asuntojen hinta on järjetön. Neukkukuutio Espoon savipellolla somaleiden keskellä viisi donaa neliö: http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/6949241
- Kaiken huipuksi alueelle rakennetaan huippukallis imujätejärjestelmä, joka on satavarmasti suurimman osan aikaa remontissa, koska Suomen ilmasto nyt sattuu olemaan erilainen kuin lämpimissä maissa: http://www.iltasanomat.fi/asuminen/suurpellossa-supermoderni-jatejarjestelma/art-1288368563672.html

Kaiken kaikkiaan Suurpelto on täydellinen näyteikkuna suomalaisen asuntopolitiikan hulluuteen ja kaikkeen siihen, mikä siinä on vikana.

Täytyy sanoa, että kehottaisin hakeutumaan mielenterveystoimiston asukkaaksi, jos vaikkapa tästä homeisesta neukkuparakista hankkii 50 neliön kopperon ja asettaa samalla itsensä 30 vuoden velkakiikkuun:

http://www.transsilta.com/peab/kisalli/kisalli.html

Espoolla on vauraana kuntana toki varaa tähän pienimuotoiseen hulluuteen. Miettikääpä, kun Helsinki perseaukisena velkakuiluun suistuvana kaupunkina alkaa rakentaa uutta afrikkalaissiirtokuntaa Sipoolta varastetuille maille. Sapluunahan on sama kuin tässä Suurpellon katastrofissa.

[jka]

Espoolla on vauraana kuntana toki varaa tähän pienimuotoiseen hulluuteen. Miettikääpä, kun Helsinki perseaukisena velkakuiluun suistuvana kaupunkina alkaa rakentaa uutta afrikkalaissiirtokuntaa Sipoolta varastetuille maille. Sapluunahan on sama kuin tässä Suurpellon katastrofissa.

Suurpelto-konsepti tosiaan edustaa pääkaupunkiseudun merkittävää uutta asuntorakentamista seuraavat 10 vuotta. Enpä tiedä. Voisi asiat huonomminkin olla. Kun edellisen kerran yritettiin merkittävästi uudistaa urbaania asumista pääkaupnkiseudulla niin lopputulos oli tämä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Merihaka

Tuosta on sentään jonkinverran opittu kun Suurpelto-konseptia ollaan suunniteltu. Ainakin minun on hyvin vaikea sanoa miten 10.000 uutta asukasta pitäisi asuttaa keskelle Espoota. Jos Suurpelto on huono, niin mikä olisi parempi?

[Octavius]

Espoolla on vauraana kuntana toki varaa tähän pienimuotoiseen hulluuteen. Miettikääpä, kun Helsinki perseaukisena velkakuiluun suistuvana kaupunkina alkaa rakentaa uutta afrikkalaissiirtokuntaa Sipoolta varastetuille maille. Sapluunahan on sama kuin tässä Suurpellon katastrofissa.

Suurpelto-konsepti tosiaan edustaa pääkaupunkiseudun merkittävää uutta asuntorakentamista seuraavat 10 vuotta. Enpä tiedä. Voisi asiat huonomminkin olla. Kun edellisen kerran yritettiin merkittävästi uudistaa urbaania asumista pääkaupnkiseudulla niin lopputulos oli tämä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Merihaka

Tuosta on sentään jonkinverran opittu kun Suurpelto-konseptia ollaan suunniteltu. Ainakin minun on hyvin vaikea sanoa miten 10.000 uutta asukasta pitäisi asuttaa keskelle Espoota. Jos Suurpelto on huono, niin mikä olisi parempi?

Miten olisi, jos kokeiltaisiin markkinatalouden toimivuutta?

1. Kaavoitus vapaaksi ja ehdottomasti pois lahjotuilta virkamiehiltä.
2. Asumistuki pois.
3. Omistusasuntojen korkotuki pois.
4. Kaikki asumista rajoittavat ympäristöministeriön virkamiehet irtisanotaan.
5. Asumista rajoittavat ilmastomuutoksen varjolla tehdyt energia- yms. järjettömät asetuksen kumotaan.

Jokainen saisi valita asuinpaikkansa ihan itse. Jokainen maksaisi myös asumisensa ihan itse.

Myönnän, että ehdotukset markkinatalouden soveltamisesta ja yksilön oman vastuun korostamisesta voivat vaikuttaa radikaaleilta, mutta jotakin muuta kuin nykyistä kommunismia on pakko kokeilla.

[sr]

Miten olisi, jos kokeiltaisiin markkinatalouden toimivuutta?

Markkinatalous toimii tietyissä rajatuissa tilanteissa hyvin. Siitä päättämiseen, kenen tontille rakennetaan huimaa voittoa tuottava asunto ja kenen tontti käytetään tieksi, se on varsin kelvoton.

1. Kaavoitus vapaaksi ja ehdottomasti pois lahjotuilta virkamiehiltä.

Tarkoitatko vapaalla kaavoituksella todellakin sitä, että kuka tahansa saa rakentaa mitä tahansa omistamalleen maalle? Miten ajattelit järjestää esim. sellaisen asian kuin tiet ilman sitä, että asioista sovitaan kollektiivisesti? Entä miten rakennetaan koulut, sairaalat, ym. julkinen infrastruktuuri?

Jokainen saisi valita asuinpaikkansa ihan itse. Jokainen maksaisi myös asumisensa ihan itse.

Entä ne, joilla ei ole rahaa asumiseen? Jätetään paleltumaan kylmään?

Myönnän, että ehdotukset markkinatalouden soveltamisesta ja yksilön oman vastuun korostamisesta voivat vaikuttaa radikaaleilta, mutta jotakin muuta kuin nykyistä kommunismia on pakko kokeilla.

Ehdotuksesi sisälsi järkeviäkin kohtia, kuten verovähennysten poisto, joka tällä hetkellä valuu suoraan asuntojen hintoihin ja sitä kautta pankeille, kun ihmisillä on varaa ottaa sen verran korkeampi asuntolaina.  Sitten siinä oli kuitenkin jotain täysin älytöntä kuten tuo vapaa kaavoitus, joka todennäköisesti johtaisi täyteen kaaokseen.

[Eugen235]

Ehdotuksesi sisälsi järkeviäkin kohtia, kuten verovähennysten poisto, joka tällä hetkellä valuu suoraan asuntojen hintoihin ja sitä kautta pankeille, kun ihmisillä on varaa ottaa sen verran korkeampi asuntolaina.  Sitten siinä oli kuitenkin jotain täysin älytöntä kuten tuo vapaa kaavoitus, joka todennäköisesti johtaisi täyteen kaaokseen.

Verovähennyksen poisto on osittain ns. Obama-ratkaisu. Eli se köyhdyttää vielä yrittäviä veronmaksajia ja toisaalta taas tyydyttää niitä jotka eivät milloinkaan aio ostaa omaa asuntoa. Eli se kannustaa hyysättävää väestöä (ei milloinkaan aio ostaa omaa asuntoa eikä itse maksaa vuokraa) sekä toisaalta rikkaita, esim. mafiarahoituksella rahaa peseviä venäläisiä.

[Octavius]

^^

Vapaalla kaavoituksella tarkoitan nykyisen sairaan järjestelmän täydellistä remonttia. En tarkoita sillä sitä, että kuka tahansa saa rakentaa mitä tahansa minne tahansa.

Hyvä esimerkki asiasta oli päivän Pravdassa. Jonnekin Vantaan lepikoihin Vantaan kaavoitusjohtaja oli kaavoittanut jotain ostoshelvetin paikkaa. Nyt samoja rämeplänttejä siirrellään kaavamuutoksilla rakennusyhtiöltä toiselle. Konsulttina toimii tuo sama kaavoitusjohtaja evp. Aivan sairasta, järjetöntä ja korruptoitunutta touhua.

Lopputuloksena sen lepikon hinta on jo kymmeniä miljoonia. Korruption hinta valuu aina ostoshelvetissä perittäviin vuokriin ja hintoihin saakka. Ei ole yllättävää, että Suomessa ostovoima on Euroopan pohjasakkaa.

Toinen esimerkki: omakotirakentajille on sälytetty viimeisen vuoden aikana täysin ylimääräisiä kustannuksia ehkä normitalon rakentamisessa jotain sadan donan luokkaa. Suomessa normitalon rakentaminen maksaa noin kaksi kertaa enemmän kuin vaikkapa Saksassa pelkästään siksi, että joku todellisuudesta vieraantuneen viherkommarin pahin painajainen on yksilönvapaus tai mikään siihen viittaava. Paras esimerkki näistä hulluista on Jan Vapaavuori.

Kolmas esimerkki. Jos vaikkapa minä omistan maata vaikkapa Pöhniössä, niin millä oikeudella joku kommari tulee määräilemään mitä sinne rakennan. Jos laitan kaivon, tien, jätekaivon, jne. omalla kustannuksellani?

Taustallahan on ajatus saada nämä typerät laumassa määkivät orjat järsimään kuivattua lanttua jossain radanvarren homeisessa neukkukuutiossa somaleiden keskellä. Jokainen voi miettiä pari sekuntia, miten järkevää se on Euroopan harvimpaan asutussa maassa.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Missä vaiheessa kannattaa/olisi kannattanut ostaa asunto näillä asuntomarkkinoilla?

Alankomaiden tilastolaitos ilmoittaa vanhojen asuntojen hintojen laskeneen oikein kunnolla maaliskuussa. Kauppahinnoista laskettu indeksi laski peräti 1.2% kuukaudessa, joten alas mennään jo Irlannin malliin.

(http://3.bp.blogspot.com/-z_m2i62S-Vc/T5GNd1eqWzI/AAAAAAAAEd8/rtXH1IIqhQQ/s1600/2012_4_nlhp.gif)
Euroetana

[Sour-One]

Itse olen samaa miettinyt ja olen tähän mennessä laskeskellut että toistaiseksi pysyn vuokralla koska ainakin noissa kaupunkiluukuissa yhtiö/hoitovastikkeet ovat järkyttäviä - puolet siitä minkä maksaa vuokrana. Siis maksat melkein 300eur/kk siitä että talonmies vähän hiekoittaa pihaa sen lisäksi että lyhennät pankille lainaasi seuraavat 20 vuotta.

Ja putkiremonteista tiesinkin pahoja esimerkkejä erään yhdistyksen kiinteistöosuuden kautta misssä meitä kusetettiin oikein kunnolla:

Kannattaa katsoa YLE:n MOT ohjelma aiheesta http://areena.yle.fi/video/1329764109320

Eli, älä ainakaan mitään kaupunki läävää osta - tai ainakaan käytettynä - sen verran uusi pitää olla ettei ainakaan lainanmaksun aikana tule putkiremonttia...

Omakotitalo - se 'pieni punainen mökki' - vähän syrjemmässä, kyllä kelpaisi - mutta kun on duunipaikka kaupungissa. Ei ainakaan vielä ole löytynyt järkevältä etäisyydeltä kuin järkyttävän kalliita tai epäilyttävän homepesän näköisiä röttelöitä.

Oikeastaan en kyllä rahojani halua sijoittaa muuhun kuin ihan itse rakennuttamaani taloon.

Se pitää toki mainita että jos sattuisi löytämään itselle sen paremman puolen niin voisi prioriteetit muuttua tästä hyvin erilaisiksi 

Arvaatko kuka maksaa niiden vuokrakämppien putkiremontit?

[Sour-One]

Asuin ennen vuokralla, 66 m2 500€/kk. Sisältäen veden ja parkkipaikan. Kun parissa vuodessa vuokrat yllättäen kohosivat, niin ostin oman. Maksan omakotitaloni lainaa 1000€/kk pankille. Tähän päälle tietysti vesimaksut/kiinteistöverot/sähköt/vakuutukset ym. Nykyisellään edellisen asuntoni vuokra on päälle 800€/kk. Joudun tekemään lumityöt itse mutta mieluummin teen ne itse kuin maksan 300€/kk siitä lystistä.

Koen tämän lähinnä pakkosäästämiseksi. Vuokralla asuessani en saanut säästöön oikeastaan mitään. Nykyisin "säästän" n, 800€/kk tulevan varalle.

Raja oman oston ja vuokralla asumisen välillä on selkeä. Kun lainakulut+vastike ovat alemmat kuin vuokrakulut on oman ostaminen järkevämpää.

Korot + asumiskulut 200 euroa?