2012-02-14 IL: Kansanedustajan kova syytös: Wallin syyllistyi uhkailuun

[IDA]

Jos joku leimaa suomenruotsalaiset "vihollisiksi", niin silloin mennään metsään ja lujaa. Kohdistakaa kritiikin kärki RKP:hen ja niihin jotka mahdollistavat  pikku kielipuolueen jatkuvan hallituksessa lojumisen.

Eihän kukaan ole leimannutkaan. Kyseessä oli vain tyypillinen, liberaali tapaa kääntää keskustelua epäoleellisuuksiin tarttumalla johonkin heittoon ja alkamalla paisuttaa sitä ikään kuin keskustelun oleellisimmaksi pointiksi. Erittäin toimiva ja hyvä taktiikka.

[Siili]

Muuten: jos UudPr olisi siirretty Upinniemeen, asialla ei olisi ollut kielipoliittista merkitystä, sillä Upinniemihän sijaitsee Kirkkonummella, joka on samaa ruotsin/kaksikielistä rannikkovyöhykettä kuin Raasepori (jossa Dragsvik sijaitsee).

Mitä ihmettä yksikön sijainnilla on tekemistä kielipolitiikan kanssa?  Sitä paitsi mainitsemiesi kuntien kielirakenteessa on hurja ero:  Kirkkonummella ruotsinkielisten osuus on 18%  (ja vähenemässä nopeasti), kun se Raaseporissa on 66%.  Kyllä kieliympäristö on niissä selkeästi erilainen.  Kaupoissa ja (hui!) sotkussakin olisi kenties pitänyt asioida jopa suomeksi, kun ruohonjuuriduunareiden kielitaito olisi ollut usein pakkoruotsin varassa.   

Keskeistä on tietenkin se, että erikielisten suomalaisten sotkeminen samaan joukko-osastoon olisi ollut vakava poikkeama Allardtin-Taxellin pardoksin ohjaamasta apartheid-politiikasta.  Kyllä se olisi koettu ankkalammessa tosi vakavaksi kielipoliittiseksi takaiskuksi.   

[Aldaron]

Muuten: jos UudPr olisi siirretty Upinniemeen, asialla ei olisi ollut kielipoliittista merkitystä, sillä Upinniemihän sijaitsee Kirkkonummella, joka on samaa ruotsin/kaksikielistä rannikkovyöhykettä kuin Raasepori (jossa Dragsvik sijaitsee).

Mitä ihmettä yksikön sijainnilla on tekemistä kielipolitiikan kanssa?  Sitä paitsi mainitsemiesi kuntien kielirakenteessa on hurja ero:  Kirkkonummella ruotsinkielisten osuus on 18%  (ja vähenemässä nopeasti), kun se Raaseporissa on 66%.  Kyllä kieliympäristö on niissä selkeästi erilainen.  Kaupoissa ja (hui!) sotkussakin olisi kenties pitänyt asioida jopa suomeksi, kun ruohonjuuriduunareiden kielitaito olisi ollut usein pakkoruotsin varassa.   

Keskeistä on tietenkin se, että erikielisten suomalaisten sotkeminen samaan joukko-osastoon olisi ollut vakava poikkeama Allardtin-Taxellin pardoksin ohjaamasta apartheid-politiikasta.  Kyllä se olisi koettu ankkalammessa tosi vakavaksi kielipoliittiseksi takaiskuksi.   

Kun puhuin kielipoliittisesta merkityksestä,  en tarkastellut asiaa varusmiesten näkökulmasta vaan kuntien (Raasepori ja Kirkkonummi). Itse asiassa UudPr:n siirtämistä Upinniemeen olisi voitu perustella ruotsinkielisestä näkökulmasta juuri sillä seikalla johon viittaat: koska Kirkkonummelle on kohdistunut voimakas suomenkielinen muuttoliike, ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus paikkakunnalla on tietenkin vähentynyt. Tästä syystä ruotsinkielisen joukko-osaston siirtäminen Kirkkonummelle vahvistaisi hieman ruotsinkielisen väestön määrää paikkakunnalla ja ennen kaikkea lisäisi ruotsin kielen näkyvyyttä siellä. Raasepori taas on niin vahvasti ruotsinkielisenemmistöinen, että tämä seikka ei muuttuisi UudPr:n muutosta Kirkkonummelle mihinkään.
Mainitset "erikielisten suomalaisten sotkemisen samaan joukko-osastoon", mutta tästähän juuri ei olisi ollut kyse, jos UudPr olisi siirretty Upinniemeen. Eihän prikaati olisi lakannut olemasta, se olisi vain saanut uuden kotipaikan.

[Siili]

Mainitset "erikielisten suomalaisten sotkemisen samaan joukko-osastoon", mutta tästähän juuri ei olisi ollut kyse, jos UudPr olisi siirretty Upinniemeen. Eihän prikaati olisi lakannut olemasta, se olisi vain saanut uuden kotipaikan.

Meinaatko, että ainoa vaihtoehto olisi ollut tyyliä "Hanken-Kauppis", eli kaksi täysin itsenäistä vierekkäistä osastoa? 

Isossa sotilaskeskittymässä syntyy synergiaetuja.  Vaikka eri kasarmirakennuksissa puhuttaisiinkin eri kieltä, esimerkiksi huolto (ml. ruokailutilat ja sotku) voisivat olla yhteisiä.  Kyllä ruotsinkielinen sotilaskoulutus onnistuisi, vaikkei hurreja ja ugreja hermeettisesti toisistaan eristettäisikään.  Tuo eristys on kuitenkin ankkalammen kielipoliitikkojen mielestä hyvin tärkeää ruotsin kielen tulevaisuuden kannalta. 

[Kristiina]

Jos puolustusvoimat itse olisivat lakkauttaneet Dragsvikin (kuten Ilta-Sanomissa väitettiin) niin silloin Wallinin menettely oli vähintäänkin kyseenalaista, hän on kuitenkin puolustusministeri ja tärkeämpää hänelle luulisi olevan puolustuspolitiikka kuin oman viiteryhmänsä etujen säilyttäminen.

En näe mitään syytä, miksei Dragsvikia olisi voitu yhdistää Upinniemeen, suurtakaan strategista merkitystä Dragsvikilla ei ole ja Upinniemi on lähellä Dragsvikia. Suomenruotsalaiset eivät tarvitse mitään omaa erillään olevaa varusukuntaansa/saarekettaan, jos kielilaki edellyttää sellaista, sellaisen voi järjestää toisen varuskunnan yhteyteen. Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttamisen seuraukset ovat paljon laaja-alaisemmat mm. varusmiesten matka-ajat pitenevät tuntuvasti. Suomenruotsalaisille ei olisi ollut mitään ongelmaa mennä Upinniemeen.

Lakkautukset pitäisi tehdä sotilaallisin perustein, ei kielipoliittisin perustein. Nyt Wallinille oli kielipolitiikka puolustuspolitiikkaa tärkeämpää.

Toistan sen minkä olen jo useamman kerran todennut: Kontiolahti ja Dragsvik eivät ole rahamääräisesti yhteismitallisia tapauksia, sillä Kontiolahden tapauksessa lakkautetaan sekä varuskunta että prikaati. Jos Dragsvik olisi lakkautettu varuskuntana, olisi lakkautettu vain itse varuskunta, sillä koska UudPr on maan ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto, sitä ei lain mukaan voi lakkauttaa. Lakihan edellyttää, että suomenkielinen varusmies saa suorittaa varusmiespalveluksen suomenkielisessä joukko-osastossa ja ruotsinkielinen ruotsinkielisessä, elleivät itse erikseen halua poiketa tästä yleissäännöstä.
UudPr olisi siis vain voitu siirtää esimerkiksi Upinniemen varuskuntaan, ei lakkauttaa. Siirrosta olisi koitunut kustannuksia, sillä Upinniemessä olisi jouduttu tekemään laajennustöitä UudPr:n majoittamiseksi, mikä olisi omalta osaltaan vähentänyt Dragsvikin tyhjentämisestä koituvia säästöjä.
Koska Kontiolahden tyhjentämisestä (ja PKarPr:n lakkauttamisesta) koituvat säästöt ovat suurempia kuin Dragsvikin tyhjentämisestä (ja UudPr:n siirtämisestä) olisi koitunut, mainitut varuskunnat eivät ole käytännössä voineet olla toistensa vaihtoehtoja PV:n leikkauslistalla. PV:llehan annettiin nimenomaan tehtäväksi leikata tietyllä summalla.
Muuten: jos UudPr olisi siirretty Upinniemeen, asialla ei olisi ollut kielipoliittista merkitystä, sillä Upinniemihän sijaitsee Kirkkonummella, joka on samaa ruotsin/kaksikielistä rannikkovyöhykettä kuin Raasepori (jossa Dragsvik sijaitsee). Aluepoliittista merkitystä siirrolla kyllä olisi ollut, ainakin siinä tapauksessa että UudPr:n tilalle Dragsvikiin ei olisi tullut mitään muuta joukko-osastoa. Tämä on kuitenkin eri asia.

No näin nyt vain on kerrottu, että Dragsvik oli puolustushallinnon virkamiesten esittämällä lakkautuslistalla.

Ilta-Sanomat kertoi torstaina. että Wallin kumosi puolustushallinnon virkamiesten esityksen Dragsvikin varuskunnan lakkautuksesta. Raaseporin Dragsvikissä sijaitseva Uudenmaan prikaati on Suomen ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto. Rkp on ponnekkaasti vastustanut aikeita varuskunnan sulkemisesta.

Ilta-Sanomien mukaan Puolustusvoimien laatima lista säilytettävistä varuskunnista meni läpi sellaisenaan yhtä muutosta lukuun ottamatta. Lehden mukaan Puolustusvoimat olisi itse luopunut Dragsvikista, mutta poliitikot halusivat säästää sen."

http://www.hs.fi/politiikka/Wallin+kiisti+Dragsvikin+suosimisen++++/a1305555309993

Ja sama asia kerrottiin jo tammikuussa, Dragsvik oli lakkautuslistalla, mutta Wallin pelasti sen.

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/89443-dragsvikin-varuskunta-lakkautuslistalla

Jos kerran puolustushallinto itse katsoi tarpeelliseksi lakkauttaa Dragsvikin, niin mikä oikeus sitten Wallinilla on mennä kumoamaan tämä päätös. Miksi kielipolitiikka on puolustusministerille tärkeämpää kuin puolustuspolitiikka? On tekopyhyyttä väittää, etteikö Wallin olisi säästänyt Dragsvikia juuri kielipoliittisista syistä.

[Siili]

Ja sama asia kerrottiin jo tammikuussa, Dragsvik oli lakkautuslistalla, mutta Wallin pelasti sen.

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/89443-dragsvikin-varuskunta-lakkautuslistalla

Jos kerran puolustushallinto itse katsoi tarpeelliseksi lakkauttaa Dragsvikin, niin mikä oikeus sitten Wallinilla on mennä kumoamaan tämä päätös.

Kyllä ministerillä on (muun hallituksen tukemana) kaikki oikeudet tehdä poliittisia päätöksiä.

Miksi kielipolitiikka on puolustusministerille tärkeämpää kuin puolustuspolitiikka?

Tosi naivi kysymys.  Muista:  Wallin on RKP:stä.

On tekopyhyyttä väittää, etteikö Wallin olisi säästänyt Dragsvikia juuri kielipoliittisista syistä.

Tämä onkin ankkalammen etujärjestöjyrien kaikkein paskamaisin ominaisuus.  Juuri muuta kuin kielipolitiikkaa ei harrastetakaan, ja sitten väitetään, että kyse ei ole kielipolitiikasta.

[Teme]

Toistan sen minkä olen jo useamman kerran todennut: Kontiolahti ja Dragsvik eivät ole rahamääräisesti yhteismitallisia tapauksia, sillä Kontiolahden tapauksessa lakkautetaan sekä varuskunta että prikaati. Jos Dragsvik olisi lakkautettu varuskuntana, olisi lakkautettu vain itse varuskunta, sillä koska UudPr on maan ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto, sitä ei lain mukaan voi lakkauttaa.

Olen kysynyt aiemmin ja vastauksen puutteessa joudun kysymään uudestaan. En löydä pykälää jonka perusteella asia olisi noin. Joten etsisitkö sen minun lisäkseni muillekkiin nähtäväksi? Sen jälkeen kun meillä on tuo pykälä esissä me voinemme jatkaa keskustelua siitä mikä olisi ollut mahdollista ja mikä ei.

[Aldaron]

Jos puolustusvoimat itse olisivat lakkauttaneet Dragsvikin (kuten Ilta-Sanomissa väitettiin) niin silloin Wallinin menettely oli vähintäänkin kyseenalaista, hän on kuitenkin puolustusministeri ja tärkeämpää hänelle luulisi olevan puolustuspolitiikka kuin oman viiteryhmänsä etujen säilyttäminen.

En näe mitään syytä, miksei Dragsvikia olisi voitu yhdistää Upinniemeen, suurtakaan strategista merkitystä Dragsvikilla ei ole ja Upinniemi on lähellä Dragsvikia. Suomenruotsalaiset eivät tarvitse mitään omaa erillään olevaa varusukuntaansa/saarekettaan, jos kielilaki edellyttää sellaista, sellaisen voi järjestää toisen varuskunnan yhteyteen. Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttamisen seuraukset ovat paljon laaja-alaisemmat mm. varusmiesten matka-ajat pitenevät tuntuvasti. Suomenruotsalaisille ei olisi ollut mitään ongelmaa mennä Upinniemeen.

Lakkautukset pitäisi tehdä sotilaallisin perustein, ei kielipoliittisin perustein. Nyt Wallinille oli kielipolitiikka puolustuspolitiikkaa tärkeämpää.

Toistan sen minkä olen jo useamman kerran todennut: Kontiolahti ja Dragsvik eivät ole rahamääräisesti yhteismitallisia tapauksia, sillä Kontiolahden tapauksessa lakkautetaan sekä varuskunta että prikaati. Jos Dragsvik olisi lakkautettu varuskuntana, olisi lakkautettu vain itse varuskunta, sillä koska UudPr on maan ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto, sitä ei lain mukaan voi lakkauttaa. Lakihan edellyttää, että suomenkielinen varusmies saa suorittaa varusmiespalveluksen suomenkielisessä joukko-osastossa ja ruotsinkielinen ruotsinkielisessä, elleivät itse erikseen halua poiketa tästä yleissäännöstä.
UudPr olisi siis vain voitu siirtää esimerkiksi Upinniemen varuskuntaan, ei lakkauttaa. Siirrosta olisi koitunut kustannuksia, sillä Upinniemessä olisi jouduttu tekemään laajennustöitä UudPr:n majoittamiseksi, mikä olisi omalta osaltaan vähentänyt Dragsvikin tyhjentämisestä koituvia säästöjä.
Koska Kontiolahden tyhjentämisestä (ja PKarPr:n lakkauttamisesta) koituvat säästöt ovat suurempia kuin Dragsvikin tyhjentämisestä (ja UudPr:n siirtämisestä) olisi koitunut, mainitut varuskunnat eivät ole käytännössä voineet olla toistensa vaihtoehtoja PV:n leikkauslistalla. PV:llehan annettiin nimenomaan tehtäväksi leikata tietyllä summalla.
Muuten: jos UudPr olisi siirretty Upinniemeen, asialla ei olisi ollut kielipoliittista merkitystä, sillä Upinniemihän sijaitsee Kirkkonummella, joka on samaa ruotsin/kaksikielistä rannikkovyöhykettä kuin Raasepori (jossa Dragsvik sijaitsee). Aluepoliittista merkitystä siirrolla kyllä olisi ollut, ainakin siinä tapauksessa että UudPr:n tilalle Dragsvikiin ei olisi tullut mitään muuta joukko-osastoa. Tämä on kuitenkin eri asia.

No näin nyt vain on kerrottu, että Dragsvik oli puolustushallinnon virkamiesten esittämällä lakkautuslistalla.

Ilta-Sanomat kertoi torstaina. että Wallin kumosi puolustushallinnon virkamiesten esityksen Dragsvikin varuskunnan lakkautuksesta. Raaseporin Dragsvikissä sijaitseva Uudenmaan prikaati on Suomen ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto. Rkp on ponnekkaasti vastustanut aikeita varuskunnan sulkemisesta.

Ilta-Sanomien mukaan Puolustusvoimien laatima lista säilytettävistä varuskunnista meni läpi sellaisenaan yhtä muutosta lukuun ottamatta. Lehden mukaan Puolustusvoimat olisi itse luopunut Dragsvikista, mutta poliitikot halusivat säästää sen."

http://www.hs.fi/politiikka/Wallin+kiisti+Dragsvikin+suosimisen++++/a1305555309993

Ja sama asia kerrottiin jo tammikuussa, Dragsvik oli lakkautuslistalla, mutta Wallin pelasti sen.

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/89443-dragsvikin-varuskunta-lakkautuslistalla

Jos kerran puolustushallinto itse katsoi tarpeelliseksi lakkauttaa Dragsvikin, niin mikä oikeus sitten Wallinilla on mennä kumoamaan tämä päätös.

Tuossa on vain se vika että kyse on vahvistamattomasta tiedosta, "noin nyt vain on kerrottu". Tuntemattomassa sotilaassa tuo tietolähde tunnetaan nimellä "Hevosmiesten tietotoimisto". Esimerkiksi nimimerkki Possumi (joka käsittääkseni on aktiiviiupseeri) on sanonut ettei pidä tuota uskottavana. Asiastahan tehdään selvitys, joten siinä vaiheessa ilmenee, mikä versio tapahtumien kulusta pitää paikkansa. Itse olen keskittynyt siihen versioon  tarinasta, jonka mukaan Kontiolahti ja Dragsvik olisivat muka olleet toistensa nimenomaisina vaihtoehtoina. Koska niistä saatavat säästöt eivät yllä esittämistäni syistä ole samaa kokoluokkaa, en pidä ainakaan Kontiolahti vs. Dragsvik-versiota uskottavana.

[Everyman]

Ja sama asia kerrottiin jo tammikuussa, Dragsvik oli lakkautuslistalla, mutta Wallin pelasti sen.

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/89443-dragsvikin-varuskunta-lakkautuslistalla

Jos kerran puolustushallinto itse katsoi tarpeelliseksi lakkauttaa Dragsvikin, niin mikä oikeus sitten Wallinilla on mennä kumoamaan tämä päätös.

Puolustushallinto mitään katsonut. Lue tuo juttu. Siinä todetaan että "eduskunnan puolustusvaliokunnan perussuomalaisille jäsenille Dragsvik on ensimmäisenä lakkautuslistalla", olisikohan se peräti se ainoa lähde väitteelle?

Lisäksi samassa jutussa mainitaan:

Dragsvikin ohella muita uhanalaisia varuskuntia ovat Ylen tietojen mukaan Pohjois-Karjalan prikaati, Keuruun pioneerirykmentti, Niinisalon tykistöprikaati ja Lapin ilmatorjuntarykmentti Rovaniemellä.

Eipä lakkautettu Niinisaloa tai Rovaniemeäkään. Kukas niitä suojeli?

[Aldaron]

Toistan sen minkä olen jo useamman kerran todennut: Kontiolahti ja Dragsvik eivät ole rahamääräisesti yhteismitallisia tapauksia, sillä Kontiolahden tapauksessa lakkautetaan sekä varuskunta että prikaati. Jos Dragsvik olisi lakkautettu varuskuntana, olisi lakkautettu vain itse varuskunta, sillä koska UudPr on maan ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto, sitä ei lain mukaan voi lakkauttaa.

Olen kysynyt aiemmin ja vastauksen puutteessa joudun kysymään uudestaan. En löydä pykälää jonka perusteella asia olisi noin. Joten etsisitkö sen minun lisäkseni muillekkiin nähtäväksi? Sen jälkeen kun meillä on tuo pykälä esissä me voinemme jatkaa keskustelua siitä mikä olisi ollut mahdollista ja mikä ei.

On aika yleisesti tiedossa, että asian kannalta relevantit pykälät löytyvät toisaalta kielilaista ja toisaalta asevelvollisuuslaista. Mistäpä muualtakaan?

www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423

www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438

[Kristiina]

Puolustushallinto mitään katsonut. Lue tuo juttu. Siinä todetaan että "eduskunnan puolustusvaliokunnan perussuomalaisille jäsenille Dragsvik on ensimmäisenä lakkautuslistalla", olisikohan se peräti se ainoa lähde väitteelle?

Alunperin uutisoitiin, että Dragsvikin lakkauttaminen olisi ollut puolustushallinnon virkamiesten esityslistalla, ei puolustusvaliokunta näitä päätöksiä ollut tekemässä. Se, että Perussuomalaiset puolustusvaliokunnassa olivat Dragsvikin lakkauttamisen kannalla ei liity mitenkään puolustushallinnon virkamiesten näkemyksiin siitä mitkä varuskunnat pitäisi lakkauttaa ja mitkä ei. Dragsvikin kohdalla tämä lakkautusuhka oli jo pitkään ilmasssa.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan puolustusministeri Stefan Wallin (r) kumosi puolustushallinnon virkamiesten esityksen ruotsinkielisen Dragsvikin varuskunnan lakkautuksesta.

Raaseporin Dragsvikissä sijaitseva Uudenmaan prikaati on Suomen ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto. Rkp on ponnekkaasti vastustanut aikeita varuskunnan sulkemisesta.

Ilta-Sanomien mukaan Puolustusvoimien laatima lista säilytettävistä varuskunnista meni läpi sellaisenaan yhtä muutosta lukuun ottamatta. Lehden mukaan Puolustusvoimat olisi itse luopunut Dragsvikista, mutta poliitikot halusivat säästää sen.

http://www.hs.fi/politiikka/Wallin+kiisti+Dragsvikin+suosimisen++++/a1305555309993

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/vetiko-wallin-kotiinpain-komentaja-vastasi-ylella/art-1288447936315.html

[Lucius Vorenius]

Ankkalammessa pelätään yli kaiken apartheid-politiikasta lipsumista, koska ollaan varmoja, että se johtaa de-facto yksikielisyyteen (Allardtin-Taxellin pardoksi).  Samasta syystä siella vastustetaan mm. yhteisiä koulurakennuksia ja yhteistä hallintoa eri kieliselle opetukselle peruskoulusta aina yliopistoihin asti.  Moinen apartheid on tietenkin melkoinen kansantaloudellinen rasite, mutta hei, onhan meillä varaa!

Tämä on erittäin oleellinen pointti, jota mielestäni pitäisi kielipoliittisessa keskustelussa pitää yllä ja esillä. Eli miksi ihmeessä pitää tuhlata veronmaksajien rahoja kahden samanlaisen hallinnollisen organisaation ylläpitämiseen ja ylimääräisin rakennuksiin ?

Tuossa olisi varmasti paljon säästömahdollisuuksia ja esim. erikielisten koululaisten eristäminen eri koulurakennuksiin sen sijaan että samassa koulussa olisi erikielisiä luokkia on haitallista peräti itsensä suvaitsevaisuuskasvatuksen kannalta. Varmasti äidinkieleltään erilaiset ihmiset koettaisiin huomattavasti pienempinä mörköinä, jos heihin olisi saattanut törmätä jo koulussa.

Pakkoruotsista kitiseminen on nähdäkseni vähän turhaa ja hyödytöntä, koska:

- Se kuulostaa korviini hieman siltä normaalilta tietyn koululaisjoukon kitinältä, että en haluaisi opiskella sitä ja en haluaisi opiskella tätä. Matematiikasta ei ole mitään hyötyä, jne. Varsinkin kun nämä koululaiset, jotka pakkoruotsista kitisevät eivät ole veronmaksajia eivätkä äänestäjiä, niin asia on hieman turha. Nimittäin jotain siellä koulussa pitää kuitenkin opettaa koulujen sosiologisen tarkoituksen johdosta.

- Jos ei kouluissa opetettaisi kaikille ruotsia vaan sen sijaan jotain valinnaista kieltä, niin se aiheuttaisi enemmän kustannuksia. Tottakai on halvempaa opettaa kaikille samaa kieltä kuin eri oppilaille eri kieliä.

- Muutoinkin kouluissa opetetaan paljon kaikenlaista turhaa ja toisaalta tiettyjä oleellisia asioita ei opeteta. Lisäksi opetus voitaisiin hoitaa huomattavasti kustannustehokkaammin. Eli kouluissa on toki paljon uudistamis- ja kustannussäästöpotentiaalia, mutta pakkoruotsin tarkastelu irrallisena muista kysymyksistä ei johda juuri mihinkään. Pikemminkin se aiheuttaisi kustannusten kasvua.

Toki pakkoruotsista puhuminen vetoaa helpommin kansaan ja on ymmärrettävämpi aihe kuin puhe kaksinkertaisista hallintorakenteista.

Mutta järkevämpi, yksinkertaisempi ja helpommin läpivietävissä oleva uudistus olisi ensin purkaa tarpeettomat kaksinkertaiset organisaatiot.

[Kristiina]

Sitäpaitsi koko Pääesikunnan esitys lakkautettavista varuskunnista salattiin eduskunnan puolustuslakivaliokunnalta. Perussuomalaiset eivät todellakaan olisi voineet mitenkään vaikuttaa siihen mitä varuskuntia säilytetään ja mitä ei.

http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2012/02/peltonen_paaesikunnan_esitys_salattiin_puolustusvaliokunnalta_3241238.html

[Lucius Vorenius]

Näyttäisi modet hieman sietävän kielipoliittista keskustelua, niin jatkanpa tästä.

Snippailen vähän noita quote-ketjuja..

Aldaron, onko sinulla muita perusteluja siihen, että mielestäsi Suomen valtion kaksikielisyyden vastustaminen ruotsin kielen osalta on radikaalia ....

En ole Aldaron, mutta totta kai Suomen muuttaminen virallisesti kaksikielisestä virallisesti yksikieliseksi on varsin radikaalia, koska Suomi on koko itsenäisyytensä ajan ollut virallisesti kaksikielinen. Kyseessä olisi sikäli iso, radikaali ja historiallinen muutos.

Juuri näin. Suomi on itsenäisenä valtiona perustettu kaksikieliseksi kansakunnaksi, jonka perustuslaissa on vuodesta 1919 todettu suomi ja ruotsi maan kansalliskieliksi.

Ei se ole radikaali muutos, että yksi asia perustuslaista päivitetään vastaamaan paremmin yhteiskunnassa vallitsevaa olotilaa ja sille annetaan sellaiset oikeusvaikutukset kuin on yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista.

Tietty tosiasioiden hyväksyminen olisi hyvä juttu, jos muutosta haluaisi saada aikaiseksi. Historiallisessa perspektiivissä sille, että ruotsi on Suomessa virallinen kieli, on todella pitkät perinteet ja se jos/kun asia joskus muuttuu on iso muutos. Ruotsi on nimittäin ollut Suomessa virallinen kieli Suomen kirjallisen historian alkuhämäristä eli jostain 1300-luvulta lähtien keskeytyksettä tähän päivään asti. Siksi radikaali on mielestäni ihan hyvä sana tässä yhteydessä ja pitää paikkansa.

Ei siksi kannata kuvitella, että tuo muutos onnistuisi mitenkään helposti ja käden käänteessä. Koulujen pakkoruotsi on sidoksissa virkamiesten pakkoruotsiin mikä on sidoksissa ruotsin asemaan virallisena kielenä.

Helpompi pää lähteä asiaa purkamaan ja millä olisi todella käytännön merkitystä valtiontalouden säästökohteena, olisi kaksinkertaisten rakenteiden purkaminen.

Jos ja kun ruotsi on virallinen kieli ja koska siksi virkamiehet toki osaavat ruotsia ei pitäisi olla mitään syytä tuhlata verovaroja pitämällä yllä kaksinkertaista miehitystä sellaisissa yksinkertaisissa tehtävissä, missä ei oikeasti tarvitse keskustella kansalaisen kanssa vaikeista asioista nopeissa tilanteissa hyvällä ruotsinkielen taidolla. Toki virkamiehet keskenään pystyvät kaikista asioista puhumaan sekä suomeksi että ruotsiksi, ovathan virkamiehet suorittaneet tämän kuuluisan virkamiesruotsin tutkinnon. Ei-kiireellisissä tapauksissa ei nyt niin paljoa haittaa, vaikka sitä oikeaa ruotsinkielen sanaa pitääkin välillä hieman miettiä ja muistella. Ja samalla se kielitaitokin kehittyy.

Ehkä siis lääkärin, opettajan, hätäkeskuspäivystäjän ja sotilasosaston ryhmän- ja joukkueenjohtajan pitää oikeasti osata hyvin ruotsia, mutta muita tehtäviä ei juuri mieleeni tule. Virastotätien kanssa voi hyvin keskustella myös hieman hitaammin.

[Kristiina]

Jyrki Virolaisen blogissa on mielenkiintoista pohdiskelua siitä, oliko Wallin jäävi vai ei ( ja tullaan siihen tulokseen, että kyllä oli).

http://jyrkivirolainen.blogspot.com/2012/02/543-oliko-puolustusministeri-stefan.html

Näköjään Wallinin päätös on jo kirvoittanut ylistäviä kommentteja suomenruotsalaisista, heille näköjään ei ole yhtään epäselvää, että juuri Wallin pelasti Dragsvikin:

Kommenteista:

UudPr:n Facebook-sivuilla Gille-talibaani Thorbjørn Toby Sirén esittää lämpimät kiitoksensa aseveljilleen ministeri Stefan Wallinille ja valtiosihteeri Marcus Rantalalle Dragsvikin pelastamisesta:

Det är nog Brigadledningen, Stefan Wallin, Marcus Rantala och den sakkunniga ledningen på huvudstaben vi har att tacka. Jag är bara en vanlig kverulerande Gille-taliban som inte tycker om att sådant som jag håller som kärt blir ifrågasatt.

Wallinin julkiseen ylistyskuoroon on liittynyt myös RKP:n kansanedustaja Thomas Blomqvist.

Jag tror även att försvarsminister Wallins goda kännedom om brigadens verksamhet och betydelse har varit av stor vikt

Kyllä Wallinkin on esittänyt kantansa prikaatin puolesta; tosin tämä tapahtui muutamaa kuukautta ennen ministerinpestiä

Låt inte hökarna kring Dragsvik provocera oss!
http://sfp.fi/sv/start/artiklar/article-684-6905-lat-inte-hokarna-kring-dragsvik-provocera-oss?offset_3858%3D80

HBL: Wallin: Arbetsseger om Nylands brigad

http://hbl.fi/nyheter/2011-06-18/wallin-arbetsseger-om-nylands-brigad

Uunituore puolustusministeri tietoisena Puolustusvoimien 200 milj. euron leikkauksista iloitsee siitä, että hallitusohjelmaan kirjattiin klausuuli ruotsinkielisen varusmieskoulutuksen turvaamiseksi lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Tämä oli RKP:lle merkittävä osavoitto Dragsvik-taistelussa!

[Koskela Suomesta]

Taitaa etanoli taas kerran olla äänessä tuossa Kuvion kommentissa, mutta sehän on hänellä kai sääntö eikä poikkeus. Olen joskus miettinyt sitä, miksi niin monista ruotsinkielisiin kohdistuvista kommenteista välittyy se vaikutelma, että ne ovat keskenkasvuisten kirjoittamia.  Vaikuttaa siltä, että

a) osa kirjoittajista tosiaan on keskenkasvuisia,

b) osa on luokitettavissa "isoksi kasvaneiksi lapsiksi"  (arrested development) ja

c) osa on sellaisia tapauksia joissa äänessä mitä ilmeisimmin on aluksi mainitsemani kemikaali.

Se että vastustajien keskimääräinen taso on niin matala on toki omalla tavallaan imartelevaa, mutta enimmäkseen se on lähinnä turhauttavaa. Mieluitenhan ihmiset yleensä väittelevät sellaisten ihmisten kanssa, joita voi aidosti arvostaa keskustelukumppaneina, vaikka olisikin jostain asiasta eri mieltä.

Tämän kommentin luettuani pysähdyin hetkeksi miettimään että minkä ihmeen takia suomenruotsalaisia pidetään niin usein ylimielisinä ja itsekeskeisinä mulkkendaaleina, joille kieliraja on jonkinlainen yli-ihmis <--> ali-ihmisraja ainakin sen suhteen että kuinka toisiin ihmisiin noin lähtökohtaisesti suhtaudutaan.

Minusta tuntuu että Aldaron tuo tässä yllä olevassa tekstissä parhaiten ja peittelemättömimmin esille sen, miten hän näkee suomenkieliset ihmiset ja kuinka hän itsensä suhteessa näihin asemoi.

Kiitän Aldaronia siitä että tuo kerrankin asenteensa ja suhtautumisensa peittelemättä (?) näkyviin ja näyttää että mistä tietyt stereotypiat nousevat.

Tästä samaa mieltä. Siis Aldaronista. Onneksi tuo yli-ihmisasenne tulee enimmäkseen esiin vain kielikeskusteluissa, muissa asiossa hänen kanssaan voi keskustella kuin ihmisen kanssa, mistä pisteet. Valitettavan monet asiat vain vääntäytyvät kielipoliittisiksi.

[Roope]

Rkp:n europarlamentaarikko Carl Haglund ryntää hätiin. Hänen mukaansa puolustusministeri Wallin ei tehnyt päätöstä Dragsvikin "pelastamisesta", vaan sen teki koko hallitus jo viime kesänä rkp:n vaatimuksesta.

Mikäli selvitys olisi ehdottanut Dragsvikin lakkauttamista, olisi puolustusministerin - riippumatta siitä, oliko hän rkp:stä vai ei - ollut pakko muuttaa sitä noudattaakseen hallitusohjelmaa. (käännös)

Hbl: "Dragsvik räddades i somras" 17.2.2012

Tämähän vain vahvistaa sen, että Dragsvik ei ollut missään vaiheessa pudotuspelissä samalla viivalla muiden varuskuntien kanssa, kuten ministeri Wallin väitti. Jos sama tulkinta hallitusohjelmasta välitettiin kesällä puolustusvoimille, niin se epäilemättä näkyi myös heidän leikkauslistassaan. Tämän jälkeen on turha saivarrella, onko todisteita siitä, yrittikö ministeri Wallin vaikuttaa listaan vai ei.

[far angst]

Olen eri mieltä;  minusta Aldaron keskustelee asiallisesti ja perustelee sanomansa.  Tausta-asenteet minusta hänen tekstissään ovat enemmän katsojan silmästä kuin A:n näppikseltä peräisin.  Ja jos jotain asenteita on, katson niitä kyllä olevan enemmän A:n vastustajilla kuin A:lla itsellään.
Toisaalta hän on siinä tilanteessa, jossa kymmenen hullua väittää enemmän kuin yksi viisas ehtii perustellen vastata.  Tuollaisessa kiireessä itse ainakin sanoisin paljon vähemmän diplomaattisesti ja jankuttajille kokolailla paskamaisestikin. 

Muista:  kaikki kanssani eri mieltä olevat - koskee myös makuasioita - ovat minun kannaltani nähtynä automaattisesti väärässä.

[Siili]

Rkp:n europarlamentaarikko Carl Haglund ryntää hätiin. Hänen mukaansa puolustusministeri Wallin ei tehnyt päätöstä Dragsvikin "pelastamisesta", vaan sen teki koko hallitus jo viime kesänä rkp:n vaatimuksesta.

Mikäli selvitys olisi ehdottanut Dragsvikin lakkauttamista, olisi puolustusministerin - riippumatta siitä, oliko hän rkp:stä vai ei - ollut pakko muuttaa sitä noudattaakseen hallitusohjelmaa. (käännös)

Hbl: "Dragsvik räddades i somras" 17.2.2012

Tämähän vain vahvistaa sen, että Dragsvik ei ollut missään vaiheessa pudotuspelissä samalla viivalla muiden varuskuntien kanssa, kuten ministeri Wallin väitti. Jos sama tulkinta hallitusohjelmasta välitettiin kesällä puolustusvoimille, niin se epäilemättä näkyi myös heidän leikkauslistassaan. Tämän jälkeen on turha saivarrella, onko todisteita siitä, yrittikö ministeri Wallin vaikuttaa listaan vai ei.

Eli nyt RKP:nkin taholta vahvistetaan, että kyseessä oli (kieli)poliittinen päätös.  Kiistääkö kukaan foorumilainen moista?

[Sibis]

Rkp:n europarlamentaarikko Carl Haglund ryntää hätiin. Hänen mukaansa puolustusministeri Wallin ei tehnyt päätöstä Dragsvikin "pelastamisesta", vaan sen teki koko hallitus jo viime kesänä rkp:n vaatimuksesta.

Mikäli selvitys olisi ehdottanut Dragsvikin lakkauttamista, olisi puolustusministerin - riippumatta siitä, oliko hän rkp:stä vai ei - ollut pakko muuttaa sitä noudattaakseen hallitusohjelmaa. (käännös)

Hbl: "Dragsvik räddades i somras" 17.2.2012

Tämähän vain vahvistaa sen, että Dragsvik ei ollut missään vaiheessa pudotuspelissä samalla viivalla muiden varuskuntien kanssa, kuten ministeri Wallin väitti. Jos sama tulkinta hallitusohjelmasta välitettiin kesällä puolustusvoimille, niin se epäilemättä näkyi myös heidän leikkauslistassaan. Tämän jälkeen on turha saivarrella, onko todisteita siitä, yrittikö ministeri Wallin vaikuttaa listaan vai ei.

Eli nyt RKP:nkin taholta vahvistetaan, että kyseessä oli (kieli)poliittinen päätös.  Kiistääkö kukaan foorumilainen moista?

En kiistä eikä kukaan muukaan voi kiistää tosiasiaa.

RKP lähtee AINA turaanin kyykytykseen!

Mustaa ei voi muuttaa valkoiseksi.

[jupeli]

Ennen talvisotaahan ei armeijan menoisssa niinkään säästetty, vaan rahaa upotettiin täysin järjenvastaisesti laivastoon. Kun olisimme tarvinneet maavoimien ja ilmavoimien aseita ja torjunta-aseita, niin varauduttiin
ikään kuin Ruotsin ja länsirannikon puolustamiseen. Hyvänä esimerkkinä kenaali Enckelin suunnitela puolustuslinjaksi
Kymijoki-Saimaa-Pielisjärvi. Jos Enkcelin suunnitelmaan ei olisi puututtu niin NL olisi kävellyt niin harvan linjan läpi.

Jospa Wallin ajaakin vahvaa puolustusta länsirannikon, Ahvenanmaan ja Ruotsin puolustamiseksi.

Lainaus kirjasta Talvisodan Puolustusministeri kertoo: Enckel hyppäsi tuohtuneena pystyyn, poistui ja paineli presidentti Stålbergin luo sekä anoi eroa sillä perusteella, että ministeri oli häntä muka syyttänyt
paitsi tyhmäksi melkeinpä isänmaan petturiksi.

Jos varuskunta-asiassa on kielipolitiikka ajanut maan turvallisuuspolitiikan ohi, on Wallin käsitykseni mukaan asemansa perusteella syyllinen salaliittoon ja maanpetturuuteen. Kysymys kuuluu, että onko koko hallitus?

[Defend Finland!]

Varuskunta sinne tai tänne on loppujen lopuksi pieni ongelma sen suuren ongelman rinnalla, johon olisi syytä tarttua. Eli se, että kolmasosa ikäluokasta häipyy käpykaartiin ja jättää asevelvollisuuden suorittamatta. Tässä asiassa puolustusvaliokunnalla olisi töitä, eli herätys siellä eduskunnassa!. Pitää pyrkiä siihen että koko ikäluokka suorittaa asevelvollisuutensa.

Joskus aikaisemmin joku oli tässä ketjussa pahoitellut huutamista työpaikalla. Taisi viitata Walliniin. Sellainen ei muka sovi. Mistä tämä herkkänahkaisuus? Olin kahdella työpaikalla pääluottamusmiehenä ja joskus ainoa tapa saada asioita eteenpäin oli huutaa ja lujaa. Oikeastaan se alkoi siitä että meillä oli työnantajan edustajana työnjohtaja joka ei osannut muuta, mutta en jäänyt itkemään että minua on uhkailtu ja minulle on huudettu vaan annoin samalla mitalla takaisin. Joskus haukuin suomalaisia herroja ja työnantajia pystyyn niin, että he jäivät monttu auki ihmettelemään "kukaan ei ole koskaan puhunut minulle tuohon tyyliin". Minä vastasin "oli jo aikaakin ja lisää tulee jos tilataan!"

Riippumatta siitä, mitä mieltä muuten on Wallinin politiikasta, niin kysyn eikä ole kuitenkin hyvä asia, että puolustusministerinä on mies joka osaa sanoa asiat suoraan ja tiukalla äänensävyllä? Tänään Höblä pahoitteli Wallinin käytöstä, koska hän on haukkunut Höblän toimittajia, Hesarin toimittajia ja Ukkolan Sannaa! Jutussa viitattiin vielä Ruotsiin ja sanottiin, että Ruotsissa on mahdotonta ajatella poliitikkoa joka haukkuu toimittajia Wallinin tyyliin.

[Aldaron]

Taitaa etanoli taas kerran olla äänessä tuossa Kuvion kommentissa, mutta sehän on hänellä kai sääntö eikä poikkeus. Olen joskus miettinyt sitä, miksi niin monista ruotsinkielisiin kohdistuvista kommenteista välittyy se vaikutelma, että ne ovat keskenkasvuisten kirjoittamia.  Vaikuttaa siltä, että

a) osa kirjoittajista tosiaan on keskenkasvuisia,

b) osa on luokitettavissa "isoksi kasvaneiksi lapsiksi"  (arrested development) ja

c) osa on sellaisia tapauksia joissa äänessä mitä ilmeisimmin on aluksi mainitsemani kemikaali.

Se että vastustajien keskimääräinen taso on niin matala on toki omalla tavallaan imartelevaa, mutta enimmäkseen se on lähinnä turhauttavaa. Mieluitenhan ihmiset yleensä väittelevät sellaisten ihmisten kanssa, joita voi aidosti arvostaa keskustelukumppaneina, vaikka olisikin jostain asiasta eri mieltä.

Tämän kommentin luettuani pysähdyin hetkeksi miettimään että minkä ihmeen takia suomenruotsalaisia pidetään niin usein ylimielisinä ja itsekeskeisinä mulkkendaaleina, joille kieliraja on jonkinlainen yli-ihmis <--> ali-ihmisraja ainakin sen suhteen että kuinka toisiin ihmisiin noin lähtökohtaisesti suhtaudutaan.

Minusta tuntuu että Aldaron tuo tässä yllä olevassa tekstissä parhaiten ja peittelemättömimmin esille sen, miten hän näkee suomenkieliset ihmiset ja kuinka hän itsensä suhteessa näihin asemoi.

Kiitän Aldaronia siitä että tuo kerrankin asenteensa ja suhtautumisensa peittelemättä (?) näkyviin ja näyttää että mistä tietyt stereotypiat nousevat.

Huomaa, että en tuossa puhunut suomenkielisistä ihmisistä ryhmänä, vaan siitä pienestä lahkokunnasta, jonka jäsenet todellakin inhoavat suomenruotsalaisia ja myös tuovat tämän inhonsa julki (kuten nimimerkki Kuvio teki). Kirjoitin jo aikaisemmin, että suomenruotsalaisia ei voi ryhmänä inhota ilman että inhoaa samalla myös koko Suomea, sillä suomenruotsalaiset ovat aina olleet oleellinen osa tätä kansakuntaa.

Mitä nimimerkki Kuvion etanolinkäyttöön tulee, hänhän on itse myöntänyt sen. Viime perjantai-aamupäivänä hän kertoi eräässä toisessa ketjussa olevansa "kohtuukännissä" nautittuaan mm. votkaa ja viskiä. Siis tavallisena arkiaamupäivänä, mistä voi tehdä tietyt johtopäätökset. Samana päivänä hän kirjoitti pitävänsä sekä Suomen että Venäjän muuttumista islamilaisenemmistöiseksi todennäköisenä, ja että se on hänestä hyvä asia.

Siinä Kuvion viestissä, jota yllä kommentoin (ja jota et lainannut) hän luonnehtii suomenruotsalaisia "vihollismaan edustajiksi". Kirjoitin jo aikaisemmin, että tuolla tavalla suomenruotsalaisiin suhtautuvat tuovat vain julki oman kulttuurisen juurettomuutensa, epävarman kansallisen identiteettinsä ja viime kädessä myös isänmaattomuutensa, ja luonnollisesti olen edelleen samaa mieltä. Lisään vielä erään seikan, jonka olen jo useasti tuonut esille: niin kuin aika monilla muillakin helsinkiläisillä, minulla on perhetaustaa molemmissa kieliryhmissä. Olen siis kaksikielinen. Väännän vielä lisää rautalangasta: kuulun itse asiassa samanaikaisesti molempiin kieliryhmiin, vaikka väestökirjanpidossa voikin virallisesti kuulua vain toiseen niistä. Sekä minä että useat muutkin ovat olleet huomaavinaan, että usein juuri kaksikieliset reagoivat kaikkein voimakkaimmin siihen, jos suomenruotsalaisiin kansanryhmänä kohdistuu voimakkaita verbaalisia hyökkäyksiä. Oletan sen johtuvan siitä, että koska osa identiteetistämme on suomenkielinen, koemme kiusalliseksi sen että jotkut suomenkieliset ihmiset voivat syyllistyä sellaiseen matalamielisyyteen, jota nuo verbaaliset hyökkäykset ilmentävät. Viime vuosina netissä jatkunut suomenruotsalaisvastainen kampanja onkin omalta osaltaan vahvistanut kaksikielisten suomalaisten identiteetin ruotsinkielistä osaa, mikä olikin odotettavissa. Se on myös osaltaan heijastunut siinä, että tietty määrä suomenkielisiksi rekisteröityjä kaksikielisiä on rekisteröinyt itsensä ruotsinkielisiksi, samoin siinä että viime eduskuntavaaleissa RKP sai suuremman osuuden ruotsinkielisiksi rekisteröityjen äänistä kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. On ihan yleinen lainalaisuus, että mitä voimakkaammin jonkin kansanryhmän kimppuun käydään, sitä enemmän sen identiteetti vahvistuu ja sitä enemmän ne jotka identiteetiltään ovat toisella jalallaan tässä kansanryhmässä ja toisella jalallaan toisessa alkavat identifioitua osaksi sitä kansanryhmää jonka koetaan olevan hyökkäyksen kohteena.

Väitteesi siitä, että kommenttini muka tarkoittaisivat suomenkielistä väestöryhmää kollektiivisesti tai edes merkittävää osaa siitä on toisin sanoen aivan klassista olkiukkojen rakentelua.

[sunimh]

Tietty tosiasioiden hyväksyminen olisi hyvä juttu, jos muutosta haluaisi saada aikaiseksi. Historiallisessa perspektiivissä sille, että ruotsi on Suomessa virallinen kieli, on todella pitkät perinteet ja se jos/kun asia joskus muuttuu on iso muutos. Ruotsi on nimittäin ollut Suomessa virallinen kieli Suomen kirjallisen historian alkuhämäristä eli jostain 1300-luvulta lähtien keskeytyksettä tähän päivään asti. Siksi radikaali on mielestäni ihan hyvä sana tässä yhteydessä ja pitää paikkansa.

Jaa. Toisaalta esimerkiksi sukupuolineutraalin avioliiton vastustamista sillä perusteella, että avioliitolle miehen ja naisen välisenä juttuna on todella pitkät perinteet, pidetään monien (usein myös kaksikielisyyteen myönteisesti suhtautuvien) mielestä ihan höpöjuttuna.

Siinä Kuvion viestissä, jota yllä kommentoin (ja jota et lainannut) hän luonnehtii suomenruotsalaisia "vihollismaan edustajiksi". Kirjoitin jo aikaisemmin, että tuolla tavalla suomenruotsalaisiin suhtautuvat tuovat vain julki oman kulttuurisen juurettomuutensa, epävarman kansallisen identiteettinsä ja viime kädessä myös isänmaattomuutensa, ja luonnollisesti olen edelleen samaa mieltä.

Saahan sitä ihmisellä olla mielipiteitä, mutta kyllä ne hyvä olisi jotenkin myös perustella. Että oikein kulttuurisen juurettomuutensa. Perusteluksi ei kelpaa puhdas mutu. Muutenkaan keittiöpsykologiasi ei vakuuta:

koska osa identiteetistämme on suomenkielinen, koemme kiusalliseksi sen että jotkut suomenkieliset ihmiset voivat syyllistyä sellaiseen matalamielisyyteen, jota nuo verbaaliset hyökkäykset ilmentävät.

Minun kielellisestä identiteestäni ihan 100% on suomenkielistä, enkä minäkään koe erityisen kiusalliseksi sitä, että jotkut suomenkieliset peeloilevat. Sen sijaan tyydyn ohittamaan sen olankohautuksella ja jättämään omaan arvoonsa. Noin muuten olen sitä mieltä, että ruotsinkielisyys- JA homoteemojen yhdistäminen samaan keskusteluun ja jopa virkkeeseen ansaitsisi jonkinlaisen erikoiskunniamaininnan.

[Aldaron]

Toisaalta esimerkiksi sukupuolineutraalin avioliiton vastustamista sillä perusteella, että avioliitolle miehen ja naisen välisenä juttuna on todella pitkät perinteet, pidetään monien (usein myös kaksikielisyyteen myönteisesti suhtautuvien) mielestä ihan höpöjuttuna.

...

Noin muuten olen sitä mieltä, että ruotsinkielisyys- JA homoteemojen yhdistäminen samaan keskusteluun ja jopa virkkeeseen ansaitsisi jonkinlaisen erikoiskunniamaininnan.

Ilmeisesti viittasit tuohon ensimmäiseen lauseeseesi. Saattaapa ansaitakin. Jos olisit vielä saanut ympättyä siihen uskontotematiikkaa, suorituksesi hipoisi jo täydellisyyttä.

[Koskela Suomesta]

Eihän ruotsinkieltä Suomen toisena kansalliskielenä tarvitse lakkauttaa, vain palauttaa sen tasa-arvoiseksi rinnakkaiskieleksi. Ja poistaa kaikki kielellis-etniseen jakoon perustuvat etuoikeudet ja velvollisuudet kaikilta.

Molemmat puhukoot omaa kieltään, ja virkamiehet puhukoot omaa äidinkieltään.

Se joka asuu ruotsinkielisellä alueella käyttäköön paikallista kieltä asioidessaan ja päinvastoin.

Jos asuu suomenkielisten keskuudessa, opetelkoon kielen, ja joka asuu ruotsinkielisten keskuudessa opetelkoon kielen. Mitään pakkoa siihen ei saa olla, jos haluaa tehdä elämänsä hankalaksi kuten eräät maahanmuuttajaryhmät.

Jos tarvitsee tulkkia, sellainen järjestettänee, mutta artisti maksakoon henkilökohtaisesti itse oman kielipelleilynsä, niin suomenkielinen, ruotsinkielinen kuin kuka muu tahansa.

[Defend Finland!]

Sorri noita kirjoitusvirheitä tuossa aikaisemmin.

Mistä tälläiset kirjoittajat ilmestyvät, jokta pitävät Mannerheimiä, Adolf Ehrnroothia jne vihollismaan edustajina ja Suomen islamisaatio olisi ihan hyvä asia! Onko Kuvio ihan vakavissaan kun hän latelee näitä totuuksia?

Pakkoruotsi on minun mielestä aika tyhmä asia mutta vielä tyhmempää on rinnastaa suomenruotsalaiset somaleihin ja venäläisiin. Kyllä ruotsin kielellä on Suomessa vähän enemmän legitimiteettiä kuin venäjän kielellä ja somaleilla. Suomen kansallislaulu on kirjoitettu ruotsiksi, maan itsenäisyys- ja vapaustaistelu on johdettu ruotsiksi jne. Jopa aitosuomalainen Talvela puhui aina ruotsia Marsalkan kanssa kun he sodan kriittisinä hetkinä neuvottelivat asioista.

Somaleista en tiedä, mutta venäläisissä on kyllä se paha vika että jos he joutuvat valitsemaan, he ovat aina lojaaleja äiti Venäjälle. Tämä on nähty liian monta kertaa.

Ja vielä noista "etuoikeuksista", mitkä ne ovat? Minulla ei ole koskaan ollut niitä eikä minun vanhemmilla ja niiden perheillä ole sellaisia ollut.  Pienellä palkalla tehty työtä, maksettu veroja, taisteltu isänmaan puolesta jne. Mutta Adolf Ehrnrooth sanoi aika hyvin aatelistaustastaan ( minulla ei sellaista ole ) että ainoa etuoikeus mikä hänellä on, on velvollisuus palvella isänmaata!

[LW]

- Jos ei kouluissa opetettaisi kaikille ruotsia vaan sen sijaan jotain valinnaista kieltä, niin se aiheuttaisi enemmän kustannuksia. Tottakai on halvempaa opettaa kaikille samaa kieltä kuin eri oppilaille eri kieliä.

Olennaista ei tosin mielestäni ole niinkään kustannukset, kuin kustannustehokkuus. Ruotsin kieli ei tässä pelissä pärjää laisinkaan. Se on pieni kieli, sen puhujat yleensä osaavat hyvin englantia, ja lisäksi sitä joutuu/pääsee käyttämään Suomessa niin harvoin, että se unohtuu helposti. Ei se suju minultakaan kaikista kouluvuosista huolimatta. Opettamiseeni käytetyt rahat on haaskattu käytännössä kokonaan.

[Aldaron]

...suhteessa muihin marginaalikieliin ja marginaalivähemmistöihin Suomessa?

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Olen havainnut, että olet ilmeisesti jollain tavalla rakastunut ilmaisuihin "marginaalikieli" (jolla tarkoitat ruotsia) ja "marginaalivähemmistö" (jolla tarkoitat suomenruotsalaisia). Voisi olla kiinnostavaa laskea, miten monta kertaa olet käyttänyt noita ilmaisuja viesteissäsi.

Se että käytät tuollaisia ilmaisuja on kai tulkittavissa jonkinlaiseksi sanamagiaksi, jolla yrität karkottaa tietoisuuden siitä, että suomenruotsalaisuutta voi luonnehtia aika monella adjektiivilla, mutta "marginaalinen" ei todellakaan kuulu niihin adjektiiveihin jotka ensimmäiseksi tulevat mieleen. "Marginaalinen" sopii sen sijaan paljon paremmin kuvaamaan sitä pientä ja katkeraa hylkiöjoukkoa, jonka jäsenet määrittävät identiteettinsä ensisijaisesti kielteisesti, nimittäin aggressiivisella asenteella suomenruotsalaisuutta ja ruotsin kieltä kohtaan.

"Marginaaliseksi" sen sijaan ei kerta kaikkiaan voi kutsua kieltä, jolla huomattava osa suomalaisesta kulttuurista on luotu ja jolla Suomen kansallislaulu on kirjoitettu.  "Marginaaliseksi" ei myöskään voi kutsua kansanryhmää, joka on niin massiivisesti yliedustettuna merkittävien suomalaisten joukossa kuin suomenruotsalaiset ovat olleet ja edelleen ovat.

Mielestäni on huvittavaa, että samat ihmiset saattavat toisaalta maalailla kuvia jostain myyttisestä suomenruotsalaisesta salaliitosta, joka muka hallitsee Suomen mediaa, tiedemaailmaa, liikemaailmaa ja poliittista kenttää, ja toisaalta samat ihmiset saattavat silmää räpyttämättä luonnehtia suomenruotsalaisia "marginaaliseksi vähemmistöksi". Päättäisivät jo, kumpi versio heidän mielestään on totta...

[Siili]

Mode pistää tämän threadin kohta lukkoon ja hyvä niin.

Ilmeisesti suomenruotsalaisuuden syvimmästä olemuksesta väittelevistäkään kukaan ei ole enää eri mieltä siitä, että varuskuntaratkaisussa oli mukana aimo annos kielipolitiikkaa.