Hyötysuhde maahanmuuttajien tuomisessa Suomeen?

[matkamasentaja]

^Mitkä EU:n pakotukset? Mitkä kiintiöt?

En usko että EU direktiivit pakottavat ketään yhtään mihinkään. Sitten vasta kun suomalainen autoverotus on korjattu vastaamaan EU tuomioistuimen päätöksiä, voidaan keskustella "pakko totella" jutuista.

[weekendsoldier]

Mitenniin maahanmuuttajien tuominen? Itsehän he tänne yleensä tulevat ihan tuomatta.

Perheenyhdistämisen kautta tulevien matkan maksaa Suomen valtio, eli me veronmaksajat. Kyllä sitä ainakin voi sanoa tuomiseksi.

[Ruckafella]

Pidättäydyn vastaamasta. Suomi ei tarvitse työperäistä maahanmuuttoa, mutta syy ei ole se, että maahanmuuttajat polkisivat palkkoja. Syy on se, että Suomi ei tarvitse työperäistä maahanmuuttoa. Se ei ole tarpeellista. Ilmankin pärjätään/pärjättäisiin. Työperäisestä maahanmuutosta voi olla kovastikin hyötyä joissain tapauksissa, ja toisissa siitä voi olla haittaa, mutta se ei ole mitenkään tarpeellista. Tarpeellista se olisi vain, jos olisi karrrrjuva työvoimapula, nälänhätä uhkaisi jos ei saada elonkorjuuseen työvoimaa tai suomalaiset olisivat kyvyttömiä työntekoon.

Se, että joku asia ei ole tarpeellista, ei tarkoita sitä, etteikö se voisi olla hyödyllistä, suotavaa ja kannatettavaa. Lenkkeily ei ole ihmiselle tarpeellista, mutta hyödyllistä.

Työperäinen maahanmuutto on mielestäni täysin luontevaa tullessaan sellaisista maista, joissa elintaso on balttiarallaa Suomen tasolla, jolloin se ei vääristä Suomen työmarkkinoita, ja kun maahanmuuttaja sulautuu suomalaiseen yhteiskuntaan saumattomasti. Finalyson on myös tervetullut perustamaan verkatehtaita.

Virolainen rakennusmies tai venäläinen sähkömies ei kunnolla mahdu näihin raameihin, mutta on vielä montaa pykälää luontevampi tulija kuin gambialainen laivasiivooja.

[-PPT-]

EU on niin kompleksi rakennelma, että melkein mitä tahansa asiaa voi kannattaa tai vastustaa vetoamalla EU:hun ja sen mukamas antamiin määräyksiin.

[pikku hukka]

Äänestin "Kyllä, mutta vain aloille joissa ei ole tarpeeksi tekijöitä". Täällä ja monessa muussa pikkukunnassa oltaisiin ilman pätevää lääkäriä, jollei lahden takaa olisi tulijoita. Tyytyvät pienempiin palkkoihin kuin suomalaiset natisijat... Heille ei mikään tunnu olevan tarpeeksi.

[Antti L]

Asiasta kolmanteen huvin vuoksi. palasin tänään, tarkalleen ottaen kaksi tuntia sitten viikon mittaiselta Egyptin Hurghadan lomalta, vietin Bella Vistassa viikon. melkoinen kulttuurishokki minulle jonka edellinen eteläisin paikka oli saarenmaa ja pohjoisin kuusamo. Silmään pisti VALTAVA taksien määrä, noin puolet kaikesta liikenteestä oli takseja. hotellialue oli melko rauhallinen mutta auta armias jos astut kadulle hotellin ulkopuolelle. kaikenlaista kaupustelijaa ja vaimoni ahdistelijaa toisen perään. En enää ikinä valita suomalaisten asiakaspalvelutaidoista, koska nuo "asiakaspalvelutaidot" olivat .. noh.. ei oikein löydy sanaa kuvaamaan sitä hihasta vetämistä, ahdistavaa seuraamista, taskuvarkauksien yritystä, perään huutelemista, tien tukkimista ja muutenkin hyvin hyvin HYVIN töykeää tyyliä käsitellä kadulla käveleviä ihmisiä. Noh tuo oli vain yksi asia. toinen silmään pistävä asia oli, että en enää ikinä valita liikennevaloista koska näin minkälaista liikenne on ilman minkäänlaista kontrollia poliisin tai liikennevalojen taholta. todella vaarallista tien ylitystä. Kuitenkin tuo hotellimme oli hyvä ja henkilökunta tehtäviinsä koulutettua ja siten parempikäytöksistä kuin katukaupustelijat. Hotellista ei löytynyt moitteen sijaa, all inclusive palveluun kuuluvat ruoat olivat herkullisia ja monipuolisia ja korallit olivat todella kauniita, myös meri oli todella paljon puhtaampaa kun täälläpäin ja siinä oli valtavan suolamäärän takia "kevyempi" uida, jaksoi siis uida pitempään väsymättä, aika jännä juttu. Hyvä fiilis jäi mutta en halua ikinä että Suomen kadut muuttuvat noin psykedeelisiksi.

[Arvoton]

Viimeisessä PAMin lehdessä juttu "työvoimapulasta", mm. siivoojien osalta. Työnantajat ovat vuosia ajaneet tarveharkinnan lopettamista työlupien myöntämisessä. Siis tähtäimessä suvaitsevainen yhtälö: jengiä, joka tyytyy 800 euron palkaan kiskotaan asumaan maahan, jossa kämppien vuokrat alkaa 500 eurosta.

[acc]

Suomen talouspolitiikan eräs tavoite tulisi olla työvoimapula. Silloin ratkeasi moni ongelma. Ylikouluttautuminen, joka on tuhlausta, loppuisi. Työpaikan saisi yhdelläkin tutkinnolla. Työvoimapulan takia vähemmänkin kilpailukykyinen väestönosa pääsisi nauttimaan hyvästä palkasta. Työvoimapulan ansiosta huonosti tuottavat liikeyritykset joutuisivat lopettamaan toimintansa. 

Työvoimapulan vallitessa kukaan ei voisi väittää olevansa oman tahtonsa vastaisesti töitä vailla. Silloin tulisi ratkaistavaksi ongelma, pitääkö työnvieroksujille eli oman itsensä elättämiseen haluttomille maksaa toimeentulotukea ja järjestää asunto.

Maahanmuuttajan hyötysuhdetta voisi tapauskohtaisesti arvioida vertaamalla Suomessa käytettyjen julkisten menojen per capita suhdetta maahanpyrkijän kykyyn maksaa veroina enemmän kuin mitä kyseinen meno per capita on.

http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot
Julkisilla menoilla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka käytetään julkisen sektorin eli valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen yhteiskunnallisiin velvoitteisiin niiden tuottamina palveluina tai maksamina tulonsiirtoina.

Tällä hetkellä julkiset kokonaismenot lienevät noin 90 miljardia. Henkeä kohden laskettuna julkiset menot ovat noin 17000 euroa vuodessa. Tuon verran tulijan pitää tuottaa verotuloja yhteiskunnalle, että hänen osuutensa tulee kuitatuksi. Jos tulijalla on kolme lasta ja yksi työssä käymätön vaimo, niin silloin tarvittava summa on viisinkertainen eli 85000 euroa vuodessa. Nyt onkin helppo arvioida pystyykö tulija kattamaan veroillaan aiheuttamansa oman osuutensa menoista.



korjattu typo ja viimeinen lause

[Antti L]

Suomen talouspolitiikan eräs tavoite tulisi olla työvoimapula. Silloin ratkeasi moni ongelma. Ylikouluttautuminen, joka on tuhlausta, loppuisi. Työpaikan saisi yhdelläkin tutkinnolla. Työvoimapulan takia vähemmänkin kilpailukykyinen väestönosa pääsisi nauttimaan hyvästä palkasta. Työvoimapulan ansiosta huonosti tuottavat liikeyritykset joutuisivat lopettamaan toimintansa. 

Työvoimapulan vallitessa kukaan ei voisi väittää olevansa oman tahtonsa vastaisesti töitä vailla. Silloin tulisi ratkaistavaksi ongelma, pitääkö työnvieroksujille eli oman itsensä elättämiseen haluttomille maksaa toimeentulotukea ja järjestää asunto.

Maahanmuuttajan hyötysuhdetta voisi tapauskohtaisesti arvioida vertaamalla Suomessa käytettyjen julkisten menojen per capita suhdetta maahanpyrkijän kykyyn maksaa veroina enemmän kuin mitä kyseinen meno per capita on.

http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot
Julkisilla menoilla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka käytetään julkisen sektorin eli valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen yhteiskunnallisiin velvoitteisiin niiden tuottamina palveluina tai maksamina tulonsiirtoina.

Tällä hetkellä julkiset kokonaismenot lienevät noin 90 miljardia. Henkeä kohden laskettuna julkiset menot ovat noin 17000 euroa vuodessa. Tuon verran tulijan pitää tuottaa verotuloja yhteiskunnalle, että hänen osuutensa tulee kuitatuksi. Jos tulijalla on kolme lasta ja yksi työssä käymätön vaimo, niin silloin tarvittava summa on viisinkertainen eli 85000 euroa vuodessa. Nyt onkin helppo arvioida pystyykö tulija kattamaan veroillaan aiheuttamansa oman osuutensa menoista.



korjattu typo ja viimeinen lause

Onpas melkoiset summat! Kallista tosiaan on! miksi suomeen ei oteta pelkästään jonkinlaisen koulutustaustan omaavia henkilöitä muista kuin kehitysmaista niin menot pienenisivät? tai ainakin suurempi mahis että tulia  maksaa menonsa takaisin.

[acc]

Tällä hetkellä julkiset kokonaismenot lienevät noin 90 miljardia. Henkeä kohden laskettuna julkiset menot ovat noin 17000 euroa vuodessa. Tuon verran tulijan pitää tuottaa verotuloja yhteiskunnalle, että hänen osuutensa tulee kuitatuksi.

Mitä kaikkea olet laskenut kohtaan "julkiset kokonaismenot", kun lopputulos on tuplat valtion budjettiin verrattuna?

Jos taas otetaan puolet tuosta, eli 8500 euroa verotuloja vuodessa, niin senhän tuottaa jo 30 000 vuodessa tienaava (eli 2500 e/kk) pelkillä tuloveroillaan (ja ALVeista valde saa vielä vähän lisää voita leipänsä päälle).

Mutta pääperiaattena toki se pätee, että nettomaksajia kannattaa haalia ulkomailta, jos jotain haalitaan. Ei nettosaajia.

Kiitos kysymyksestä.

Katsoin veromaksajien sivuilta julkiset menot, joihin lasketaan koko julkisen sektorin mukaanlukien valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen menot. Jäljempänä tarkka määriteltämä.

http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot
Julkisilla menoilla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka käytetään julkisen sektorin eli valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen yhteiskunnallisiin velvoitteisiin niiden tuottamina palveluina tai maksamina tulonsiirtoina.

Jos ulkomailta muuttaa henkilö, joka saa 30000 euroa vuodessa palkkaa, hänen tulisi maksaa veroja ja maksuja julkiselle sektorille noin 17000 euroa. Muissa tapauksissa voimme olettaa hänen olevan taakka.  Luonnollisesti yrityksetkin maksavat veroja, mutta yritysten toiminnan mahdollistavat viime kädessä ihmiset.

Erityisen suuri taakka on muuttaja, joka tuo mukanaan perheensä.

[Titus]

Hgissä asuu 20 +10 somaliperhettä (2+alle 18v lapset, Hgin kaupungin omat tilastot ). Jos oletetaan, että kaikkien perheitten vanhemmat ovat työttömiä
ja peheet saavat kukin n 70.000 euroa avustuksia ja tukia, niin kuinka monta työskentelevää maahanmuuttajaa tarvitaan korjaamaan saldo edes nollille ?

[gml]

Tällä hetkellä julkiset kokonaismenot lienevät noin 90 miljardia. Henkeä kohden laskettuna julkiset menot ovat noin 17000 euroa vuodessa. Tuon verran tulijan pitää tuottaa verotuloja yhteiskunnalle, että hänen osuutensa tulee kuitatuksi.

Mitä kaikkea olet laskenut kohtaan "julkiset kokonaismenot", kun lopputulos on tuplat valtion budjettiin verrattuna?

Jos taas otetaan puolet tuosta, eli 8500 euroa verotuloja vuodessa, niin senhän tuottaa jo 30 000 vuodessa tienaava (eli 2500 e/kk) pelkillä tuloveroillaan (ja ALVeista valde saa vielä vähän lisää voita leipänsä päälle).

Mutta pääperiaattena toki se pätee, että nettomaksajia kannattaa haalia ulkomailta, jos jotain haalitaan. Ei nettosaajia.

Kiitos kysymyksestä.

Katsoin veromaksajien sivuilta julkiset menot, joihin lasketaan koko julkisen sektorin mukaanlukien valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen menot. Jäljempänä tarkka määriteltämä.

http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot
Julkisilla menoilla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka käytetään julkisen sektorin eli valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen yhteiskunnallisiin velvoitteisiin niiden tuottamina palveluina tai maksamina tulonsiirtoina.

Jos ulkomailta muuttaa henkilö, joka saa 30000 euroa vuodessa palkkaa, hänen tulisi maksaa veroja ja maksuja julkiselle sektorille noin 17000 euroa. Muissa tapauksissa voimme olettaa hänen olevan taakka.  Luonnollisesti yrityksetkin maksavat veroja, mutta yritysten toiminnan mahdollistavat viime kädessä ihmiset.

Erityisen suuri taakka on muuttaja, joka tuo mukanaan perheensä.

Tässä on ilmeisesti kiinteät ja muuttuvat kustannukset laskettu nyt samaan?

1) Kaikkia laskennallisia kiinteitä kustannuksia tosiaan ei tarvitse tulokkaan kattaa vaan valtiolle hyödyllistä on jo se, että muuttuva puoli jää nettopositiiviseksi.

2) Perhekommentin voi yhtä hyvin soveltaa kantasuomalaiseen perheesen, jolloin ehkä huomaa (?), että taloudellisia vaikutuksia ei ole aivan perusteltua katsoa vain hetkellisesti vaan olisi hyvä ottaa huomioon lapset, jotka kasvavat aikuisiksi ja aikuiset, jotka kasvavat eläkeläisiksi?

[acc]

Titus kirjoitti:

Tässä on ilmeisesti kiinteät ja muuttuvat kustannukset laskettu nyt samaan?

1) Kaikkia laskennallisia kiinteitä kustannuksia tosiaan ei tarvitse tulokkaan kattaa vaan valtiolle hyödyllistä on jo se, että muuttuva puoli jää nettopositiiviseksi.

2) Perhekommentin voi yhtä hyvin soveltaa kantasuomalaiseen perheesen, jolloin ehkä huomaa (?), että taloudellisia vaikutuksia ei ole aivan perusteltua katsoa vain hetkellisesti vaan olisi hyvä ottaa huomioon lapset, jotka kasvavat aikuisiksi ja aikuiset, jotka kasvavat eläkeläisiksi?

Kiitos kommenteista.

kohta 1) Ehkä voimme sivuuttaa pohdiskelun kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista. Kokonaiskustannukset ratkaisevat. Kustannukset ovat kustannuksia olivatpa ne kiinteitä tai muuttuvia. Tulokkaan ollakseen voimavara taakan sijasta tulisi maksaa tai paremminkin tuottaa verotuloja julkishallinnolle enemmän kuin, mitkä ovat julkiset menot per henki Suomessa..

kohta 2) Kun tulokas ja hänen perheenjäsenensä muuttavat maahan, niin jokainen heistä nauttii yhteiskunnan palveluista. Jos vain perheen isä tuottaa verotuloja, niiden olisi katettava koko perheen aiheuttama julkisten menoja kasvu. Vain silloin tulijoita voi kutsua aidosti rikastuttaviksi.

Vaatimus, että tulijan pitää olla heti hyödyksi ja että hänen aiheuttamansa taakan pitää olla pienempi kuin hänen aiheuttamansa hyödyn voi tuntua kohtuuttomalta. Mutta näin menetellen voisimme ainakin puhua maahan päässeiden osalta aidosta rikkaudesta ja voimavarasta.

[gml]

Titus kirjoitti:

Tässä on ilmeisesti kiinteät ja muuttuvat kustannukset laskettu nyt samaan?

1) Kaikkia laskennallisia kiinteitä kustannuksia tosiaan ei tarvitse tulokkaan kattaa vaan valtiolle hyödyllistä on jo se, että muuttuva puoli jää nettopositiiviseksi.

2) Perhekommentin voi yhtä hyvin soveltaa kantasuomalaiseen perheesen, jolloin ehkä huomaa (?), että taloudellisia vaikutuksia ei ole aivan perusteltua katsoa vain hetkellisesti vaan olisi hyvä ottaa huomioon lapset, jotka kasvavat aikuisiksi ja aikuiset, jotka kasvavat eläkeläisiksi?

Kiitos kommenteista.

kohta 1) Ehkä voimme sivuuttaa pohdiskelun kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista. Kokonaiskustannukset ratkaisevat. Kustannukset ovat kustannuksia olivatpa ne kiinteitä tai muuttuvia. Tulokkaan ollakseen voimavara taakan sijasta tulisi maksaa tai paremminkin tuottaa verotuloja julkishallinnolle enemmän kuin, mitkä ovat julkiset menot per henki Suomessa..

Jos tuota nyt puhtaasti taloudellisesti haluaa katsoa niin muuttuvat kustannukset ratkaisevat. Jos valtiossa on 1000 kansalaista, jotka vuodessa maksavat 10 miljoonaa valtion kassaan (10 000 per lärvi) ja tästä 5 miljoonaa menee erilaisten esim koulutus- ja sosiaalipalveluiden tarjoamiseen (muuttuvat kustannukset, 5000 eur/kansalainen) ja 5 miljoonaa valtion eduskunnan ylläpitämiseen (kiinteät kustannukset, kansalaisten määrästä riippumaton) niin sinun laskelmiesi mukaan maahanmuuttajan pitäisi  pystyä maksamaan veroa just sen (noin) 10 000, muuten hän on kannattamaton.

1)
1000 kansalaista * 10 000 = +10 miljoonaa
1000 kansalaista * -5000 muuttuvia = -5 miljoonaa
eduskunta = -5 miljoonaa
yhteensä = 0

2)
1000 kansalaista * 10 000 + maahanmuuttaja * 10 000 = 10,01 miljoonaa
(1000+1) * -5000 =  -5,005 miljooonaa
eduskunta = -5 miljoonaa
yhteensä = +5000 eur

3)
1000 kansalaista * 10 000 + maahanmuuttaja * 6000 = 10,006 miljoonaa
(1000+1) * -5000 = -5,005 miljoonaa
eduskunta = -5 miljoonaa
yhteensä = +1000 eur

kohta 2) Kun tulokas ja hänen perheenjäsenensä muuttavat maahan, niin jokainen heistä nauttii yhteiskunnan palveluista. Jos vain perheen isä tuottaa verotuloja, niiden olisi katettava koko perheen aiheuttama julkisten menoja kasvu. Vain silloin tulijoita voi kutsua aidosti rikastuttaviksi.

Vaatimus, että tulijan pitää olla heti hyödyksi ja että hänen aiheuttamansa taakan pitää olla pienempi kuin hänen aiheuttamansa hyödyn voi tuntua kohtuuttomalta. Mutta näin menetellen voisimme ainakin puhua maahan päässeiden osalta aidosta rikkaudesta ja voimavarasta.

Eli samalla logiikalla suurinpiirtein mikä tahansa perhe, joka saa lapsia muuttuu köyhdyttäväksi ja epätoivottavaksi vaikka eihän se niin mene...