2011-12-29 AL: Koulujen väliset erot kasvaneet Suomessa - heikosti pärjääville l

[RP]

Mikähän tuo "ratkaisuprosentti" on?

Oikeiden vastausten määrä jaettuna tehtävien määrällä kertaa 100? 

Edit: kun vihdoin oikeastaan katson kuvaa, ei tuo alla olevani vastauksenikaan ole kovin järkevä, kooska siinä parhaimmassa kymmenyksessä pisteiden määrän pitäisi toki olla lähempänä 100% kuin 20% maksimista.

Toivottavasti kokeessa ei ole sentään siirrytty kahteenkymmeneen monivalintatehtävään. Muita mieleen tulevia vaihtoehtoja on, että oikeaksi vastaukseksi on katsottu (esimerkiksi) vähintään puolet tehtäväkohtaisesta maksimista, tai sitten tuo asteikko on yksinkertaisesti väärin.

(Mitä tulin aikaisemmin kirjoittaneeksi)

Tai pisteiden määrä maksimipisteistä (Siellä on näköjään jonkin verran päässälaskua ja monivalintaa, muden osalta pisteitä sai ainakin tuossa alla linkkaamassani max 5 kpl/tehtävä. Tyhjän paperin ja mallivastauksen välillähän koulukokeissa ovat "väärä tulos (tai ei lopputulosta) , mutta tehtävää on kuitenkin alettu ratkaisemaan järkevästi" ja "oikea tulos, mutta annetusta vastaukesta ei riittävän täsmällisesti näe miten siihen on päästy" (joista ensin mainitusta voi saada enemmänkin pisteitä kuin jälkimmäisestä)

(Osittainen) koe vuodelta 2009:
http://davidkrokett.org/forum/viewtopic.php?f=5&t=2033
Opettajien kommenttien perusteella kokeessa oli vielä jonkinlainen monivalintaosuus:
http://www.mfka.fi/fileadmin/users_mfka/Palautteet/9_lk_yhteenveto_24.5.2009.pdf

[Embo]

Luultavasti toimittaja on reputtanut. Luulen kysymyksessä olevan pylväs, joka kertoo, kuinka monta tehtävää kahdestakymmenestä on ratkaistu oikein.

Lisäys: Ei piru, en ymmärrä mitä tuolla grafiikalla yritetään sanoa. Korkeakoulussa olisin ollut luultavasti ainoa, joka olisi kysynyt selvennystä professorilta. Luulisi, että punainen ja sininen palkki ovat summattuna aina kaksikymmentä?

Joo, en minäkään älykkyyttäni epäile, mutta en edelleenkään osaa yhdellä silmäyksellä tuota kuviota tulkita (ja yhdellä silmäyksellä tulkitseminenhan on kaavion tarkoitus). Ajatus sinänsä on selkeä - vanhempien koulutuksen ja lasten matikkakoemenestyksen välillä vallitsee jonkinasteinen positiivinen korrelaatio, mutta sen enempää en kaaviosta saakaan selvää.

Ehkä nuo pylväät pitäisi lukea siten, että kussakin kymmenyksessä on "ratkaisuprosentin" verran oppilaita.

[juge]

Joo, en minäkään älykkyyttäni epäile, mutta en edelleenkään osaa yhdellä silmäyksellä tuota kuviota tulkita (ja yhdellä silmäyksellä tulkitseminenhan on kaavion tarkoitus). Ajatus sinänsä on selkeä - vanhempien koulutuksen ja lasten matikkakoemenestyksen välillä vallitsee jonkinasteinen positiivinen korrelaatio, mutta sen enempää en kaaviosta saakaan selvää.

Ehkä nuo pylväät pitäisi lukea siten, että kussakin kymmenyksessä on "ratkaisuprosentin" verran oppilaita.

Tässä selitys uusiksi ja hieman laajennettuna:

Punaiset palkit laskettuna yhteen tekevät 100 % (kuten myös siniset). Punaisissa palkeissa on siis kuvattuna 100 % lapsista joiden kumpikaan vanhempi ei ole ylioppilas. Näistä lapsista merkittävän iso osa sijoittuu osaamisskaalassa huompaan päähän (alhaalla olevat paremmuuskymmenykset 1-10).

Jos joka kymmenyksen kohdalla olisi pylväs "toinen vanhempi ylioppilas, toinen ei", niin kuvassa olisivat kaikki peruskoululaiset. Silloin jokaisen kolmen pylvään rypäs olisi yhteensä yhtä suuri ja muodostaisi 10 % kaikista peruskoululaisista.

Esim. Kahden ylioppilaan muodostamien pariskuntien lapsista pikkuisen yli 18 % pääsi parhaaseen kymmenykseen kokeen tekijöistä. Kahden ei-ylioppilaan lapsista vain 4 % mahtui samaan joukkoon.

Kuviosta ei käy ilmi, paljonko piti osata päästäkseen parhaaseen kymmenykseen; luultavasti n. 95 % tehtävistä.

Y-akselin teksti ratkaisuprosentti on harhaanjohtava tai suorastaan virheellinen.

[sattuma]

Luultavasti toimittaja on reputtanut. Luulen kysymyksessä olevan pylväs, joka kertoo, kuinka monta tehtävää kahdestakymmenestä on ratkaistu oikein.

Lisäys: Ei piru, en ymmärrä mitä tuolla grafiikalla yritetään sanoa. Korkeakoulussa olisin ollut luultavasti ainoa, joka olisi kysynyt selvennystä professorilta. Luulisi, että punainen ja sininen palkki ovat summattuna aina kaksikymmentä?

Joo, en minäkään älykkyyttäni epäile, mutta en edelleenkään osaa yhdellä silmäyksellä tuota kuviota tulkita (ja yhdellä silmäyksellä tulkitseminenhan on kaavion tarkoitus). Ajatus sinänsä on selkeä - vanhempien koulutuksen ja lasten matikkakoemenestyksen välillä vallitsee jonkinasteinen positiivinen korrelaatio, mutta sen enempää en kaaviosta saakaan selvää.

Ehkä nuo pylväät pitäisi lukea siten, että kussakin kymmenyksessä on "ratkaisuprosentin" verran oppilaita.

Ilmeisesti punaiset ja siniset pylväät summautuvat sataan. "Hauska" yksityiskohta on sinisen palkin notkahdus kohdassa 4-5.

Entä ne lapset, joilla vain vanhempi toinen on ylioppilas?

Sarrazin käsitteli tätä ongelmaa bestsellerissään. Mamut ja heidän lapsensa eivät ole kiinnostuneet oppimaan, koska isoina heidän ammattinsa on "taikaseinä".

Aikana, jolloin oli olemassa DDR, eräs Länsi-Berliiniläinen opettaja totesi turkkilaislasten fuskaavan sijamuodoissa. Kun he eivät halua oppia saksan kielioppia, he lausuvat kaikki sijamuodot siansaksana. Sopii miettiä, miten Berliini on joutunut nykyiseen jamaansa, puolet kun oli sentään Derkkulaa....

[sattuma]

Olisipa mukava nähdä tuon 9-luokkalaisten matematiikan tasokokeen tehtävät. Se ei liene aivan julkista materiaalia? Pystyykö joku toimittamaan aineiston nähtäväksi?

Esimerkkejä vaikeammasta päästä.

Ratkaise yhtälö x^2=81 ilman laskinta

Ratkaise epäyhtälö 2x -1 > 4x +5

Mikä on sen suoran yhtälö, joka kulkee origon ja pisteen (1,2) kautta.

Jos ratkaiset nämä, läpäiset myös lukion lyhyen matematiikan ylioppilaskirjoitukset.

PISA on suuri pissaharha.

Esimerkkien vastauksiksi sain
1. X = 9  (9 eteen vielä merkinnät +- alekkain)
2. X < -2
3. Y = X + 1

Origo on (0,0) eli kolmatta ratkaisua kannattaa katsoa uudelleen.

Tehtävät Jorma Merikosken et al laajan matematiikan kertausta, Akseli 1.
Jorma Merikoski on homman nimellinen jäsen.

[Noottikriisi]

Jugen selitys tuossa edellä lienee täsmälleen oikein ja erityisesti seuraava:

Y-akselin teksti ratkaisuprosentti on harhaanjohtava tai suorastaan virheellinen.

[Siili]

Eikö ensin kannattaisi tehdä jokin pilottitutkimus, jossa yhdelle maahanmuuttajavaltaiselle koululle syydettäisiin kahmalokaupalla rahaa & parhaita pedoagogiikan asiantuntijoita, tutkittaisiin tulokset huolella ja vedettäisiin siitä johtopäätökset?

Eikö Rinkebyssä tällaista tehty?  Suhteessa aikaisempaan tilanne taisi toki parantua merkittävästi,  mitä kukkikset hehkuttivat Suomessa asti.   Valtakunnalliseen keskiarvoon nähden oppilaiden suoritukst olivat kuitenkin edelleen surkeat, joten loputtomasti ei tilannetta voi ilmeisesti pedagogiikalla ja rahalla parantaa.

Astrid Thors-niminen henkilö hehkutti aikaisemmin oman kotikaupunginosansa, Helsingin Töölön, aluelehdessä (ilmaislehti Töölöläinen) tuota "Rinkebyn edistystä". Töölössä, jossa siis ei ole vastaanottokeskusta ja jossa (hyvällä tuloksella) vastustettiin myös asunnottomien palvelukeskuksen tuloa puolisen vuosikymmentä sitten.

Tässä Nikopolin kontribuutio:

http://nikopol2008.blogspot.com/2009/11/rinkebyn-ihme-monikulttuurisen-koulun.html

[RP]

Kuviosta ei käy ilmi, paljonko piti osata päästäkseen parhaaseen kymmenykseen; luultavasti n. 95 % tehtävistä.

Sen muuten näkee täältä:
http://www.mfka.fi/fileadmin/users_mfka/PDF/kevat_2011/9._lk_matematiikka_kevat_2011__120611_.pdf

Sanovat, että tulokset ovat 9976 oppilaan perusteella (vuosiluokka on toki paljon isompi, onko otos satunnainen vai ei?), itse laskin lukujen summaksi 9770. Joka tapauksessa parhaimpaan kymmenykseen pääsi siis vajaat tuhat oppilasta, eli noin 41-42 pisteellä kuudestakymmenestä. Kuvaaja on kaukana kellokäyrästä. Jos se on "tavoitellun" kaltainen, tarkoituksena on ollut ennemmin erotella hyvien osaamista kuin surkeuden eri asteita.

Y-akselin teksti ratkaisuprosentti on harhaanjohtava tai suorastaan virheellinen.

Jep.

[Embo]

Tässä selitys uusiksi ja hieman laajennettuna:

Punaiset palkit laskettuna yhteen tekevät 100 % (kuten myös siniset). Punaisissa palkeissa on siis kuvattuna 100 % lapsista joiden kumpikaan vanhempi ei ole ylioppilas. Näistä lapsista merkittävän iso osa sijoittuu osaamisskaalassa huompaan päähän (alhaalla olevat paremmuuskymmenykset 1-10).

Jos joka kymmenyksen kohdalla olisi pylväs "toinen vanhempi ylioppilas, toinen ei", niin kuvassa olisivat kaikki peruskoululaiset. Silloin jokaisen kolmen pylvään rypäs olisi yhteensä yhtä suuri ja muodostaisi 10 % kaikista peruskoululaisista.

Esim. Kahden ylioppilaan muodostamien pariskuntien lapsista pikkuisen yli 18 % pääsi parhaaseen kymmenykseen kokeen tekijöistä. Kahden ei-ylioppilaan lapsista vain 4 % mahtui samaan joukkoon.

Kuviosta ei käy ilmi, paljonko piti osata päästäkseen parhaaseen kymmenykseen; luultavasti n. 95 % tehtävistä.

Y-akselin teksti ratkaisuprosentti on harhaanjohtava tai suorastaan virheellinen.

Kiitos, nyt valkenee.

[Muuttohaukka]

Esimerkkejä vaikeimmasta päästä:

Kuinka suuri vesimäärä trarvitaan, kun 3,0 kilogrammasta suolaa valmistetaan liuos, joss on 20 painoprosentti suolaa?

Suorakulmaisen kolmion kateettien pituuksien suhde on 2:5. Määritä pitemmän kateetin pituus, kun kolmion lyhyempi kateetti on 4.3 cm.

Talon rannassa olevan maan kaltevuuskulma on 4°. Vesi nousee tulvan aikana 50 cm. Kuinka pitkälle vesi nousee?

Lisänä helposta vaikeneviin  tehtäviin:  tilavuuksia, avaruusgeometriaa, yhtälöparit,  polynomit jne.
9-luokan valtakunnallinen koe ei todellakaan ole mikään helppo.

[Embo]

Nyt tulee mieleen pohdintaa, joka menee vähän asiasta ohi.

Sota tuhosi suuren määrän nuoria miehiä, mistä saattoi aiheutua se, että puolison valinta omasta älykkyys-/koulutus-/yhteiskuntaluokasta ei ollutkaan ihan itsestäänselvää. Suomea jälleenrakennettiin, maantieteellinen liikkuvuus oli vähäisempää (mutta luokkaliikkuvuus oli suurta), rakenteet eivät olleet niin jähmettyneitä kuin nyt. Siksi siitä saattoi syntyä käsitys, että kuka tahansa voi pärjätä, sillä henkilön älyllistä kapasiteettia ei päältäpäin aina tunnistanut.

Toisin on nyt, kun maa on valmis. Puoliso valitaan omasta viiteryhmästä, koska viiteryhmä on nykyään selkeästi tunnistettavissa. Tällöin lapset heijastelevat vanhempiensa geneettistä ja henkistä perimää. Ei siis ole ihme, että vanhempien koulutustaso vaikuttaa lapsen menestykseen. Olisi jo aika tunnustaa, ettei kaikkien älykkyystaso ole yhtäläinen. Ongelma asiasta muodostuu sitten, kun matala älykkyystaso yhdistyy alaluokkaiseen arvomaailmaan. Tämä on ennen kaikkea valmiiden yhteiskuntien ongelma.

[Leijona78]

Eikö ensin kannattaisi tehdä jokin pilottitutkimus, jossa yhdelle maahanmuuttajavaltaiselle koululle syydettäisiin kahmalokaupalla rahaa & parhaita pedoagogiikan asiantuntijoita, tutkittaisiin tulokset huolella ja vedettäisiin siitä johtopäätökset?

Eikö Rinkebyssä tällaista tehty?  Suhteessa aikaisempaan tilanne taisi toki parantua merkittävästi,  mitä kukkikset hehkuttivat Suomessa asti.   Valtakunnalliseen keskiarvoon nähden oppilaiden suoritukst olivat kuitenkin edelleen surkeat, joten loputtomasti ei tilannetta voi ilmeisesti pedagogiikalla ja rahalla parantaa.

Astrid Thors-niminen henkilö hehkutti aikaisemmin oman kotikaupunginosansa, Helsingin Töölön, aluelehdessä (ilmaislehti Töölöläinen) tuota "Rinkebyn edistystä". Töölössä, jossa siis ei ole vastaanottokeskusta ja jossa (hyvällä tuloksella) vastustettiin myös asunnottomien palvelukeskuksen tuloa puolisen vuosikymmentä sitten.

Tässä Nikopolin kontribuutio:

http://nikopol2008.blogspot.com/2009/11/rinkebyn-ihme-monikulttuurisen-koulun.html

Ja tant Astridin:

Otan tähän vain pienen helmen tuosta argumentaatiosta:

Töölöläinen   27.4.2011

Eri yhteyksissä Tietokeskus on tuottanut tutkimuksia, jotka kertovat kaupungin alueiden erilaisuudesta; jopa ns. segregaatiosta: tulotaso, työttömyystaso, toimeentulotukien saajien osuus, vuokra-asuntojen osuus ja maahanmuuttajien osuus.

Tieto tuottaa joskus tuskaa; näin voi sanoa. Tietokeskuksen tiedot kertovat osittain sitä, mitä me ennestään vaistoamme; mutta mustana valkoisella emme voi sitä välttää. Tieto haastaa päättäjiä löytämään entistä parempia keinoja esim. taata että kaikissa kouluissa on samat edellytykset edetä opinnoissa.

Tämä tavoite vaatii tietenkin voimavaroja – mutta tunnetaanko täällä Helsingissä riittävästi Tukholman Rinkebyn esimerkkiä? Alueen koulu on nyttemmin Ruotsin koulujen parhaimmistoa ja Nobel-palkitut käyvät innokkaasti siellä. Mario Vargas Llosa on nyttemmin mainostanut koulua kaikkialla, missä hän kulkee. Sinne saatiin voimavaroja siten, että kaupungin toimet siirrettiin kouluun; ei erillistä nuorisotaloa, ei erillistä sosiaalivastaanottoa jne. Koulu keskellä kylää.

http://www.astridthors.fi/tag/helsinki/

Edit: boldaus lisätty

[RP]

Rinkebystä oli myös tämä surkuhupaisa ketju
2011-10-06 YLE: Rinkebyn pahiskoulusta tuli palkittu eliittikoulu

[Kokoliha]

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) asettaa tänään torstaina kaksi selvityshenkilöä pohtimaan, miten koulujen väliset erot oppimistuloksissa saataisiin kuriin.

Odotamme siis pelonsekaisella jännityksellä selvityshenkilöiden pohdinnan tulosta.

Selvittäjien tulee nyt esittää muut mahdolliset mittarit, jotka kuvaavat kunnan ja koulun "ympäristöongelmia".

Luvassa lienee tukku kiertoilmauksia, joilla kissa kiertää kuumaa puuroa.

Heidän pitäisi myös arvioida, kuinka suuren osan koulun rahoituksesta pitäisi riippua näistä erityisoloista.

Melkoinen käytännön valta annetaan kyseisille selvityshenkilöille. Toivottavasti kyseiset henkilöt eivät ole kiihkeitä monikultturisteja.


Aprikoos, en tiedä miksi, mutta jotenkin tuo selvityshenkilö kuulostaa kohtalaisen pahkasikamaiselta. Hiukan hassu se aiempi selvitysmieskin oli, mutta olisi se kiistatta mojovaa, kun käyntikortissa lukisi "selvityshenkilö"

[sattuma]

Esimerkkejä vaikeimmasta päästä:

Lisänä helposta vaikeneviin  tehtäviin:  tilavuuksia, avaruusgeometriaa, yhtälöparit,  polynomit jne.
9-luokan valtakunnallinen koe ei todellakaan ole mikään helppo.

Avaruusgeometria oli tuossa Merikosken Akselissa lukion kurssissa numero kymmenen.
Tosin pallo on oikein tulkittuna avaruusgeometriaa?!

Mielestäni tosien asteen yhtälöä ei varsinaisesti löytynyt peruskoulun tuoreista oppikirjoista.
5x + 3 löytyi, mutta ei x^2
Aikoinaan kirjoissa saattoi olla epäyhtälöjä, mutta ne on kai nykyjään poistettu. 

[RP]

Mielestäni tosien asteen yhtälöä ei varsinaisesti löytynyt peruskoulun tuoreista oppikirjoista.
5x + 3 löytyi, mutta ei x^2
Aikoinaan kirjoissa saattoi olla epäyhtälöjä, mutta ne on kai nykyjään poistettu.

Ei kai sitä sentään noin paljoa ole tyhmennetty...?!

[jopparai]

Olisipa mukava nähdä tuon 9-luokkalaisten matematiikan tasokokeen tehtävät. Se ei liene aivan julkista materiaalia? Pystyykö joku toimittamaan aineiston nähtäväksi?

Esimerkkejä vaikeammasta päästä.

Ratkaise yhtälö x^2=81 ilman laskinta

Ratkaise epäyhtälö 2x -1 > 4x +5

Mikä on sen suoran yhtälö, joka kulkee origon ja pisteen (1,2) kautta.

Jos ratkaiset nämä, läpäiset myös lukion lyhyen matematiikan ylioppilaskirjoitukset.

PISA on suuri pissaharha.

Esimerkkien vastauksiksi sain
1. X = 9  (9 eteen vielä merkinnät +- alekkain)
2. X < -2
3. Y = X + 1 2x

Yliviivasin virheen   

Tuo kakkonen lienee
X<-3

Ainakin näin päissäänlaskien sjoittamalla -2 saadaan -5>-3 , ei toimi.

[sattuma]

Mielestäni tosien asteen yhtälöä ei varsinaisesti löytynyt peruskoulun tuoreista oppikirjoista.
5x + 3 löytyi, mutta ei x^2
Aikoinaan kirjoissa saattoi olla epäyhtälöjä, mutta ne on kai nykyjään poistettu.

Ei kai sitä sentään noin paljoa ole tyhmennetty...?!

Katsoin kirjastossa kirjaa  "Matematiikan yo-tehtävät ratkaisuineen 2002-2011"
Alkupäässä taisi olla joku epäyhtälötehtävä, ratkaisussa oli kommentti, aihe epäyhtälöt poistettu?!

Linkissä pdf:nä http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo11kevat/2303/MATEMATIIKKA_lyhyt.pdf
http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo11kevat/2303/k11lrat.pdf

Kun saat valita viidestätoista kymmenen tehtävää, joihin on vastattava, niin helpotus on melkoinen.
Kylmiltänikin veikkaisin saavani yi 50/60 pistettä, jos noihin pitäisi muodollisesti vastata.

[Muuttohaukka]

Olkoon sitten tarkennettuna avaruuskappaleita, jolloin se pallokin saadaan sinne tungettua. Toisen asteen yhtälö ei ole peruskoulun oppimäärässä. Lisämateriaalina voi olla toisen asteen polynomifunktion kuvaajan piirtäminen.

[RP]

Olkoon sitten tarkennettuna avaruuskappaleita, jolloin se pallokin saadaan sinne tungettua. Toisen asteen yhtälö ei ole peruskoulun oppimäärässä. Lisämateriaalina voi olla toisen asteen polynomifunktion kuvaajan piirtäminen.

En tiedä, pettääkö sitten muisti. Kuvittelin, että se oli ollut...

[sattuma]

Olkoon sitten tarkennettuna avaruuskappaleita, jolloin se pallokin saadaan sinne tungettua. Toisen asteen yhtälö ei ole peruskoulun oppimäärässä. Lisämateriaalina voi olla toisen asteen polynomifunktion kuvaajan piirtäminen.

En tiedä, pettääkö sitten muisti. Kuvittelin, että se oli ollut...

RP, jos olet käynyt peruskoulun pari vuosikymmentä sitten, toisen asteen yhtälö saattoi olla taululla. Ainakin, jos olit hyvässä Impivaaralaisessa koulussa, jossa oli vanhanaikainen opettaja.

Tuo x^2 piirtäminen löytyi nykyisten oppikirjojen loppusuoralta.

[jopparai]

Yliviivasin virheen   

Tuo kakkonen lienee
X<-3

Ainakin näin päissäänlaskien sjoittamalla -2 saadaan -5>-3 , ei toimi.

Oikeessa olet. Eipä olisi pitänyt lähte prassailemaan.
Tässä vielä vaiheittain
2X - 1 > 4X + 5
-2X > 6
x < -3

Joo, erehtyminen on inhimillistä. Varsinkin jotain inokkaasti selittäessä, tai demotessa kaikki menee pieleen. Kysessä ns. Demo-efekti. Voin kertoa, että mulla on paljon kokemusta vastaavasta. 

[Miniluv]

Matematiikan tukiopetus jatkuu Peräkammarin puolella.

[Daemonic]

"Myös työttömyys ja vanhempien vähäinen koulutustaso lisäävät koulujen haasteita."

Peruskoululaisten nyt soisi olevan työttömiä ihan jokaisen. En käsitä myöskään miksi vanhempien koulutustaso vaikuttaisi. Geenien ymmärrän vaikuttavan oppimiseen yksilön älykkyyden kannalta, mutta miksi duunariperheiden pentujen oppiminen on hankalampaa kun porvarien?

[MW]

"Myös työttömyys ja vanhempien vähäinen koulutustaso lisäävät koulujen haasteita."

Peruskoululaisten nyt soisi olevan työttömiä ihan jokaisen. En käsitä myöskään miksi vanhempien koulutustaso vaikuttaisi. Geenien ymmärrän vaikuttavan oppimiseen yksilön älykkyyden kannalta, mutta miksi duunariperheiden pentujen oppiminen on hankalampaa kun porvarien?

Kotoa opitut mallit?

"Herrojen kotkotuksia..."

[juge]

miksi duunariperheiden pentujen oppiminen on hankalampaa kun porvarien?

Koska duunarit ja heidän lapsensa ovat keskimäärin vähemmän älykkäitä kuin akateemiset lapsineen. Älykkyys on vaikuttanut koulutustasoon ja periytyy vahvasti lapsille.

Korostin sanan keskimäärin, jotta kaikki tajuaisivat että professoriparin lapsi voi olla vähemmän älykäs kuin siivojan ja sekatyömiehen lapsi. Keskimäärin niin ei kuitenkaan ole.

Asiaa valaiseva kaavio:

(http://www.iqcomparisonsite.com/Images/OccsX.jpg)

[qwerty]

Siis täähän on aivan hirveen kamala Situation. Siis. Ei voi olla nii et kouluje väliset erot kasvaa ja kukaan ei tee mitään! Tuloerot kasvaa ja kukaan ei tee mitään!!! Mul o ratkasu. Tietsä. Miksei kukaan oo älynny tätä?! HÄH! Norjalaiset tasasest kehän ulkopuolelle ja veroprosenttii nostetaa progressiivisesti (kuulostaa vitun hyvält!) liki sataan. Niinku heti! Se o siinä! Kaikil o tän moovin jälkee kato samat tulot ja joka mestas o kato norjalaisii ja silee. Vittu joo,  tää o hyvä. Onneks lopetin skolen jo kolmannel! Nää muuthan o ihan ttyhmii. Ny barigadei! Kansa ylös!

[Cls]

miksi duunariperheiden pentujen oppiminen on hankalampaa kun porvarien?

Koska duunarit ja heidän lapsensa ovat keskimäärin vähemmän älykkäitä kuin akateemiset lapsineen. Älykkyys on vaikuttanut koulutustasoon ja periytyy vahvasti lapsille.

Periytynyt älykkyys vaikuttaa vähemmän kuin ns. opittu älykkyys. Älyllisesti stimuloiva (ja sellaiseen toimintaan motivoiva) ympäristö, jollainen myös siis periaatteessa "periytyy" vanhemmilta, on todennäköisesti tärkein tekijä älykkyyden kehittymisessä.

Osmo Soininvaaralta tuli tänään pari loistavaa kirjoitusta aiheesta:
http://www.soininvaara.fi/2011/12/29/meritokratia-ja-luokkayhteiskunta-2-mita-on-lahjakkuus/
http://www.soininvaara.fi/2011/12/29/meritokratia-ja-luokkayhteiskunta-3-miten-lahjakkuus-periytyy/

[RP]

miksi duunariperheiden pentujen oppiminen on hankalampaa kun porvarien?

Koska duunarit ja heidän lapsensa ovat keskimäärin vähemmän älykkäitä kuin akateemiset lapsineen. Älykkyys on vaikuttanut koulutustasoon ja periytyy vahvasti lapsille.

Periytynyt älykkyys vaikuttaa vähemmän kuin ns. opittu älykkyys.

Pikahuomautuksena, että nuo kaksi viimeistä väitettä eivät ole mitenkään toisensa poissulkivia - ja lisäksi (jällleen kerran keskimäärin) akateemisissa perheissä opintoja arvostetaan enemmän kuin ei-akateemisissa, joten erillisinäkin asioina nuo korreloivat.

[Daemonic]

miksi duunariperheiden pentujen oppiminen on hankalampaa kun porvarien?

Koska duunarit ja heidän lapsensa ovat keskimäärin vähemmän älykkäitä kuin akateemiset lapsineen. Älykkyys on vaikuttanut koulutustasoon ja periytyy vahvasti lapsille.

Juu ei tuossa mitään epäselvää ole, kuten ei mainitussa oppimisympäristössäkään. Tarkoitus oli vain kritisoida harhaanjohtavaa mainintaa koulutustason vaikutuksesta lasten älykkyyteen. Niin sinun, kuin Cls:nkin mainitsemassa tilanteessa vanhempien koulutustaso ei ole määräävä tekijä älykkyyden kannalta.