Hajautettu energiantuotanto

[Possumi]

Mutta tämä keskustelu menee ohi varsinaisen aiheen, joten...

Ei, vaan tämä keskustelu osuu juuri asian ytimeen: tutkitaan ennen kuin hutkitaan...

Ensin pitäisi tunnistaa mikä on ongelma ja sen jälkeen päättää mikä on tavoite ja sitten katsoa mihin milläkin toimenpiteillä päästään.

Minusta tässä on tunnistettu ongelma väärin: ongelma ei ole tolppajohtojen käyttökelvottomuus - niillähän tässä ollaan pärjätty niin kauan kun sähköä on ollut olemassa. Nyt vain poikkeuksellinen tapahtuma paljasti mikä on niiden todellinen vikaantumis-marginaali.

Tavoite on myös asettu väärin. Jokainen insinööri tietää että reaalimaailmassa mikään ei ole täydellistä - ja täydellisyyteen pyrkiminen maksaa äärettömästi. Tavoite on asetettava esim seuraavalla logiikalla: on kysyttävä mikä on 'hyväksyttävä vikaantumisväli': onko se esim. 80% vähemmän/lyhyempi katkoksia kuin tällä myrskyllä tuli?

Sitten voidaan evaluoida ratkaisuja: yksinkertaisin ratkaisu on usein halvin ja helpoin: esim. lisätään muutama metri linja-kanavien leveyteen, velvoitetaan sähköyhtiöt puhdistamaan ne useammin, ja vaikkapa velvoitetaan sähköyhtiöitä pitämään 20% enemmän raivauskalustoa ja työvoimaa varalla.

Tämä ei aiheuttaisi äärettömiä kustannuksia, vaatisi unobtainium-tegnologiaa tahi muuta vallankumousta tai ulottuvuus-inversiota. Se että ratkaisu on tylsä on hyvä merkki siitä että se onnistuu.

Tietenkin ymmärrän että internetin idea on kilpailla siitä kuka esittää seksikkäimmän väitteen ja ikuinen vänkääminen niistä. Mutta jokainen sisimmässään tietää että arki-reaalimaailmassa kuvaamani prosessi on todennäköisin mitä tapahtuu.

[Mansikka]

Mikäs se on tuon maalammön tilanne nyt? Eikö kaikki uudet rakennukset voisi haja-asutusalueilla laittaa toimimaan maalämmöllä?

[mannym]

Mikäs se on tuon maalammön tilanne nyt? Eikö kaikki uudet rakennukset voisi haja-asutusalueilla laittaa toimimaan maalämmöllä?

Voi toki, voi vanhemmatkin rakennukset lämmittää maalämmöllä. Rajoituksina vain rahoitus ja porausryhmien vähyys.
Possumi on kyllä kartalla.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Mikäs se on tuon maalammön tilanne nyt? Eikö kaikki uudet rakennukset voisi haja-asutusalueilla laittaa toimimaan maalämmöllä?

Ihan vaan tiedoksi että maalämpö ei toimi ilman sähköä.

[mannym]

Mikäs se on tuon maalammön tilanne nyt? Eikö kaikki uudet rakennukset voisi haja-asutusalueilla laittaa toimimaan maalämmöllä?

Ihan vaan tiedoksi että maalämpö ei toimi ilman sähköä.

Paitsi islannissa jossa sähkö tuotetaan maasta otetulla lämmöllä. Mutta joo vulkaanisen energian hyödyntäminen on liki mahdotonta Suomessa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Eiköhän tämä ole järkevintä hoitaa siten että maatiloilla on agrekaatti varavoimalana. Ja sitten kun linjoa uusitaan niin laitetaan ne maan alle.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Osaako kukaan kertoa että miksi merestä ja järvistä ei oteta lämpöä. Vesi on hyvä lämmönjohde.

[mannym]

Osaako kukaan kertoa että miksi merestä ja järvistä ei oteta lämpöä. Vesi on hyvä lämmönjohde.

Kyllä vesistölämpöä on, tahtoo vaan vaatia sen että keruuputket voidaan asentaa vesistöön. Veden lämpötilahan on alimmillaan +2 - +4 astetta siellä järven pohjalla. Lämpöpumppu kyllä ottaa tuostakin lämpöä.

Maalämpö hommat pannaan jumiin näillä näppäimillä kaava alueilla.Ja helvetin vaikeaa arvata ketkä tuonkin takana ovat. Pää perseestä kansalaiset.

Ei kaikilla kaava alueilla niitä lyödä jumiin. Jos haluat lämpökaivon eli porakaivon johon keruuputkisto asennetaan tarvitset siihen luvat. Joka siis on toimenpidelupa johon liitteinä naapurien kuuleminen, vesilaitoksen kuvat vesiputkista, Kaavakuva jossa merkittynä kaivon sijainti,  Sekä selvityksen naapurien kaivoista jotka voivat mahdollisesti saastua. Maapiiriin eli n, 70cm syvyyteen n. 400 - 500m2 alueelle asennettava keruuputkisto ei vaadi lupaa, kompaktikeräin joka on samanlainen ei vaadi lupaa.
Tilanne on tämä tällä hetkellä, Syyskuussa hain itse luvat. Asiat ovat voineet muuttua mutta viraston rouva ystävällisesti kyllä kertoi mitä tarvitsen ja mitä en. Osasi myös sanoa ettei mitään havaintoa ole koska tulee "maalämpökaivon perustuslupa" erikseen, siihen asti se on toimenpidelupa.

[Mansikka]

Mikäs se on tuon maalammön tilanne nyt? Eikö kaikki uudet rakennukset voisi haja-asutusalueilla laittaa toimimaan maalämmöllä?

Ihan vaan tiedoksi että maalämpö ei toimi ilman sähköä.

Tämä on tärkeä tieto maalämmön yhteydessä. Tarkoitukseni ei ollut esittää maalämpöä siten, että se toimisi sähköttä. Onko Osakesäästäjällä huono pörssitilanne?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Mikäs se on tuon maalammön tilanne nyt? Eikö kaikki uudet rakennukset voisi haja-asutusalueilla laittaa toimimaan maalämmöllä?

Ihan vaan tiedoksi että maalämpö ei toimi ilman sähköä.

Tämä on tärkeä tieto maalämmön yhteydessä. Tarkoitukseni ei ollut esittää maalämpöä siten, että se toimisi sähköttä. Onko Osakesäästäjällä huono pörssitilanne?

No ei ole. Näkymät ovat varsin hyvät.

[VH]

The Answer to all our energy "problems": Cold Fusion

http://www.youtube.com/watch?v=i29oXQHh-U4

Jossain oli juttua syksyllä että italiassa oli tehty 1MW koelaite ja ajettukin sitä jollain 400-500 kW teholla, nyt en pikapikaa löytänyt kuin juttuja jossa se haukuttiin feikiksi...

Feikistä varmaan vähemmän kirjoitellaan kehuvia juttuja, paitsi tietysti Rossi itse.

Kreikassa piti lokakuussa käynnistyä 1MW koelaitos, piti olla maailmansensaatio. Eipä ole käynnistynyt.
http://pesn.com/2011/10/28/9501940_1_MW_E-Cat_Test_Successful/

http://peswiki.com/index.php/Directory:Andrea_A._Rossi_Cold_Fusion_Generator:Rossi%27s_Hints

[repo]

The Answer to all our energy "problems": Cold Fusion

http://www.youtube.com/watch?v=i29oXQHh-U4

Jossain oli juttua syksyllä että italiassa oli tehty 1MW koelaite ja ajettukin sitä jollain 400-500 kW teholla, nyt en pikapikaa löytänyt kuin juttuja jossa se haukuttiin feikiksi...

Feikistä varmaan vähemmän kirjoitellaan kehuvia juttuja, paitsi tietysti Rossi itse.

Kreikassa piti lokakuussa käynnistyä 1MW koelaitos, piti olla maailmansensaatio. Eipä ole käynnistynyt.
http://pesn.com/2011/10/28/9501940_1_MW_E-Cat_Test_Successful/

http://peswiki.com/index.php/Directory:Andrea_A._Rossi_Cold_Fusion_Generator:Rossi%27s_Hints

Rossi voi olla feikkiä, mutta tässä on hieman kiihkottomampi yksittäisen tekno-blogistin näkemys aiheeseen mittavien lähde- ym. linkkien kera.

The Science Behind the E-Cat Cold Fusion Reactor - Zorinaq

[JR]

Astan kuvan propellia nimitetään roottoriksi. Hajautettu sähköntuotanto on ihan hyvä idea, tarvii vain keksiä sopiva voimanlähde generaattoria pyörittämään. Itse olen tässä polttanut siinä tarkoituksessa parikymmentä litraa bensaa, mikä on ajanut asiansa tilapäisessä tarpeessa, mutta pitkässä tarpeessa ei oikein.
Maailmalla on jonkunverran käytössä biokaasuvoimaloita, missä muutetaan mätänevä jäte arvokkaaksi polttoaineeksi, mikä on minusta oikein hyvä idea.
Aurinkoenergia kannattaisi ottaa aina talteen, eihän sitä ole, kuin auringonpaisteella, mutta tyhmää on lämmittää vaikka käyttövesi sähköllä silloin, kun aurinko paistaa.

[Kimmo Pirkkala]

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsinki_harkitsee_maalampokaivojen_osittaista_kieltamista/

Virkamiesten laatima raportti ehdottaa, että Helsinki ryhtyisi rajoittamaan tiukasti maalämpökaivojen poraamista.
Toteutuessaan ehdotukset estäisivät kaukolämmön kanssa kilpailevien lämpökaivojen rakentamisen suuresta osasta kaupunkia.
Raportti on osa kiinteistöviraston hanketta, jossa laaditaan ympäristöministeriölle ehdotus maalämpökaivoja koskevan lainsäädännön luomiseksi.
Lämpökaivojen rakentamiseen ei ole olemassa yhtenäistä lupakäytäntöä. Suurimmassa osassa kuntia valvontaa ei ole juuri lainkaan.
Maalämpöjärjestelmät ovat yleistyneet viime vuosina rajusti. Suomeen rakennetaan vuosittain jopa 5000 maalämpöpumppujärjestelmää. Käyttökustannuksiltaan maalämpö on selvästi edullisempaa kuin kaukolämpö.

Tuo on kerrassaan hävytön juttu. Käytännössä siis kaupunki kieltää liiketoiminnan muilta operoijilta "vapailla markkinoilla" edistääkseen omia liiketoimiaan. Tuollaisen pitäisi olla lailla kiellettyä.

[mannym]

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsinki_harkitsee_maalampokaivojen_osittaista_kieltamista/

Virkamiesten laatima raportti ehdottaa, että Helsinki ryhtyisi rajoittamaan tiukasti maalämpökaivojen poraamista.
Toteutuessaan ehdotukset estäisivät kaukolämmön kanssa kilpailevien lämpökaivojen rakentamisen suuresta osasta kaupunkia.
Raportti on osa kiinteistöviraston hanketta, jossa laaditaan ympäristöministeriölle ehdotus maalämpökaivoja koskevan lainsäädännön luomiseksi.
Lämpökaivojen rakentamiseen ei ole olemassa yhtenäistä lupakäytäntöä. Suurimmassa osassa kuntia valvontaa ei ole juuri lainkaan.
Maalämpöjärjestelmät ovat yleistyneet viime vuosina rajusti. Suomeen rakennetaan vuosittain jopa 5000 maalämpöpumppujärjestelmää. Käyttökustannuksiltaan maalämpö on selvästi edullisempaa kuin kaukolämpö.

Tuo on kerrassaan hävytön juttu. Käytännössä siis kaupunki kieltää liiketoiminnan muilta operoijilta "vapailla markkinoilla" edistääkseen omia liiketoimiaan. Tuollaisen pitäisi olla lailla kiellettyä.

Tosiasiassa kaupunki ei kieltänyt maalämpökaivoja. Kaupunki rajoitti keskustan alueelta maalämpökaivojen porauksia. Sillä keskustan alla oleva maa on lähinnä reikäjuustoa. Vesiputkia, sähköjohtoja, tunneleita yms. Kaupungin alueella siis saa edelleen perustaa lämpökaivoja, mutta rajoitetusti.

Maalämmöstä Helsingin alueella aiemmin.
http://hommaforum.org/index.php/topic,33512.0.html

[mannym]

Mannym missäpäin kairailtu?

Orimattilassa, Lupakäytäntöön luvattiin menevän 2vk, meni 1,5kk ja poraukset ja pumpun asennukset oli jo tehty. 

[matti]

Kepulainen kansanedustaja Juha Sipilä on innokas bioenergiamies. Hänen perustamansa firma Volter myy hakkeella toimivia energiakontteja, jotka tuottavat kaukolämmön ja sähkön, kts. http://www.volter.fi/tuotteet

[Kimmo Pirkkala]

Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

14.12.2011

Maa tuottaa lämpöä, ilma toimii välittäjänä



Omakotitalon ryömintätilaan asennetun ilmalämpöpumpun toimintaan eivät paukkupakkaset vaikuta, sillä lämpöenergia kerätään maaperästä. Positiivinen yllätys oli myös tuntuvasti alentunut lämmityslasku.

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön asentaminen talon ryömintätilaan voi kuulostaa arveluttavalta, mutta käytäntö osoitti, että laite kykeni hyödyntämään maaperästä nousevaa lämpöä. Viime talven helmi-maaliskuisen mittausjakson aikana rossin lämpötila laski nollan tuntumaan ja vain kovimmilla pakkasjaksoilla hieman miinukselle, joten otolliset olosuhteet ilmalämpöpumpun toiminnalle hyvällä hyötysuhteella olivat olemassa.

Ilmalämpöpumpun läpi virtaa valtava ilmamäärä, josta laite ottaa talteen lämpöenergiaa. Kun pumppu asennetaan ulkoilmasta eristettyyn ryömintätilaan, joutuu se kierrättämään "samaa ilmaa" lämmönvaihdinpintojen läpi kerta toisensa jälkeen. Tähän kiertävään ilmamassaan on saatava lämpöenergiaa, ja tässä kokeilussa se tuli maasta.

Koska koejakson aikana 120-neliöinen omakotitalo kyettiin pitämään lämpimänä ilmalämpöpumpulla, voidaan todeta, että maalämmön hyödyntäminen myös tällaisella sovelluksella on mahdollista.

Talon kaikki seinäpatterit kytkettiin pois päältä aina yläkertaa myöten. Vain keittiön, kodinhoitohuoneen ja kylpyhuoneen lattialämmitys oli päällä yöaikaan. Tavoitteellinen huonelämpötila mittausjakson ajan oli +20:n ja +23 asteen välillä. Laitteen puhallusteho oli testijaksolla tavallisesti asennossa 2 ja lämpötilan säätö käännettiin viimeistään yli –15 asteen pakkasilla maksimiin, eli +32 asteeseen. Talon tulisijassa poltettiin sekapuuta noin joka toinen päivä, keskimäärin kolme sylillistä kerrallaan.

Ilmalämpöpumppuun asennettiin energiankulutusmittari, joka mittasi sekä hetkellistä että kokonaisvirrankulutusta. Edellä mainitut lämpö- ja kosteuslukemat kirjattiin päivittäin noin klo 20. Samoin mitattiin laitteen senhetkinen virrankulutus. Mittausjakson päätteeksi pumpun kokonaisvirrankulutus summattiin, samoin kuin talon muukin sähkönkulutus.

Varsinainen mittausjakso kesti 73 päivää, 2.2.2011–16.3.2011, mutta ilmalämpöpumppu käynnistettiin rossissa jo 13. tammikuuta, jolloin oli –12 astetta ulkona ja lämpötila rossissa +5 astetta. Pumppausjakson ensimmäisen viikon aikana ilman lämpötila rossissa laski nolla-asteen tuntumaan.

Mittausjakson aikana talvella 2011 koettiin pakkasjaksoja. Esimerkiksi 10.–24. helmikuuta lämpötila ei laskenut kertaakaan alle –15 asteen. Tällä pakkasjaksolla rossipohjan lämpötila laski alimmillaan –4 asteeseen, mutta maaperä yleisesti pysyi sulana. Paksu sorakerros todennäköisesti toimi myös lämpöeristeenä ja esti maaperän jäähtymistä.

http://rakennusmaailma.fi/artikkelit/ilmalampopumppu-ryomintatilassa

[Teemu Lavikka]

^
Jos talossa on koneellinen ilmanvaihto, poistoilmanhan voisi puhaltaa sinne pohjan alle myös, jolloin hyötysuhde olisi vielä parempi? Vai alkaako kosteus kerääntymään alapohjaan, tms.?

[Velmu]

Minua aina vähän harmittaa, kun tuulivoimaloista puhuttaessa keskitytään niihin siipimalleihin. Jokainen voi mielessään miettiä, miten paljon voimaa vaatii saada siipimallinen pyörimään, kun tällainen pyörteistettykin on olemassa. 

(http://tuulenpuoli.fi/images/ws-4.jpg)

Astan kuvaama tuulimylly on Flettner-roottorin ja siitä edelleen suomalaisen insinöörin Sigurd Savoniuksen 1920-luvulla jatkokehittämän Savonius-roottorin viritys. Oikein toteutettuna Savonius-roottorin sovellutus voisi hyvinkin korvata klassiset tuulivoimalat. Savonius-roottorissa saadaan aikaan Magnus-voima, jolla Savonius pyrki korvaamaan klassiset purjeet laivoissa 1920-luvulla, mutta aika ei ollut otollinen, koska höyry- ja polttomoottorilla toimivat potkurialukset tekivät juri tuloaan. Sigurd sitten vielä kuolikin kesken kehitystyötään tuulitunneleissaan saamiinnsa kylmän aiheuttamiin tauteihin.

Lyhyesti sanottuna Savonius-roottorin ideana esim. laivoissa oli saada Astan kuvaaman pyörijän avulla Magnus-ilmiö, joka pyrki viemään tuulimyllyä alipaineen suuntaan. Koska tuulimylly oli kiinnitetty laivan mastoon ja masto laivaan, kulki laiva tietysti maston viemänä eteenpäin.
Vielä selvennyksenä, että Astan kuvaama tuulimylly on vain Magnus-voiman aiheuttaja eikä varsinainen energian tuottaja.

Tällä sektorilla on varmasti paljon kehitettävää. Savoniuksen työ jäi kesken. Olen satavarma, että esim. kerrostaloyhtiöt voisivat saada tarvitsemansa kiinteistösähkön (hissit, ulko- ja rappuvalot, sauna, ym) katolle asennetulla Savonius-roottorilla.

Jos asian ymmärtäminen meni vaikeaksi, niin asiasta kiinnostuneet naputelkoot Googleen "Sigued Savonius", niin siitä se lähtee.

[jka]

Maa tuottaa lämpöä, ilma toimii välittäjänä

Jaa-a, ettei oltaisi taas keksimässä ikiliikkujaa. Mielenkiintoinen konsepti mutta en ihan tuon jutun perusteella osta.

Maaperä luovuttaa energiaa tietyllä teholla. Siihen ei vaikuta onko siinä päällä rossipohja vai ei. Kun talo lämmitetään maalämmöllä ja keruupiiri on maanpinnassa, niin tarvittava pinta-ala on moninkertainen lämmitettävän talon pinta-alaan nähden. Miten ihmeessä tässä tapauksessa pelkkä talon pohjan pinta-ala riittäisi yhtäkkiä talon lämmittämiseen varsinkin kun välittäjäaineena on vielä ilma? Eli hyötysuhde saada lämpöä maasta on vielä huonompi kuin oikeassa maalämmössä, jossa keruuputket on oikeasti upotettu sinne maahan. Väitän, että suurin osa lämpöenergiasta tulee tuossa ratkaisussa vuotolämpönä talon sisältä alapohjaan. Eli koko homma on nollasummapeliä. Jostain syystä homma on tuossa tapauksessa toiminut tai sitten laskelmat ovat pielessä.

[ApinA]

Mikäs se on tuon maalammön tilanne nyt? Eikö kaikki uudet rakennukset voisi haja-asutusalueilla laittaa toimimaan maalämmöllä?

Ihan vaan tiedoksi että maalämpö ei toimi ilman sähköä.

Tämä on tärkeä tieto maalämmön yhteydessä. Tarkoitukseni ei ollut esittää maalämpöä siten, että se toimisi sähköttä. Onko Osakesäästäjällä huono pörssitilanne?

Maalämpö ei ole mitään muuta kuin suoraa sähkölämmitystä hyvällä hyötysuhteella. Käyttäjälle usein hyvä ja edullinen ratkaisu, mutta ei vaikuta ainakaan positiivisesti energiahuoltosuhteeseen.

[repo]

Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

14.12.2011

Maa tuottaa lämpöä, ilma toimii välittäjänä

http://rakennusmaailma.fi/artikkelit/ilmalampopumppu-ryomintatilassa

^
Jos talossa on koneellinen ilmanvaihto, poistoilmanhan voisi puhaltaa sinne pohjan alle myös, jolloin hyötysuhde olisi vielä parempi? Vai alkaako kosteus kerääntymään alapohjaan, tms.?

Samanlainen idea tuli myös mieleeni noin pari kuukautta sitten. Tosin omassa talossa ei ole rossipohjaa, joten tuo ilmalämpöpumpun asennus ryömintätilaan ja maalämmön hyödyntäminen ei käy. Sattumoisin ennen ideaani keskustelin LVI-insinöörin kanssa painovoimaisen ilmavaihdon parantamisesta mm. poistoilmaimurilla, joka tavataan asentaa katolle. Arvelin, että muutos on kohtuullisen pieni, kun poistoilmaimuri laitetaankin kellariin, imee poistoilman kerroksista alaspäin ja poistoyhde suoraan ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköiden taakse. Poistoilman ja ulkoyksiköiden hyötysuhdetta voinee vielä parantaa sillä, että ulkoyksiköiden päälle teen sen tavallisen katoksen ja siihen vielä hieman lämpöeristystä ja säätöelektroniikalla hoidettua ilmaohjausta niin, että ulkoyksiköiden tarvitsemat ilmamäärät ovat riittäviä sekä lämpötilaerot ulkoyksiköiden otto- ja poistoilman välillä saan valvottua/mitattua. Tavallaan tämä olisi "köyhän miehen" poistoilman lämmöntalteenotto.

Alustavien kaavailujen mukaan kustannukset eivät ole suuret ja tässä on kivaa näpertämistä ja mittaamista itselle. Ja jos homma ei toimi, mitään peruuttamatonta ei ole tehty.


Ketjun aiheeseen liittyen tässäkin on vain se perusvirhe, että tämä järjestely on vain omakotitalon energiahyötysuhteen parantamista. Tämä ei ratkaise sitä, että alueen sähköverkon toimitusvarmuuden häiriintyessä, minulla tai naapureilla pitäisi olla tuottaa/tarjota noin 2 kW sähköenergiaa, jotta oma mökki pysyisi lämpimänä sähkön pääjakeluverkon katkosta huolimatta. Ilman ilmalämpöpumppuja suoran sähkölämmityksen sähkötehon tarve on keskimäärin 5 kW. Omien alustavien mittausten perusteella ilmalämpöpumppujen sähkötehon tarve on melko vakio 2 kW, mikä on helpompi tuottaa kuin suoran sähkölämmityksen tarvitsema sähköenergia. (Sorry puhun tässä nyt vähän löperösti sähköenergiasta ja -tehosta, mutta en nyt jaksa skarpata.)

[Ksenofobi]

Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

14.12.2011

Maa tuottaa lämpöä, ilma toimii välittäjänä



Omakotitalon ryömintätilaan asennetun ilmalämpöpumpun toimintaan eivät paukkupakkaset vaikuta, sillä lämpöenergia kerätään maaperästä. Positiivinen yllätys oli myös tuntuvasti alentunut lämmityslasku.

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön asentaminen talon ryömintätilaan voi kuulostaa arveluttavalta, mutta käytäntö osoitti, että laite kykeni hyödyntämään maaperästä nousevaa lämpöä. Viime talven helmi-maaliskuisen mittausjakson aikana rossin lämpötila laski nollan tuntumaan ja vain kovimmilla pakkasjaksoilla hieman miinukselle, joten otolliset olosuhteet ilmalämpöpumpun toiminnalle hyvällä hyötysuhteella olivat olemassa.

Ilmalämpöpumpun läpi virtaa valtava ilmamäärä, josta laite ottaa talteen lämpöenergiaa. Kun pumppu asennetaan ulkoilmasta eristettyyn ryömintätilaan, joutuu se kierrättämään "samaa ilmaa" lämmönvaihdinpintojen läpi kerta toisensa jälkeen. Tähän kiertävään ilmamassaan on saatava lämpöenergiaa, ja tässä kokeilussa se tuli maasta.

Koska koejakson aikana 120-neliöinen omakotitalo kyettiin pitämään lämpimänä ilmalämpöpumpulla, voidaan todeta, että maalämmön hyödyntäminen myös tällaisella sovelluksella on mahdollista.

Talon kaikki seinäpatterit kytkettiin pois päältä aina yläkertaa myöten. Vain keittiön, kodinhoitohuoneen ja kylpyhuoneen lattialämmitys oli päällä yöaikaan. Tavoitteellinen huonelämpötila mittausjakson ajan oli +20:n ja +23 asteen välillä. Laitteen puhallusteho oli testijaksolla tavallisesti asennossa 2 ja lämpötilan säätö käännettiin viimeistään yli –15 asteen pakkasilla maksimiin, eli +32 asteeseen. Talon tulisijassa poltettiin sekapuuta noin joka toinen päivä, keskimäärin kolme sylillistä kerrallaan.

Ilmalämpöpumppuun asennettiin energiankulutusmittari, joka mittasi sekä hetkellistä että kokonaisvirrankulutusta. Edellä mainitut lämpö- ja kosteuslukemat kirjattiin päivittäin noin klo 20. Samoin mitattiin laitteen senhetkinen virrankulutus. Mittausjakson päätteeksi pumpun kokonaisvirrankulutus summattiin, samoin kuin talon muukin sähkönkulutus.

Varsinainen mittausjakso kesti 73 päivää, 2.2.2011–16.3.2011, mutta ilmalämpöpumppu käynnistettiin rossissa jo 13. tammikuuta, jolloin oli –12 astetta ulkona ja lämpötila rossissa +5 astetta. Pumppausjakson ensimmäisen viikon aikana ilman lämpötila rossissa laski nolla-asteen tuntumaan.

Mittausjakson aikana talvella 2011 koettiin pakkasjaksoja. Esimerkiksi 10.–24. helmikuuta lämpötila ei laskenut kertaakaan alle –15 asteen. Tällä pakkasjaksolla rossipohjan lämpötila laski alimmillaan –4 asteeseen, mutta maaperä yleisesti pysyi sulana. Paksu sorakerros todennäköisesti toimi myös lämpöeristeenä ja esti maaperän jäähtymistä.

http://rakennusmaailma.fi/artikkelit/ilmalampopumppu-ryomintatilassa

Hiukan epäilen kyseistä sovellusta. Jos kerran maasta tulisi lämpöä jota lämpöpumppu hyödyntää, mihin sitä rossipohjaa oikein tarvitaan? Eihän se rossipohja itsessään mitään lämpöä tuota. Jos rossissa on lämpöisempää kuin ulkona muuten, on lämpö kaiketi peräisin talosta.

[ApinA]

Ilman ilmalämpöpumppuja suoran sähkölämmityksen sähkötehon tarve on keskimäärin 5 kW. Omien alustavien mittausten perusteella ilmalämpöpumppujen sähkötehon tarve on melko vakio 2 kW, mikä on helpompi tuottaa kuin suoran sähkölämmityksen tarvitsema sähköenergia. (Sorry puhun tässä nyt vähän löperösti sähköenergiasta ja -tehosta, mutta en nyt jaksa skarpata.)

Meinaatko, että sähköntarve pysyy ilmalämpöpumpussa edes suurinpiirtein vakiona, kun ilmat kylmenee?

[Possumi]

Maalämpö ei ole mitään muuta kuin suoraa sähkölämmitystä hyvällä hyötysuhteella. Käyttäjälle usein hyvä ja edullinen ratkaisu, mutta ei vaikuta ainakaan positiivisesti energiahuoltosuhteeseen.

Puhumattakaan siitä että kaikenmaailman lämpöpumput, varsinkin silloin kun ihmiset ovat hankkineet ne muun kuin suoran sähkölämmityksen vähentämiseksi, tulevat lisäämään kuormaa kovilla pakkasilla jolloin niiden höytysuhde on surkea.

Verkon kapasiteetti pitää mitoittaa maksimi kuorman mukaan ja maksimikapasiteettia voi lisätä ainoastaan perusvoimalla: fossiiliset, ydin ja vesi (vesikin riippuu sateista). 'Pätkä-sähköstä' kuten tuuli ja aurinko tulee vain verkkoon ylimääräistä haittaa joka tuulisina ja aurinkoisina päivinä pitää ajaa harakoille - ja tuulettomina ja pilvisinä pitää korvata jolloin oikealla sähköntuotanto menetelmällä. Sähköä kun ei voi varastoida (missään merkityksellisessä mittakaavassa tehokkaasti ja taloudellisesti).

Mutta mitkään ohminlaithan eivät estä loputonta viher-piipertäjien toiveajattelu-vaahtoamista - ja harvalla heistä oikeasti edes on mitään hajuakaan sähkötekniikasta tai termodynamiikasta. Toiveajattelu joka tapauksessa saa kaiken tuoksumaan ruusuilta ja kaikkiin teknologian unelmiin suhtaudutaan kritiikittömän positiivisesti. Keskustelu on sitten vähän niin kuin uskovaisten tai kukkahattutätien kanssa - aika tuloksetonta.

[Teemu Lavikka]

Jos auto kulkee puukaasulla, kai sillä voi tehdä myös sähköä?

http://www.ekomobiili.fi/

[matti]

Jos auto kulkee puukaasulla, kai sillä voi tehdä myös sähköä?

http://www.ekomobiili.fi/

Tämä Volter-systeemi toimii juuri näin eli häkäpönttöperiaatteella: http://www.volter.fi/teknologia

[Ksenofobi]

Maalämpö ei ole mitään muuta kuin suoraa sähkölämmitystä hyvällä hyötysuhteella. Käyttäjälle usein hyvä ja edullinen ratkaisu, mutta ei vaikuta ainakaan positiivisesti energiahuoltosuhteeseen.

Puhumattakaan siitä että kaikenmaailman lämpöpumput, varsinkin silloin kun ihmiset ovat hankkineet ne muun kuin suoran sähkölämmityksen vähentämiseksi, tulevat lisäämään kuormaa kovilla pakkasilla jolloin niiden höytysuhde on surkea.

Lämpöpumpuista puhuttaessa ei käytetä sanaa hyötysuhde, vaan hyötykerroin. Tämä kerroin on muuttuvainen siitä aineen lämpötilasta josta lämpöä otetaan, mutta noin yleisenä periaatteena on että hyötykerroin on aina yli yksi kun vekotinta käytetään. Ts. jos syötät laiteeseen kilowatin, saat takaisin ainakin sen saman. Ilmalämpöpumpuissa käyttö kannattaa lopettaa n. -20 - -25 lämpötilassa jo ihan säälistä laitetta kohtaan, mutta ei siinäkään tapauksessa vielä tappion puolelle mennä energiataseessa.

[ApinA]

Verkon kapasiteetti pitää mitoittaa maksimi kuorman mukaan ja maksimikapasiteettia voi lisätä ainoastaan perusvoimalla: fossiiliset, ydin ja vesi (vesikin riippuu sateista). 'Pätkä-sähköstä' kuten tuuli ja aurinko tulee vain verkkoon ylimääräistä haittaa joka tuulisina ja aurinkoisina päivinä pitää ajaa harakoille - ja tuulettomina ja pilvisinä pitää korvata jolloin oikealla sähköntuotanto menetelmällä. Sähköä kun ei voi varastoida (missään merkityksellisessä mittakaavassa tehokkaasti ja taloudellisesti).

Näinhän Tanskassa joudututaankin myymään oma tuulienergia Norjaan halvalla ja ostetaan vesivoimaa takas kalliilla tuulettomina päivinä.

Liputan kuitenkin vielä biokaasun nimeen, kunnes se teilataan järkevillä perusteilla kumoon. Ehkä tätäkin voi "pätkä-sähköksi" kutsua, mutta kaasua voidaan kuitenkin varastoida ja sitä voidaan varastoida jo ennen kaasuksi muuttamista.