Hajautettu energiantuotanto

[LJT49/62]

Taas ovat tuulet kaataneet puita johtolinjoille. Nyt tuhot ovat saatu suurelta osin korjaksi, mutta yhä on toistakymmentä tuhatta taloutta ilman sähköä. Pahimmillan Suomessa oli sähköittä satojatuhansia talouksia, niistä osa useita päiviä. Hallitusherrat ovat avanneet suunsa ja ehdottaneet lakeja muutettavan niin, että kaapelit saisi kaivaa maahan tiealueelle. Siihen Telehallintokeskus totesi maahan kaivamisen olevan mahdollista jo nykyisten lakien vallitessa. Tuo kaapeleiden kaivaminen maahan varmasti estäisi kaatuvien puiden sähkölinjoille aiheuttavat tuhot. Se on kuitenkin vain osittainen ratkaisu, eikä täysin turvaisi sähkön saantia kaikissa kriisitilanteissa.

Suomalaisten energian saantia pystyttäisiin parantamaan myös hajautetulla energiatuotannolla. Nykyisillä energian hinnoilla sähköä ja lämpöä tuottavien pienvoimaloiden rakentaminen ja käyttäminen olisi jo kannattavaa. Ylituotannon ne voisivat myydä valtakunnan verkkoon. Jos esim. dieselvoimalasta otetaan sähkön lisäksi myös lämpö talteen, niin päästää hyvin lähelle 90 % hyötysuhdetta.

Tämä ei ole minun oivallukseni. Erilaisia sähköä ja lämpö tuottavia pienvoimaloita on runsaasti muissa maissa. Saksassa sellaisia voimaloita on jo myynnissä. Jätän asian Perussuomalaisten kansanedustajien vapaasti käytettäväksi. Asian voisi otta esille Eduskunnassa ja se voi vaatia muutoksia lainsäädäntöön.

[AstaTTT]

Ei hassumpi ajatus. Muistan viime vuonna lukeneeni Chilestä, jossa sähköinfra pettää usein, että enenevässä määrin yksittäiset kotitaloudet ja maatilat järjestävät oman sähköntuotantonsa, josta myyvät ylimäärän yleiseen verkkoon. Hajautettu energiantuotanto Suomen kaltaisessa pitkien välimatkojen maassa olisi järkevää.

[Topi Junkkari]

Mitä pienempi yksikkö, sitä huonompi ympäristön kannalta.

Atomivoima on rauhan voimaa.
http://www.youtube.com/watch?v=44g5ApuYaes

http://www.tvo.fi/

http://www.fortum.com/fi/energiantuotanto/ydinvoima/loviisa-12/pages/default.aspx

[AstaTTT]

No nyt en ihan saanut selvää Topin tarkoituksesta. Energiantuotannossa ympäristövaikutukset on tietysti otettava huomioon yhtenä vaikuttavana tekijänä. Kolikon toinen puoli on se, että kun energiantuotanto keskitetään jättiyhtiöille, tuloksena on kartellin kaltainen tilanne, jossa energian hinta ei määräydy vapaasti, vaan yritys yrittää maksimoida tuloksensa, jotta osakkeenomistajat ovat tyytyväisiä. Kuluttaja kärsii tästä tilanteesta.

[Topi Junkkari]

Asta, olet oikeassa siinä, että energiantuotannon keskittäminen liian isoille yhtiöille aiheuttaa kartellimaisen tilanteen. Kaikkein ympäristöystävällisintä energiaa eli ydinvoimaa ei ikävä kyllä voi tuottaa kovin pienillä taloudellisilla resursseilla.

Olen edelleen sitä mieltä, että energiantuotannon hajauttaminen joka niemeen, notkoon ja saarelmaan muutaman megawatin yksiköiksi, jotka tunkevat fossiilipäästöjään joka paikkaan, on huono asia. Eli sata pienikokoista energiantuotantoyksikköä saastuttavat enemmän kuin yksi kapasiteetiltaan satakertainen.

[AstaTTT]

Noh, juuri pari päivää sitten katsoin Sveitsissä asuvan suomalaisen, tämänkin foorumin jäsen JooJoon, videon YouTubesta; siinä hän testaili keksimäänsä energiantuotantoyksikköään, joka voisi toimia vaikkapa mm. jokaisessa vedenpuhdistamossa. Vaihtoehtoja on.

[ApinA]

No nyt en ihan saanut selvää Topin tarkoituksesta. Energiantuotannossa ympäristövaikutukset on tietysti otettava huomioon yhtenä vaikuttavana tekijänä. Kolikon toinen puoli on se, että kun energiantuotanto keskitetään jättiyhtiöille, tuloksena on kartellin kaltainen tilanne, jossa energian hinta ei määräydy vapaasti, vaan yritys yrittää maksimoida tuloksensa, jotta osakkeenomistajat ovat tyytyväisiä. Kuluttaja kärsii tästä tilanteesta.

Taitaa olla ennemmin niinpäin, että nämä jättiyhtiöt takaavat markkinoiden toimivuuden. Eli asiakas saa edun kilpailuttamalla sähkönsä. Toki yhtiöt ovat olemassa tekeekseen tulosta omistajilleen, mutta suurien volyymien ansiosta myös kuluttaja hyötyy. Muutenhan sähköyhtiöitä ei olisi olemassakaan.

Valitettavasti tässä maassa ei ole ollut halukkuutta mahdollistaa kotitalouksien/taloyhtiöiden ylijäämäenergian myyntiä energiayhtiöille, vaikka kaikenmaailman takuutariffeja on tuulienergialle myönnetty vihreyden nimissä.

[ApinA]

Noh, juuri pari päivää sitten katsoin Sveitsissä asuvan suomalaisen, tämänkin foorumin jäsen JooJoon, videon YouTubesta; siinä hän testaili keksimäänsä energiantuotantoyksikköään, joka voisi toimia vaikkapa mm. jokaisessa vedenpuhdistamossa. Vaihtoehtoja on.

Kuinkas paljon tällainen yksikkö tuottaa energiaa? Tieteen kuvalehdessä oli muutama vuosi sitten pieni juttu juurikin vedenpuhdistamoihin asennettavasta energiantuotantohärvelistä. Vielä se ei ihan maailmaa mullistanut, koska pystyi tuottamaan vain puhdistamon tarvitseman energian....

Vaihtoehtoja toki on, mutta selitys siihen miksi nämä vaihtoehtoiset energiamuodot eivät ole yleistyneet on uskoakseni se kaikista yksinkertaisin: Ne eivät toimi riittävän tehokkaasti...

[AstaTTT]

^ Kysyin JooJoolta, saanko laittaa tänne hänen keksintönsä YouTube-linkin - ehkä hän itsekin piipahtaa täällä kertomassa lisää. Palataan asiaan.

Fossiililaitoksia ei todellakaan kaivata joka niemeen, notkoon ja saarelmaan, mutta jos jossakin on edellytyksiä pienimuotoiseen tuotantoon ja sille on järkevät perusteet, hanke tulisi toteuttaa. Sellainen pitäisi myös jätit varpaillaan, koska pienestä voi yllättäen kasvaa suuri, jos sen hinta yllättäen kilpaileekin suurten kanssa. Jättiyhtiöillä on sama byrokratiatauti kuin julkisessa taloudessa - ei ehkä suojatyöpaikkoja kuitenkaan, mutta raskas hallinto, mikä näkyy sähkön hinnassa.

[Jouko]

On olemassa vanha Edisonin aikainen ajatus korttelivoimaloista. On sittemmin laskettu että ne eivät ole taloudellisesti yhtä kannattavia kuin keskitetty voimantuotanto. Tilanteen on muuttanut monopolikapitalismi, jossa taloudellinen hyöty energiantuotannosta valuu muualle. Silloin paikallinen omakustannusperiaatteella toimiva yksikkö voikin tuottaa taloudellista hyötyä itse kuluttajille. Energiahuolto on yhtä kuin hengitysilma, vesihuolto, ruokahuolto ja terveydenhuolto. Yhtä tärkeä nykyihmiselle. Siinä on monta hyvää syytä perustaa pienvoimaloita omiksi tarpeiksi. Tässä astuu kuvaan tuulivoima. Tämä vaatii luultavasti lainmuutoksia. Ja siis poliittista tahtoa.

[Kimmo Pirkkala]

Aggregaatteja myydään kaupassa, eivätkä ne ole edes mitään törkeän kalliita. Että siitä vaan. Jos asuisin haja-asutusalueella, niin totta m*nassa sellainen olisi tallissa varalla myrskyvahingoista viisastuneena.

Sen kun ottaa sisälle pörisemään ja johtaa pakokaasut ulos, niin kyllähän se hukkalämpökin tulee hyödynnettyä asumislämpönä.


http://www.sahkotuotteet.fi/loppuunmyyty-aggregaatti-stanley-sg3000-2700w-12v-lahdolla-p-787.html

[mannym]

Taas ovat tuulet kaataneet puita johtolinjoille. Nyt tuhot ovat saatu suurelta osin korjaksi, mutta yhä on toistakymmentä tuhatta taloutta ilman sähköä. Pahimmillan Suomessa oli sähköittä satojatuhansia talouksia, niistä osa useita päiviä. Hallitusherrat ovat avanneet suunsa ja ehdottaneet lakeja muutettavan niin, että kaapelit saisi kaivaa maahan tiealueelle. Siihen Telehallintokeskus totesi maahan kaivamisen olevan mahdollista jo nykyisten lakien vallitessa. Tuo kaapeleiden kaivaminen maahan varmasti estäisi kaatuvien puiden sähkölinjoille aiheuttavat tuhot. Se on kuitenkin vain osittainen ratkaisu, eikä täysin turvaisi sähkön saantia kaikissa kriisitilanteissa.

Suomalaisten energian saantia pystyttäisiin parantamaan myös hajautetulla energiatuotannolla. Nykyisillä energian hinnoilla sähköä ja lämpöä tuottavien pienvoimaloiden rakentaminen ja käyttäminen olisi jo kannattavaa. Ylituotannon ne voisivat myydä valtakunnan verkkoon. Jos esim. dieselvoimalasta otetaan sähkön lisäksi myös lämpö talteen, niin päästää hyvin lähelle 90 % hyötysuhdetta.

Tämä ei ole minun oivallukseni. Erilaisia sähköä ja lämpö tuottavia pienvoimaloita on runsaasti muissa maissa. Saksassa sellaisia voimaloita on jo myynnissä. Jätän asian Perussuomalaisten kansanedustajien vapaasti käytettäväksi. Asian voisi otta esille Eduskunnassa ja se voi vaatia muutoksia lainsäädäntöön.

Nykyisten ilmalankojen hautaaminen maahan leikkaisi huomattavasti nykyisiä sähkökatkoja. Hintalappu 10 - 20 miljardia on melko suuri, toteutuu arviolta 1 - 2 miljardin vuosivauhtia tuskin edes miljardin. Jos hukattaisiin kehitysapuun käytetyt rahat vaikka sähköinfran parantamiseen? Suurempi hyöty sillekin rahalle.

Energian tuotantohan loppupeleissä ei ole edes kallista. Tarkastellen vaikkapa sähkölaskua voidaan huomata että liki 60% laskusta on veroa ja sähkönsiirtomaksua. Sähkönsiirtomaksuhan on se maksu jonka maksamme että saamme taloomme sähköä. Sähkönsiirtomaksulla varmistetaan ja rahoitetaan infran rakennusta ja sen korjausta. Eli energia on ja ei ole kallista. Kallista se on kuluttajalle mutta ei tuottajalle.

Hajautetusti tuotettu kaukolämpö, sen kannattavuus on suoraan verrannollinen asiakasmäärään/tiheyteen. Helsingissä kaukolämpö kannattaa ja on ympäristöystävällistä. Lapissa se taasen ei kannata. Jokainen talous voisi kyllä pyrkiä tilapäiseen omavaraisuuteen. Omakotitaloissa asuvat voivat hankkia hätä agregaatin, puulämmityksen sekä muutamia muita pieniä seikkoja.

Periaatteessa menen Topin linjoilla, ydinvoima on ympäristöystävällisin vaihtoehto tällä hetkellä. Eli pari ydinvoimalaa tuottamaan sähköä tarpeeksi joka torppaan, jolloin ei tarvitsisi ulkomailta tuoda.

[ApinA]

Aina on hieno kuulla uusista energiaan liittyvistä asioista. Ketjun alussa toivottiin dieselkoneita karrikoidusti joka maatalon pihaan. Se ei varmastikaan ole järin edullista, eikä se paranna juurikaan omavaraisuutta energian suhteen. Pieni positiivinen vaikutus olisi säätöenergian kapasiteetin nousussa. Henkilökohtaisesti en ole päähäni saanut syytä miksi tuulivoimaloita tuetaan suhteettoman suurilla summilla ja EU:ssa asti koitetaan sumuttaa puupolttoaineita hiilineutraaleiksi, mutta biokaasun käytöstä ei puhuta mitään. Luulisi että pitkän linjan hallituspuolue Vihreät tai Keskusta olisi asiaa ottanut hoitaakseen.

[Jouko]

Mielestäni pitkälapaisten tuulivoimaloiden nimittäminen tuuliturbiineiksi on harhaanjohtavaa. Ne ovat pikemminkin tuuliroottoreita. Turbiini pitää käsittää kammioon sijoitettujen monisiipisten jaksojen sarjaksi, jossa teho otetaan tarkalleen talteen. Sellainen toimisi hyvin etenkin hirmumyrskyjen aikana, mutta voitaisiin suunnitella ottamaan vastaan leppeämpiäkin tuulia patopaineen avulla.

[Topi Junkkari]

Mielestäni pitkälapaisten tuulivoimaloiden nimittäminen tuuliturbiineiksi on harhaanjohtavaa.

Nimittääkö joku niitä sellaisiksi? En muista kuulleeni - siis suomen kielessä. Jossakin muussa kielessä "turbiinilta" kuulostavaa sanaa saatetaan käyttää väärin, mutta se ei ole meidän suomenkielisten ongelma.

[Kimmo Pirkkala]

Ainakin wiki nimittää. Eikös meillä kinastelun aiheita ole vielä tarpeeksi?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuuliturbiini

[mannym]

No nyt en ihan saanut selvää Topin tarkoituksesta. Energiantuotannossa ympäristövaikutukset on tietysti otettava huomioon yhtenä vaikuttavana tekijänä. Kolikon toinen puoli on se, että kun energiantuotanto keskitetään jättiyhtiöille, tuloksena on kartellin kaltainen tilanne, jossa energian hinta ei määräydy vapaasti, vaan yritys yrittää maksimoida tuloksensa, jotta osakkeenomistajat ovat tyytyväisiä. Kuluttaja kärsii tästä tilanteesta.

Tunnen tarkemmin vain Helsingin energian kartellia, joten kerrottakoon. Energian hinta määräytyy pitkälti pörssissä, kalleimman tuotantotavan mukaan. (kivihiili), eli ydinvoimayhtiöt saavat suuremman voiton sähköstään kuin hiilivoimayhtiöt. Helsinkiläiset eivät kärsi suoraan energian korkeista hinnoista, Kun Energia on vielä kunnallinen liikelaitos. Se tulouttaa miltei kokonaan tuottonsa kaupungille. Joka taas käyttää sen kaupunkilaisten palveluihin ym. Eli periaatteessa piilovero jos näin haluaa sanoa. Lainaan tähän erään laskelman.

Korvataan Helsingin hiilivoimalat uusiutuvilla?

Lähden liikkeelle nimellistehoista hiilivoimaloiden osalta.

Hanasaaren hiilivoimalan sähköntuotannon nimellisteho on 220MW, sekä lämmöntuotannon 440MW.

Eli yhden tunnin aikana 220 MWh ja 440 MWh. Yhteensä siis 660 MWh energiaa. Tuon energianmäärn tuottamiseen poltetaan n,100 000kg kivihiiltä tai 100 m3 kivihiiltä.

Salmisaaren voimalaitoksen nimellistehot, Sähkö 160MW ja lämpöä 480MW. Tämä 120 m3 kivihiiltä. Yhteensä siis 640MW teho.

Salmisaaren ja Hanasaaren yhteistuotannon tuotto on siis 1300MW, eli 1,3GW. 1,3 Gigawattia tehoa josta yhteensä 920MW lämpöä ja 380MW sähköä. Käyttäen siihen 220 m3 tai 220 tonnia kivihiiltä.

Voimalaitosten päästöt lasketaan kivihiilellä 341g CO2/kWh. Helsingin Energian voimalaitosten hiilidioksidi päästöt 260g CO2/kWh.

Tällöin kokonaispäästöt ovat 260kg CO2/mWh.

Kivihiilen lämpöarvon ollessa 7,08 kWh//kg, eli 7080 kWh/t. Tai tarkemmin 7,08 MWh/ 1m3.

Eli yhden kivihiilitonnin päästöt ovat 7.08 x 260 = 1840,8 kg CO2.

Eli laskennallisesti 220 tonnia kivihiiltä päästää.

220t x 1,8408t CO2 = 405t tai 404 976kg CO2.

Tämä kaikki siis yhden tunnin aikana. Olettaen että laitos käy 24h vuorokaudessa. 365 vuorokautta. Saamme vuosituotannoksi ja kulutukseksi seuraavat.

Sähkö.

Tunti. 380 MWh

Päivä 9.120 MWh.

Vuosi 3.328.800 MWh, tai 3.328 GWh tai 3,32 TWh.

Lämpö.

Tunti 920 MWh

Päivä 22.080 MWh tai 22 Gwh

Vuosi 8.059.200 MWh, tai 8.059 Gwh tai 8,05 TWh.

Polttoainetta kuluu

Tunti 220 tonnia

Päivä 5.280 tonnia

Vuosi 1.927.200 tonnia. Eli 1,9 miljoonaa m3.

Päästöt.

Tunti 405t CO2

Päivä 9.720t CO2

Vuosi 3.547.800t CO2. Eli 3,5 miljoonaa tonnia CO2/v.

Vastaava tuotanto polttohakkeella joka oli pääosassa kaavailuja uusiutuvista polttoaineista.

Polttohakkeen lämpöarvo on 700kWh/irto-m3. Irtokuutiometri polttohaketta muunnetaan kiintokuutiometreiksi 2,5 kertoimella. Eli irtokuutio on 0,4 kiintokuutiometriä.

Polttohaketta ei kuitenkaan fyysisesti voida puristaa kiintokuutioiksi energiaarvon muuttumatta. Joten käytän irtom3 kerrointa.

1 irto m3 polttohaketta on siis energia arvoltaan 1/10 osa kivihiilen vastaavasta. Sillä kivihiili painaa n,1000kg/m3 polttohakkeen painaessa 400kg/irto m3.

Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitosten korvaaminen, tarvitsee 10 kertaisen polttohakemäärän kivihiileen nähden.

Polttohakkeen päästöt ovat 402g/kWh.Eli 281,4kg CO2/i-m3.

Polttohakkeen lämpöarvon ollessa siis 700kWh/i-m3 on päästöt tällöin 281kg CO2/i-m3.

Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitosten yhteiskulutus 220t x 10 = 2200 i-m3 haketta.

Polttohakkeella tuotannon korvaus.

Polttoaine

Tunti 2200 i-m3.

Päivä 52800 i-m3

Vuosi 19.272.000 i-m3. Eli 19.2 miljoonaa irto m3.

Päästöt.

Tunti 618.200 kg/CO2

Päivä 14.836,8 t/CO2

Vuosi 5.415.432 t/CO2. Eli 5,4 miljoonaa tonnia CO2.

Vertaillen kivihiili päästää 3,5miljoonaa tonnia CO2/vuosi.

Erotuksena siis 1,9 miljoonaa tonnia CO2/vuosi.

Täten polttohake tuottaa 1,9 miljoonaa tonnia enemmän CO2 päästöjä kuin kivihiili. Tämä ei ilmaston CO2 päästöjen vähentämistä ajatellen ole tehokasta. Ilmasto ei erottele CO2 päästöjä tuotantotavan mukaan. Vaikka polttohake on ns, uusiutuva, niin silti sitä poltettaessa muodostuu CO2 päästöjä.

Helsinkiä lähinnä oleva haketuslaitos on n,200km päässä. Laskemalla että irtolavallinen täysiperävaunuinen kuorma-auto kantaa 40 i-m3 haketta samalla kuluttaen keskimäärin 40l/100km. Polttoainekulutuksen kertoessa 26 saadaan päästöt per km. Eli 40 x 26 = 1040g CO2/km.

Eli 19,2 miljoonaa i-m3 jaettuna 40 i-m3 kantaviin kuormaautoihin.

Vuodessa

481.800 kuormaa

Päivässä

1320 kuormaa

Tunnissa

55 kuormaa

Mikä tekee 0,9 kuormaa minuutissa. Kuorma autojen kulkiessa 80km/h menee yhteen suuntaiseen matkaan 2,5h. Tällöin maantiellä pitäisi olla 137 kuormaautoa matkalla molempiin suuntiin. Eli 274 kuorma autoa ajaisi jatkuvasti väliä hakettamo – Helsinki. Tuossa määrässä ei ole mukana lastaus ja purku aikoja. Mutta jos ajatellaan pyöreästi niin tuo tarkoittaisi 300 kuorma autoa kiertäisi kehää Helsinki – hakettamo. 24 tuntia vuorokaudessa. 365 vuorokautta vuodessa.

Mitä tämä siis tarkoittaa. Autot ajavat tunnissa 24000 kilometriä.

Päivässä 576.000 kilometriä

Vuodessa 210.240.000 kilometriä.

Päästöjen siis ollessa 1,04kg CO2/km ovat päästöt tuolloin 218.649.600 kg CO2.

Polttoainetta kuluu 8.409.600 litraa Dieseliä.

[Possumi]

... ennen kuin tämä ketju riistäytyy käsistä kaikenmaailman pilvi-sähkö-unelmien mainostamiseksi niin todettakoon että joulun poikkeuksellinen sähköverkon häiriö voitaisiin ihan maalaisjärjellä välttää/lieventää muutamilla käytännön toimenpiteillä:

- puiden raivaamiseksi linjoilta etukäteen

- riittävän huoltohenkilöstön ylläpitäminen

Näihin on triviaalia vaikuttaa lakiteitse säädöksin ja määräyksin - se miten se tehdään on yhdentekevää koska markkinatalouden lakien mukaan laskun maksaa aina kuluttaja.

Tässä ei kuitenkaan puhuta mistään miljardeista kuten kaikenmaailman lankojenhautaamis- summuiden radikaalien tunnepohjaisen hömpän kanssa...

Ne ilmalankojen hautaamisarviot mitä on tähän mennessä mediassa esitetty ovat olleet a) mutupohjaisia ja b) ei ole selitetty kuinka paljon niissä oikeasti haudataan lankaa. Langan hautaaminen ei estä langan vioittumista ja vian ilmetessä ne ovat paljon hankalampia korjata. Haudatussa langassa myös häviöt ovat suuremmat eli sähkö on taas kerran kalliimpaa.

Mitä tulee tuulivoimiin summuihin 'pätkä-sähköihin', niiden tuottaminen kanta-verkkoon pitäisi olla rikollista jos ei samalla sitouduta tuottamaan saman verran säätövoimaa!

Ja diesel generaattorit nimenomaan ovat se ratkaisu joka on toiminut jo niin kauan kuin niitä on ollut olemassa. Käyppäs kattomassa paikallisella maatilalla miten homma hoituu. Ei tässä ketään kiinnosta mikään 'omavaraisuus' - paitsi joitain survival-fanaatikkoja - jos sähköt menee poikki JA taloudessa tai yrityksessä on sähköstä riippuvia toimintoja - niin dieser-varavoimalla homma hoituu...

PS: Yleisesti voisi sanoa että aina tällaisten poikkeuksellisten tapausten jälkeen halutaan ylireagoida ja piirrellä kauhukuvia ja ennen kaikkea kaivetaan esiin kaikista älyttömimmän ja mielukuvituksellisimmat 'ratkaisut' 'ongelmiin' - ja unohdetaan ettei mikään järjestelmä ole täydellinen.

Esimerkiksi vaihdetaanpa näkökulmaa: Suomessa on niin hyvä ja luotettava sähkönjakeluverkko ja valmius sen korjaamiseen että näinkin poikkeuksellisen myrskyn jäljiltä se saatiin pystyyn jopa viikossa! 

[Topi Junkkari]

Ainakin wiki nimittää. Eikös meillä kinastelun aiheita ole vielä tarpeeksi?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuuliturbiini

Oho. Tähän asti olen suomen kielessä tuntenut vain sanat tuulivoimala ja tuuligeneraattori.

Wikipediassa artikkelien otsikot menevät näin:
suomi: tuuliturbiini
englanti: wind turbine
ruotsi ja norja: vindkraftverk
saksa: Windkraftanlage
hollanti: windturbine
viro: tuulegeneraator
venäjä: vetrogenerator

Tuon enempää kieliä en osaa. Romaanisissa kielissä asia ilmaistaan eri tavalla.

[Teemu Lavikka]

Tuli hankittua tuossa pari vuotta takaperin sääasema, joka mittaa mm. tuulennopeutta. Ajatuksena oli tuottaa sähköä vaikkapa lämpimän veden tuottamiseen, mutta tuulen riittävyys tuulivoimalalle kuitenkin epäilytti, joten sääasema meni hankintaan.
Mittari on asennettuna korkeahkon mäen laella olevan puhelinpylvään nokkaan. Kunnolliset tuulivoimalat tarvitsevat kuitenkin vähintään 4 m/s tuulennopeuden, ennenkuin ne alkavat tuottaa sähköä edes vähän. Tällaisia nopeuksia ei meillä ole, kuin puuskissa. Esim. 3,5 kW voimalan melkein 13000 euron hinta+ asennuskulut yhdistettynä heikkoihin tuuliin pakotti vetäytymään moisesta hankkeesta.
Onneksi talossa on suuri varaava takka/leivinuuni ja oma rengaskaivo, joten pitkätkään sähkökatkot eivät ole ylitsepääsemätön, joskin epämiellyttävä koettelemus.

[Teemu Lavikka]

... ennen kuin tämä ketju riistäytyy käsistä kaikenmaailman pilvi-sähkö-unelmien mainostamiseksi niin todettakoon että joulun poikkeuksellinen sähköverkon häiriö voitaisiin ihan maalaisjärjellä välttää/lieventää muutamilla käytännön toimenpiteillä:

- puiden raivaamiseksi linjoilta etukäteen

Mitäpä luulet maanomistajien sanovan, kun heille mennään esittämään, että maillesi rakennetaan kilometrin pituinen sähkölinja, jonka leveys on n. 50m?  Käytännössähän linjan leveyden olisi oltava lähes tuota luokkaa, jotta korkeimmatkaan puut eivät ylettäisi kaatuessaan linjalle, kummaltakaan puolelta. Tällä hetkellä vapaata tilaa on 10m keskilinjasta kumpaankin suuntaan. Toinen konsti olisi rakentaa johdot niin korkeisiin pylväisiin, ettei kaatuvat puut ylety niihin.

[Kozyrev]

The Answer to all our energy "problems": Cold Fusion

http://www.youtube.com/watch?v=i29oXQHh-U4

Jossain oli juttua syksyllä että italiassa oli tehty 1MW koelaite ja ajettukin sitä jollain 400-500 kW teholla, nyt en pikapikaa löytänyt kuin juttuja jossa se haukuttiin feikiksi...

[Possumi]

Ainakin wiki nimittää. Eikös meillä kinastelun aiheita ole vielä tarpeeksi?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuuliturbiini

Oho. Tähän asti olen suomen kielessä tuntenut vain sanat tuulivoimala ja tuuligeneraattori.

Google tulokset:
tuuligeneraattori 46900
tuuliturbiini 82200

Käyttö yleiskielessä:
Pienellä surffauksella alan-lehtiä ja yrityksiä selviää että 'tuuliturbiinilla' viitataan aina suurten kilowatti - megawatti-luokkien tuulivoimaloihin. 'tuuligeneraattorit'-taas ovat lähinnä mökkiläisille suunnattuja paris sadan watin härpättimiä.

Wikipedia:
artikkelin historiassa on 67 edittiä joista suurin osa on botteja - 22 oikean ihmisen edittiä, 16 nimettömää. Ei keskustelua, yksi viittaus. Siis lähes ns. stub eli tynkä. En lähtisi siitä vetämään johtopäätöksiä. Ja yleensäkin tämän takia käytän aina englannikielistä wikipediaa - enemmän ihmisiä = luotettavuus kasvaa.

[Kozyrev]

... ennen kuin tämä ketju riistäytyy käsistä kaikenmaailman pilvi-sähkö-unelmien mainostamiseksi niin todettakoon että joulun poikkeuksellinen sähköverkon häiriö voitaisiin ihan maalaisjärjellä välttää/lieventää muutamilla käytännön toimenpiteillä:

- puiden raivaamiseksi linjoilta etukäteen

Mitäpä luulet maanomistajien sanovan, kun heille mennään esittämään, että maillesi rakennetaan kilometrin pituinen sähkölinja, jonka leveys on n. 50m?  Käytännössähän linjan leveyden olisi oltava lähes tuota luokkaa, jotta korkeimmatkaan puut eivät ylettäisi kaatuessaan linjalle, kummaltakaan puolelta. Tällä hetkellä vapaata tilaa on 10m keskilinjasta kumpaankin suuntaan. Toinen konsti olisi rakentaa johdot niin korkeisiin pylväisiin, ettei kaatuvat puut ylety niihin.

Miksi sähkökaapeli muuten pitää metsässä olla maan sisässä tai tolppien varassa, keltaiseen salaojaputkeen vaan ja pitkin maanpintaa?

Maan alle tien kohdalla ?

Vai pelätäänkö sitä että kaikki heti menee ihmettelemään että mikä se on ja sahaamaan poikki ?

[AstaTTT]

Minua aina vähän harmittaa, kun tuulivoimaloista puhuttaessa keskitytään niihin siipimalleihin. Jokainen voi mielessään miettiä, miten paljon voimaa vaatii saada siipimallinen pyörimään, kun tällainen pyörteistettykin on olemassa. 

(http://tuulenpuoli.fi/images/ws-4.jpg)

[Topi Junkkari]

Pienellä surffauksella alan-lehtiä ja yrityksiä selviää että 'tuuliturbiinilla' viitataan aina suurten kilowatti - megawatti-luokkien tuulivoimaloihin. 'tuuligeneraattorit'-taas ovat lähinnä mökkiläisille suunnattuja paris sadan watin härpättimiä.

Ovatko ne turbiineja vain siksi, että noin sanotaan? Pitkälapainen "propelli" ei minun maailmassani ole turbiinia nähnytkään. Turbiinin siivet ovat hivenen erinäköisiä.

Hommassa on ainakin yksi Alan Ammattilainen, mutta häntä ei ole viime aikoina näkynyt, turha siis toivoa kommenttia tähän.

[Possumi]

- puiden raivaamiseksi linjoilta etukäteen

Mitäpä luulet maanomistajien sanovan, kun heille mennään esittämään, että maillesi rakennetaan kilometrin pituinen sähkölinja, jonka leveys on n. 50m?  Käytännössähän linjan leveyden olisi oltava lähes tuota luokkaa, jotta korkeimmatkaan puut eivät ylettäisi kaatuessaan linjalle, kummaltakaan puolelta. Tällä hetkellä vapaata tilaa on 10m keskilinjasta kumpaankin suuntaan. Toinen konsti olisi rakentaa johdot niin korkeisiin pylväisiin, ettei kaatuvat puut ylety niihin.

öö Ei näin.

- Maanomistajat ovat nyt jo aina vakio-näreissään kaikesta heidän maillensa tehtävistä linjoista. Eli perus settiä

- 1. olemassaolevan leveyden ei tarvitse olla yhtään sen leveämpi kuin se on jo nyt. Ongelma on ollut ettei noitakaan linjaleveyksiä ole sähköyhtiöt pitäneet puhtaina - eli pienellä parannuksella päästäisiin jo alkuun.

- 2. kuka on puhunut 50 metristä? nykyiset linjaleveydet ovat päällystetylle normaalijohdolle 6m ja avojohdolle 20 kV asti 10 metriä. Ja näillä on pärjätty tähän asti. Jos leveyttä lisätään edes muutamalla metrillä niin vaurioherkkyys vähenee logaritmisesti. Ei pidä tavoitella mitään nolla-toleransseja koska reaalimaailmassa ne ovat aina äärettömän kalliita.

[Topi Junkkari]

Hakusanolla BHKW, blockheizkraftwerke ja combined heat and power units löytyy runsaasti tietoa.

CHP on ihan tunnettu lyhenne Suomessakin.

[Topi Junkkari]

Sähkökaapeli salaoja putkeen ja vielä maanpinnalle! Venäjänmaa antoi lapsilleen....

Suomeen on viime aikoina pesiytynyt "kansanryhmiä", joita sähkökaapelit kiinnostavat.

[Teemu Lavikka]

- puiden raivaamiseksi linjoilta etukäteen

öö Ei näin.

- Maanomistajat ovat nyt jo aina vakio-näreissään kaikesta heidän maillensa tehtävistä linjoista. Eli perus settiä

- 1. olemassaolevan leveyden ei tarvitse olla yhtään sen leveämpi kuin se on jo nyt. Ongelma on ollut ettei noitakaan linjaleveyksiä ole sähköyhtiöt pitäneet puhtaina - eli pienellä parannuksella päästäisiin jo alkuun.

- 2. kuka on puhunut 50 metristä? nykyiset linjaleveydet ovat päällystetylle normaalijohdolle 6m ja avojohdolle 20 kV asti 10 metriä. Ja näillä on pärjätty tähän asti. Jos leveyttä lisätään edes muutamalla metrillä niin vaurioherkkyys vähenee logaritmisesti. Ei pidä tavoitella mitään nolla-toleransseja koska reaalimaailmassa ne ovat aina äärettömän kalliita.

Minä kun taas olen käsittänyt, että massiiviset sähkökatkot aiheutuivat juurikin linjoille kaatuneista puista, joten ehkä niissä linja-aukkojen leveyksissä olisi kuitenkin jotain tarkistamisen varaa...? Raivaamattomat linja-aukot vaikeuttavat kyllä merkittävästi korjaustöitä, monimetrisessä ja tiheässä lepikossa on hankala työskennellä   
Mutta tämä keskustelu menee ohi varsinaisen aiheen, joten...