Mikä on se raja? (vuokra vs omistusasunnot)

[Arvoton]

Nii, ollaanko sitä Heinolassa vai Töölössä? Itse olen todennut pk-seudulla järjettömäksi itselleni jäädä löysään naruun pankille 20 vuodeksi, jossa maksan 700 eurosta ylöspäin lyhennystä ja korkoja kuussa plus aina vähintään 250 euroa vastiketta.

Kaupungin vuokrataloon ei pääse, jos on edes hitusen pesämunaa muualle tai liian hyvä palkka, mutta on olemassa Sato ja VVO, joissa kämppä maksaa aina satasen enemmän kuin vastaavat kaupungin kämpät, mutta asumisrauha on vähintään puolet parempi. Kaupungin vuokrataloihin sullotaan mamujen, yksinhuoltajien ja deekujen lisäksi avohoitopotilaat. Monet ovat katsoneet sopivimmaksi Aso-kodin. Niissä vastike/vuokra on jo aika reilu, mutta about neljänneksen - puolet vähemmän kuin VVO-Sato-tason vuokrat.

Alun hinnat perustuvat 70-luvulla rakennettuun kerrostaloon, jossa ei ole tehty putkiremonttia. Putkiremonttia varten täytyy ottaa lainaa 50 000 eurosta ylöspäin entisten päälle.

[Alkuasukas]

Itse olen todennut pk-seudulla järjettömäksi itselleni jäädä löysään naruun pankille 20 vuodeksi

Jos olet 30-vuotias, loppuisi se hirressä roikkuminen 50-vuotiaana. Koska ajattelit että vuokranmaksu loppuu?

[maahanmuuttaja]

Neuvostoliitossa markkinatalous??!?!

Ei. Minä en sanonut niin. Sanoin, että siellä pätivät viimekädessä markkinatalouden lait.

Väärin. Suunnitelmataloudessa ei päde markkinatalouden lait. Puhua markkinataloudesta Neuvostoliitossa on sama kuin puhua sananvapaudesta Pohjois-Koreassa.

Lopeta trollaaminen, ja oikeasti opi SINÄ lukemaan.

[Rubiikinkuutio]

Suunnitelmataloudessa ei päde markkinatalouden lait.

Eivät pädekkään. Jos edelleenkään olisit lukenut mitä kirjoitin, niin olisit huomannut, että mnä en ole väittänyt moista. Olen väittänyt, että viimekädessä siellä ptevät markkinatalouden lait. Se on lopullisen hinnan kannalta ihan helvetin yhdentekevää minkä hinnan valtio asettaa leivälle, jos sen voi mustassa pörssissä myydä siihen markkinahintaan. Etekin kun sieltä valtion kaupasta ne leivät ovat loppu.

Puhua markkinataloudesta Neuvostoliitossa on sama kuin puhua sananvapaudesta Pohjois-Koreassa.

Vertauksesi on hyvä. Neuvotoliitossa pätevät mustassa pörssissä markkinatalouden pelisäännöt aivan siinä missä pohjoikoreassa toimii sanavapaus syrjäisellä kujalla. Minä EN ole sanonut että neuvostoliitto olisi missään määrin markkinatalous ja jos sinä olisit oikeasti pysähtynyt lukemaan sen viestini kokonaan ja edes yrittänyt ymmärtää mitä tarkoitan, niin olisit sen tajunnut.

Lopeta trollaaminen, ja oikeasti opi SINÄ lukemaan.

Jokainen järkevä ihminen osaa lukea viestissäni mitä oikeasti tarkoitin siinä. Sääli, että sinä tunnut olevan tämän foorumin ainoa joka ei kuulu heihin.

[maahanmuuttaja]

Se on lopullisen hinnan kannalta ihan helvetin yhdentekevää minkä hinnan valtio asettaa leivälle, jos sen voi mustassa pörssissä myydä siihen markkinahintaan.

Ja markkitalouden puuttuminen luo mustapörssin synnyn edelletykset, jota (mustapörssi) ei olisi olemassakaan, jos olisi markkinatalous voimassa. Ja sääntely oli neuvostoliitossa niin kovaa, ettei mitään mustapörssiä edes olisi voinut syntyä. Esim. autot, elektroniikka, ja ylipäänsä hyvin suuri osa tavaroista, myös palveluista.

Puhua markkinataloudesta Neuvostoliitossa on sama kuin puhua sananvapaudesta Pohjois-Koreassa.

Vertauksesi on hyvä. Neuvotoliitossa pätevät mustassa pörssissä markkinatalouden pelisäännöt aivan siinä missä pohjoikoreassa toimii sanavapaus syrjäisellä kujalla. Minä EN ole sanonut että neuvostoliitto olisi missään määrin markkinatalous ja jos sinä olisit oikeasti pysähtynyt lukemaan sen viestini kokonaan ja edes yrittänyt ymmärtää mitä tarkoitan, niin olisit sen tajunnut.

Sanoit, että neuvostoliitossa pätivät viime kädessä markkinataloudet lait, sääntelyä oli vaan enemmän. Tämä väite on täyttä puppua. Markkinatalous tarkoittaa sääntelyn puutetta. Täydellistä markkinataloutta ei tietenkään ole missään, mutta jokainen taloudesta jotain ymmärtävä tietää suunnilleen missä kulkee raja. Markkinatalouden rajat voi määrittää olemassa olevien valtioiden avulla.

Ja sääntelyn runsaalle määrälle on oma termi, se on suunnitelmatalous. Jos sääntelyä on hyvin paljon, niin se ei mitenkään ole markkinatalous. Sanot, että kylmä on lämmin, sillä on vaan alhaisempi lämpötila. Minä sanon, että kylmä on kylmä, ja lämmin on lämmin. Ymmärrätkö?

Ja aiheeseen liittyen; veronmaksajat eivät subventoi kaupunginvuokra-asutusta. Kunnat saa VOITTOA vuokra-asunnoista. Yksityisesta asumisesta, kunta (ja valtio) myös saa VOITTOA. Maan myynti, piiloverot ja byrokratia, jolla valtio "työllistää" virkamiehiä, sekä PÄÄOMATULOVERO, jota valtio perii.

Yksityisen asumisen tapauksessa kunnat ja valtio saa todennäköisesti enemmän tuottoa, mutta ei kuitenkaan moninkertaisesti. Nimittäin, kalliimman vuokra-asumisen rahat menee myös rakennusfirmalle, asunnon omistajalle (hintojen nousu, eli pääoman kasvu, sekä vuokran muodossa rahaa asukkailta), ja byrokratian pyörittämiseen, joka ei käytännössä tuota mitään.

Joka tapauksessa, valtion tehtävä ei minun mielestäni saisi olla kiinteistöbisneksellä tienaaminen, jonka suurta liikevaihtoa se ylläpitää tiukalla sääntelyllä, vaan sen pitäisi olla markkinatalouden lakien ylläpito.

Maa myyntiin huutokaupalla ja niukka kaavoitusmonopoli veke. Jopa halpenee, ja paljon. Sitä ei vaan tajuta. Rakennuskustannukset sitä, luvat tätä, tonttien puute tuota, ja tämän lisäkse kaikenlaista vielä. Ihmiset on aivopesty maksamaan vikisemättä.

[Rubiikinkuutio]

Ja markkitalouden puuttuminen luo mustapörssin synnyn edelletykset, jota (mustapörssi) ei olisi olemassakaan, jos olisi markkinatalous voimassa. Ja sääntely oli neuvostoliitossa niin kovaa, ettei mitään mustapörssiä edes olisi voinut syntyä. Esim. autot, elektroniikka, ja ylipäänsä hyvin suuri osa tavaroista, myös palveluista.

Toki.

Sanoit, että neuvostoliitossa pätivät viime kädessä markkinataloudet lait, sääntelyä oli vaan enemmän. Tämä väite on täyttä puppua.

Ei ole. Toki se ei päde 100% kaikkeen, mutta JOS lukisit mihin kommenttiin se oli vastattu, niin EHKÄ osasit sijoittaa sen oikeaan kontekstiin?

Markkinatalous tarkoittaa sääntelyn puutetta. Täydellistä markkinataloutta ei tietenkään ole missään, mutta jokainen taloudesta jotain ymmärtävä tietää suunnilleen missä kulkee raja. Markkinatalouden rajat voi määrittää olemassa olevien valtioiden avulla.

Samaa mieltä.

Ja sääntelyn runsaalle määrälle on oma termi, se on suunnitelmatalous. Jos sääntelyä on hyvin paljon, niin se ei mitenkään ole markkinatalous.

Olen samaa mieltä. En ole missään vaiheessa erimieltä ollutkaan.

Sanot, että kylmä on lämmin, sillä on vaan alhaisempi lämpötila. Minä sanon, että kylmä on kylmä, ja lämmin on lämmin. Ymmärrätkö?

Ei kun sinä luet kirjoitustani tarkoitus hakuisesti kuin piru raamattua ja löydät sieltä sanomisiani joita en ole sinne kirjoittanut ja ennenkaikkea en ole sinne tarkoittanut.

Ja aiheeseen liittyen; veronmaksajat eivät subventoi kaupunginvuokra-asutusta. Kunnat saa VOITTOA vuokra-asunnoista.

Jos voittoa saisi enemmän vapailla markkinoilla, niin silloin valtio lahjoittaa osan sijoitustensa voittoja kaupungin vuokraasuntojen vuokran masajalle. Se ON tukea sille joka sen vuokran maksaa, jos se on vuokrattu alle markkinahinnan.

Joka tapauksessa, valtion tehtävä ei minun mielestäni saisi olla kiinteistöbisneksellä tienaaminen, jonka suurta liikevaihtoa se ylläpitää tiukalla sääntelyllä, vaan sen pitäisi olla markkinatalouden lakien ylläpito.

Tähän täsmennän vielä, että ylempi kommenttini ei ota kantaa tähän poliittiseen kysymykseen. Totean vain sen faktan, että kaupungin vuokraasunnoissa missä vuokra on alle markkinahinnan kaupunki tukee rahalisesti sitä tahoa joka sen vuokran maksaa.

[Jaska Pankkaaja]

Yleisesti totean että ns. asumistuki on ensisijaisesti tulonsiirto vuokranantajille. Tulonsiirtoa tehostetaan vielä erilaisilla määräyksillä ja ohituskaistoilla.

Esimerkki 1: 39 v. nuori luku- ja kielitaidoton mohammed mohammed (nimi muutettu) vuokraa ns. kalustetun asunnon sossun turbottamana vuokra n. 2000 e/kk.

Esimerkki 2: 47 v. luku- ja kielitaidoton yksinhuoltaja 6 lasta fatimah mohammed  (nimi muutettu) vuokraa ns.  perheasunnon sossun turbottamana vuokra n. 2000 e/kk.

Esimerkki 3: 33 v. siistijä palkka 1400 e/kk brutto tarvitsee asunnon; maksuvara max 500 e/kk

Mikäli kahdelle ensimmäiselle tapaukselle maksettaisiin jotain perustulon tms. tyyppista korvausta siitä että he värähtelevät täällä ilonamme ei asunnon vuoraaminen onnistuisi lainkaan vaan markkinoilla olisi kaksi asuntoa enemmän tarjolla. Tästä taas ei käy meidän markinataloudessamme korporaatiokommunismissamme vaan esimerkki 3 jää ilman asuntoa koska hänellä ei ole varaa sitä vuokrata paitsi siinä tapauksessa että varsinainen eläminen tapahtuu Virossa ja täällä vain nukutaan jossain kimppamajoituksessa. Tämä sopii erittäin hyvin perintökämppäänsä vuokraavalle kokoomuslaiselle tai kepulaiselle samoin kuin näille institutionalisten kalutettujen kämppien vuokraajien edunsaajillekin.

Meidän tulisi siirtyä välittömästi Kreikan ja muun  E-Euroopan  tyyppiseen sosiaalitoimeen jossa värähtelijät saavat, Suomessahan he eivät poliitikkojen ja pravdan mukaan saa, vuokrata aivan millaisen asunnon tahansa mutta ilman rajoituksia ja asumistukea.

[maahanmuuttaja]

Tähän täsmennän vielä, että ylempi kommenttini ei ota kantaa tähän poliittiseen kysymykseen. Totean vain sen faktan, että kaupungin vuokraasunnoissa missä vuokra on alle markkinahinnan kaupunki tukee rahalisesti sitä tahoa joka sen vuokran maksaa.

Niin, ja valtio tukee rahallisesti pienien autojen ostajia isompien asuntojen ostajien kustannuksella.

Ja Lidl tukee rahallisesti maidon ostajia.

Kaupunki ei tue ketään, vaan ryöstää joitakin vähemmän yhdessä valtion kanssa kuin toisia. Korkea hinta on luotu epädemokraattisella monopolilla. Tässä suhteessa Suomessa on suunnitelmatalous, ellei peräti komentotalous.

Edit:
Olet myös keinotekoisen niukkuuden ja suunnitelmatalouden fanina myös sitä mieltä, että valtio tuki ennen ja myös jossain määrin täälläkin hetkellä dieselin käyttäjiä bensiiniautoilijoiden kustannuksella, vaikka valtio tienesi kummallakin miljarditolkulla? Eikö niin?

[Rubiikinkuutio]

Ja Lidl tukee rahallisesti maidon ostajia.

Ei jos se maksaa markkinahinnan.

Kaupunki ei tue ketään, vaan ryöstää joitakin vähemmän yhdessä valtion kanssa kuin toisia.

Huoh.. Kaupunki (tai valtio) on toimija markinoilla siinä missä muutkin. Toki on poliittinen ratkaisu pitäisikö sen olla. Jos kaupunki sijoittaa veronmaksajien rahoja esim. asuntoihin, niin normaalitila on saada veronmaksajien rahoille normaalituotto. Jos tästä tuotosta tingitään, niin silloin veronmaksajat TUKEVAT sitä tahoa joka tästä alennuksesta hyötyy. Normaalin markkinatuoton omille rahoillee vaatimin veronmaksajien taholta ei ole ryöstöä.

Olet myös keinotekoisen niukkuuden ja suunnitelmatalouden fanina myös sitä mieltä,

En minä ole suunnitelmatalouden fani. En ole missään vaiheessa ottanut MITÄÄN kantaa poliittisiin kysymyksiin vaan todennut vain sen faktan,että jos veronmaksajien pääomalle ei saa markkinatuottoa, niin silloin veronmaksajat antavt jollekkin tukea. Se onko se hyvä asia vai huono asia on täysin poliittinen kysymys, mutta se taas on fakta, että kyse on tuesta.

että valtio tuki ennen ja myös jossain määrin täälläkin hetkellä dieselin käyttäjiä bensiiniautoilijoiden kustannuksella, vaikka valtio tienesi kummallakin miljarditolkulla? Eikö niin?

Siinä on kysymys verotuksesta. Valtio ottaa veroa bensiini ja dieselautoilta. Siinä EI ole kysymys veronmaksjien rahallisesta pääomasta, kuten on kaupungin vuokra-asunnoissa. En edelleenkään ota kantaa siihen MITEN valtion pitäisi ketäkin tuke tai olla tukematta. Otan edellen kantaa vain siihen tosiasiaan, että jos kaupunki omistaa pääomaa, jolle se ei saa täyttä markkituottoa, niin silloin kaupunki tukee (veronmkaksajien pääomatuottoja luovuttamlla) sitä tahoa joka tästä hyötyy.

[maahanmuuttaja]

Huoh.. Kaupunki (tai valtio) on toimija markinoilla siinä missä muutkin.

Markkinoilla, jonka sääntöjä se itse, epädemokraattisin keinoin, määrittelee. Vähän niinkuin mafia on toimija markkinoilla.

Jos tästä tuotosta tingitään, niin silloin veronmaksajat TUKEVAT sitä tahoa joka tästä alennuksesta hyötyy.

Jos tuolle linjalle lähdetään, että valtio on sijoittaja, jonka pitää saada maksimaalinen voitto rahasijoituksilleen, eikä palveluiden ja tuotteiden tuottaja mahdollisimman tehokkaasi, niin ilmaisen terveyden huollon hinnat ylös, ja reippaasti. Markkinahintojen tasolle. Eikö niin? Ihmiset maksamaan sitä markkinahintaa.

että jos veronmaksajien pääomalle ei saa markkinatuottoa, niin silloin veronmaksajat antavt jollekkin tukea.

Sinulla on täysin vinksahtanut käsitys verorahojen käytöstä. Veronmaksajan pääoman tarkoitus ei ole sijoittaminen. Eläkärahastot on eri juttu.

Jos markkinat olisivat vapaita, niin yksityisten asuntojen vuokrat olisivat suunnilleen nykyisten kaupunkiasuntojen vuokrien tasolla.

[Rubiikinkuutio]

Markkinoilla, jonka sääntöjä se itse, epädemokraattisin keinoin, määrittelee.

Epädemokraattisin keinoin?

Jos tuolle linjalle lähdetään, että valtio on sijoittaja, jonka pitää saada maksimaalinen voitto rahasijoituksilleen,

Ei suinkaan. Valtio on sijoittaja ja kun se sijoittaa selkeään sijoitus kohteeseen, niin oletusarvo on toki saada veonmaksajien rahoille niiden markkinallinen tuotto. Esim. kreikan velkapapereiden staminen alle markkinahintaan on kreikan valtion tukemista ja tämäkin tosiasia pitäisi myöntää. Vaikka kreikan lainapaperit teoriassa tuottaisivatkin vähän voittoa, niin markkinahinnalla ne olisivat tuottaneet enemmän.

eikä palveluiden ja tuotteiden tuottaja mahdollisimman tehokkaasi, niin ilmaisen terveyden huollon hinnat ylös, ja reippaasti. Markkinahintojen tasolle. Eikö niin? Ihmiset maksamaan sitä markkinahintaa.

Trveyskeskukset eivät ole liiketaloudellinen sijoitus. Ne tuottavat vain tappiota. Jos valtio tahtoisi maksimaalisen voiton sijoittamilleen rahoille (Mitä minä en ole KERTAAKAAN vaatinut), niin tietenkään terveyskeskuksiin ei kannattaisi rahallsiessa mielessä sijoittaa.

Sinulla on täysin vinksahtanut käsitys verorahojen käytöstä. Veronmaksajan pääoman tarkoitus ei ole sijoittaminen.

En minä ole väittänyt että niin olisi. En ole edes väittänyt, että niin on. Jos kuitenkin niitä sijoitetaan, niin oletusarvo on minusta saada sille rahalle tuotta. Minulla ei myöskään ole mitään sitä vastaan jos tahdotaan tukea joitakin vuokralaisia veronmaksajien rahoilla, mutta minusta pitäisi rehellisesti sanoa sitä tueksi.

Jos markkinat olisivat vapaita, niin yksityisten asuntojen vuokrat olisivat suunnilleen nykyisten kaupunkiasuntojen vuokrien tasolla.

Mutta kun eivät ole, niin niillä on nyt tälläinen markkinahinta. Toki markknat ovat kontrolloituja esim. kaavoituksen muodossa ja sen kaavoituksen takia markkinahinnat muodostuvat tälläisiksi kuin ne nyt ovat.

[Philiwil]

Jos tästä tuotosta tingitään, niin silloin veronmaksajat TUKEVAT sitä tahoa joka tästä alennuksesta hyötyy.

Jos tuolle linjalle lähdetään, että valtio on sijoittaja, jonka pitää saada maksimaalinen voitto rahasijoituksilleen, eikä palveluiden ja tuotteiden tuottaja mahdollisimman tehokkaasi, niin ilmaisen terveyden huollon hinnat ylös, ja reippaasti. Markkinahintojen tasolle. Eikö niin? Ihmiset maksamaan sitä markkinahintaa.

Niin, siitä mikä on tukea ja mikä ei, voi vääntää aika pitkään. Esim. tukeeko yhteiskunta pk-seudun omakotitaloasujia nimellisen pienellä kiinteistöverolla? Maapohjaa voisi verottaa huomattavasti rankemminkin ja maksajia löytyisi silti.

että jos veronmaksajien pääomalle ei saa markkinatuottoa, niin silloin veronmaksajat antavt jollekkin tukea.

Sinulla on täysin vinksahtanut käsitys verorahojen käytöstä. Veronmaksajan pääoman tarkoitus ei ole sijoittaminen. Eläkärahastot on eri juttu.

Jos markkinat olisivat vapaita, niin yksityisten asuntojen vuokrat olisivat suunnilleen nykyisten kaupunkiasuntojen vuokrien tasolla.

Kuinka mielekästä on ylipäätään puhua markkinavuokrasta Helsingissä ja käyttää tätä jonain benchmarkkina siitä mitä asuminen "oikeasti" maksaa? Nyt käsittääkseni aika pieni vähemmistö helsinkiläisistä maksaa markkinavuokraa asumisestaan.

Eri asia olisi jos 90 % asukkaista maksaisi markkinavuokraa ja sitten etuoikeutettu 10 % asuisi puolet halvemmalla kaupungin vuokra-asunnoissa.

[maahanmuuttaja]

Epädemokraattisin keinoin?

Kyllä, kansa ei ole valinnut nykyisiä monopolin käytäntöjä. Kalleuden syy salataan, myös jatkuvin, valheellisin propagandakeinoin ihmiset aivopestään uskomaan satuihin kalliista rakentamisesta, tonttien puutteesta, salataan byrokratiakoneiston rahojen tuhlaaminen jne.

Ei suinkaan. Valtio on sijoittaja ja kun se sijoittaa selkeään sijoitus kohteeseen, niin oletusarvo on toki saada veonmaksajien rahoille niiden markkinallinen tuotto.

Valtio ja kunnat tienaavat rahaa epärehellisin keinoin ajamalla hinnat pilviin. Niukkuus on keinotekoisesti luotu. Itseluodulla niukkuudella tienaaminen ihmisten tarpeita ja sinisilmäisyyttä käyttäen on vähintäänkin arvelluttavaa, oikeastaan se on moraalisesti väärin.

Minulla ei myöskään ole mitään sitä vastaan jos tahdotaan tukea joitakin vuokralaisia veronmaksajien rahoilla, mutta minusta pitäisi rehellisesti sanoa sitä tueksi.

Koko systeemi on alusta pitäen epärehellinen, epädemokraattinen keino tienata rahaa, jossa kunnat ryöstävät toisia enemmän, kuin toisia, mistään tuesta tässä ei voi olla kyse.

Mutta kun eivät ole, niin niillä on nyt tälläinen markkinahinta. Toki markknat ovat kontrolloituja esim. kaavoituksen muodossa ja sen kaavoituksen takia markkinahinnat muodostuvat tälläisiksi kuin ne nyt ovat.

Markkinahinta on epärehellisin keinoin ajettu ylös, joten kunnalla ei ole moraalista oikeutta tienata rahaa tällä keinoin.

[maahanmuuttaja]

Esim. tukeeko yhteiskunta pk-seudun omakotitaloasujia nimellisen pienellä kiinteistöverolla? Maapohjaa voisi verottaa huomattavasti rankemminkin ja maksajia löytyisi silti.

Mitä tahansa voisi verottaa enemmän, ainakin riistoverotuksen ja ikuisten kateusverojen kannattijien mielestä.

[Rubiikinkuutio]

Kyllä, kansa ei ole valinnut nykyisiä monopolin käytäntöjä.

On se. Sitä kutsutaan parlamentaariseksi demokratiaksi. Äänestä muutosta, jos tahdot muuta.

Valtio ja kunnat tienaavat rahaa epärehellisin keinoin ajamalla hinnat pilviin. Niukkuus on keinotekoisesti luotu. Itseluodulla niukkuudella tienaaminen ihmisten tarpeita ja sinisilmäisyyttä käyttäen on vähintäänkin arvelluttavaa, oikeastaan se on moraalisesti väärin.

Ihan laillisin keinoin tienaa valtio = veronmaksajat. Se onko se moraalisesti väärin riippuu toki moraalista.

Koko systeemi on alusta pitäen epärehellinen, epädemokraattinen keino tienata rahaa, jossa kunnat ryöstävät toisia enemmän, kuin toisia, mistään tuesta tässä ei voi olla kyse.

Se on toinen asia onko se oikein vai väärin. On se silti tukea tässä systeemissä.

Markkinahinta on epärehellisin keinoin ajettu ylös, joten kunnalla ei ole moraalista oikeutta tienata rahaa tällä keinoin.

Moraalisuus ovat subjektiivinen käsitte. Siitä voi olla montaa mieltä. Hyväksyn mielipiteesi.

[Octavius]

Asumistukea sai vuoden 2010 lopussa 164 tuhatta suomalaista ruokakuntaa.

http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/alias/07_At/$File/06_Ylat.pdf

Kun tuon luvun kertoo keskimääräisellä ruokakunnan (=perhe) luvulla, päästään hätkähdyttävään määrään ihmisiä ja rahaa. Tuen piirissä on nyt noin 500-800 tuhatta suomalaista (varmaa lukua ei ole ja toinen tilasto ei natsaa ensimmäiseen - kumma kyllä). Suuri osa asumistuesta kohdistuu luonnollisesti maahamme saapuneille ruokakulttuurin raikastajille.

Asumistukihan on mitä puhtain kommunistinen jäänne, jonka koomisin piirre on se, että se on suoraa tulonsiirtoa tuloveroa maksavilta vuokra-asuntoja omistaville.

Tiedän, että Viherkokoomukselaiset vihaavat tätä ideaa, mutta mitä jos kokeiltaisiin markkinataloutta? Mitä jos ihminen maksaisi asumisensa ihan itse? Ilman muilta varastettuja rahoja? Jos vaikka omistusasunnon korkovähennys ja asumistuki lakkautettaisiin?

Vai haluaako Viherkokoomus todellakin loisia muiden tekemällä työllä? Siitähän tässä viime kädessä on kysymys.

[maahanmuuttaja]

Kyllä, kansa ei ole valinnut nykyisiä monopolin käytäntöjä.

On se. Sitä kutsutaan parlamentaariseksi demokratiaksi.

Sitä kutsutaan propagandaksi ja äänestäjille valehtelemiseksi. Myös herkkäuskoisten harhaanjohtamiseksi.

[Onkko]

Trveyskeskukset eivät ole liiketaloudellinen sijoitus. Ne tuottavat vain tappiota. Jos valtio tahtoisi maksimaalisen voiton sijoittamilleen rahoille (Mitä minä en ole KERTAAKAAN vaatinut), niin tietenkään terveyskeskuksiin ei kannattaisi rahallsiessa mielessä sijoittaa.

Tuotanoinniin, valtion pitää katsoa muutakin kun suoraa tuotto-kulut jotka näkyvät terveyskeskusten taseessa.
Esimerkiksi paljonko maksaisi välillisinä kuluina olla hoitamatta. Yksityistä firmaa tuo ei kiinnosta mutta tässä tapauksessa maksajana on joka tapauksessa valtio. Työkyvyttömyyseläkkeelle 30 vuotiaana hoitamattoman X takia joutuva ErkkiEveliina on aika kallis paukku.
En osaa summia sanoa tai sitä kuinka paljon tuo muuttaa tilannetta mutta vaikutusta sillä on.

[Rubiikinkuutio]

Tuotanoinniin, valtion pitää katsoa muutakin kun suoraa tuotto-kulut jotka näkyvät terveyskeskusten taseessa.

Kyllä. Hauki on kala.

[sr]

Niin, siitä mikä on tukea ja mikä ei, voi vääntää aika pitkään. Esim. tukeeko yhteiskunta pk-seudun omakotitaloasujia nimellisen pienellä kiinteistöverolla? Maapohjaa voisi verottaa huomattavasti rankemminkin ja maksajia löytyisi silti.

Olet täysin oikeassa, että yhteiskunnan pitäisi ehdottomasti ulosmitata itselleen tonttien hinnannousun mukana syntynyt ansioton arvonnousu, joka nykyisin menee tonttien omistajien taskuun. Ansioton siksi, että he eivät itse ole tehneet mitään sen hyväksi, vaan hinnannousu on tapahtunut koko muun yhteiskunnan ansiosta. Kannatan siis lämpimästi kiinteistöverojen roimaa korotusta, mutta tämä pitää tehdä suht pitkällä siirtymisajalla. Muussa tapauksessa tietty porukka, se, joka juuri on hankkinut asunnon, jää väliinputoajaksi. Heillä on iso asuntolaina ja sen vastikkeena asunto, jonka myyntihinta on romahtanut kohonneen kiinteistöveron vuoksi. Jos muutos tehdään pitkällä aikavälillä, myös myyntihinnat laskevat rauhallisemmin.

Lopputulos olisi se, että ihmisten asumiskustannukset (sekä omistus- että vuokra-asujien) olisivat samat kuin nykyisin (pienempi asuntolaina, mutta vastaavasti korkeampi kiinteistövero), kaavoitetut asuinalueet tulisivat nopeammin rakennettua (koska muuten kiinteistövero alkaisi raksuttaa rakennusfirman niskaan) ja kaupan päälle kuntien tuloveroja voisi laskea, koska kiinteistövero tuottaisi enemmän. Suurin häviäjä tässä touhussa olisi pankit, koska asuntolainojen koot laskisivat selvästi. Lisäbonuksena tulisi ehkä vielä se, että asuntojen hintaheilahtelut jäisivät euroissa mitaten pienemmiksi, koska myyntihinta olisi vain osa asumiskustannuksia.

[sr]

Asumistukea sai vuoden 2010 lopussa 164 tuhatta suomalaista ruokakuntaa.

http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/alias/07_At/$File/06_Ylat.pdf

Kun tuon luvun kertoo keskimääräisellä ruokakunnan (=perhe) luvulla, päästään hätkähdyttävään määrään ihmisiä ja rahaa. Tuen piirissä on nyt noin 500-800 tuhatta suomalaista (varmaa lukua ei ole ja toinen tilasto ei natsaa ensimmäiseen - kumma kyllä). Suuri osa asumistuesta kohdistuu luonnollisesti maahamme saapuneille ruokakulttuurin raikastajille.

Mistä ihmeestä tuo viimeisen lauseen väittämä? Suomessa on jotain 150 000 ulkomaalaista ja näistä valtaosa ei elä tulonsiirtojen varassa. Miten ihmeessä saat niistä lopuista "suuren osan" tuosta koko potista, joka sinun itsesi mukaan on 500-800 000 ihmistä?

Asumistukihan on mitä puhtain kommunistinen jäänne, jonka koomisin piirre on se, että se on suoraa tulonsiirtoa tuloveroa maksavilta vuokra-asuntoja omistaville.

Juuri näin. Matalimmat vuokrat todennäköisesti laskisivat, jos asumistuesta luovuttaisiin. Jos siis ajatellaan jossain halvassa pikkuasunnossa asuvaa keskituloista, niin hän maksaa tuloveroja, joista maksetaan asumistukea, jonka vaikutuksesta hänen oma asumisensa on kalliimpaa kuin muuten olisi. Tuntuu varmaan mukavalta.

Tiedän, että Viherkokoomukselaiset vihaavat tätä ideaa, mutta mitä jos kokeiltaisiin markkinataloutta? Mitä jos ihminen maksaisi asumisensa ihan itse? Ilman muilta varastettuja rahoja? Jos vaikka omistusasunnon korkovähennys ja asumistuki lakkautettaisiin?

En tiedä, mihin varastamiseen nyt viittaat. Suurin osa vuokra-asujista ei varasta vuokraansa tarvittavia rahoja. Ei edes niistä asumistukea saavista.

Itse kannatan perustuloon siirtymistä. Sopivasti se asettamalla sillä saa itselleen katon pään päälle. Jos haluaa lisää luksusta, niin sitten töihin.

[jka]

Olet täysin oikeassa, että yhteiskunnan pitäisi ehdottomasti ulosmitata itselleen tonttien hinnannousun mukana syntynyt ansioton arvonnousu, joka nykyisin menee tonttien omistajien taskuun.

Mikä on tämä ansioton arvonnousu josta puhut?

Tontin arvo nousee hyppäyksellisesti silloin kun se kaavoitetaan. Ainoa tapa verottaa tuo hyppäyksellinen ansioton arvonnousu on juuri se, mitä pääkaupunkiseudulla tehdäänkin, eli maankäyttömaksut tai se, että kunta ostaa/lunastaa maat ennen kaavoitusta. Sillä, että kiinteistöveroa nostettaisiin ei ole mitään merkitystä tämän asian kanssa.

Jos taas haluat kiinteistöverottaa kiinteistöjen kasvavan kysynnän tuomaa arvonnousua (kaavoituksen jälkeen), niin mielestäni tuo ei ole yhtään sen ansiottomampaa kuin mikään muukaan sijoitustoiminnan tai yritystoiminnan arvonnousu.

[Philiwil]

Olet täysin oikeassa, että yhteiskunnan pitäisi ehdottomasti ulosmitata itselleen tonttien hinnannousun mukana syntynyt ansioton arvonnousu, joka nykyisin menee tonttien omistajien taskuun.

Mikä on tämä ansioton arvonnousu josta puhut?

No esimerkiksi arvonnousu, kun yhteiskunta sattuu rakentamaan metroaseman sun kämpän viereen.

[Rubiikinkuutio]

No esimerkiksi arvonnousu, kun yhteiskunta sattuu rakentamaan metroaseman sun kämpän viereen.

Tai lasku? Korvataanko se?

[sr]

Olet täysin oikeassa, että yhteiskunnan pitäisi ehdottomasti ulosmitata itselleen tonttien hinnannousun mukana syntynyt ansioton arvonnousu, joka nykyisin menee tonttien omistajien taskuun.

Mikä on tämä ansioton arvonnousu josta puhut?

Se, mitä esim. asuntojen hinnoille on pääkaupunkiseudulla käynyt. Itse rakennukset eivät luonnollisesti ole tulleet kalliimmiksi (ennemminkin päinvastoin ne ovat vanhentuneet), mutta silti asuntojen arvo on noussut. Tämä arvonnousu voi siis johtua vain siitä, että maa on tullut arvokkaammaksi. Tämä ei luonnollisesti ole juuri koskaan maanomistajan ansiota, koska hän ei ole sille maalle tehnyt yhtään mitään. Sitä on vain vähemmän tarjolla, eikä markkinat voi siihen edes mitenkään vastata, koska maata ei voi tehdä lisää.

Tontin arvo nousee hyppäyksellisesti silloin kun se kaavoitetaan. Ainoa tapa verottaa tuo hyppäyksellinen ansioton arvonnousu on juuri se, mitä pääkaupunkiseudulla tehdäänkin, eli maankäyttömaksut tai se, että kunta ostaa/lunastaa maat ennen kaavoitusta. Sillä, että kiinteistöveroa nostettaisiin ei ole mitään merkitystä tämän asian kanssa.

Kiinteistöveron tarkoitus olisi leikata asuntojen arvonnousu, joka johtuu vain siitä, että tontit tulevat arvokkaammiksi. Periaatteessa se onnistuu toki tuolla maankäyttömaksullakin, mutta sekin on selvästi jäänyt jälkeen, koska asuntojen hinnat ovat nousseet.

Optimitilanteessa asunnon hinnan pitäisi käyttäytyä niin, että sen hinta ei nouse lainkaan rakentamisen jälkeen pl. jotkut isot remontit. Kaikki muu arvonnousu perustuu maan niukkuuteen ja tämä ei ole asunnon omistajan ansiota (toisin kuin vaikkapa tuo, että pitää asunnon hyvässä kunnossa). Se osa hinnannoususta voitaisiin siis ihan yhtä hyvin kerätä kunnalle noina maankäyttömaksuina (kunnan omistama maa) tai sitten kiinteistöverona (yksityisten omistama maa).

Jos taas haluat kiinteistöverottaa kiinteistöjen kasvavan kysynnän tuomaa arvonnousua (kaavoituksen jälkeen), niin mielestäni tuo ei ole yhtään sen ansiottomampaa kuin mikään muukaan sijoitustoiminnan tai yritystoiminnan arvonnousu.

Tietenkin on. Yritystoiminnassa yrityksen arvo kasvaa sen vuoksi, että yrityksen hyväksi tehdään työtä. Tämä on luonnollisesti sen yrittäjän ansiota. Yrityksen arvo ei nouse vain sillä, että sitä seisotetaan mitään tuottamatta kuten tapahtuu asuntojen kohdalla. Jos pystyt kertomaan minulle, miten maanomistajan maahan tekemät investoinnit ovat se syy, miksi asuntojen hinnat nousevat, niin olen valmis hyväksymään tuon analogiasi. Muuten kyse on ansiottomasta arvonnoususta.

Asunnot eivät ole tuotantovälineitä, vaan ne ovat kulutustavaraa kuten vaikkapa autotkin. Normaalitilanteessa niiden hintojen pitäisi laskea aivan kuten käy autoillekin. Hyvin huolehdittujen asuntojen hinnat laskisivat hitaammin kuin heitteille jätettyjen, mutta kaikkien hinnat laskisivat. Ainoa syy, miksi niiden hinnat eivät käyttäydy kuten autojen hinnat, on se, että maan hinta nousee niukkuuden vuoksi. Autojenkin hinta varmaan nousisi, jos uusien autojen tuotanto jostain syystä kiellettäisiin. Mutta tämä niukkuuden tuottama arvonnousu ei ole sen omistajan ansiota, vaan se kuuluu kaikille yhteiskunnan jäsenille ihan yhtä paljon.

[sr]

No esimerkiksi arvonnousu, kun yhteiskunta sattuu rakentamaan metroaseman sun kämpän viereen.

Tai lasku? Korvataanko se?

Jos yhteiskunta ryhtyisi ulosmittaamaan maan arvonnousun itselleen, niin voisi ajatella, että arvonlaskutkin korvattaisiin. Nythän ei tehdä kumpaakaan, vaan toisaalta arvonnousut menevät maanomistajien taskuun ja toisaalta he joutuvat kärsimään nahoissaan laskut.

Koska arvonnousun ulosmittaamista tai -laskun kompensointia ei harrasteta, kunnallispolitiikan tasolla tämä johtaa sitten älyttömiin päätöksiin. Itse olen ollut tilaisuudessa, jossa kunnan virkamies esitteli kunnan suunnitelmia kuntalaisille. Luonnollisesti kuntalaiset olivat suunnilleen kaikkea lisärakentamista ja ennen kaikkea vanhojen asuinalueiden tiivistämistä vastaan. Miksi? Siksi, että maan niukkuus juuri lisää heidän omistuksiensa arvoa, kun taas uudet talot heidän asuinalueillaan sekä toisaalta vähentäisivät tuota niukkuutta ja toisaalta aiheuttaisivat suoranaisia haittoja (lisää liikennettä, vähemmän luontoa, jne.). Nämä molemmat tekijät laskisivat heidän omistamiensa asuntojen arvoa. Tämä tilaisuus opetti minulle, että tässä on se syy, miksi kunnat ovat niin nihkeitä kaavoittamaan lisämaata. Päätöksiä tekevät ovat niiden asuntoja omistavien valitsemia ja jos he haluavat tulla uudelleen valituksi, he eivät suututa äänestäjiään.

NIMBYily on täysin rationaalista toimintaa ihmisiltä ja johtuu pelkästään siitä, että maan arvoon liittyvät muutokset näkyvät suoraan maanomistajien taskussa, vaikka heillä itsellään ei ole osaa eikä arpaa niiden muutosten toteutukseen. Jos kehitettäisiin mekanismi, joka toisaalta ulosmittaisi muulle yhteiskunnalle tonttien arvon nousun ja toisaalta kompensoisi maanomistajille niiden laskun, kaikki muutokset (ennen kaikkea lisämaan kaavoittaminen) olisi paljon helpompaa ja kaikkien hyvinvointi paranisi, koska kenenkään ei tarvitsisi tapella sen oman maaplänttinsä arvon puolesta (toki edelleenkin voisi olla niin, että vaikkapa kaatopaikkaa ei muista syistä haluttaisi naapuriin, mutta silloin tämä perustuisi omaan preferenssiin, ei siihen yleiseen preferenssiin, joka aiheuttaisi kyseisen tontin arvon laskun kaatopaikan rakentamisen vuoksi).

[jka]

Näin kun asuntojen hinnat ovat nousseet viimeiset 15 vuotta alkaa taas porukalla olemaan täysin vääriä käsityksiä asuntosijoittamisesta ja asuntojen hintakehityksestä. Jos joku kuvittelee, että asuntosijoittamisella saadaan "ansiotonta arvonnousua" tuosta vaan ilman riskiä, niin voisi katsoa vaikka alkuun tämän:

Irlanti, roskapankkimaa

http://ohjelmat.yle.fi/ulkolinja/roskapankkimaa

Irlnnissa on mennyt 70 miljardin arvosta kiinteistöjä vasaran alle. Oliko tuo sitä ansiotonta arvonnousua ja riskitöntä sijoittamista, jolla ei ole mitään tekemistä muun sijoittamisen tai yritystoiminnan kanssa?

Ainoa tapa saada asunnosta "riskitöntä" tuloa on asua siinä itse, jolloin saa asumistuloa. Kaikki muu on spekulointia ja ihan saman riskin alaista toimintaa kuin mikä tahansa muukin sijoittaminen.

Odotetaan Suomessakin 10 vuotta, niin kukaan ei taas puhu asuntojen ikuisesta hintojen noususta ja sen verottamisesta yhtään mitään.

[mikkoellila]

Itse olen todennut pk-seudulla järjettömäksi itselleni jäädä löysään naruun pankille 20 vuodeksi

Jos olet 30-vuotias, loppuisi se hirressä roikkuminen 50-vuotiaana. Koska ajattelit että vuokranmaksu loppuu?

Et ole ilmeisesti tullut ajatelleeksi, että vuokra-asukas voi sijoittaa asuntolainan lyhennyksiä vastaavan summan rahaa muihin kohteisiin kuin asuntovarallisuuteen.

[jka]

Koska arvonnousun ulosmittaamista tai -laskun kompensointia ei harrasteta, kunnallispolitiikan tasolla tämä johtaa sitten älyttömiin päätöksiin. Itse olen ollut tilaisuudessa, jossa kunnan virkamies esitteli kunnan suunnitelmia kuntalaisille. Luonnollisesti kuntalaiset olivat suunnilleen kaikkea lisärakentamista ja ennen kaikkea vanhojen asuinalueiden tiivistämistä vastaan. Miksi? Siksi, että maan niukkuus juuri lisää heidän omistuksiensa arvoa, kun taas uudet talot heidän asuinalueillaan sekä toisaalta vähentäisivät tuota niukkuutta ja toisaalta aiheuttaisivat suoranaisia haittoja (lisää liikennettä, vähemmän luontoa, jne.). Nämä molemmat tekijät laskisivat heidän omistamiensa asuntojen arvoa. Tämä tilaisuus opetti minulle, että tässä on se syy, miksi kunnat ovat niin nihkeitä kaavoittamaan lisämaata. Päätöksiä tekevät ovat niiden asuntoja omistavien valitsemia ja jos he haluavat tulla uudelleen valituksi, he eivät suututa äänestäjiään.

Tämä ei pidä paikkaansa. Kaikkien tutkimusten mukaan uudisrakentaminen lähiympäristöön nostaa myös alueen vanhojen asuntojen arvoa.

[Sour-One]

Otsikolla viittaan siihen että paljonko kannattaa maksaa vuokraa kämpästä ennen kuin tulee järkevämmäksi ostaa oma luukku? 800€? 1000€? 1200€?

Arvioi kämpän myyntiarvo. Selvitä vastikkeen suuruus. Paljonko olisi saatavissa oleva vuokra kohteesta? Mikäli vuokratuotto 7-8%, on kyseisen asunnon hankinta järkevää.