2011-12-29 AL: Koulujen väliset erot kasvaneet Suomessa - heikosti pärjääville l

[Spinnu]

Peruskoulun päättävä nuori voi olla äidinkielen taidoiltaan seiskaluokkalaisen tasolla. Osa nuorista taas pärjäisi suoraan ylemmällä luokalla lukiossa. Tutkimusten mukaan ero parhaiden ja heikoimpien koulujen oppilaiden oppimistuloksissa voi olla jopa 2,5 vuotta, kertoo opetusministeri Jukka Gustafsson (sd).

– 2000-luvulla koulujen väliset erot ovat kasvaneet. Pahin tilanne on pääkaupunkiseudulla. Siellä on alueita, joiden kouluissa oppilaista jopa puolet on maahanmuuttajia.

Ministerin mukaan koulujen resurssit eivät yksinkertaisesti riitä samantasoiseen opettamiseen, jos luokalla on paljon eri äidinkieltä puhuvia. Myös työttömyys ja vanhempien vähäinen koulutustaso lisäävät koulujen haasteita.

– Kyse ei ole opettajan opetustaidoista tai oppilaiden huonoudesta. Koulut tarvitsisivat lisäresursseja.

Tulevaisuudessa haasteellisten alueiden koulut saattavat saada lisärahaa. Ministeri Gustafsson asettaa tänään torstaina työryhmän selvittämään asiaa. Tarkoitus Gustafssonin mukaan on, että kunnat voisivat itse päättää mille kouluille ja miten rahat käyttäisivät.

– Tampereella tukirahaa voisivat saada esimerkiksi Hervannan ja Tesoman koulut.

Aamulehti

Boldaukset minun.

[Marko Parkkola]

AL sortuu vakavaan rasismiin, törkeään kiihoitukseen kansanryhmää vastaan. Eksplisiittisesti väitetään, että maahanmuuttajat ovat huonompia oppilaita. Olisiko tässä esitutkinnan paikka?

Mutta itse uutinenhan on täyttä faktaa, joka on ollut nähtävissä jo ties kuinka kauan. Jos oppilas ei osaa opetuskieltä, miten hän voi oppia? Itse en osannut (en osaa edelleenkään, enkä halua osatakaan) ruotsinkieltä ja ruotsinkielentunnit pidettiin *drumroll* ruotsinkielellä. En saanut edes selvää miltä sivulta piti tehdä mitkäkin tehtävät kotiläksyinä. (Englanninkielen tunnit pidettiin englanniksi ja se suijuikin hyvin, todistukseen pyöreä 10)

[juge]

– Kyse ei ole opettajan opetustaidoista tai oppilaiden huonoudesta. Koulut tarvitsisivat lisäresursseja.

Minusta voidaan huoletta sanoa, että kyse on oppilaiden huonoudesta, jos oppilaat eivät puhu suomea. Erilaisuus ei todellakaan ole rikkaus siinä vaiheessa kun ei ymmärrä kieltä koulussa.

[Fincad]

Mitäs koululaisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa se on, että toiset koulut saavat enemmän valtiontukia kuin toiset? Eli "hyvien koulujen" oppilaat kun työskentelevät ja ahkeroivat yhdessä henkilökunnan kanssa koulumenestyksensä eteen ja siitä heitä sitten "rangaistaan" valtiontukileikkauksin ja kun taas "heikompien koulujen" oppilaiden "palkitaan" koulunkäynnin väheksymisestä / hoitamattomuudesta ja kiinnostuksen puutteesta koulutukseen? Eikös tässäkin tapauksessa yhteiskunta anna viestiä siitä, että parempi olla tekemättä mitään kun siitä kerran "palkitaan".. 
Asiahan ei tietysti ole näin yksinkertainen, mutta tulkittavissa myös näin..

[Jukka Wallin]

Peruskoulun päättävä nuori voi olla äidinkielen taidoiltaan seiskaluokkalaisen tasolla. Osa nuorista taas pärjäisi suoraan ylemmällä luokalla lukiossa. Tutkimusten mukaan ero parhaiden ja heikoimpien koulujen oppilaiden oppimistuloksissa voi olla jopa 2,5 vuotta, kertoo opetusministeri Jukka Gustafsson (sd).

– 2000-luvulla koulujen väliset erot ovat kasvaneet. Pahin tilanne on pääkaupunkiseudulla. Siellä on alueita, joiden kouluissa oppilaista jopa puolet on maahanmuuttajia.

Ministerin mukaan koulujen resurssit eivät yksinkertaisesti riitä samantasoiseen opettamiseen, jos luokalla on paljon eri äidinkieltä puhuvia. Myös työttömyys ja vanhempien vähäinen koulutustaso lisäävät koulujen haasteita.

– Kyse ei ole opettajan opetustaidoista tai oppilaiden huonoudesta. Koulut tarvitsisivat lisäresursseja.

Tulevaisuudessa haasteellisten alueiden koulut saattavat saada lisärahaa. Ministeri Gustafsson asettaa tänään torstaina työryhmän selvittämään asiaa. Tarkoitus Gustafssonin mukaan on, että kunnat voisivat itse päättää mille kouluille ja miten rahat käyttäisivät.

– Tampereella tukirahaa voisivat saada esimerkiksi Hervannan ja Tesoman koulut.

Aamulehti

Boldaukset minun.

Uutta joillekkin, ei minulle tai meidän perheellemme.. Kallahden peruskoulun yläasten on maanpäällinen helvetti ollut pojallemme ja varmaan muillekkin kantaväestöön kuuluville..

[kuhlmey]

Mitä helv..? Eikä kokoajan toitoteta mikä rikkaus se on, kun tietyissä kaupunginosissa puhutaan lukematon määrä erilaisia kieliä?
Miten tämä rikkaus nyt yhtäkkiä muuttuukin lisäresursseja vaativaksi "pahaksi tilanteeksi"?

[Malla]

– Kyse ei ole opettajan opetustaidoista tai oppilaiden huonoudesta. Koulut tarvitsisivat lisäresursseja.Aamulehti

Oppiminen on siis vain rahasta kiinni? Jos resursseja annetaan riittävästi, kaikki menestyvät hyvin?

[Alkuasukas]

Mitä helv..? Eikä kokoajan toitoteta mikä rikkaus se on, kun tietyissä kaupunginosissa puhutaan lukematon määrä erilaisia kieliä?
Miten tämä rikkaus nyt yhtäkkiä muuttuukin lisäresursseja vaativaksi "pahaksi tilanteeksi"?

Mietin ihan samaa. Noista mamukoulujen lapsukaisistahan piti tulla aitoja maailmankansalaisia ilman ennakkoluuloja koska kohtaaminen. Ilmeisesti ennakkoluulojen hypoteesit ovat realisoituneet? Onko todellakin niin että 99% perusteella voi (ja pitää) yleistää?

[Mika Mäntylä]

Mitäs koululaisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa se on, että toiset koulut saavat enemmän valtiontukia kuin toiset? Eli "hyvien koulujen" oppilaat kun työskentelevät ja ahkeroivat yhdessä henkilökunnan kanssa koulumenestyksensä eteen ja siitä heitä sitten "rangaistaan" valtiontukileikkauksin ja kun taas "heikompien koulujen" oppilaiden "palkitaan" koulunkäynnin väheksymisestä / hoitamattomuudesta ja kiinnostuksen puutteesta koulutukseen? Eikös tässäkin tapauksessa yhteiskunta anna viestiä siitä, että parempi olla tekemättä mitään kun siitä kerran "palkitaan".. 
Asiahan ei tietysti ole näin yksinkertainen, mutta tulkittavissa myös näin..

Niin, tätä tällaista kutsutaan sosiaalidemokratiaksi.

Johan on kumma, että maahanmuuttajakoulut tarvitsevat lisäresursseja. Vähemmänhän niille pitäisi antaa, sillä niille on jo oppilaiden muodossa annettu valtava rikkaus ja potentiaali. Joka toinen oppilas ei tähtää vain amitsun levyseppähitsaaja- tai leipurilinjalle, vaan suoraan lentokapteeneiksi, astronauteiksi ja kirurgeiksi. Tai siis ovathan nämä jo syntyjään moniosaajia, joilta tällaiset hommat hoituvat tuosta vain.

[juge]

– Kyse ei ole opettajan opetustaidoista tai oppilaiden huonoudesta. Koulut tarvitsisivat lisäresursseja.Aamulehti

Oppiminen on siis vain rahasta kiinni? Jos resursseja annetaan riittävästi, kaikki menestyvät hyvin?

Tuo on tasapäädemariuden ydintä: Lahjakkuuseroja ei ole. Geenit eivät vaikuta älykkyyteen. Kaikki oppivat kaiken, kun on tarpeeksi iso opetusvirasto ja pataljoona kasvatusbyrokraatteja hoitamassa asiaa.

[ämpee]

Eikös aivan hiljattain oltu julkisuudessa suureen ääneen huolissaan siitä, miten jotkut koulut ovat vaarassa jäädä kokonaan paitsi tästä monikulttuurisuuden rikastavasta ihanuudesta ? 

Oliko takana pelko tilanteen todellisesta luonteesta, ja kaikista kouluista haluttiin yhtä huonoja ?

Asiahan tietenkin korjautuu sillä, että resursseja lisätään, ja jokainen oppilas saa henkilökohtaisen yksityisopettajan, onhan meillä varaa.

[RP]

– Kyse ei ole opettajan opetustaidoista tai oppilaiden huonoudesta. Koulut tarvitsisivat lisäresursseja.

Minusta voidaan huoletta sanoa, että kyse on oppilaiden huonoudesta, jos oppilaat eivät puhu suomea. Erilaisuus ei todellakaan ole rikkaus siinä vaiheessa kun ei ymmärrä kieltä koulussa.

Tosin kyllä tuo ympäristö näkyisi myös keskivertoälykään kantasuomalaisen oppimistuloksissa (josta tunnetusti seuraakin, että "maahanmuuttajien" 30-50% prosenttuaalinen osuus ei tapaa olla stabiili, vaan ponkaisee siiitä ylöspäin kantaväestön vanhempien tehdessä johtopäätöksensä)

("Maahamuttaajien" ympärillä lainausmerkit, kun maahanmuttajan ja "maahanmuttajan" välillä on tässäkin eroa)

[Jaska Pankkaaja]

Suurimpien vajukkien isit ja äipät eivät arvattavasti keskimäärin ole oikein sijoittuneet työelämään joten sosiaaliavustusten muuttamien vastikkeelliseksi ja määräaikaiseksi sekä muistä syistä tehdyt karkoitukset helpottaisivat tilannetta kouluissakin. SItten ne loputkin alkaisivat luultavasti skarppaamaan.

No koska tätä ei ole näköpiirissä pitäisi luoda "apukoulu" - järjestelmä tai mitä nimeä siitä nyt sitten käytettäisiinkin, uudelleen käyttöön. Oikeat keharit yhteen kouluun ja oppimishaasteellisimmat kielipuolet toisiin. Uudessa apukoulussa voisi olla myös uusia aineita joissa harjoiteltaisiin elämän perustaitoja kuten vessan käyttöä ja asunon ehjänä pitämistä jne.

[Malla]

– Kyse ei ole opettajan opetustaidoista tai oppilaiden huonoudesta. Koulut tarvitsisivat lisäresursseja.Aamulehti

Oppiminen on siis vain rahasta kiinni? Jos resursseja annetaan riittävästi, kaikki menestyvät hyvin?

Tuo on tasapäädemariuden ydintä: Lahjakkuuseroja ei ole. Geenit eivät vaikuta älykkyyteen. Kaikki oppivat kaiken, kun on tarpeeksi iso opetusvirasto ja pataljoona kasvatusbyrokraatteja hoitamassa asiaa.

Sitä, ja myös älyttömän tyhmää ja haaskaavaa. Eikö ensin kannattaisi tehdä jokin pilottitutkimus, jossa yhdelle maahanmuuttajavaltaiselle koululle syydettäisiin kahmalokaupalla rahaa & parhaita pedoagogiikan asiantuntijoita, tutkittaisiin tulokset huolella ja vedettäisiin siitä johtopäätökset?
Jos edes huikea resurssien lisääminen ei auttaisi kohottamaan tuloksia valtakunnalliselle keskitasolle (kuten villisti veikkaan), se kai kertoisi, että raha ei ratkaise.
On helppo puhua resurssien lisäämisestä. Mutta se käytäntö?

[Jaska Pankkaaja]

Eikö ensin kannattaisi tehdä jokin pilottitutkimus, jossa yhdelle maahanmuuttajavaltaiselle koululle syydettäisiin kahmalokaupalla rahaa & parhaita pedoagogiikan asiantuntijoita, tutkittaisiin tulokset huolella ja vedettäisiin siitä johtopäätökset?
Jos edes huikea resurssien lisääminen ei auttaisi kohottamaan tuloksia valtakunnalliselle keskitasolle (kuten villisti veikkaan), se kai kertoisi, että raha ei ratkaise.
On helppo puhua resurssien lisäämisestä. Mutta se käytäntö?

Ei kannata koska tästä pilotista saadut tulokset eivät sopisi teorioihin ja sen huonompaa tutkimustuloksille. Ei, me emme tee niin vaan kokoomus sossuttaa taas hieman lisärahaa mamukouluille ja sama jeesustelu jatkuu taas ensi vuonna. No ehkä poliisi ja oikeudenpilkkalaitos ovat saaneet FB seinät putsattua törkeistä viesteistä ja tilanne alkaakin parantua.

[seuraa_tilannetta]

Oppiminen on siis vain rahasta kiinni? Jos resursseja annetaan riittävästi, kaikki menestyvät hyvin?

Eipä taida olla yksin rahasta kyse, kun puhutaan resursseista.

[Siili]

Eikö ensin kannattaisi tehdä jokin pilottitutkimus, jossa yhdelle maahanmuuttajavaltaiselle koululle syydettäisiin kahmalokaupalla rahaa & parhaita pedoagogiikan asiantuntijoita, tutkittaisiin tulokset huolella ja vedettäisiin siitä johtopäätökset?

Eikö Rinkebyssä tällaista tehty?  Suhteessa aikaisempaan tilanne taisi toki parantua merkittävästi,  mitä kukkikset hehkuttivat Suomessa asti.   Valtakunnalliseen keskiarvoon nähden oppilaiden suoritukst olivat kuitenkin edelleen surkeat, joten loputtomasti ei tilannetta voi ilmeisesti pedagogiikalla ja rahalla parantaa.

[Malla]

Oppiminen on siis vain rahasta kiinni? Jos resursseja annetaan riittävästi, kaikki menestyvät hyvin?

Eipä taida olla yksin rahasta kyse, kun puhutaan resursseista.

Vaan mistä? Äkkisiltään on vaikea kuvitella lisäresurssia, joka ei loppujen lopuksi liittyisi tavalla tai toisella rahaan. Kerro toki.

[Fincum]

Myös työttömyys ja vanhempien vähäinen koulutustaso lisäävät koulujen haasteita.
– Kyse ei ole opettajan opetustaidoista tai oppilaiden huonoudesta

Vanhempien vähäisellä koulutustasolla oletettavasti viitataan vähempään kuin 9 luokkaa suomalaista peruskoulua.

Vanhempien alhainen koulutustaso heijastuu myös kantaväestön lasten koulumenestykseen.

[CaptainNuiva]

Mitä helv..? Eikä kokoajan toitoteta mikä rikkaus se on, kun tietyissä kaupunginosissa puhutaan lukematon määrä erilaisia kieliä?
Miten tämä rikkaus nyt yhtäkkiä muuttuukin lisäresursseja vaativaksi "pahaksi tilanteeksi"?

No kato näin niiku näin:
Planeettojen asento suhteessa henkisen aurelian karmaan tuottaa joskus ikävän poikkeuksen myös opintotoimeen, lisäksi kohta pukkaa täysikuuta jolloin Venus, tuo rakkauden toimittaja, jää väliin kuun taakse pitemmäksi aikaan jolloin joogalentäjääkään ei pysy lennonjohdon lapasessa ja koska rasismi ja koska ei moskeijaa.
Siksi jälkeenjäämistä,joka vuosi enemmän ja enemmän.

Voi olla että tämä selitys ei ihan heti sinulle aukene mutta se perustuu rikastus-selityksien faktoihin ja siten on ainoa ja oikea , jota vastaan pullikoiminen ei ole suotavaa ja jota ei voi kyseenalaistaa koska muuten rasimi ynnä syrjintä.

[Alkuasukas]

Myös työttömyys ja vanhempien vähäinen koulutustaso lisäävät koulujen haasteita.
– Kyse ei ole opettajan opetustaidoista tai oppilaiden huonoudesta

Vanhempien vähäisellä koulutustasolla oletettavasti viitataan vähempään kuin 9 luokkaa suomalaista peruskoulua.

Vanhempien alhainen koulutustaso heijastuu myös kantaväestön lasten koulumenestykseen.

Tämän päivän hyysärissä on graafi matematiikan osaamisesta, ja siinä on kauniin lineaarinen korrelaatio lapsen osaamisella ja vanhempien koulutuksella, joka tässä tapauksessa rajoitettiin yo-tutkintoon.

[Eugen235]

Demarit saavat tästä yhden perustelun lisää nostaa tavallisten työtätekevien verotusta. Ansiotuloverot ylös jotta saadaan lisää ja lisää ja lisää resursseja ns. rikkaisiin kouluihin.

Hgin monikulttuurisilla ala-asteilla on kokonaisia huoneita täynnä hintavahkoja liikuntavarusteita (mm. luistinhuoneita), ettei monikulttuuristen perheiden lasten tarvitse kuin valita oikea koko. Kalliimmat erityispalvelut ovatkin sitten oikeasti kalliita eli ylimääräisten erityisopettajien, luokanopettajien, uskonnonopettajien sekä koulupsykologien palkkaamiset.

[Leijona78]

Eikö ensin kannattaisi tehdä jokin pilottitutkimus, jossa yhdelle maahanmuuttajavaltaiselle koululle syydettäisiin kahmalokaupalla rahaa & parhaita pedoagogiikan asiantuntijoita, tutkittaisiin tulokset huolella ja vedettäisiin siitä johtopäätökset?

Eikö Rinkebyssä tällaista tehty?  Suhteessa aikaisempaan tilanne taisi toki parantua merkittävästi,  mitä kukkikset hehkuttivat Suomessa asti.   Valtakunnalliseen keskiarvoon nähden oppilaiden suoritukst olivat kuitenkin edelleen surkeat, joten loputtomasti ei tilannetta voi ilmeisesti pedagogiikalla ja rahalla parantaa.

Astrid Thors-niminen henkilö hehkutti aikaisemmin oman kotikaupunginosansa, Helsingin Töölön, aluelehdessä (ilmaislehti Töölöläinen) tuota "Rinkebyn edistystä". Töölössä, jossa siis ei ole vastaanottokeskusta ja jossa (hyvällä tuloksella) vastustettiin myös asunnottomien palvelukeskuksen tuloa puolisen vuosikymmentä sitten.

[juge]

Tässä kuva tämänpäiväisestä HS:n jutusta:

(http://farm8.staticflickr.com/7027/6592974005_9e838cdde5_z.jpg)

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) asettaa tänään torstaina kaksi selvityshenkilöä pohtimaan, miten koulujen väliset erot oppimistuloksissa saataisiin kuriin.

Koulujen eriytyminen on ministerin mukaan lisääntynyt Suomessakin 2000-luvulla hälyttävästi, vaikka se kansainvälisessä vertailussa on yhä maltillista.

[...]

Hallitusohjelman mukaan koulujen eriytyminen estetään. Kuntien valtionosuusjärjestelmää on määrä uudistaa niin, että peruskoulun rahoitus perustuisi nykyistä enemmän esimerkiksi maahanmuuttajien osuuteen, aikuisten koulutustasoon ja työttömyysasteeseen.

Esimerkiksi vanhempien koulutustason on useissa tutkimuksissa havaittu olevan voimakas taustatekijä lasten osaamisessa. Yhteys näkyi myös viime kevään matematiikan, luonnontieteiden ja yhteiskunnallisten oppimistulosten arvioinneissa, joissa tiedusteltiin ensimmäistä kertaa oppilaitten vanhempien koulutustaustaa.

Selvittäjien tulee nyt esittää muut mahdolliset mittarit, jotka kuvaavat kunnan ja koulun "ympäristöongelmia".

Heidän pitäisi myös arvioida, kuinka suuren osan koulun rahoituksesta pitäisi riippua näistä erityisoloista.

"Olisiko se kymmenen vai 20 prosenttia vai enemmän? Ei minulla ole siitä ihan eksaktia näkemystä", Gustafsson evästää selvittäjiä.

Ministeri pitää koulujen erojen kasvun pysäyttämistä tärkeänä.

"Kansallisissa arvioinneissa koulujen välinen vaihtelu selitti oppimiseroista noin viisi prosenttia 1990-luvulla, mutta nyt tuo osuus on pääkaupunkiseudulla jo 16 prosenttia."

OECD:n Pisa-vertailujen mukaan kouluerojen osuus vaihtelusta on Suomessa noussut viidestä prosentista kahdeksaan.

Sekä kansalliset arvioinnit että Pisa-tutkimus perustuvat otantaan, jolloin "maalaiskoulujen" osuus korostuu, vaikka erojen tiedetään olevan suurimpia suurissa kaupungeissa kuten Helsingissä.

[...]

[Malla]

No koska tätä ei ole näköpiirissä pitäisi luoda "apukoulu" - järjestelmä tai mitä nimeä siitä nyt sitten käytettäisiinkin, uudelleen käyttöön. Oikeat keharit yhteen kouluun ja oppimishaasteellisimmat kielipuolet toisiin. Uudessa apukoulussa voisi olla myös uusia aineita joissa harjoiteltaisiin elämän perustaitoja kuten vessan käyttöä ja asunon ehjänä pitämistä jne.

Jaska sanoi sen, tuota, aika suoraan.
Ilmeisesti "oikeiden kehareiden" kanssa on jossakin määrin onnistuttu, koska heitä näkee "oikeissa töissä" --  yksi toimii siistijänä kahvilassa (ja hyvin toimiikin), toinen isossa kaupassa pullopuolella jne. Tavallisen peruskoulun päättötodistusta tuskin kenelläkään heistä on, mutta he hoitavat hyvin ja erittäin säntillisesti duuninsa.

Jotenkin tuntuu, että nykyinen peruskoulusysteemi on tullut tiensä päähän. Mitä järkeä on on yrittää pusertaa systeemin läpi koko ikäluokkaa, jos kaikista ei siihen ole? Käytännön taitojen opettamisesta saattaisi olla enemmän hyötyä joillekuille.

Fiksuimmille peruskoulu on lähinnä leikkikoulu, jossa liian moni oppii laiskottelun ja turhautumisen jalot taidot (onneksi lukio korjaa tilannetta hiukan). Haastellisimmille se on liian teoreettinen ja vaikea, tunneilla kun pitäisi joskus olla läsnä ja myös kuunnella. 

[Embo]

Tässä kuva samaisesta HS:n jutusta:

(http://farm8.staticflickr.com/7027/6592974005_9e838cdde5_z.jpg)

Mikähän tuo "ratkaisuprosentti" on?

[juge]

Mikähän tuo "ratkaisuprosentti" on?

Oikeiden vastausten määrä jaettuna tehtävien määrällä kertaa 100? 

Punaiset palkit laskettuna yhteen tekevät 100 %, kuten myös siniset.

Esim. Kahden ylioppilaan muodostamien pariskuntien lapsista pikkuisen yli 18 % pääsi parhaaseen kymmenykseen kokeen tekijöistä. Kahden ei-ylioppilaan lapsista vain 4 % mahtui samaan joukkoon.

Kuviosta ei käy ilmi, paljonko piti osata päästäkseen parhaaseen kymmenykseen; luultavasti n. 95 % tehtävistä.

[Jukka Wallin]

Mahdollisesti tämä? http://netti.nic.fi/~myllma/matikankoe.htm

[sattuma]

Olisipa mukava nähdä tuon 9-luokkalaisten matematiikan tasokokeen tehtävät. Se ei liene aivan julkista materiaalia? Pystyykö joku toimittamaan aineiston nähtäväksi?

Esimerkkejä vaikeammasta päästä.

Ratkaise yhtälö x^2=81 ilman laskinta

Ratkaise epäyhtälö 2x -1 > 4x +5

Mikä on sen suoran yhtälö, joka kulkee origon ja pisteen (1,2) kautta.

Jos ratkaiset nämä, läpäiset myös lukion lyhyen matematiikan ylioppilaskirjoitukset.

PISA on suuri pissaharha.

[sattuma]

Tässä kuva samaisesta HS:n jutusta:

(http://farm8.staticflickr.com/7027/6592974005_9e838cdde5_z.jpg)

Mikähän tuo "ratkaisuprosentti" on?

Luultavasti toimittaja on reputtanut. Luulen kysymyksessä olevan pylväs, joka kertoo, kuinka monta tehtävää kahdestakymmenestä on ratkaistu oikein.

Lisäys: Ei piru, en ymmärrä mitä tuolla grafiikalla yritetään sanoa. Korkeakoulussa olisin ollut luultavasti ainoa, joka olisi kysynyt selvennystä professorilta. Luulisi, että punainen ja sininen palkki ovat summattuna aina kaksikymmentä?