2012-02-12 HS:Professori: Luulo lisäaineiden terveysriskistä on järjetön

[ämpee]

No yksi aika selkeä indikaatio ruokamme epäterveellisyydestä ovat yleistyneet kehon yliherkkyys-/allergiareaktiot, jotka kielivät kehon sisäisestä epätasapainosta - keho on alkanut taistella luonnotonta ruokaa vastaan; luomuruoka ymmärtääkseni ei tällaisia reaktioita aiheuta.

Tuollaista tutkimusta ei tietääkseni löydy, lisääntyneen allergian taustalla arvellaan olevan lisääntynyt puhtaus, joka jättää elimistön puolustuskyvyn illman harjoittelua.
Kuten huomasit, ei sitäkään ole tutkittu, tietääkseni.

Luomuruokaa on tutkittu, ja sen ei ole havaittu eroavan tehotuotetusta ruuasta, koskien nyt pelkästään kasviksia.
Luomu on pitkälle pelkkä mielikuva.

Muistan uutisia 60-luvulta, jolloin ennen vihreää vallankumousta esimerkiksi Intiassa kuoltiin sujuvasti nälkään jokseekin joka vuosi, ja silloin kaikki oli pelkää luomua.
Maatalouden tehotuotanto, lääkkeiden ohella, mahdollistaa nykyisen ylikansoituksen.

Mikäli meillä olisi ollut maatalouden tehotuotanto käytettävissä 40-luvulla, ei Saksasta olisi tarvinnut ruinata leipäviljaa, tunnetuin seurauksin.

[kekkeruusi]

Lisäaineet ovat tutkittuja, tunnettuja ja niiden annostelu on hallittua, toisin kuin joissain luontaistuotteissa tai muissa epämääräisissä "luonnollisissa" materiaaleissa.

Ikään kuin olisin hyvin samantyyppisiä perusteluja kuullut joissain muissakin yhteyksissä.

Tarkoittaen mitä?

Mietipä tuota hetki ihan itse. Luulen, että tajuat kyllä, mitä tarkoitin.

Ahaa. Ilmeisesti se on sitten alitajuntani, joka on tajunnut, mutta ei vielä ole kertonut tajunnalle mitä olen tajunnut. Ehkä tajuan sen sitten myöhemmin.

[ämpee]

Mistäpä kärpässieni on saanut nimensä?

Ihan suoraan sanoen en tiedä, mutta kuulemani kertomuksen mukaan punakärpässientä maidossa liottamalla saatiin aikaan kelvollista kärpäsmyrkkyä.
Ovatko kärpäset sitten herkkiä muskariinille, sitä en todellakaan tiedä.

Nimi saattaa toisaalta viitata myös kärppään, tai sitten sen alkuperäinen merkitys on vuosien saatossa karissut pois.

Valkoista kärpässientä on myös sanottu "anopin herkkusieneksi", joka huumorina on tietty aika kyseenalaista.
Siinä tosin ei ole haitallisia väriaineita, toisin kuin ehkä puolukassa.

Kavalaa kärpässientä en ole koskaan "elävänä" havainnut, mutta toisaalta en ole sitä aktiivisesti etsinytkään.

Kehotan googlettamaan sanalla "sienipolku", siellä on tiettävästi Suomen asiantuntevin sienisaitti, hakusana "kotihiiri" voi myös tärpätä.

[Fatman]

Kas, elämä se kaikkein vaikeinta lie.
Sen kun hyvin teet, se kaiken aikasi vie.
Jos et halua täysillä päästellä,
Voit kenties elämääsi säästellä.
Jee, jee!
Mut edes niin et sitä tee.

Voit reilusti heilua svengissä,
Et elämästä selviä hengissä.

Sua järjestöt kyttää ansoineen,
Sua saarnaajat ajaa satimeen.
Mutta jos otat johtajaks jonkun muun,
Hänen puolestaan joudut sä tappeluun.
Joo, joo.
Enkä vielä kaikkea kertonut oo.

Mut se on yhteistä pomossa ja rengissä,
Ne ei elämästä selviä hengissä.

Raittiushenkilö raittiustuolissaan
Sinusta on muka huolissaan.
Se nimittää sinua hulttioks
Ja väittää, että maksasi sanoo poks.
Däng, däng!
Mutta kyllä se kestää koko elämän.

Eikä kenenkään toisen kengissä,
Voi elämästä selvitä hengissä.

http://www.youtube.com/watch?v=I14pzSm_y6Q
("Juice" Leskinen 1950-2006)

[kekkeruusi]

Ei se että luonnontuotteetHAN voivat myös olla vaarallisia tarkoita sitä etteivätkö jotkut lisäaineet voisi olla vaarallisia.

Vaaralliset lisäaineet - e-koodi.com

Tälle sivulle on kerätty sellaiset lisäaineet – ja lisäainetta sisältävät tuotteet – jotka on todettu olevan terveydelle todistetusti vaarallisia perustuen löydettyihin tutkimustuloksiin tai erittäin vahvoihin epäilyihin lisäaineen vaarallisuudesta. Tähän riittää se että lisäaine on kielletty jossain maassa EUn ulkopuolella tai että sen vaarallisuudesta on jotain näyttöjä vaikkapa laboratoriokokeissa.

Edelleen, aineen haitallisuutta ei määritellä itse aineen perusteella niinkään kuin määrien ja pitoisuuksien. Vettä juomallakin voi päästä hengestään. Tunnetuista myrkyistä voimakkain on botuliini, jota käytetään myös kauneuskirurgiassa.

Lisäaineet ovat tutkittuja, tunnettuja ja niiden annostelu on hallittua, toisin kuin joissain luontaistuotteissa tai muissa epämääräisissä "luonnollisissa" materiaaleissa.

Oletko tosiaan perehtynyt niihin kaikkiin lukemattomiin e-koodeihin, lisäaineista tehtyihin tutkimuksiin ja tutkimustuloksiin? Vai mihin perustat väitteesi? Tarkoitatko kaikkia lisäaineita, vai vain osaa niistä?

Lisäaineet tunnetaan ominaisuuksiltaan, jokin "heinäuute" voi sisältää mitä tahansa.

Kun kauppareissuilla välillä pysähtyy lukemaan tuoteselosteita, niin eihän niistä ota selvää erkkikään.. Sen takia itse välttelen mm. puolivalmisteita ja eineksiä.

Niitä kannattaa vältellä joka tapauksessa, kanannahkapyöryköitä ja lihavalmisteita jossa on yli puolet muuta kuin lihaa ym. Teollisuuden vedätystä ja sontaa nätissä paketissa. Lisäaineita on silti hyvinkin monissa muissakin valmisteissa.

Mieluummin siis teen itse. Arvostelkoon kukin ihan miten lystää, oli sitten professori tai hommaforumilainen.
Valmistan itse ja saan parempaa. Perusteluna makunystyrät sekä maalaisjärki.

Niin teen minäkin, mutta niissä raaka-aineissa on ihan niitä samoja aineita, joita lisäaineiksikin on määritelty. Eli ei se E-koodi tee siitä mitenkään väärää.

[Possumi]

kauhupurkki vs. kotiresepti

Anteeksi nyt kun rikon sinun maalaisjärki-naivialan-idyllin mutta...

Purkissa on ilmoitettu avokadon kuivapaino kokonaispainosta (suurin osa on DHMO:ta).

Tuoreen avokadon kuivapaino on 23%. Eli siitä on 77% vettä. Kun ottaa huomioon sipulin ja tomaatin (suurin osa vettä myös) niin

Arvaappa onko sinun valmistamassasi mössössä myös noin 6% avokadoa?

[kekkeruusi]

Mistäpä kärpässieni on saanut nimensä?

Ihan suoraan sanoen en tiedä, mutta kuulemani kertomuksen mukaan punakärpässientä maidossa liottamalla saatiin aikaan kelvollista kärpäsmyrkkyä.
Ovatko kärpäset sitten herkkiä muskariinille, sitä en todellakaan tiedä.

Tämä lienee se oikea selitys, mutta siihen liuokseen taidettiin laittaa myös vähän sokeria kärpäsiä houkuttelemaan. Muistaakseni tuota käytettiin varsikin karjasuojissa. 

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Olen maininnut tämän jo aikaisemminkin: kerran tehdessäni juttua polttohautauksesta seurakunnan työntekijä sanoi, että ruumiit eivät tahdo enää palaa entiseen malliin niihin kertyneiden lisäaineiden takia - pitää käyttää kuumempaa uunia.

Ihmiskunta on selvinnyt tuhansia vuosia ilman keinotekoisia lisäaineita. Ei niitä tarvita nytkään.

Unkkalaa sanon mä. kerroppa jokin sellainen lisäaine, joka kiertyy ihmiseen.
Ja lisä-aineita on kutsuttu lisä-aineiksi vasta joitakin vuosikymmeniä. Esim. etikka ei ole uusi keksintö.

[AIP]

Heinonen on kiva ja muut on ihan pöhköjä.

Nautin juuri yhtäaikaisesti sekä sitruunahappoa (limetti) että natriumglutamaattia (tomaatti, Parmiggiano-Reggiano) ja olen kyllä ihan död.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Olen maininnut tämän jo aikaisemminkin: kerran tehdessäni juttua polttohautauksesta seurakunnan työntekijä sanoi, että ruumiit eivät tahdo enää palaa entiseen malliin niihin kertyneiden lisäaineiden takia - pitää käyttää kuumempaa uunia.

Ihmiskunta on selvinnyt tuhansia vuosia ilman keinotekoisia lisäaineita. Ei niitä tarvita nytkään.

Asta on tapansa mukaan ihan asian ytimessä. Lisäaineitahan on tutkittu paljon, mutta vain yksittäin. Lisäaineiden yhteisvaikutuksista, tai lisääntyvästä kuormituksesta elimistössä, ei ole juurikaan kattavaa tutkimustietoa - sen sijaan me tiedämme, että ns. puhdas ruoka (luonnonmukainen ruoka -> luonnosta suoraan tuleva, ekologisesti viljelty ruoka) on ollut käytössä koko ihmiskunnan ajan. Me olemme nykyään niin teknologiauskovaisia, että luulemme pystyvämme korvaamaan synteettisesti kaiken sen puhtaan ja hyvän, alkuperäisen, mitä luonnosta vitamiinien ja hivenaineiden muodossa saamme.

Ajatelkaapa nykyajan lasten elimistön lisäainekertymiä 30 vuoden päästä tai 50 vuoden päästä. Vieläkö te ihmettelette syöpien yleistymistä? Minä en ihmettele.

ÖÖ tuota elikös porukka ennen pidempään kuin nyt? Ja olisi ihan kiva kuulla jostakin sellaisesta lisäaineesta, joka kietyy elimistöön.

[AIP]

Glukoosi kertyy aika heräksti tuohon vyötärönseudulle. Siitä tosin pääsee eroon.

[Brandöt]

Paitsi että on. Lisäaineita nimenomaan on tutkittu, kaikkea luonnosta löytyvää sen sijaan ei ole.

Lisäaineiden yhteisvaikutuksia on (edelleenkin) tutkittu hyvin huonosti; se ei kerro vielä kokonaiskuvasta yhtään mitään, jos jokaista lisäainetta tutkitaan vain yksittäin - normaalisti syövä lapsi / aikuinen altistuu kuitenkin päivittäin hurjalle määrälle lisäaineita (puhutaan kemikaalikuormasta).

Ruokailta kannattaa katsoa kokonaisuudessaan (en ole varma löytyvätkö muutkin osat Youtubesta - Areenasta niitä ei enää luultavasti löydä, toivottavasti löydät nämä jostakin), muun muassa siellä tämä ^ tosiasia mainittiin asiantuntijoiden toimesta.

Tämäkään ei pidä paikkaansa. Olemme jo tuhansia vuosia syöneet jalostettua ruokaa enemmän kuin suoraan luonnosta saatavaa

Tahdotko avata tätä väittämääsi pikkuisen? Esimerkiksi Suomessa n. 100 vuotta sitten syötiin pääsääntöisesti melko alkuperäistä (ei teollisesti prosessoitua) ruokaa pelloilta ja navetasta, erilaisten myrkkyjenkin tunkeminen (muodossa jos toisessa) pelloille oli ihan eri mittakaavassa kun mitä se on nykyään.

Jos ostat kaupasta vihanneksia tai hedelmiä, niin niiden nykyiset lajikkeet ja ominaisuudet ovat viimeisen sadan vuoden aikana jalostettuja suurelta osin. Viljoissa on sama homma. Eikä noita lihakarjan edustajiakaan ole missään päin maailmaa villeinä siinä muodossa missä me ne tunnemme.

Totta. Ihmisen jalostamaa. Onko lopputulos ollut kaikin puolin hyvä? Onko ihminen tutkimustuloksineen ja kirjaviisauksineen tähän asti osannut ennakoida kaikki sudenkuopat? (Ja huom. meillä ei ole tästä vielä riittävästi kansanterveydellisiä tutkimustuloksia, sillä ilmiö on ihmisen elinkaaressa vielä verrattain uusi.)

Miksi ihmeessä luonnosta saatava olisi vain hyvää ja synteettinen pahaa? Pahimmat myrkyt on lähtöisin luonnosta.

Luonnosta saatava ravinto on luonnonmukaista, luonto on viisas. Ja sekä ihminen että eläin oppii hyvin nopeasti ja myös vaistonvaraisesti välttämään myrkyllisiä ruoka-aineita (katsopa lehmien laidunta kesällä; niittyleinikit loistavat keltaisina edelleen paikallaan, ruoho on syöty niiden ympäriltä, lehmäkin tietää, että niittyleinikki on myrkyllinen eikä koske siihen).

Pahimmat myrkyt lähtöisin luonnosta? Hmm, en usko sitä. Monet ihmisen jalostamat ja valmistamat kemikaalit ovat myös hyvin myrkyllisiä ihmisille, silti esimerkiksi monilla työpaikoilla niiden käyttöä työntekijöiltä vaaditaan. (Koska tutkimustulokset, jotka eivät ole osoittaneet aukotonta syy-seuraus -yhteyttä - varmaan lienee sanomattakin selvää, että tämänkaltaista suoraa syy-seuraus -yhteyttä lienee mahdotonta löytää, koska ihminen ei elä missään kuplassa syöden vain lisäainepitoista ruokaa vuosikymmeniä. Niin moni muukin asia vaikuttaa meihin. Lääketieteellinen validi tutkimus vaatii aina kiistattoman syy-seuraus -yhteyden osoittamisen ja aukottoman toistettavuuden. Jokainen labrarottakin on varustettu omanlaisellaan terveydellä.)

Ovatko syövät yleistyneet? Tuhat vuotta sitten keskimääräinen elinikä oli n. 30 vuotta, nykyään n. 80 vuotta, ihmehän se olisi jos nykyään ei syöpiä esiintyisi määrällisesti enemmän. Tämä siis ihan jo lääketieteen kehityksen ja diagnosoinnin parantumisenkin huomiotta jättämällä.

Kyllä; syövät ovat yleistyneet - myös lasten keskuudessa.

Tutkijoiden mukaan lasten syövät ovat lisääntyneet
pikkuhiljaa, keskimäärin 1-3 prosenttia vuosittain. Professori
Birchin mukaan havaitut muutokset ovat kuitenkin todellisia,
koska sairastuneisuus on lisääntynyt vain tietyissä
syöpätyypeissä.

Mahdollisina syinä syöpäsairauksin lisääntymiseen on
pidetty ympäristössä olevia tekijöitä, kuten kemiallisia
saasteita, radioaktiivisuutta tai ruokavalion muuttumista.

Toinen mahdollisuus ovat erilaiset tulehdukset: elimistö
voi vastata tavalliseenkin tulehdukseen tavalla, joka aiheuttaa
syövän. Nykyisessä elämäntavassamme saattaa olla jotain, joka
edistää tulehduksen kehittymistä syöväksi. Toisaalta kyseessä
voi olla vielä tuntematon tulehdus tai virus, professori Birch
sanoo Scotsman-lehdessä.

Kemikaalien riskeistä tarvitaan lisää tietoa.

Kemikaalien riskeistä ei tiedetä tarpeeksi. Tiedon puute kemikaalien vaarallisista ominaisuuksista vaikeuttaa tehokasta riskien ennakointia ja hallintaa. Suomeen tuodaan tai täällä valmistetaan yli 20 000 kemiallista valmistetta, jotka on luokiteltu vaaralliseksi. Kuluttajilla tai muilla loppukäyttäjillä ei useinkaan ole tietoa tuotteiden ja materiaalien sisältämistä kemikaaleista ja niiden riskeistä.

Ympäristön kemikalisoituminen.

Pitoisuudet ympäristössä tunnetaan huonosti
Kemikaalien ympäristöpitoisuuksista tiedetään Suomessa melko  vähän muiden kuin ns. klassisten ympäristömyrkkyjen (DDT, dioksiinit ja furaanit, PCB-yhdisteet) ja raskasmetallien osalta. Monet nk. uudet "huolenaineet" vapautuvat ympäristöön kotitalouksien käyttämistä tuotteista, joiden koostumus on usein huonosti tunnettu eikä niiden päästöä voida arvioida muuten kuin mittaamalla pitoisuuksia jätevedenpuhdistamoilla. Kunnalliset jätevedenpuhdistamot mittaavat puhdistetusta jätevedestä ja lietteestä ainoastaan rehevöitymiseen liittyviä muuttujia sekä lietteen raskasmetallipitoisuuksia. Kuitenkin kunnalliseen viemäriin tulee runsaasti erilaisia kemikaaleja esimerkiksi kotitalouksista ja yleiseen viemäriin jätevetensä johtavilta pk-yrityksiltä.

Pitoisuusmittauksiin perustuvaa kuormitustietoa on olemassa vain hyvin harvoista aineista ja näidenkin osalta vain suurimmista pistemäisistä päästölähteistä, kuten teollisuuslaitoksista.

Teollisuuslaitostenkaan osalta ei useimmiten kuitenkaan tiedetä, mitä kemikaaleja laitoksen päästöt kokonaisuudessaan sisältävät. Osaa ainekuormituksesta ei edes mitata alhaisten pitoisuuksien vuoksi.

Tällä hetkellä piste- ja hajakuormitusta arvioidaan useimmille kemikaaleille laskennallisesti. Siksi tueksi tarvitaan myös ympäristöstä mitattua pitoisuustietoa.

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Jukka Ahtiainen:

Uusia kemikaaleja kehitetään ja tuotetaan jatkuvasti. Suomeen tuodaan ja täällä valmistetaan noin 28 000 vaaralliseksi luokiteltua valmistetta, jotka sisältävät tuhansia erilaisia haitallisia yhdistettä. Monia näistä löytyy aivan tavallisista, jokapäiväisistä tuotteista, jotka päätyvät lopulta ympäristöömme sellaisinaan tai muuntuneina käytössä, jätteiden käsittelyssä ja ympäristöön jouduttuaan.

- Ihmiset joutuvat arkielämässään kosketuksiin lukuisten kemikaalien kanssa ja eri kemikaalien yhteisvaikutuksista on tietoa vain hyvin vähän. Tulisikin uskaltaa olla tarpeeksi varovainen silloinkin, kun aineiden haitallisuudesta ei ole aukotonta tieteellistä tietoa, Ahtiainen pohtii.

[Mika.H]

No yksi aika selkeä indikaatio ruokamme epäterveellisyydestä ovat yleistyneet kehon yliherkkyys-/allergiareaktiot, jotka kielivät kehon sisäisestä epätasapainosta - keho on alkanut taistella luonnotonta ruokaa vastaan; luomuruoka ymmärtääkseni ei tällaisia reaktioita aiheuta.

Vaikkakin periaatetasolla vastustan lisäaineita niin voidaan myös puheeksi ottaa ihmisten nykyinen keski-ikä. Se taitaa olla nousussa. Miksiköhän?

[AstaTTT]

Olen maininnut tämän jo aikaisemminkin: kerran tehdessäni juttua polttohautauksesta seurakunnan työntekijä sanoi, että ruumiit eivät tahdo enää palaa entiseen malliin niihin kertyneiden lisäaineiden takia - pitää käyttää kuumempaa uunia.

Ihmiskunta on selvinnyt tuhansia vuosia ilman keinotekoisia lisäaineita. Ei niitä tarvita nytkään.

Unkkalaa sanon mä. kerroppa jokin sellainen lisäaine, joka kiertyy ihmiseen.
Ja lisä-aineita on kutsuttu lisä-aineiksi vasta joitakin vuosikymmeniä. Esim. etikka ei ole uusi keksintö.

Enpä viitsi, sillä seuraavaksi kuitenkin mainostat taas jotain osakesalkkusi tuotetta. 

[AIP]

Metatutkimus ihan kaikesta ikinä olisi metka. Se tulisi todennäköisesti sellaiseen lopputulokseen, ettei mitään ole turvallista juoda, syödä tai hengittää eikä minkään kanssa ole turvallista olla kosketuksissa, etenkään vaatteiden.

Jos yksittäisten kemiantuotteiden yhteisvaikutuksia tutkittaisiin (muutenkin kuin lääkeaineiden ja nekin löytyvät useimmiten in vivo), niin tuloksista saataisiin melkoinen arsenaali sen toteamiseksi, että minkälaisia yhteisvaikutuksia eri ruoka-aineilla on keskenään.

[Kuvio]

ÖÖ tuota elikös porukka ennen pidempään kuin nyt? Ja olisi ihan kiva kuulla jostakin sellaisesta lisäaineesta, joka kietyy elimistöön.

Oli ne elinolot hiukka erilaisia muutenkin. Eli ei voi tehdä johtopäätöstä että lisäaineet olisi syy miksi pitempään eläisivät.

[vainukoira]

Havaitsen lisäaineiden riskit hyvin helposti. Ne realisoituvat välittömästi, limakalvoilla jopa muutamissa sekunneissa ja iholla tunneissa.

Puhtaiden luonnontuotteiden kohdalla tämä on olennaisesti harvinaisempaa, joka sekin saattaa johtua altistumisesta teolliselle ruualle. Nyt kun olen vältänyt jo useampia vuosia teollista paskaa, on allergiat helpottaneet.

Teollisesti käsitellyt maitotuotteet, kuten pastörointi ja erityisesti homogenointi ovat myös vähätelty ongelma, joka saattaa altistaa muille allergioille ja sairauksille.

Miljoonien vuosien evoluutio tai sitten jumalan käsi on muokannut ihmisen osaksi luontoa. Nyt ihminen on viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana ruvennut syömään paskaa, ja vielä tutkijat kertovat että se on ihan ok.

Syön vain oikeaa ruokaa ja ruoaka-aineita, vaikka sellaisen löytäminen on joskus vaikeaa. Maallemuutto helpottanee.

[Farrow]

kauhupurkki vs. kotiresepti

Anteeksi nyt kun rikon sinun maalaisjärki-naivialan-idyllin mutta...

Purkissa on ilmoitettu avokadon kuivapaino kokonaispainosta (suurin osa on DHMO:ta).

Tuoreen avokadon kuivapaino on 23%. Eli siitä on 77% vettä. Kun ottaa huomioon sipulin ja tomaatin (suurin osa vettä myös) niin

Arvaappa onko sinun valmistamassasi mössössä myös noin 6% avokadoa?

Kiitos tiedosta, ja ei tarvitse anteeksi pyydellä. Mutta tuokin kyllä osoittaa sen, että tuoteselosteet eivät ole järin helppotajuisia. Kun ostan kokonaisen avokadon, en ala erotella paljonko on vettä ja paljonko "avokadoa"...

Toi Rainbow tais olla sieltä paremmasta päästä, itseasiassa. Muistelen et Pirkan vastaavassa oli vaan 0.7% avokadojauhetta.

Ne lukuisat e:t mua eniten mietityttää..

[Ant.]

Olen maininnut tämän jo aikaisemminkin: kerran tehdessäni juttua polttohautauksesta seurakunnan työntekijä sanoi, että ruumiit eivät tahdo enää palaa entiseen malliin niihin kertyneiden lisäaineiden takia - pitää käyttää kuumempaa uunia.

Ihmiskunta on selvinnyt tuhansia vuosia ilman keinotekoisia lisäaineita. Ei niitä tarvita nytkään.

Näitä juttuja liikkuu todella paljon. Minä olen kuullut joskus, että ruumiinavauksessa ihmisestä voi kertoa, onko hän pessyt astiansa käsin vai tiskikoneella, sillä tiskikoneella pestyihin ruokailuvälineisiin jää pesuainejäämiä, jotka kerääntyvät mahalaukkuun. Lisäaineitakin kertyy ihmiseen milloin mikäkin kilomäärä ja purukumi matkustaa ruoansulatuskanavan läpi useita vuosia.

Näistä jutuista ei kuitenkaan kannata tehdä uskontoa itselleen, vaan tarkistaa faktat. Löydätkö sinä netistä yhdenkin jollain tavalla vakavasti otettavan viitteen tuolle palamisväittämälle? Ja jos et, mitä se kertoo itse väittämästä?

Sekin ihmetyttää, että jos kerran lisäaineet eivät lisää ruoan säilyvyyttä tai paranna sen makua, ja jos ne kerran ovat murhaavan epäterveellisiä, miksi ihmeessä ruokateollisuus pitää yllä koko maailman kattavaa salaliittoa, joka estää tämän toteamisen? Ihmiset joutuvat joka tapauksessa syömään, joten ei kai ruokateollisuus siitä mihinkään kaatuisi, jos se ei näitä väitettyjä "myrkkyjä" ruokaan panisi ja kehittäisi.

[l'uomo normale]

Sekin ihmetyttää, että jos kerran lisäaineet eivät lisää ruoan säilyvyyttä tai paranna sen makua, ja jos ne kerran ovat murhaavan epäterveellisiä, miksi ihmeessä ruokateollisuus pitää yllä koko maailman kattavaa salaliittoa, joka estää tämän toteamisen? Ihmiset joutuvat joka tapauksessa syömään, joten ei kai ruokateollisuus siitä mihinkään kaatuisi, jos se ei näitä väitettyjä "myrkkyjä" ruokaan panisi ja kehittäisi.

Lisäaineitten avulla voidaan fuskata, eli vähentää aitoja kallimpia ruoka-aineita valmisruoissa, kun  vesi ja mitkä lie jauhot saadaan pysymään kasassa maissitärkkelyksen ja muun sellaisen avulla. Ruotsalainen Henrik Ennart on kirjoittanut aiheesta kolmekin kirjaa, jotka kaikki on suomennettu. Ne lienevät osasyynä nykyisen lisäainekeskustelun takana. Yksi kirjoista on "Aitoa ruokaa" ja toinen on på svenska "Döden i grytan : vår rädsla för riktg mat"

[AstaTTT]

Olen maininnut tämän jo aikaisemminkin: kerran tehdessäni juttua polttohautauksesta seurakunnan työntekijä sanoi, että ruumiit eivät tahdo enää palaa entiseen malliin niihin kertyneiden lisäaineiden takia - pitää käyttää kuumempaa uunia.

Ihmiskunta on selvinnyt tuhansia vuosia ilman keinotekoisia lisäaineita. Ei niitä tarvita nytkään.

Löydätkö sinä netistä yhdenkin jollain tavalla vakavasti otettavan viitteen tuolle palamisväittämälle? Ja jos et, mitä se kertoo itse väittämästä?

Kerroin sen, minkä seurakunnan työkseen ihmisiä polttava ihminen henkilökohtaisesti kertoi minulle. Luotan vuosikymmeniä työtään tehneen ihmisen kokemukseen enemmän kuin "vakavasti otettavaan nettitietoon".

[Kuvio]

Sekin ihmetyttää, että jos kerran lisäaineet eivät lisää ruoan säilyvyyttä tai paranna sen makua, ja jos ne kerran ovat murhaavan epäterveellisiä, miksi ihmeessä ruokateollisuus pitää yllä koko maailman kattavaa salaliittoa, joka estää tämän toteamisen? Ihmiset joutuvat joka tapauksessa syömään, joten ei kai ruokateollisuus siitä mihinkään kaatuisi, jos se ei näitä väitettyjä "myrkkyjä" ruokaan panisi ja kehittäisi.

Kilpailuhan sen aiheuttaa että jos toinen on myyvän värinen ja toinen ei, se myyvä menee ensin. Siksi pitäisi olla säädetty ettei turhia aineita käytettäisi. Samoin pitempi säilöntäaika tulee halvemmaksi kaupalle, vaikkei olisikaan parempi terveydelle. Kauppa ostaa sen halvemman ja samoin kuluttaja.

[Possumi]

Lisäaineitten avulla voidaan fuskata, eli vähentää aitoja kallimpia ruoka-aineita valmisruoissa, kun  vesi ja mitkä lie jauhot saadaan pysymään kasassa maissitärkkelyksen ja muun sellaisen avulla. Ruotsalainen Henrik Ennart on kirjoittanut aiheesta kolmekin kirjaa, jotka kaikki on suomennettu. Ne lienevät osasyynä nylyisen lisäainekeskustelun takana. Yksi kirjoista on "Aitoa ruokaa" ja toinen on på svenska "Döden i grytan : vår rädsla för riktg mat"

Eli se on fuskaamista kun elintarviketeollisuus saa muokkaa ruoan makua ja tekstuuria kuluttajan haluamalla tavalla - mutta kun kokkiohjelmassa ranskalaisen huippu-ravintolan uber-kokki tekee saman, samalla aineella mutta eri muodossa tai nimellä - niin se on niin ehtaa ja aitoa.

Edelleen tämä ketju on täynnä mutu/speudotiede-huhu/juoru-tason inttämistä joidenkin 'lisäaineiden' (jota ei osata edes määritellä)  vaarallisuudesta. Samalla kun elintarviketeollisuus joutuu laboratorio- ja kliinisin testein todistamaan jokaisen käyttämänsä aineen turvallisuuden - puhumattakaan siitä että sen tulokset ovat jatkuvan valvonnan ja kyseenalaistamisen kohteita - näinhän tiede toimii - 'vaihtoehtois-luontais-hömppä'-kulttuurin edustujat taas saavat myydä avoimesti kadulla vaikka myrkkyä lääkkeenä tai ravintoarvotonta ruokaa ja kukaan ei mahda mitään ellei siitä erikseen jää kiinni.

Ei oo tämän pelin säännöt oikein reilut.

[kekkeruusi]

Paitsi että on. Lisäaineita nimenomaan on tutkittu, kaikkea luonnosta löytyvää sen sijaan ei ole.

Lisäaineiden yhteisvaikutuksia on (edelleenkin) tutkittu hyvin huonosti; se ei kerro vielä kokonaiskuvasta yhtään mitään, jos jokaista lisäainetta tutkitaan vain yksittäin - normaalisti syövä lapsi / aikuinen altistuu kuitenkin päivittäin hurjalle määrälle lisäaineita (puhutaan kemikaalikuormasta).

Tätä juuri en ymmärrä, mitä oikein oletat että pitäisi tapahtua jos yksittäin vaarattomia ruoan aineita käytetään yhdessä? Meinaatko että keitto räjähtää tai jotain? Kyllähän ne yksittäin pitääkin tutkia, ei nämä aineet mitään ennakoimattomia kemiallisia reaktioita aikaan saa, siihen voit luottaa. Ihan yhtä lailla sitä aineita yhdistellään normaalissa ruoanlaitossa ja leivonnassa. Mistä tiedät mitä omat ruokasi voivat aiheuttaa?

Ruokailta kannattaa katsoa kokonaisuudessaan (en ole varma löytyvätkö muutkin osat Youtubesta - Areenasta niitä ei enää luultavasti löydä, toivottavasti löydät nämä jostakin), muun muassa siellä tämä ^ tosiasia mainittiin asiantuntijoiden toimesta.

Tosiasia on että tuossa ei ole mitään merkittävää, ihan yhtä lailla sitä "kemikaalikuormaa" on joka tapauksessa, söit sitten mitä tahansa.

Tämäkään ei pidä paikkaansa. Olemme jo tuhansia vuosia syöneet jalostettua ruokaa enemmän kuin suoraan luonnosta saatavaa

Tahdotko avata tätä väittämääsi pikkuisen? Esimerkiksi Suomessa n. 100 vuotta sitten syötiin pääsääntöisesti melko alkuperäistä (ei teollisesti prosessoitua) ruokaa pelloilta ja navetasta, erilaisten myrkkyjenkin tunkeminen (muodossa jos toisessa) pelloille oli ihan eri mittakaavassa kun mitä se on nykyään.

Ks. alla.

Jos ostat kaupasta vihanneksia tai hedelmiä, niin niiden nykyiset lajikkeet ja ominaisuudet ovat viimeisen sadan vuoden aikana jalostettuja suurelta osin. Viljoissa on sama homma. Eikä noita lihakarjan edustajiakaan ole missään päin maailmaa villeinä siinä muodossa missä me ne tunnemme.

Totta. Ihmisen jalostamaa. Onko lopputulos ollut kaikin puolin hyvä? Onko ihminen tutkimustuloksineen ja kirjaviisauksineen tähän asti osannut ennakoida kaikki sudenkuopat? (Ja huom. meillä ei ole tästä vielä riittävästi kansanterveydellisiä tutkimustuloksia, sillä ilmiö on ihmisen elinkaaressa vielä verrattain uusi.)

Selvästikin lopputulos on hyvä. Tuhat vuotta sitten meitä oli vajaa miljardi huonosti ravittua ihmistä, kiitos tehokkaamman maatalouden ja jalostuksen nyt meitä on  seitsemän miljardia. Se, että pitääkö lopputuloksesta vai ei, ei vaikuta asiaan.

Miksi ihmeessä luonnosta saatava olisi vain hyvää ja synteettinen pahaa? Pahimmat myrkyt on lähtöisin luonnosta.

Luonnosta saatava ravinto on luonnonmukaista, luonto on viisas.

Luonnosta saadaan myös mm. myrkkysieniä, loisia ja botuliinia. Onpas se luonto sitten viisas.

Ja sekä ihminen että eläin oppii hyvin nopeasti ja myös vaistonvaraisesti välttämään myrkyllisiä ruoka-aineita (katsopa lehmien laidunta kesällä; niittyleinikit loistavat keltaisina edelleen paikallaan, ruoho on syöty niiden ympäriltä, lehmäkin tietää, että niittyleinikki on myrkyllinen eikä koske siihen).

Ei tasan muuten opi mitään vaistonvaraisesti. Evoluutio on opettanut elukoita ja ihmisiä karttamaan monia asioita, mutta mikään vaisto ei saa ketään välttämään esim. myrkkysienien syömistä. Eikä tuo esimerkki myöskään ole kovinkaan kummoinen, koskapa ne lehmät eivät niihin leinikeihin kuole kuitenkaan. Oppimalla ja erehtymällä voi oppia välttämään pienempiä pahoja, mutta ei kuolettavia. Sellaisia virheitä tehdään yleensä vain yksi.

Pahimmat myrkyt lähtöisin luonnosta? Hmm, en usko sitä. Monet ihmisen jalostamat ja valmistamat kemikaalit ovat myös hyvin myrkyllisiä ihmisille, silti esimerkiksi monilla työpaikoilla niiden käyttöä työntekijöiltä vaaditaan. (Koska tutkimustulokset, jotka eivät ole osoittaneet aukotonta syy-seuraus -yhteyttä - varmaan lienee sanomattakin selvää, että tämänkaltaista suoraa syy-seuraus -yhteyttä lienee mahdotonta löytää, koska ihminen ei elä missään kuplassa syöden vain lisäainepitoista ruokaa vuosikymmeniä. Niin moni muukin asia vaikuttaa meihin. Lääketieteellinen validi tutkimus vaatii aina kiistattoman syy-seuraus -yhteyden osoittamisen ja aukottoman toistettavuuden. Jokainen labrarottakin on varustettu omanlaisellaan terveydellä.)

Se on ihan sama uskotko vai et, botuliini on ihmiskunnan voimakkain tuntema myrkky. Peräisin luonnosta, botuliini-bakteereilta. "Luonnosta" muidenkin myrkkyjen raaka-aineet ovat, vaikka sitten jalostettuina.

Ovatko syövät yleistyneet? Tuhat vuotta sitten keskimääräinen elinikä oli n. 30 vuotta, nykyään n. 80 vuotta, ihmehän se olisi jos nykyään ei syöpiä esiintyisi määrällisesti enemmän. Tämä siis ihan jo lääketieteen kehityksen ja diagnosoinnin parantumisenkin huomiotta jättämällä.

Kyllä; syövät ovat yleistyneet - myös lasten keskuudessa.

Olisi ihan hienoa jos voisit esittää perusteluina jotain tieteeseen pohjaavia lähteitä yleisesti huuhaata levittävänä tunnetun Ylen sijaan.

Kemikaalien riskeistä tarvitaan lisää tietoa.

Kemikaalien riskeistä ei tiedetä tarpeeksi. Tiedon puute kemikaalien vaarallisista ominaisuuksista vaikeuttaa tehokasta riskien ennakointia ja hallintaa. Suomeen tuodaan tai täällä valmistetaan yli 20 000 kemiallista valmistetta, jotka on luokiteltu vaaralliseksi. Kuluttajilla tai muilla loppukäyttäjillä ei useinkaan ole tietoa tuotteiden ja materiaalien sisältämistä kemikaaleista ja niiden riskeistä.
....

Liittyykö tämä aiheeseen? Katso otsikko.

[AstaTTT]

^^^ Kuluttajahan sen päättää, mitä ostaa. Tilanne vaan on sellainen, että "tiede" todistaa minkä tahansa terveelliseksi, kunhan siitä maksetaan tarpeeksi, eli kuluttaja ei välttämättä tiedä, mitä ostaa, eikä nauttimansa tuotteen pitkäaikaisvaikutuksia.

Tuolla perusteella geenimanipuloituja tuotteitakaan ei saa tuoda Suomeen: pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta.

[l'uomo normale]

Eli se on fuskaamista kun elintarviketeollisuus saa muokkaa ruoan makua ja tekstuuria kuluttajan haluamalla tavalla - mutta kun kokkiohjelmassa ranskalaisen huippu-ravintolan uber-kokki tekee saman, samalla aineella mutta eri muodossa tai nimellä - niin se on niin ehtaa ja aitoa.

En syö ranskalaisissa huippuravintoloissa enkä katso televisiota, joten ei juuri kiinnosta. Mutta jos kermaa haluan se, olkoon kermaa eikä mitään maitojauhejohdannaista. Liha olkoon lihaa eikä vettä ja suolaa. Sukulaisnaiseni jostain syystä pystyivät karajalnpiirakat leipomaan ilman lisättyä gluteenia jne...

[Farrow]

Lisäaineitten avulla voidaan fuskata, eli vähentää aitoja kallimpia ruoka-aineita valmisruoissa, kun  vesi ja mitkä lie jauhot saadaan pysymään kasassa maissitärkkelyksen ja muun sellaisen avulla. Ruotsalainen Henrik Ennart on kirjoittanut aiheesta kolmekin kirjaa, jotka kaikki on suomennettu. Ne lienevät osasyynä nylyisen lisäainekeskustelun takana. Yksi kirjoista on "Aitoa ruokaa" ja toinen on på svenska "Döden i grytan : vår rädsla för riktg mat"

Eli se on fuskaamista kun elintarviketeollisuus saa muokkaa ruoan makua ja tekstuuria kuluttajan haluamalla tavalla - mutta kun kokkiohjelmassa ranskalaisen huippu-ravintolan uber-kokki tekee saman, samalla aineella mutta eri muodossa tai nimellä - niin se on niin ehtaa ja aitoa.

Edelleen tämä ketju on täynnä mutu/speudotiede-huhu/juoru-tason inttämistä joidenkin 'lisäaineiden' (jota ei osata edes määritellä)  vaarallisuudesta. Samalla kun elintarviketeollisuus joutuu laboratorio- ja kliinisin testein todistamaan jokaisen käyttämänsä aineen turvallisuuden - puhumattakaan siitä että sen tulokset ovat jatkuvan valvonnan ja kyseenalaistamisen kohteita - näinhän tiede toimii - 'vaihtoehtois-luontais-hömppä'-kulttuurin edustujat taas saavat myydä avoimesti kadulla vaikka myrkkyä lääkkeenä tai ravintoarvotonta ruokaa ja kukaan ei mahda mitään ellei siitä erikseen jää kiinni.

Ei oo tämän pelin säännöt oikein reilut.

Muunmuassa mä olen laittanut linkkejä ja lähdeviitteitä. Ja Brandöt laitteli myös jotain (en ehtinyt vielä perehtyä). Lue ne.

Vaihtoehtois- ja luontaistuotteiden tiettyjä vaaroja ei kai monikaan oo kiistänyt. Han-kortti.

[törö]

Kerroin sen, minkä seurakunnan työkseen ihmisiä polttava ihminen henkilökohtaisesti kertoi minulle. Luotan vuosikymmeniä työtään tehneen ihmisen kokemukseen enemmän kuin "vakavasti otettavaan nettitietoon".

Itse olen kuullut sekä virallisen version suomalaisien ydinvoimaloiden järisyttävän ihmeellisistä hitsaussaumoista, joita katsellessaan laitteita toimittaneita neukkuja edustaneet pomot saivat joukolla orgasmin ja ihastelevat taatusti suomalaista osaamista hautaan saakka, että niitä uusimassa olleen asentajan kertomuksen pomoja varten tehdystä nätistä saumasta, joka ei ulottunut putkien sisäpintaan saakka.

Arvatkaa kumpaan versioon uskon? Annan sen verran vihjettä, että luotan enemmän röntgenillä tarkistettuihin saumoihin kuin pomojen iltarunkkumateriaaliksi tehtyihin saumoihin.

[kekkeruusi]

ÖÖ tuota elikös porukka ennen pidempään kuin nyt? Ja olisi ihan kiva kuulla jostakin sellaisesta lisäaineesta, joka kietyy elimistöön.

Oli ne elinolot hiukka erilaisia muutenkin. Eli ei voi tehdä johtopäätöstä että lisäaineet olisi syy miksi pitempään eläisivät.

Kyllä oikeastaan voidaan. Lisäaineiden avulla on mahdollistettu teollinen ruokatuotanto, jolla saadaan ruokittua halvemmalla ja helpommalla suuria määriä ihmisiä kuin aiemmin. Lisäksi pilaantunut ruoka on aina ollut ihmisille terveysriski ja tätä on saatu merkittävästi pienennettyä teollisen ruoan tuotannon ja lisäaineiden avulla.

[kekkeruusi]

Sekin ihmetyttää, että jos kerran lisäaineet eivät lisää ruoan säilyvyyttä tai paranna sen makua, ja jos ne kerran ovat murhaavan epäterveellisiä, miksi ihmeessä ruokateollisuus pitää yllä koko maailman kattavaa salaliittoa, joka estää tämän toteamisen? Ihmiset joutuvat joka tapauksessa syömään, joten ei kai ruokateollisuus siitä mihinkään kaatuisi, jos se ei näitä väitettyjä "myrkkyjä" ruokaan panisi ja kehittäisi.

Lisäaineitten avulla voidaan fuskata, eli vähentää aitoja kallimpia ruoka-aineita valmisruoissa, kun  vesi ja mitkä lie jauhot saadaan pysymään kasassa maissitärkkelyksen ja muun sellaisen avulla. Ruotsalainen Henrik Ennart on kirjoittanut aiheesta kolmekin kirjaa, jotka kaikki on suomennettu. Ne lienevät osasyynä nylyisen lisäainekeskustelun takana. Yksi kirjoista on "Aitoa ruokaa" ja toinen on på svenska "Döden i grytan : vår rädsla för riktg mat"

Tämä pitää paikkaansa, ihan meilläkin tuota ruokatuotannossa harrastetaan. Silti, tuollainen fuskaaminen ei tee tuotteista vaarallisia.