2011-12-29 AL: Koulujen väliset erot kasvaneet Suomessa - heikosti pärjääville l

[RP]

Entä ne lapset, joilla vain vanhempi toinen on ylioppilas?

Eikö sekin selviä tuosta kuviosta, vaikkakin kiertokautta? Tulospopulaation desiilissä on kolmenlaisten vanhempien lapsia: 0, 1 ja 2 yo-taustaisen. Kaksi näistä on annettu, joten puuttuva luku pitäisi irrota joka desiilille vähentämällä annetut numerot 30:stä.

Ei (toivon, että moderaattorit ovat armeliaita matematiikkakiellon rikkomisen suhteen). Kuvitellaan 300 lapsen populaatio, joka desiilissä siis 30 lasta. Jos noiden kohden koulutusryhmän keskenäiset koot ovat yhtä suuret (eli sisi 100 lasta kukin) on helppo nähdä, että kunkin desiilin kohdalla todellakin noiden kolmen luvun täytyy summautua 30%:n
olkoot a, b, ja c eri koulutustaustaisten lasten määrät (esimerkiksi) alimmassa desiilissä.
matemaattisesti tällöin kun  kerta a + b + c = 30 (desiilin koon perusteella)
niin
a/100 +b /100 + c/100 = (a+b+c)/100 = 30/100 = 30%

mutta tämä pätee vain, jos nuo jakajat toisella rivillä ovat yhtä suuria, eli koulutustaustaryhmät ovat yhtä suuria (mille oletukselle ei ole mitään erityisiä perusteita toidellisessa elämässä). Teoriassa esimerkiksi olisi mahdollista, että jos vähiten koulutettujen vanhempien ryhmä olisikin vain 30 kpl suuruinen ja toiset vaikka 135 kpl kumpikin, nuo 30 olisivat kaikki vähiten koulutetussa desiilissä, ja tuon yhden palkin suuruus olisi tällöin 100%

[Koskela Suomesta]

Periytynyt älykkyys vaikuttaa vähemmän kuin ns. opittu älykkyys. Älyllisesti stimuloiva (ja sellaiseen toimintaan motivoiva) ympäristö, jollainen myös siis periaatteessa "periytyy" vanhemmilta, on todennäköisesti tärkein tekijä älykkyyden kehittymisessä.

Mahtaako sinulla olla tuohon väitteeseen todisteena mitään linkkiä johonkin tutkimustulokseen?

Tuo väite on nimittäin täysin ristiriidassa tehtyihin kaksos- ja adoptio-tutkimuksiin, jossa ympäristön osuus lapsena on saatu haarukoitua 40%:iin ja aikuisena vain 20%:iin. Eli niiden mukaan perimä selittää lapsena noin 60% älykkyydestä ja aikuisena jolloin ympäristön vaikutukset ovat ajan kanssa tasaantuneet, vain 20%.

Linkkinä annan dokumentin Hjernevask (linkit ja salasana löytyvät aikaisemmista postauksistani) ja sen olisikohan ollut viides osa joka käsitteli älykkyyttä ja vihervasemiston käsityksiä siitä. Eli sinä toistit näitä ao. dokumentissa esitettyjä väitteitä, eivätkä ao. norjalaiset tutkijat pystyneet esittämään omille käsityksilleen yhtään niitä puoltavaa tutkimustulosta. Eli kyse on poliittisesti motivoituneista toiveista, ei mistään tieteestä.

Odotan mielenkiinnolla josko sinä pärjäisit paremmin kuin nuo norjalaiset alan auktoriteetit. Tosin heidän rahoituksensa vuodelle 2012 lopetettiin, joten....     ansaitsisitkohan sinä heidän määrärahansa nyt hyvällä vastapalloon vedolla? heitä hyvä, ja laita hakemus Norjan tiedeakatemialle.

[Koskela Suomesta]

Niin sinun, kuin Cls:nkin mainitsemassa tilanteessa vanhempien koulutustaso ei ole määräävä tekijä älykkyyden kannalta.

Ei, koska se ei ole syy vaan seuraus....

[Daemonic]

Niin sinun, kuin Cls:nkin mainitsemassa tilanteessa vanhempien koulutustaso ei ole määräävä tekijä älykkyyden kannalta.

Ei, koska se ei ole syy vaan seuraus....

Niin. Se oli se pointtini. Ei ole järkevää puhua seurauksesta aiheuttajana. Pelkkä geenien mainitseminen olisi kai rasimia tai mitä lie kiihotusta, mutta kai paskan kasvuympäristön voisi edes mainita koulutustason sijaan?

[seuraa_tilannetta]

Oppiminen on siis vain rahasta kiinni? Jos resursseja annetaan riittävästi, kaikki menestyvät hyvin?

Eipä taida olla yksin rahasta kyse, kun puhutaan resursseista.

Vaan mistä? Äkkisiltään on vaikea kuvitella lisäresurssia, joka ei loppujen lopuksi liittyisi tavalla tai toisella rahaan. Kerro toki.

Tarkoitin, että pelkällä rahalla ei aina asioita ratkaista. Tarvitaan myös keinoja ja tekijöitä.

[seuraa_tilannetta]

No niitä keinoja ja tekijöitä saa sillä rahalla.

Voi ainakin yrittää

[RP]

No niitä keinoja ja tekijöitä saa sillä rahalla.

Voi ainakin yrittää

Niin, voisi jos olisi sitä rahaa...

[seuraa_tilannetta]

Niin, voisi jos olisi sitä rahaa...

Suurempana ongelmana pidän sitä, että vaikka rahaa olisikin, niin ei ole tietoa mitä pitää tehdä.
Ja jos olisi tietoa, niin ehkei siihen rahaa edes tarvittais...

[RP]

Niin, voisi jos olisi sitä rahaa...

Suurempana ongelmana pidän sitä, että vaikka rahaa olisikin, niin ei ole tietoa mitä pitää tehdä.
Ja jos olisi tietoa, niin ehkei siihen rahaa edes tarvittais...

Faktisestihan tuo "Oppiminen on siis vain rahasta kiinni? Jos resursseja annetaan riittävästi, kaikki menestyvät hyvin?" oli sarkasmia. Ei sitä ongelmaa millään ratkaista, mutta kun pyydetään resursseja , tarkoitetaan käytännössä lisää rahaa. Sillä saa jotakin hyödyllistä ja ehkä asiat menevät pieleen vähän vähmmän kuin ilman sitä.

[Koskela Suomesta]

Niin, voisi jos olisi sitä rahaa...

Suurempana ongelmana pidän sitä, että vaikka rahaa olisikin, niin ei ole tietoa mitä pitää tehdä.
Ja jos olisi tietoa, niin ehkei siihen rahaa edes tarvittais...

Miten rahalla voi vaikuttaa tiettyjen ryhmien negatiiviseen asenteeseen koulun ja koulutuksen suhteen? ei omia mustalaisiemme tai koulutukseen välinpitämättömästi suhtautuvan white trashin penskoihin voi mitenkään koululle syydetyllä rahalla vaikuttaa. Ne jotka koulutusvihamielisestä ympäristöstä nousevat koulutetuiksi, ovat nousseet sieltä aina ihan omin toimin, omalla asenteellaan, etenkin kun koulutus on pitkään ollut saatavilla ilmaiseksi.

Jos joko älykkyys tai asenne eivät ole kohdallaan, ei koululle syydetyllä rahalla saada minun käsittääkseni kuin hyvin hyvin rajallisesti aikaan. Ja silloinkin vain niiden kohdalla, jotka olisivat nousseet sieltä joka tapauksessa. Kaikkiaan Pisahan todistaa että meillä on niiden hieman vähemmän älykkäiden asiat onnistuttu hoitamaan hyvin, kunhan heillä itsellään vain on ollut edes jonkinmoinen halu opiskella.

Pisan mukaanhan meillä on nyt jo parhaiten pärjäävät heikot oppilaat.

Pisa ei niinkään todista että parhaat oppilaamme olisivat erityisen hyviä. Ja eiväthän he olekaan, koska heihin ei tasapäistämisajattelun mukaisesti panosteta lainkaan. Päinvastoin , heidät jätetään hikareina huonommin pärjäävien jengien kiusattavaksi. Seuraus on että siinä kärpästen herran maailmassa moni erittäin lahjakas pyrkii olemaan erottumatta joukosta ettei joutuisi silmätikuksi. Koulu ei voi auttaa jos näin käy, ja niin käy jos erotut hyvällä koulumenestyksellä.

[seuraa_tilannetta]

Suurempana ongelmana pidän sitä, että vaikka rahaa olisikin, niin ei ole tietoa mitä pitää tehdä.
Ja jos olisi tietoa, niin ehkei siihen rahaa edes tarvittais...

Miten rahalla voi vaikuttaa tiettyjen ryhmien negatiiviseen asenteeseen koulun ja koulutuksen suhteen?

Tätä ajatusta mäkin niinku hain...

[Koskela Suomesta]

Suurempana ongelmana pidän sitä, että vaikka rahaa olisikin, niin ei ole tietoa mitä pitää tehdä.
Ja jos olisi tietoa, niin ehkei siihen rahaa edes tarvittais...

Miten rahalla voi vaikuttaa tiettyjen ryhmien negatiiviseen asenteeseen koulun ja koulutuksen suhteen?

Tätä ajatusta mäkin niinku hain...

Tiedän. Minä vain sanoin sen suoremmin ja tylymmin 

[RP]

Miten rahalla voi vaikuttaa tiettyjen ryhmien negatiiviseen asenteeseen koulun ja koulutuksen suhteen?

Tätä ajatusta mäkin niinku hain...

Mitä muuta resurrsseja sinä kuvittelit pyydettävän kuin (käytännössä) rahaa?

Eipä taida olla yksin rahasta kyse, kun puhutaan resursseista.

Toistamiseen, oleva kommentti oli siis sarkasmia, jos et sitä ymmärtänyt:

– Kyse ei ole opettajan opetustaidoista tai oppilaiden huonoudesta. Koulut tarvitsisivat lisäresursseja.Aamulehti

Oppiminen on siis vain rahasta kiinni? Jos resursseja annetaan riittävästi, kaikki menestyvät hyvin?

[seuraa_tilannetta]

Miten rahalla voi vaikuttaa tiettyjen ryhmien negatiiviseen asenteeseen koulun ja koulutuksen suhteen?

Tätä ajatusta mäkin niinku hain...

Mitä muuta resurrsseja sinä kuvittelit pyydettävän kuin (käytännössä) rahaa?

Taikaseinä ei ole mielestäni tässäkään ratkaisu.
Itse kannatan edelleen tasokurssikoulua. Vastaava malli toimii useimmissa urheiluseuroissakin. Harrastusseurat on taas erikseen, joissa "kaikki pelaa" hinnalla millä hyvänsä.

[Siili]

Pisa ei niinkään todista että parhaat oppilaamme olisivat erityisen hyviä. Ja eiväthän he olekaan, koska heihin ei tasapäistämisajattelun mukaisesti panosteta lainkaan.

Mitenköhän voisi selvittää kiistattomasti sen, kenen koulutukseen sijoitettu raha antaa parhaan lisäarvon yhteiskunnalle?     

[Malla]

Niin, voisi jos olisi sitä rahaa...

Suurempana ongelmana pidän sitä, että vaikka rahaa olisikin, niin ei ole tietoa mitä pitää tehdä.
Ja jos olisi tietoa, niin ehkei siihen rahaa edes tarvittais...

Faktisestihan tuo "Oppiminen on siis vain rahasta kiinni? Jos resursseja annetaan riittävästi, kaikki menestyvät hyvin?" oli sarkasmia. Ei sitä ongelmaa millään ratkaista, mutta kun pyydetään resursseja , tarkoitetaan käytännössä lisää rahaa. Sillä saa jotakin hyödyllistä ja ehkä asiat menevät pieleen vähän vähmmän kuin ilman sitä.

Kyllä, sarkasmia oli. Kun päättäjä (tässä tapauksessa opetusministeri) puhuu resursseista, hän tarkoittaa rahaa.
Esim. :
Pienemmät opetusryhmät -> lisää rahaa opettajien palkkaamiseen.
Enemmän erityisopetusta -> lisää rahaa erityisopettajien palkkaamiseen.
Asiantuntijoita tuumailemaan tilanteen korjaamista -> rahaa asiantuntijoiden palkkaamiseen.
Työryhmä suunnittelemaan tilanteen korjaamista käytännössä asiantuntijoiden laatiman raportin perusteella -> rahaa työryhmälle.
Vapaaehtoisia paikkaamaan tilannetta -> rahaa vapaaehtoisten kouluttamiseen.
Tasokurssit takaisin -> lisää rahaa opettajien kouluttamiseen.
Ja niin edelleen. Ja niin edelleen.

Enkä ole ihan varma, auttaako lisäraha aina. Joskus tuntuu että se on pelkkää laastaria, jonka alla muhii ýhä pahempia vaivoja. Ehkä suomalainen koulutusjärjestelmä alkaa olla siinä pisteessä, että siihen kaivataan kirurgisia operaatioita. En tiedä, ihan maalikkona näitä mietin -- mutta tuttujen opettajien juttuja kuunnellessa tämäkin on tullut mieleen.

[Malla]

Pisa ei niinkään todista että parhaat oppilaamme olisivat erityisen hyviä. Ja eiväthän he olekaan, koska heihin ei tasapäistämisajattelun mukaisesti panosteta lainkaan. Päinvastoin , heidät jätetään hikareina huonommin pärjäävien jengien kiusattavaksi. Seuraus on että siinä kärpästen herran maailmassa moni erittäin lahjakas pyrkii olemaan erottumatta joukosta ettei joutuisi silmätikuksi. Koulu ei voi auttaa jos näin käy, ja niin käy jos erotut hyvällä koulumenestyksellä.

Aivan. Poikkeuksena muutamat eliittikoulut, joita on harvoilla paikkakunnilla ja joissa on omat ongelmansa (kova, joskus säälimätön kllpailu, josta kaikki ns. hikaritkaan eivät pidä).

Oma lehmä ei riudu ojassa, mietin muita. Meillä kävi hyvä tuuri: muksun tavislähiön tavisperuskoulu oli hyvä (päätellen mm. siitä, että arvosanat eivät laskeneet lukiossa, toisin kuin monilla). Kiusaamista oli, mutta melko lievää, lähinnä kiusoittelua, joka kenties sopivasti siedätti ja karaisi. Siksi periaateessa vastustan eliittikouluja; myös ja erityisesti  lahjakkaan on hyvä oppia tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Tiettyyn rajaan  (=suoranaiseen kiusaamiseen) asti.

[Heikki Luoto]

Opetusministeri ja Tampereen kaupunginvaltuutettu Jukka Gustafssonin (sd) ehdotus ongelmakoulujen tukirahoituksesta on linjassa hänen valtuustoryhmätoverinsa Johannna Loukaskorven valtuustoaloitteen kanssa.

Perussuomalaisten vastustamaa aloitetta käsiteltiin Tamperelaisessa, joka ei julkaissut vastinettani juttuun. (TIETOPÄIVITYS: Tamperelainen on julkaissut mielipidekirjoitukseni tänään 31.12.2011 Tamperelaisen sivulla 8 ).

Julkaisemattomassa vastineessani pyrin osoittamaan, että valtuustoaloitteen 50 000 euron koulutukiraha on osa valtavia maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia. Alla Tamperelaiselle lähettämäni vastineeni pienin eroavaisuuksin:

Suomen pakkokansainvälistäminen

Tampereen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohta Pekka Salmi katsoi perussuomalaisten vastustaneen kaupunginvaltuutettu Johanna Loukaskorven (sd.) koulujen eriarvoistumista ehkäisevää aloitetta, koska siinä mainittiin maahanmuuttajat.  Perussuomalaiset vastustivat aloitetta siinä mainitun ns. positiivisen diskriminaation käsitteen vuoksi. Positiivinen diskriminaatio tarkoittaa yleensä tiettyjen etnisten ryhmien suosimista, muiden ryhmien kustannuksella. Esimerkiksi Helsingissä positiivinen diskriminaatio on tarkoittanut lisärahan jakamista kouluille väärin perustein. Osuudet ovat perustuneet maahanmuuttajien osuuteen eikä oppimishaasteellisuuden osuuteen, vaikka näillä lienee jonkinasteinen yhteys keskenään....

Salmi on oikeassa siinä, että perussuomalaiset valpastuvat aina, kun ulkomaalaistaustaisia ihmisiä koskevia esityksiä tulee käsittelyyn. Perussuomalaiset ovat huolissaan laajemmasta kokonaisuudesta Loukaskorven aloitteen takana. Aloitteen vaatimista 50 000 eurosta iso osa valuu pieninä puroina valtavaan maahanmuutto kustannusten virtaan. Kustannuksia ei kuitenkaan haluta selvittää, sillä se tulisi liian kalliiksi. Edellisen hallituksen maahanmuutosta vastannut ministeri Astrid Thors kieltäytyi eduskunnassa esitetystä selvityspyynnöstä kustannuksiin vedoten. Asia on kuitenkin syytä selvittää, sillä erään ruotsalaisen taloustutkijan mukaan 22 % Ruotsissa valtion verokertymästä menee maahanmuuton kustannuksiin...

Loukaskorven aloitetta voidaan myös pitää yhtenä lukuisista julkisista toimista, joilla pyritään suosimaan maahanmuuttoa maahanmuuttajille tarjotuilla eduilla. Maahanmuuttoa on perusteltu lääkkeeksi työvoimapulaan ja ikääntyvien ihmisten aiheuttamaan huoltosuhteen heikentymiseen. Tähänastinen maahanmuutto on päinvastoin heikentänyt huoltosuhdetta, kun maahanmuuttajia on haalittu maahan työttömäksi työvoimareserviksi odottamaan työvoimapulaa, jota on epäonnistuneesti ennusteltu 70-luvulta lähtien.

On turha puhua uhkaavasta työvoimapulasta nykyisen korkean työttömyyden vallitessa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan yritysten nykyinen tuotanto pystyttäisiin yllä pitämään vähentämällä 150 000 työntekijää. Vuosikymmeniä byrokratisoituneella julkisella sektorilla on vielä yksityistä sektoria suurempaa tehottomuutta...

Työvoimapulaa käytetään tekosyynä löyhälle maahanmuuttopolitiikalle. Britanniassa Vuonna 2009 mm. Tony Blairin ja Jack Straw'n avustajana toiminut Andrew Neather paljasti kirjoittaneensa vuonna 2000 maahanmuuttoministerille tärkeän puheen, jossa rajojen avaamista massamuutolle perusteltiin taloudellisilla syillä. Puolueen työväenluokkaisten ydinkannattajien suosion menettämisen pelossa puheesta oli poistettu aiemmassa versioissa ilmaistu massa maahanmuuton päätavoite: tehdä Britanniasta aidosti monikulttuurinen maa. Monikulttuurisuudella pyritään etnisesti pirstomaan Euroopan itsenäiset kansallisvaltiot Brysselistä käsin johdettaviksi EU:n osavaltioiksi.

Tampereen kaupunki on osallisena opetustoiminnassa, jossa on painotettu kansainvälisyyttä, jonka katsotaan palvelevan myös monikulttuurisuustavoitteita. Olen jäänyt kaipaamaan kunnon vastausta virkamiehiltä, miten kansainvälisyyteen eli ulkomaalaisten kouluttamiseen panostaminen hyödyttää Tamperetta.

Tampereella on tehty kouluverkkosupistuspäätös, joka on perustunut vanhentuneiden tietojen pohjalta aliarvioituihin lapsilukumääriin. Samaan aikaan opetusministeriö on opetusministeri Jukka Gustafssonin johdolla esittänyt vuoden 2012 budjettiin 171 miljoonan euron (- 6 %) leikkausta korkeakouluopetuksesta ja tutkimuksesta. Gustafssonin mukaan hallituskauden tavoitteena on nostaa ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrää nykyisestä 15 700 vähintään 20 %. Vielä vuonna 2009 demareiden ollessa oppositiossa Kari Rajamäki (sd.) ihmetteli miksi Suomi käyttää 600-800 miljoonaa euroa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten kouluttamiseen samaan aikaan kun esimerkiksi kotimaan nuorisoon panostamisesta tingitään.

SDP ei ole suinkaan ainoa puolue, jossa halutaan panostaa kansainväliseen koulutukseen. Kaupunginvaltuutettu ja nykyinen kansanedustaja Sofia Vikman (kok) teki vuonna 2009 valtuustoaloitteen, jossa Pisa-testeissä menestyneestä Suomen koulujärjestelmästä tehtäisiin vientituote Tampereen kansainvälisen koulun avulla, kuitenkin vaikutusvaltaisen saksalaisen Konrad Adenauer Stiftung -ajatuspajan mukaan suomalaisen koulujärjestelmän ylivoimaisuutta voidaan pitää myyttinä. Ajatuspaja katsoo, että Suomen saamat loistavat Pisa-testitulokset johtuvat ennen muuta Suomen yhtenäisestä kansallisuusrakenteesta – toisin sanoen Suomessa on erittäin vähän ulkomaalaisia.

Suomalaisten vieraskoreus houkuttaa ulkomaalaisia Suomeen. Nopeaa vauhtia velkaantuvan Suomen kannattaa muistaa, että vieraskoreuteen ei ole varaa...

[Tommi Korhonen]

Kunpa Heikki Luoto saisi ansionsa mukaan, siis muutakin kuin Persujen dissausta Tampereen Kaupunginvaltuustossa. Mainio kirjoitus. Ja kiitos Heikki kun teit mielestäni juuri oikeata työtä tarkastuslautakunnassa. Hetken elin toivossa että valo halkaisi pimeyden. Hyvä kirjoitus, ja aika leukoa tipauttava tuon ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrässä - ja siihen liittyvässä rahasummassa. Tuossa olisi kyllä ihan vaaliaiseen paikka kun tuon saisi kammettua esille.

Mutta noita kolmia pisteitä kappaleen lopussa voisi vähän hillitä...

[Koskela Suomesta]

Pisa ei niinkään todista että parhaat oppilaamme olisivat erityisen hyviä. Ja eiväthän he olekaan, koska heihin ei tasapäistämisajattelun mukaisesti panosteta lainkaan. Päinvastoin , heidät jätetään hikareina huonommin pärjäävien jengien kiusattavaksi. Seuraus on että siinä kärpästen herran maailmassa moni erittäin lahjakas pyrkii olemaan erottumatta joukosta ettei joutuisi silmätikuksi. Koulu ei voi auttaa jos näin käy, ja niin käy jos erotut hyvällä koulumenestyksellä.

Aivan. Poikkeuksena muutamat eliittikoulut, joita on harvoilla paikkakunnilla ja joissa on omat ongelmansa (kova, joskus säälimätön kllpailu, josta kaikki ns. hikaritkaan eivät pidä).

Niitä eliittikouluja (vanhin poika kävi sellaista) ei ole kuin lukiotasolla. Yhtään erillistä yläastetta ei ole olemassa, jossa hyvät oppilaat saisivat keskittyä opiskelemaan rauhassa.

[Muuttohaukka]

Oli ainakin 15 vuotta sitten, kun oli Norssin yläasteen latinistiluokka ja siihen pääsi ala-asteen keskiarvon perusteella. Silloin heikoin oli jotain 8.9 luokkaa.

[Koskela Suomesta]

Miten rahalla voi vaikuttaa tiettyjen ryhmien negatiiviseen asenteeseen koulun ja koulutuksen suhteen?

Tätä ajatusta mäkin niinku hain...

Mitä muuta resurrsseja sinä kuvittelit pyydettävän kuin (käytännössä) rahaa?

Oletko sisälukutaitoinen? en mitään muuta. Mutta kun sillä ei voi vaikuttaa ongelmaan, jos ja kun se on perhe/suku/kansa kohtainen kulttuurinen ominaispiirre, perseily.

Raha ei ole patenttiratkaisu yhtään mihinkään. Ensin mietitään miten asia ratkaistaan ja sitten lasketaan paljonko se maksaa ja sitten ehkä annetaan se raha jos uskotaan että ratkaisu toimii.

Nykyään pyydetään resursseja(rahaa) vaikkei ole mitään käsitystä miten ko. ongelma ylipäätään ratkaistaisiin, rahalla tai ilman.

Se raha mahdollistaa jotain toimenpiteitä, mutta ensin pitää määritellä ne toimenpiteet ja vakuuttaa maksaja siitä että ne toimenpiteet jotka se raha mahdollistaisi, tepsivät. Sitten voi ehkä saada sen rahan. Ei ennen. Tai ei ainakaan pitäisi saada. Käytännössä saa, kun on mokutuksesta kyse.

[Koskela Suomesta]

Oli ainakin 15 vuotta sitten, kun oli Norssin yläasteen latinistiluokka ja siihen pääsi ala-asteen keskiarvon perusteella. Silloin heikoin oli jotain 8.9 luokkaa.

Näitä painotuksella olevia luokkia on harvassa kuin kanalla hampaita. Täällä päin taitaa Suomen  kolmanneksi suurimmassa kaupungissa olla ns. kovien tieteiden puolella tasan yksi matematiikkapainotteinen luokka. Ei mitään muuta. Sinne on kaupungin laidoilta parhaimmillaan parikymmentä kilometriä kolmella bussilla. Sitten on useampia jotain tanssi ja leikkipainotuksia...

[Ernst]

Niin, Heikki Luodon kysymys on perusteltu. Miksi Suomi sijoittaa mieluummin 600-800 miljoonaa euroa vuodessa ulkomaalaisten kouluttamiseen Suomessa eikä suomalaisten nuorten koulutus- ja oppilashuoltotarpeisiin.
Kuka vastaisi?

[Heikki Luoto]

Opetusministeri ja Tampereen kaupunginvaltuutettu Jukka Gustafssonin (sd) ehdotus ongelmakoulujen tukirahoituksesta on linjassa hänen valtuustoryhmätoverinsa Johannna Loukaskorven valtuustoaloitteen kanssa.

Perussuomalaisten vastustamaa aloitetta käsiteltiin Tamperelaisessa, joka ei julkaissut vastinettani juttuun.

(TIETOPÄIVITYS: Tamperelainen on julkaissut mielipidekirjoitukseni tänään 31.12.2011 Tamperelaisen sivulla 8 ).

[Malla]

Sitten on useampia jotain tanssi ja leikkipainotuksia...

Ennen kuin innostut noista laulueikkipainotteisista: muksuni kävi tanssileikkilukion, josta muutama päätyi lukemaan luonnontieteitä. Kiinnostavaa oli se, että monet luonnontiedepainotteisista tulleet putosivat kärryiltä alkumetreillä, kun olisi pitänyt osata kieliäkin. (Mm. se bilsaraamattu (Campbell??)  on englanniksi, ja sen kahlaaminen yhtä tuskaa, jos ei ole lukenut pitkää enkkua.)

[yks vaan]

Eihän junnut osaa edes kertotaulua. 

[Roope]

Opetusministeri ja Tampereen kaupunginvaltuutettu Jukka Gustafssonin (sd) ehdotus ongelmakoulujen tukirahoituksesta on linjassa hänen valtuustoryhmätoverinsa Johannna Loukaskorven valtuustoaloitteen kanssa.

Perussuomalaisten vastustamaa aloitetta käsiteltiin Tamperelaisessa, joka ei julkaissut vastinettani juttuun. (TIETOPÄIVITYS: Tamperelainen on julkaissut mielipidekirjoitukseni tänään 31.12.2011 Tamperelaisen sivulla 8 ).

Johanna Loukaskorpi: Vastine Heikki Luodon (ps) mielipidekirjoitukseen Tamperelaisessa

Rakas päiväkirja, Heikki Luoto (ps) kirjoitti mielipidekirjoituksen Tamperelaisessa 31.12. Siinä käsiteltiin Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymää koulujen eriarvoistumisen ehkäisyyn liittyvää valtuustoaloittettani. Kirjoituksessaan Luoto toteaa, että aloitteen vaatimista 50 000 eurosta iso osa valuu pieninä puroina valtavaan maahanmuuttokustannusten virtaan. Vaikka maahanmuutto Suomeen on kansainvälisesti vähäistä ja esimerkiksi Tampereella pääkaupunkiseutuun nähden minimaalista, käyttää Luoto ilmauksia kuten virta. Kielikuva luonnonmullistuksesta viestii uhasta ja hallitsemattomuudesta. Aivan kuin maahanmuuttajia virtaisi Tampereelle suurena vyörynä tai tulvana, jota ei pystytä hallitsemaan.

Perussuomalaisille tyypillinen poliittinen retoriikka perustuu tällaisiin kielikuviin ja pelotteluun. Puhutaan pakkokansainvälistymisestä – aivan kuin tavallisesta tamperelaisesta tulisi uhri, joka pakolla kansainvälistetään pakolaisten ja maahanmuuttajien toimesta. Maahanmuuttajat toimivat perussuomalaisille poliitikoille sopivana syntipukkina. Koulujen eriarvoistuminen on iso ongelma ja on aivan liian helppoa syyttää siitä maahanmuuttajia. Heikki Luoto tuntuu kirjoituksessaan unohtavan, että työttömyyden kasvu, nuorison syrjäytyminen ja alueiden eriarvoistuminen ovat aivan kotitekoisia ongelmia.

Kaupunkien lähiökouluihin on 2000-luvulla keskittynyt entistä enemmän maahanmuuttajataustaisten, sosiaalisesti syrjäytyneiden, taloudellisesti heikompiosaisten perheiden lapsia mm. lastensuojeluasiakkaita ja perheitä joissa työttömyyttä on monessa sukupolvessa. Opettajat kokevat lähiökouluissa jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta, sillä heillä ei ole riittävästi keinoja tukea haastavia oppilaita. Kaivattuja tukimuotoja ovat resurssi- ja erityisopettajien määrän lisäys, pienemmät ryhmäkoot ja koulunkäyntiavustajien määrä.

Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että koulut vaikuttavat merkittävästi alueiden kehitykseen. Jos koulujen oppilaspohja ja oppimistulokset eriytyvät alueellisten erojen kasvaessa, koulut kiihdyttävät entisestään alueiden eriytymiskehitystä lapsiperheiden muuttaessa alueelta tai oppilaiden hakeutuessa muihin kuin lähikouluihinsa. Koulujen ja aluekehityksen välisen kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen tiedostaminen on tärkeää, sillä kouluja tukemalla edistetään koulutusjärjestelmän tasa-arvoa ja samalla asuinalueiden tasapainoista kehitystä.

Sosialidemokraatteille koulutuksellinen tasa-arvo on yksi tärkeimmistä arvoista. Koulutuksellisen tasa-arvon periaate on meidän kaikkien etu ja koskettaa nimenomaan lähiöiden asukkaita. Sen sijaan että osoittelee perussuomalaisten tavoin ongelmia ja pelottelee niillä, tulee päätöksentekijöiden miettiä keinoja, joilla ongelmia voidaan ehkäistä. Jään odottamaan perussuomalaisia avauksia eriarvoistumisen ehkäisemiseksi. 

Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu (sd)

Ja vähemmän yllättävästi valtuustoaloitteen tekijä Loukaskorpi ei perussuomalaisia paheksuvassa kirjoituksessaan vieläkään perustele, miksi pelkän maahanmuuttajuuden pitäisi olla positiivisen erityiskohtelun ja resurssien ohjaamisen kriteeri.

[Elemosina]

Pari asiaa mietityttää.

Miten ihmeessä ne ensimmäiset Suomeen tulleet Vietnamin pakolaiset ovat onnistuneet kotoutumaan ja käymään koulunsa suuremmitta ongelmitta? Suomeen on tullut aitoja maahanmuuttajia jo ennen 1990-lukua. Heistä vaan ei ole ollut pahemmin huolta ja ovat sopeutuneet hyvin maahamme ja ilmeisesti pärjäneet koulussa ilman suurempia resurssien lisäämistä ja keskittämistä juuri heitä varten.

Toinen mietityttävä asia; miten eriarvoistumisen lisääntyminen korreloi maahanmuuton lisääntymisen kanssa?

Koulujen eriarvoistuminen on iso ongelma ja on aivan liian helppoa syyttää siitä maahanmuuttajia.

Tästä olen periaatteessa samaa mieltä. Mutta se vaatii objektiivista tutkimusta asiasta, sellaista jossa ei heti suljeta yhtä mahdollisesti vaikuttavaa tekijää pois.

[Embo]

Pari asiaa mietityttää.

Miten ihmeessä ne ensimmäiset Suomeen tulleet Vietnamin pakolaiset ovat onnistuneet kotoutumaan ja käymään koulunsa suuremmitta ongelmitta? Suomeen on tullut aitoja maahanmuuttajia jo ennen 1990-lukua. Heistä vaan ei ole ollut pahemmin huolta ja ovat sopeutuneet hyvin maahamme ja ilmeisesti pärjäneet koulussa ilman suurempia resurssien lisäämistä ja keskittämistä juuri heitä varten.

Johtunee arvomaailma- ja kulttuurisyiden lisäksi myös siitä, että sopeutuminen on helpompaa, kun ympärillä ei ole liikaa muita samassa tilanteessa olevia mamuja eikä liioin hyysäreitä opettamassa, miten rasistinen maa Suomi on: vastaanottokeskuksessa on ankeat verhot, ja uimahallissa ei niitä ole lainkaan.