Suora demokratia (yhdistetty)

[Kimmo Pirkkala]

^Montako nuijankopautusta, päätöstä ja allekirjoitusta tehdään joka päivä eduskunnassa, valiokunnissa, hallituksessa, presidentin luona ja ministeriöissä? Meinaatko että kansanäänestyksiä järjestetään sitten kymmenittäin, ellei peräti sadoittain joka päivä?

Miksei?

[...]

Kansanvaltainen kehitys oli joutunut vaikean ongelman eteen: miten suurta valtakuntaa hallitaan kansanvaltaisesti?

Miksi ei järjestetty eduskuntaa ja presidenttiä? kysyttäneen ehkä. Edustuksen periaatehan ei ollut silloin tuntematon! - Siksi, että se oli sula mahdottomuus. Teknillisen kulttuurin kehittymättömyys teki sen mahdottomaksi. Ei ollut höyrylaivoja, ei rautateitä, ei sähkölennättimiä, ei puhelimia. Koko Rooman valtakunnassa lienee keisariaikana ilmestynyt vain yksi sanomalehti, valtion tiedonantolehti, Ceasarin alullepanema "Acta Diurna", joka julkaistiin otaksuttavasti siten, että uutiset piirrettiin tauluihin, jotka sitten asetettiin forumille (torille) nähtäväksi. Edustajaehdokas olisi tarvinnut vuosia tehdäkseen itsensä vähänkään tunnetuksi - muistakaamme vain, että Paavalista, joka teki monia lähetysmatkoja useiden vuosien aikana, lienevät Roomassa vain muutamat harvat hämärästi kuulleet - ja presidenttiehdokas olisi saanut kiertää koko ikänsä käydäkseen edes kaikkein tärkeimmät keskukset.

[...]

K.N. Rauhala / Jokamiehen valtio-oppi (1924)

Siis kaikki kansanvallan kehitys on kulkenut käsikädessä teknisen kehityksen kanssa. Tällä hetkellä meillä on käytössä internetti, joka mahdollistaisi vaikka miljoona nuijankopautusta päivässä. Ei ole mitään järkeen perustuvaa syytä miksei sitä käytetä siihen. Syy onkin vain nykyisten vallanpitäjien halussa säilyttää valtansa, ja erityisesti sen tuomat edut. Suomen valtiosääntö luotiin 1900-luvun alku vuosina jolloin rautatie oli uusi keksintö. Se tosin mahdollisti jo valtiopäivämiesten, ja sittemmin kansanedustajien, matkat kotipitäjilleen ja sitä kautta piti yhteyden vallan ja todellisuuden välillä. Ei voi väheksyä rautatien osuutta kansanvallan kehityksessä. Samoin on internetin laita. Nyt meillä on "tiedon rautatie". Miksemme siis hoida yhteistä valtiotamme sen kautta? Internetissä tehtävä äänestys ei eroa merkittävästi äänestyskopeissa tehtävästä. Se on vain helpompi ja vaivattomampi. Mutta tärkein kaikesta, sen avulla kansanvalta voisi tulla Suoran Demokratian kautta kehittyneemmäksi. Sataan vuoteen ei Suomessa olla kehitytty tällä alalla. Puhe on siis samasta sadasta vuodesta, jolloin liikkuminen on muuttunut täysin autojen tulon kautta. Suurvallat ovat syntyneet ja kaatuneet - nimittäin Neuvostoliitto. Ihmisten koulutus aste on noussut muutaman vuoden kiertokoulusta, ja välttävästä lukutaidosta, keskimäärin alempaan korkeakoulututkintoon eli 15 vuoden opiskelun tasoon. Yleinen uutistiedostus joka ennen hoidettiin lähinnä kirkon kautta sunnuntai saarnassa, on ensin television kautta tullut joka päiväiseksi, ja sitten internetin kautta keskustelevaksi. Samoin on käynyt eri ihmisten väliselle viestinnälle - kännyköiden vaikutusta ei taatusti osattu ottaa huomioon luotaessa Suomeen Eduskuntaa (lähes) nykyisen kaltaisessa muodossa!

Miksi olemme lopettaneet kaiken kehityksen 1900-luvun alun ajatuksiin? Päädyttiinkö silloin täydelliseen malliin jossa ei enää ole mitään parannettavaa? Epäilen.

Hyvä kirjoitus ja tätä minä itse asiassa vähän hainkin. Ehkä meillä olisi syytä olla edelleen joku "nopean toiminnan päättäjä", mutta kaikki päätökset, joita ei tarvitse tehdä välittömästi, vaan joille voidaan antaa vaikkapa kuukauden äänestysaika, voisivat olla sellaisia, joista äänestetään netissä.

Asia tietysti edellyttäisi varmaa tapaa hoitaa homma. Se on kompastuskivi.

Ja kenenkäänhän ei olisi pakko äänestää. Mutta ne kenellä on kiinnostusta ja halua vaikuttaa avaavat kerran viikossa äänestysportaalin ja käyvät ruksaamassa itseään kiinnostavat kyllä/ei -kyssärit.

[Ilkka Partanen]

Mikä tahansa järjestelmä, tai keino pois puoluedemokratiasta, on suunta kohti suoraa, tai oikeaa demokratiaa.

Sananvapauden ja demokratian pahin vihollinen ovat poliittiset puolueet valmiine  ideologioineen.

Puolueisiin liittyminen on vapaaehtoista, niiden julkinen kritisointi täysin mahdollista ja onhan jo kaksi puoluetta jotka ajavat suoraa demokratiaa pistetty rekisteriin. Kuinka tässä nyt on mielestäsi sananvapaus sen puoleen kuin demokratiakaan uhattuna?

[Kimmo Pirkkala]

Suomessa järjestettävissä vaaleissa ei äänestetä poliittisista asioista vaan edustajista, jotka päättävät poliittisista asioista ihmisten puolesta parlamentaarisesti. Siten ihmiset eivät ilmaise vaaleissa mielipiteitään yksittäisiin poliittisiin asioihin vaan siihen, ketkä päättävät poliittisista asioista heidän puolestaan.

Tämä juuri on se olennaisin asia, miksi suora demokratia on aitoa demokratiaa. Ihmiset äänestävät suoraan asioista, eivät poliitikoista. Poliitikko on vain väline demokratiassa ja nykyisellään melko turha väline.

Suomessa on satoja, ehkä jopa tuhansia ammattipoliitikkoja. Se on jo kansantaloudellinenkin uhraus, sillä kovapalkkaiset poliitikot ovat turhia, emme me tarvitse heitä mihinkään.

Suomi ilman poliitikkoja. I have a dream.

[Kimmo Pirkkala]

Yleisesti poliitikkoja tarvitaan tekemään parlamentaarisia päätöksiä vaikka suoran demokratian välineet olisivat osa Suomen valtion laillista valtiojärjestystä, koska ei ole tarkoituksenmukaista, että kansalaiset perehtyvät jokaiseen poliittiseen asiaan ja äänestävät jokaisesta poliittisesta asiasta. Kansalaisilla tulisi olla oikeus puuttua sellaisiin poliittisiin päätöksiin tai tehdä sellaisia poliittisia päätöksiä ohi parlamentaarisen päätöksenteon, joihin he näkevät tarvetta ja kiinnostusta.

Jokaikinen poliittinen päätös on sellainen, josta päättämiseen löytyy kiinnostuneita kansalaisia. Ja miksi emme antaisi asiasta kiinnostuneiden päättää ja kiinnostumattomien olla rauhassa? Jokainen saa tehdä valintansa itse.

Otetaas taas hieman vauhtia lähtöruudusta ja mietitään sitä valtiovallan tehtävää. Tekeekö valtiovalta päätöksiä, joista kukaan ei ole kiinnostunut ja jotka eivät kenenkään elämään vaikuta? Eikö se kuulostaa aika turhalta työltä, onko sellaisia päätöksiä tarpeen tehdä, jotka eivät vaikuta mihinkään tai kiinnosta ketään? Kuka tarvitsee sellaista valtiota? Poliitikot, ei kukaan muu.

Pohditaan uudestaan ydinargumenttia yllä:

ei ole tarkoituksenmukaista, että kansalaiset perehtyvät jokaiseen poliittiseen asiaan ja äänestävät jokaisesta poliittisesta asiasta

Miksi ei ole tarkoituksenmukaista? Poliittinen tarkoittaa julkista, yhteistä asiaa. Asiaa joka vaikuttaa kansalaisten elämään. Kaikki poliittiset päätökset vaikuttavat jokaisen yhteiskunnan jäsenen elämään ainakin vähän. Jos ei muuten, niin ainakin vaikuttamalla yhteiskunnan resurssien jakoon. Ja kaikkia meitä kiinnostaa yhteiskunnan resurssien käyttö, olemmehan joko maksu- tai saamapuolella jokainen yhteistä kakkua leipomassa ja syömässä.

Kysyn vielä: Miksi ei ole tarkoituksenmukaista? Kyllä miljoonista ihmisistä löytyy asiaan kuin asiaan halukkaita perehtyjiä harrastusmielessäkin enemmän kuin kahdestasadasta ammattilaisesta (jotka, kuten hyvin tiedämme, eivät perehdy kunnolla läheskään kaikkiin asioihin, vaan uskovat ja antavat virkamiesten päättää tai mikä vielä pahempaa ja yleisempää: Äänestävät puoluejohdon käskyjen mukaisesti).

[sivullinen.]

Yleisesti poliitikkoja tarvitaan tekemään parlamentaarisia päätöksiä vaikka suoran demokratian välineet olisivat osa Suomen valtion laillista valtiojärjestystä, koska ei ole tarkoituksenmukaista, että kansalaiset perehtyvät jokaiseen poliittiseen asiaan ja äänestävät jokaisesta poliittisesta asiasta kansanäänestyksillä.

Vielä kolmas vastanäkökulma tähän väitteeseen. Päätösten tekeminen ei ole työtä niille jotka niitä haluavat tehdä. Se on elämää. Tehokkuuden nimissä on Suomessa erityiset koiranulkoiluttajat, lastenhoitajat ja syömässä käydään ravintolassa. Sitten "työläinen" on tehtaassa aamusta iltaan pakkaamassa maitopurkkeja tai vastaavaa. Eikö olisi paljon järkevämpää - ja mielenterveydellisesti parempaa - jos hän itse tekisi ruokansa, ulkoiluttaisi koiransa, hoitaisi lapsensa ja pienen osan päivästä vaan pakkaisi maitopurkkeja? Eikö olisi mukavaa jos ihminen ei olisi kone vaan ihminen? Eikö olisi mukavaa jos ihmisille sallittaisiin elämä? Jos joku ei erityisesti ruuan laitosta pidä, niin sen takia ei kaikkien tarvitse olla siitä pitämättä. Samoin jos jokainen ei halua itseään koskevia asioita päättää, niin se hänelle sallittakoon. Se ei kuitenkaan tarkoita etteivätkö muut saisi niistä päättää - ja oikein nauttia päättämisestä.

Jumala teki maailmasta paikan missä ei tarvitse muuta tehdä kuin nauttia elämästä, politrukki tuhosi Jumalan luoman paratiisin.

[Mansikka]

Äärisuorademokraatit!

[Ilkka Partanen]

Neuvoa-antava kansanäänestys ei ole suoran demokratian väline. Toiseksi suoran demokratian välineiden tarkoitus ei ole nostaa äänestysaktiivisuutta vaan antaa kansalle mahdollisuus päättää poliittisista asioista demokraattisesti ilman välikäsiä.

Eli se osa kansasta jota kiinnostaa, päättää loppujenkin asioista. Ero nykyiseen malliin ei ole nähdäkseni järinkään oleellinen.

Suomessa järjestettävissä vaaleissa ei äänestetä poliittisista asioista vaan edustajista, jotka päättävät poliittisista asioista ihmisten puolesta parlamentaarisesti. Siten ihmiset eivät ilmaise vaaleissa mielipiteitään yksittäisiin poliittisiin asioihin vaan siihen, ketkä päättävät poliittisista asioista heidän puolestaan.

Niinpä. Sama järjestelmä on käytössä kaikissa EU-maissa, Yhdysvalloissa ja vissiin kaikkialla paitsi Sveitsissä. Osassa maitahan on sitten diktatuuri, kuten Venäjällä, jossa oppositiopuolueiden vaalitilaisuuksia sabotoidaan vallanpitäjien toimesta.

On täysin eri asia äänestää yksittäisestä poliittisesta asiasta kansanäänestyksellä kuin äänestää edustajaa tai puoluetta, joka päättää poliittisista asioista puolestasi parlamentaarisesti.

Sikäli kun tuo edustaja toimii sen mukaan mitä on luvannut ja toteuttaa äänestäjiensä tahtoa, on edustuksellinen demokratia melkoinen ajansäästäjä. En minä sulje täysin pois tietenkään äänestyksiä, toteutetaanhan niitä kuntatasollakin nykyään asukasäänestyksiä alueellisia muutoksia suunnitellessa. Valtiotason asioiden ohjailussa taas en ole ihan vakuuttunut suoran demokratian oikeellisuudesta, toisaalta taas siellähän on mokailtu myös edustuksellisen demokratian keinoin. Eräs aika ratkaiseva tekijä kun on, että ihminen tekee virhearvioita laskemattomasta määrästä syitä johtuen.

Oliko sinulla jokin perustelu tuossa siihen, miksi suomalainen puhdas parlamentarismi nykymuodossaan on demokraattista tai johonkin muuhun asiaan? En löytänyt tuosta pätkästä vastausta tämän keskustelun aiheisiin.

Oli. Suomessa on monipuoluejärjestelmä ja huomattavasti joustavammat mahdollisuudet toteuttaa enemmistön tahtoa sekä tehdä hyvinkin monipuolisesti erilaisten arvojen varassa toimiva hallitusohjelma. Politiikassa johtaminen tapahtuu nimenomaan arvoilla, jota vasten ratkaisuja arvioidaan. Ruotsissa vaikkapa on tilanne se, että jos toisella blokilla on jokin yksittäinen erityisen tärkeä asia ja kymmenen joita et voi kannattaa toimiviksi/oikeudenmukaisiksi yleisellä tasolla ja toisella kymmenen joita voit kannattaa toimivina/oikeudenmukaisina yleisellä tasolla ja yksittäinen sinulle tärkeä asia josta olet eri mieltä, toimii ihminen helposti niin, että hän äänestää sen itselleen tärkeän asian etenemisen puolesta. Yhteiskunnallisesti tällaisen ratkaisun vaikutukset eivät kuitenkaan johda mihinkään kestävään. Suomessa valinnanvara on erittäin laaja, jossa äänestäjien mahdollisuus tulla kuulluksi erittäin laajapohjaisesti on mahdollista juurikin monipuoluejärjestelmän ansiosta, jossa hallituskokoonpanoa ei ole blokeilla rajoitettu.

Tuntuu turhauttavalta alkaa kertoa täysivaltaiselle ihmiselle tällaisia triviaaleja asioita, mutta koitan selventää.

Kiitos kärsivällisyydestäsi.

Kansantahto tarkoittaa suomalaisen poliittisen järjestelmän piirissä Suomen kansalaisten enemmistön tahtoa, koska Suomessa poliittisista asioista saavat päättää suomalaisten lisäksi myös sellaiset vieraiden kansojen edustajat, joille on myönnetty Suomen kansalaisuus.

Puolueen äänestäjien tahto tarkoittaa puoluetta äänestäneiden henkilöiden tahtoa puoluetta ja ehdokasta valittaessa vaaleissa tai puolueen jäsenten tahtoa puoluekokouksessa päätettävästä yksittäisestä poliittisesta asiasta. Esimerkiksi edustamassasi puolueessa, kansallisessa kokoomuksessa, ei ole ollut tapana kunnioittaa kokoomuksen jäsenten tekemiä poliittisia päätöksiä puoluekokouksen yhteydessä, jos ne eivät edusta puolueen johdon kannattamaa linjaa.

Tiedän mihin tässä viitataan ja se on puitu julkisuudessa sekä blogissanikin: http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/36746-puoluekokouksesta-virhetulkintojen-oikaisua

Tavasta ei kuitenkaan voida puhua, joskin on myönnettävä että niukan enemmistön ja vaa'ankieliaseman vuoksi (käytännössä melkein jokainen puolue Perussuomalaisia lukuunottamatta on valmis joustamaan pakkoruotsista saadakseen RKP:n tuen jollekin muulle) kovin ongelmallinen myös poliittisesti. Käytännössä RKP:llä on kuitenkin sen verran paikkoja, että jos se vetäisi tukensa pois hallitukselta välikysymyksessä, niin silloin koko hallitus kaatuisi, niin edellinen, nykyinen kuin sitäkin edellinen (muistelisin äkkiseltään paikkaluvuista näin). Koska demareissa on paljonkin suomenruotsalaisuuden ihanuutta paasaavia tolloja, heitä on myös Kokoomuksessa sekä Keskustassa. Vihreistä en osaa sanoa, Vasemmistoliitostakaan en tiedä. KD saattaisi jopa ollakin laajemman valinnanvapauden kannalta kieltenopetuksessa, mutta valitettavasti heidän edustuksensa ei riitä säilyttämään enemmistöä. Henkilökohtaisesti pidän koko pakkoruotsia enemmistön kiusaamisena, koska suomenruotsalaisista suurin osa puhuu sujuvaa suomea, lisäksi palveluissa tulkkien käyttö on vieraskielisten suhteen arkea muutenkin. Sikäli RKP:n väitteet jostain palvelujen romuttumisesta ovat tuulesta temmattuja. RKP:llä ei tosin ole oikeastaan kuin kaksikielisyys (käytännössä että suomalaiset osaisivat vaadittaessa palvella heitä ruotsiksi) sekä "monikulttuurisuuden" edistäminen. Paljon kertoo sekin kuinka "monikulttuurisella" ja "kielellisesti rikkaalla" alueella asuukaan esim. Eva Biaudet, joka kovasti paasaa "moninaisuuden" puolesta. Omat lapsetkin ovat ruotsinkielisessä koulussa, eivät 50 % mamukoulussa, joten ilmeisesti heistä tulee kulttuurillisesti rajoittuneita.

Suoran demokratian välineiden ollessa käytössä kansalaiset voivat korjata kansantahdon vastaiset yksittäiset parlamentaariset päätökset kansantahtoa vastaaviksi järjestämällä sitovan kansanäänestyksen. Siten suoran demokratian välineiden ollessa osa laillista valtiojärjestystä kansalaiset voivat puuttua välittömästi kansantahdon vastaisiin parlamentaarisiin päätöksiin järjestämällä jostakin poliittisesta asiasta sitovan kansanäänestyksen.

Edustuksellisessa demokratiassa, mikäli eduskunta - eli puolueet nykymuotoisen ryhmäkurin vallitessa - tekee kansantahdon vastaisia parlamentaarisia päätöksiä, kansalaisilla ei ole suoria vaikutuskeinoja korjata kansantahdon vastaisia päätöksiä. Ainoa tapa vaikuttaa välillisesti poliittisiin asioihin - ei siis edes yksittäiseen poliittiseen asiaan - on äänestää parempia edustajia vaaleissa hamassa tulevaisuudessa.

Joo ja kyllähän ne muutokset näkyvätkin, joskin viiveellä. Suorassa demokratiassa jos halutaan että kanssa saadaan mitä tilataan, tulisi äänestää sitten lakitekstistä, mikä voi muodostua hieman haasteelliseksi. Haastavaa se on toisinaan jopa niillä jotka on lainsäätäjiksi valittu.

[Kimmo Pirkkala]

Neuvoa-antava kansanäänestys ei ole suoran demokratian väline. Toiseksi suoran demokratian välineiden tarkoitus ei ole nostaa äänestysaktiivisuutta vaan antaa kansalle mahdollisuus päättää poliittisista asioista demokraattisesti ilman välikäsiä.

Eli se osa kansasta jota kiinnostaa, päättää loppujenkin asioista. Ero nykyiseen malliin ei ole nähdäkseni järinkään oleellinen.

Se on äärimmäisen oleellinen, sillä päättäminen ja kiinnostuminen on kansalaisen oma valinta. Missään tapauksessa en muuta haluaisikaan, ketään ei tule vapaassa yhteiskunnassa myöskään pakottaa kannanottoihin.

Nykytilanteessa vain ammattipoliitikot päättävät. Ammattipoliitikot ovat oma säätynsä kansalaisten joukossa. Edustuksellinen demokratia on sääty-yhteiskunta.

[Ilkka Partanen]

Neuvoa-antava kansanäänestys ei ole suoran demokratian väline. Toiseksi suoran demokratian välineiden tarkoitus ei ole nostaa äänestysaktiivisuutta vaan antaa kansalle mahdollisuus päättää poliittisista asioista demokraattisesti ilman välikäsiä.

Eli se osa kansasta jota kiinnostaa, päättää loppujenkin asioista. Ero nykyiseen malliin ei ole nähdäkseni järinkään oleellinen.

Se on äärimmäisen oleellinen, sillä päättäminen ja kiinnostuminen on kansalaisen oma valinta. Missään tapauksessa en muuta haluaisikaan, ketään ei tule vapaassa yhteiskunnassa myöskään pakottaa kannanottoihin.

Nykytilanteessa vain ammattipoliitikot päättävät. Ammattipoliitikot ovat oma säätynsä kansalaisten joukossa. Edustuksellinen demokratia on sääty-yhteiskunta.

Näköharha on melkoinen, sillä nuo edustajat valitaan sinne ihan kansan toimesta. Samalla tapaa heidät voi pudottaa, jopa saman puolueen listalta, vaikka puoluetta äänestäisikin. Perussuomalaisten nousu viimeisimpänä ja sitä ennen Vihreiden nousu ovat kyllä todistaneet että uusillakin puolueilla on mahdollisuus eduskuntaan nousta. Vasemmisto (os. Vasemmistoliitto) taas näyttää mallia kuinka ikivanhaa ja fossiloitunutta aatettakin kannattava porukka voi siellä sitkeästi roikkua. Ilmeisesti et tiedä mitä sääty-yhteiskunta tarkoittaa, sillä se ei liity tähän. Poliitikoksi voi päästä vaikkapa blogikirjoituksilla, kuten tämän keskustelupalstan innoittajana toimineen bloginsa vieraskirjan moderaattori on esimerkillään näyttänyt. 

[Ilkka Partanen]

Kansalaisten kiinnostamattomuus johtuu pitkälti vaikutusmahdollisuuksien olemattomuudesta ja se taas puolueiden ja ammattipolitikkojen ryöstettyä vallan itselleen.

Idealistinen, utopistinen käsitys. Äänestysprosentti on koko itsenäisyyden historian pysynyt kohtalaisen samassa lukemassa vaalista toiseen. Kun järjestetään äänestys mistä tahansa, vaikka kuntaliitoksesta niin osanotto on laimeaa. Samoin se oli EU:sta äänestettäessä, jos NATO:sta järjestettäisiin kansanäänestys (siis neuvoa-antavana) niin osallistuminen olisi taas siellä 70 % - 75 % tienoilla ja todennäköisesti "kyllä" vieläpä voittaisi. Sitten taas kitistäisiin joka foorumilla mikä meni "pieleen" ja kuinka oli kansa väärässä. Kuten täällä on jurnutettu EU:stakin. Suurin osa äänestykseen osallistuneista varmastikin oletti tuloksella olevan merkitystä ja juuri sen mukaanhan siihen mentiin. Tiettävästi sen puoleen kuntaliitoksissa (mikrotaso) kuin Suomen valtiota koskevassakaan äänestyksessä ei olla rikottu neuvoa-antavan äänestyksen tulosta. Niiden ehdoton sitovuus on enemmänkin muodollisuus, sillä suurin osa ihmisistä luottaa että voittavan kannan mukaan mennään. Kuten on mentykin. Vaadittu muutos on puhtaan kosmeettinen vaikutuksiltaan. Ei ihmisiä kiinnosta sen enempää, vaikka omat käsitykset olisivatkin kovin muuta. 

[Ilkka Partanen]

Poliitikoksi voi päästä vaikkapa blogikirjoituksilla, kuten tämän keskustelupalstan innoittajana toimineen bloginsa vieraskirjan moderaattori on esimerkillään näyttänyt.

Ja tulee  näyttämään  vielä selvemmin sen, että hän taipuu nykyisen poliittisen systeemin muottiin. Joko luontaisesti,  mukavuudenhaluaan, tai ryhmän pakottamana.  Suomessa vallitsee näennäinen puoluedemokratia, mikä käytännössä on puolueiden diktatuuria.

No tämähän oli tiedossa, että varmasti Halla-aho ja kaikki jotka kun joutuvat Arkadian Moolokin kitaan niin muuttuvat heti joksikin ihan toiseksi...Monellakaan edustajalla niin ei tosiasiallisesti käy ja ne pahimmat pyrkyrit jotka myyvät periaatteensa poliittinen ura silmissä vilkkuen yleensä eivät ainakaan kolmatta kautta näe, hyvä jos toistakaan.

[Kimmo Pirkkala]

Neuvoa-antava kansanäänestys ei ole suoran demokratian väline. Toiseksi suoran demokratian välineiden tarkoitus ei ole nostaa äänestysaktiivisuutta vaan antaa kansalle mahdollisuus päättää poliittisista asioista demokraattisesti ilman välikäsiä.

Eli se osa kansasta jota kiinnostaa, päättää loppujenkin asioista. Ero nykyiseen malliin ei ole nähdäkseni järinkään oleellinen.

Se on äärimmäisen oleellinen, sillä päättäminen ja kiinnostuminen on kansalaisen oma valinta. Missään tapauksessa en muuta haluaisikaan, ketään ei tule vapaassa yhteiskunnassa myöskään pakottaa kannanottoihin.

Nykytilanteessa vain ammattipoliitikot päättävät. Ammattipoliitikot ovat oma säätynsä kansalaisten joukossa. Edustuksellinen demokratia on sääty-yhteiskunta.

Näköharha on melkoinen, sillä nuo edustajat valitaan sinne ihan kansan toimesta. Samalla tapaa heidät voi pudottaa, jopa saman puolueen listalta, vaikka puoluetta äänestäisikin. Perussuomalaisten nousu viimeisimpänä ja sitä ennen Vihreiden nousu ovat kyllä todistaneet että uusillakin puolueilla on mahdollisuus eduskuntaan nousta. Vasemmisto (os. Vasemmistoliitto) taas näyttää mallia kuinka ikivanhaa ja fossiloitunutta aatettakin kannattava porukka voi siellä sitkeästi roikkua. Ilmeisesti et tiedä mitä sääty-yhteiskunta tarkoittaa, sillä se ei liity tähän. Poliitikoksi voi päästä vaikkapa blogikirjoituksilla, kuten tämän keskustelupalstan innoittajana toimineen bloginsa vieraskirjan moderaattori on esimerkillään näyttänyt.

Ensimmäinen pointti: Perussuomalaiset SMPeen jatkumona eivät ole uusi puolue eduskunnassa. Vihreidenkin noususta on jo kolmekymmentä vuotta.

Toinen pointti: Ilman olemassaolevien eduskuntapuolueiden johdon siunausta eduskuntaan ei ole asiaa. Ei se onnistunut siltä tämän keskustelupalstan innoittajana toimineelta blogistanilaiseltakaan.

Päättävien ihmisten aatelistoon on äärimmäisen vaikea päästä ilman aateliston kerman hyväksyntää. Vihreät ovat ainut merkittävä poikkeus, ja heidän noususta on tosiaan jo se liki kolme vuosikymmentä. Muut 'onnistuneet', kuten LKP, Deva ja nuorsuomalaiset ovat onnistuneet käväisemään marginaalissa ja sitten poistuneet sieltäkin.

Sääty-yhteiskunnalla minä tarkoitan nimenomaan sitä, että on olemassa joukko muita vaikutusvaltaisempia ihmisiä ja siihen joukkoon pääsee vain sen joukon johtajien hyväksynnällä. Ilkka Partasen ja minun ero on siinä, että Ilkka Partanen haluaa nousta poliitikkojen säätyyn ja onkin jo puolittain siellä. Minulla taas ei ole sinne hinkua, vaan olen vallankumouksellinen, joka haluaa lopettaa poliitikkojen ammattikunnan turhana, kansantalouden resursseja nielevänä ja demokratianvastaisena.

Demokratia ja yhteiskunta eivät tarvitse poliitikkoja mihinkään. Poliitikkoja tarvitsevat vain poliitikot. Poliitikkona tämä on tietenkin Ilkka Partaselle äärimmäisen vastenmielinen näkemys.


edit. Kuumasta keskustelusta huolimatta haluan tässä vaiheessa omalta osaltani kiittää Ilkka Partasta tiukasta argumentoinnista ja toivottaa hänelle vilpittömästi hyvää Joulua! Samoin tietysti muille hommalaisille, jotka tätä keskustelua käyvät ja seuraavat.

Minä puolestani yritän pysytellä ainakin aaton pois linjoilta ja keskittyä tärkeimpään elikkäs Joulun viettämiseen perheen ja läheisten kanssa vähän vähemmällä yhteiskunnallisella debatilla.

[saint]

...
Tiettävästi sen puoleen kuntaliitoksissa (mikrotaso) kuin Suomen valtiota koskevassakaan äänestyksessä ei olla rikottu neuvoa-antavan äänestyksen tulosta. Niiden ehdoton sitovuus on enemmänkin muodollisuus, sillä suurin osa ihmisistä luottaa että voittavan kannan mukaan mennään. Kuten on mentykin. Vaadittu muutos on puhtaan kosmeettinen vaikutuksiltaan. Ei ihmisiä kiinnosta sen enempää, vaikka omat käsitykset olisivatkin kovin muuta.

Toisin sanoen voitaisiin hyvin jättää tuo "neuvoa-antava" pois ja puhua yksinkertaisesti vain kansanäänestyksistä, jotka luonnollisesti olisivat sitovia. ("Neuvoa-antava kansanäänestys" on aika huvittavakin sanapari - viisaat ja kalliilla kustannetut poliitikkomme kysyvät neuvoa tyhmiltä kansalaisilta.)

[Ilkka Partanen]

Ensimmäinen pointti: Perussuomalaiset SMPeen jatkumona eivät ole uusi puolue eduskunnassa.

Ottamatta kantaa siihen onko Perussuomalaiset kuitenkaan yhtä SMP:n kanssa, totean että SMP syntyi Vennamon irtauduttua Maalaisliitosta vastustamaan Kekkosta ja lisäksi silloista Maalaisliittoa (nyk. Keskusta). Meinaatko että heidän nousullaan eduskuntaan oli seuraavaksi mainitsemasi "eduskuntapuolueiden johdon siunaus"?

Toinen pointti: Ilman olemassaolevien eduskuntapuolueiden johdon siunausta eduskuntaan ei ole asiaa. Ei se onnistunut siltä tämän keskustelupalstan innoittajana toimineelta blogistanilaiseltakaan.

Perussuomalaiset olivat tuolloin kolmella edustajallaan ja Tony Halmeen jälkeen erittäin hankalassa tilanteessa. Paikkojen menetyskin olisi ollut täysin mahdollista. Listalle ei ollut juurikaan tunkua.

Päättävien ihmisten aatelistoon on äärimmäisen vaikea päästä ilman aateliston kerman hyväksyntää. Vihreät ovat ainut merkittävä poikkeus, ja heidän noususta on tosiaan jo se liki kolme vuosikymmentä. Muut 'onnistuneet', kuten LKP, Deva ja nuorsuomalaiset ovat onnistuneet käväisemään marginaalissa ja sitten poistuneet sieltäkin.

Kuten aiemmin totesin, et ilmeisesti tunne SMP:n historiaa. Muut mainitsemasi puolueet eivät ole saaneet kiinni sellaisista teemoista, jotka olisivat laajemmin puhutelleet ihmisiä. LKP olisi ollut nousevalle valkokaulusduunariporukalle (joihin minäkin kuulun) erittäin luonteva vaihtoehto, mutta ilmeisesti touhu kaatui pientäkin menestystä seuranneeseen passiivisuuteen.

Sääty-yhteiskunnalla minä tarkoitan nimenomaan sitä, että on olemassa joukko muita vaikutusvaltaisempia ihmisiä ja siihen joukkoon pääsee vain sen joukon johtajien hyväksynnällä.

Sinusta ilmeisesti koko maailma on hiekkalaatikoita myöten "sääty-yhteiskunta", sillä joka paikassahan missä on jonkinlainen organisaatio, on myös hierarkia ja silloin se aika automaattisesti menee noin.

Ilkka Partasen ja minun ero on siinä, että Ilkka Partanen haluaa nousta poliitikkojen säätyyn ja onkin jo puolittain siellä. Minulla taas ei ole sinne hinkua, vaan olen vallankumouksellinen, joka haluaa lopettaa poliitikkojen ammattikunnan turhana, kansantalouden resursseja nielevänä ja demokratianvastaisena.

Jos malttaisit seurata keskustelua, huomaisit nopeasti että olen maininnut tässä(kin) ketjussa ettei minulla ole mielenkiintoa edetä kuin korkeintaan kunnallispolitiikkaan. Kansanedustajaksi en oikein usko että rahkeet riittäisivät. Never say never, joskin todella etäiseltä sellainen ajatuskin tuntuisi. Tosin varmasti on helpompi hyökätä omia olkinukkejaan kuin minua vastaan, olkinukesta kun saa ihan niin hirvittävän mörön kuin mielikuvitus vaan riittää. 

Demokratia ja yhteiskunta eivät tarvitse poliitikkoja mihinkään. Poliitikkoja tarvitsevat vain poliitikot. Poliitikkona tämä on tietenkin Ilkka Partaselle äärimmäisen vastenmielinen näkemys.

Enpä kutsuisi itseäni "poliitikoksi" koska se on mielestäni ammattinimeke henkilölle joka on tehnyt esim. yli kymmenen vuotta politiikkaa ja saa siitä päätulonsa tai ainakin kuukausitasolla jollain tapaa merkittävää palkkaa. Kunnallispolitiikkaan on Kuopiossa vaikkapa aika turha rahan perässä lähteä, ne summat ovat tietysti kiva lisä, mutta eivät yksinään elätä ketään. Kansa valitsee edustajansa, josta syntyy termi "poliitikko" hieman vaihtelevalla aikajänteellä siitä kun joku on päättänyt lähteä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen mukaan. Vaikkapa Jiri Keronen on enemmän poliitikko kuin minä, sillä hänellä on ollut pidempään ja korkeampi asema kuin minulla, vaikka puolue onkin ollut eri (ensin PS, sitten Muutos).

Näkemyksesi noin ylipäätään on mielestäni idealistinen, eikä sitä ole nähdäkseni mietitty loppuun. Kutsutaanko kansanäänestys joka helevetin mainoskyltin laittamisesta jonnekin, liikennemerkin siirtämisestä, jne? Kunnallistasolla siis, kun kerran poliitikot vihaavat suoraa demokratiaasi niin paljon ja minäkin olen mielestäsi "poliitikko" niin ilmeisesti se sitten noitakin asioita koskee? Aiemmassa viestissänikin sanoin että asukasäänestykset ovat kannatettavia, samoin kuntaliitoksista on hyvä järjestää äänestys. Äänestyksen lisäksi on toki hyvä järjestää myös keskustelutilaisuuksia joissa asiaa käydään läpi ja tilan tulisi olla vapaa myös kysymyksille ja kritiikille. Näitä kommenttejani sinä et rekisteröi, koska omaat minusta täysin ihmeellisiä käsityksiä ja haluat kokea nähtävästi olevasi joku vallankumouksellinen Oikeuden Soturi, joka paljastaa kaiken pahuuden ja vääryyden maailmasta.

Asia vaan nyt on niin, että kansa tarvitsee henkilöitä jotka edistävät heiltä saadulla luottamuksella niitä asioita joiden ajamisesta äänestäjä on hänen suhteensa vakuuttunut. Normaali äänestäjän aika ja tyypillisesti myöskään kiinnostus ei riitä paneutumaan sillä intensiteetillä asioihin mitä hän voi edustajaltaan odottaa, olipa tuo taso mikä tahansa, vaikka yhdistyksen hallitus. Tämä on karu todellisuus, eikä siitä muuksi muutu vaikka kuinka suoristeltaisiin. Suurinta osaa ihmisistä ei vaan kiinnosta, niin kauan kuin heillä itsellään menee hyvin ja yhteiskunta on noin yleisesti ottaen kohtalaisen rauhallinen.

[sivullinen.]

Kansanäänestyksiä on monenlaisia.

- On kreikkalaisia, joissa pääministeri lupaa järjestää kansanäänestyksen jonka jälkeen saa potkut ja kansanäänestys perutaan.

- On irlantilaisia, joissa kansa äänestää samasta esityksestä kunnes tulos on oikea.

- On kommunistisia, joissa tulos on valmiina varastossa jo ennen äänestystä.

- On suomalaisia, joissa päättäjät noudattavat kansan tahtoa jos tulos on oikea - väärästä ei ole kokemusta (, kertoo Ilkka).

- On ruotsalaisia, joissa vaihtoehtoina on monta samaa tarkoittavaa vaihtoehtoa.

- On algerialaisia, joissa ääntenlaskenta keskeytetään ja vaalit perutaan kun tulos näyttää olevan väärä.

- On kansallissosialistisia, joissa kansalaisia kannustetaan kepillä äänestämään - ja äänestämään oikein.

- On amerikkalaisia, joissa vähemmän ääniä saanut voittaa jos tuomarit niin päättävät.

- On brittiläisiä, joissa mereen vajonneilla paikkakunnilla on yhtä monta ääntä kuin suurkaupungeilla.

Joten kyse on vähän muustakin kuin siitä että saa äänestää. Pelkkä äänestäminen ei takaa mitään, ei kerro mistään, eikä sillä saada demokratiaa tippaakaan.

Yksi hauskimmista äänestyksistä pidettiin aikonaan Suomen Kommunistisen Puolueen toimesta. Siinä johtoryhmä valitsi ehdokkaat, jonka jälkeen antoi jokaiselle tunnus kirjaimen A, B, C, .... Äänestäjille taas ei missään vaiheessa kerrottu keitä ehdokkaat olivat! Ehdokkaita haluttiin näet suojella urkkijoilta. Tulostakaan ei taidettu julkistaa, mutta uskoisin että se oli johtoryhmän mieleen.

[Ilkka Partanen]

- On suomalaisia, joissa päättäjät noudattavat kansan tahtoa jos tulos on oikea - väärästä ei ole kokemusta (, kertoo Ilkka).

Toistaiseksi ei tiedossani ole, että olisi toimittu äänestystulosta vastaan. Tietysti ymmärrän sviduduksen etteivät omat fantasiat jostain poliittisesta totalitarismista sankaritarpeineen osuneetkaan yksiin todellisuuden kanssa, mutta näin tämä tilanne tällä tietoa on. Kuntaliitokset, asukasäänestykset ja sitten taannoinen EU-jäsenäänestys ovat tosin ainoat esimerkit joita tästä tiedossani on ja niissä äänestys on todellakin ollut neuvoa-antava ja sen mukaan ovat päättäjät toimineet. Onhan se tietysti ongelmallista sinulle ja parille muulle täällä jos alkaakin tulla merkkejä että kansan tahtoa noudatettaisiin.

- On kansallissosialistisia, joissa kansalaisia kannustetaan kepillä äänestämään - ja äänestämään oikein.

Viilaan pilkkua sen verran, että kansallissosialistit kavensivat äänioikeutta kahteen kertaan ennen enemmistöksi pääsyään.

Joten kyse on vähän muustakin kuin siitä että saa äänestää. Pelkkä äänestäminen ei takaa mitään, ei kerro mistään, eikä sillä saada demokratiaa tippaakaan.

Vaan millä sitä saadaan? Ensin vaaditaan äänestyksiä, sitten ilmenee että kyllä niitä kunnissa järjestetään ja päätökset menevät äänestysten perusteella käytäntöön enemmistön tahdon mukaisesti. Nyt se sitten onkin niin, että äänestäminen ei takaa mitään, eikä ole mikään merkki demokratian toteutumisesta. Mitähän tässä "suorassa demokratiassa" mahdetaan mielestäsi tavoitella, nyt kun äänestyskään ei sitten välineenä kelpaa?

[Oami]

Tiettävästi sen puoleen kuntaliitoksissa (mikrotaso) kuin Suomen valtiota koskevassakaan äänestyksessä ei olla rikottu neuvoa-antavan äänestyksen tulosta. Niiden ehdoton sitovuus on enemmänkin muodollisuus, sillä suurin osa ihmisistä luottaa että voittavan kannan mukaan mennään. Kuten on mentykin. Vaadittu muutos on puhtaan kosmeettinen vaikutuksiltaan. Ei ihmisiä kiinnosta sen enempää, vaikka omat käsitykset olisivatkin kovin muuta.

Siuntio liittyy Lohjaan vastoin kansanäänestyksen tulosta. Kansanäänestyksen tulos oli 1040-1923 eli aika selvä, valtuuston päätös oli 14-13. Ei sillä että noilla äänimäärillä mitään virallista merkitystä olisi, mutta tulipa mainittua noin kuriositeettina.

Valtiotasolla nyt ylipääsä ei ole ollut neuvoa-antavia kansanäänestyksiä kahta enempää.

[Ilkka Partanen]

Tiettävästi sen puoleen kuntaliitoksissa (mikrotaso) kuin Suomen valtiota koskevassakaan äänestyksessä ei olla rikottu neuvoa-antavan äänestyksen tulosta. Niiden ehdoton sitovuus on enemmänkin muodollisuus, sillä suurin osa ihmisistä luottaa että voittavan kannan mukaan mennään. Kuten on mentykin. Vaadittu muutos on puhtaan kosmeettinen vaikutuksiltaan. Ei ihmisiä kiinnosta sen enempää, vaikka omat käsitykset olisivatkin kovin muuta.

Siuntio liittyy Lohjaan vastoin kansanäänestyksen tulosta. Kansanäänestyksen tulos oli 1040-1923 eli aika selvä, valtuuston päätös oli 14-13. Ei sillä että noilla äänimäärillä mitään virallista merkitystä olisi, mutta tulipa mainittua noin kuriositeettina.

Valtiotasolla nyt ylipääsä ei ole ollut neuvoa-antavia kansanäänestyksiä kahta enempää.

Kiitos tiedosta. Tosin valtuuston puolella näemmä on sitten sitä intoa toimia monillakin kuntalaisten tahtoa vastaan. Vaalit ovat syksyllä jolloin voi tietysti näpäyttää näitä tyyppejä. Vaalikojullakin ja lehtien mielipidepalstoilla on hyvä muistuttaa kuka äänesti ja miten.

[sivullinen.]

- On suomalaisia, joissa päättäjät noudattavat kansan tahtoa jos tulos on oikea - väärästä ei ole kokemusta (, kertoo Ilkka).

Toistaiseksi ei tiedossani ole, että olisi toimittu äänestystulosta vastaan. [...] Kuntaliitokset, [...]

Enpä muistanutkaan että kuntaliitosäänestyksiäkin on olemassa. Nehän ovat menneet usein kansantahdon vastaisesti. Esimerkiksi Oamin esittämä Siuntio ja täällä keskustelua herättänyt Vähäkyrö:

Vähässäkyrössä järjestettiin toukokuussa neuvoa-antava kansanäänestys kuntaliitoksesta Vaasan kanssa. Kuntaliitoksen vastustajat voittivat äänestyksen. Tästä huolimatta Vähänkyrön kunnanvaltuusto on päättänyt kannattaa kuntaliitosta.

Taas demokratiaa pilkataan (Vähäkyrö)
https://hommaforum.org/index.php?topic=52368.0

Mutta äänestysprosentin jäädessä alle 100, ovat edustajat tulkinneet sen tarkoittavan kuntalaisten haluavan kunnallispoliitikkojen tekevän päätökset.

Sen verran kuitenkin myönnän että suurinta osaa tuloksista edustajat ovat noudattaneet - olkoonkin että joskus ne ovat minun mielestäni olleet vääriä.

Joten kyse on vähän muustakin kuin siitä että saa äänestää. Pelkkä äänestäminen ei takaa mitään, ei kerro mistään, eikä sillä saada demokratiaa tippaakaan.

Vaan millä sitä saadaan? Ensin vaaditaan äänestyksiä, sitten ilmenee että kyllä niitä kunnissa järjestetään ja päätökset menevät äänestysten perusteella käytäntöön enemmistön tahdon mukaisesti. Nyt se sitten onkin niin, että äänestäminen ei takaa mitään, eikä ole mikään merkki demokratian toteutumisesta. Mitähän tässä "suorassa demokratiassa" mahdetaan mielestäsi tavoitella, nyt kun äänestyskään ei sitten välineenä kelpaa?

Äänestys kelpaa välineenä, mutta ei mikä tahansa äänestys. Varmasti ymmärrät mitä tarkoitan. Suoran Demokratian toteutumiseksi äänestyksissä pitäisi ottaa huomioon ainakin seuraavat tekijät: äänestettäviä vaihtoehtoja pitäisi olla useampia, yksi ääni per yksi kansalainen, äänten laskeminen pitäisi suorittaa luotettavasti ja tuloksella pitäisi olla jotain merkitystä.

[Oami]

Äänestys kelpaa välineenä, mutta ei mikä tahansa äänestys. Varmasti ymmärrät mitä tarkoitan. Suoran Demokratian toteutumiseksi äänestyksissä pitäisi ottaa huomioon ainakin seuraavat tekijät: äänestettäviä vaihtoehtoja pitäisi olla useampia, yksi ääni per yksi kansalainen, äänten laskeminen pitäisi suorittaa luotettavasti ja tuloksella pitäisi olla jotain merkitystä.

Muuten samaa mieltä paitsi ensimmäisestä; joskus vaan ei ole mielekästä tarjota muita vaihtoehtoja kuin kyllä ja ei. Näin esimerkiksi kuntaliitoksissa.

[Jouko]

Minua ärsytti aikoinaan äänestys Euroopan unioinin jäsenyydestä että se oli vain n.s. neuvoa antava. Poliitikoille annettiin mahdollisuus harrastaa parlamentarismia. Eli ei olisi ollut pakko kansan tahtoa noudattaa "väärässä" tuloksessa. Ja sillä neuvoa antavalla sitten perusteltiin myös €uroon liittymistä Paavo Lipposen toimesta. Ei tämä ole mitään rehellistä demokratiaa todellakaan. Mutta tyhmät kumminkin äänestivät EU:n puolesta ja tässä sitä ollaan.

[saint]

Demokratia kohentuisi jo melko lailla, jos riittävän kannatuksen saavat kansalaisaloitteet olisi pakko viedä kansanäänestykseen ja äänestykset olisivat sitovia.
Ongelma on siinä, että mistä löytyy se mahti ja voima, jolla lakipykälät saataisiin muutetuksi, koska epäilen kansanedustajien (= puolueiden) olevan haluttomia  luovuttamaan vapaaehtoisesti hiventäkään vallastaan.

[sivullinen.]

Muuten samaa mieltä paitsi ensimmäisestä; joskus vaan ei ole mielekästä tarjota muita vaihtoehtoja kuin kyllä ja ei. Näin esimerkiksi kuntaliitoksissa.

Kuntaliitoskysymyksissä riittää tosiaan kaksi vaihtoehtoa, mutta tuolla tarkoitin "ruotsin mallin"  tapaisia vain yhden vaihtoehdon sisältäviä äänestyksiä.

Tällainen ei esimerkiksi mielestäni kelpaa:
Linje A) Kannatan ehdottomasti kuntaliitosta.
Linje B) Kannatan kuntaliitosta, ja lisäksi yli jäämille kunnan työntekijöille pitää saada irtisanomissuoja viideksi vuodeksi.
Linje C) Kannatan kuntaliitosta, mutta vain välttämättömänä pahana.

Suomessa sentään ollaan kysytty suoraan: A) Kannatan B) Vastustan. Se on sentään hyvä.

[Oami]

Tällainen ei esimerkiksi mielestäni kelpaa:
Linje A) Kannatan ehdottomasti kuntaliitosta.
Linje B) Kannatan kuntaliitosta, ja lisäksi yli jäämille kunnan työntekijöille pitää saada irtisanomissuoja viideksi vuodeksi.
Linje C) Kannatan kuntaliitosta, mutta vain välttämättömänä pahana.

Onko tämmöistä oikeasti jossain? Ristus sentään jos kyllä.

[Oami]

Demokratia kohentuisi jo melko lailla, jos riittävän kannatuksen saavat kansalaisaloitteet olisi pakko viedä kansanäänestykseen ja äänestykset olisivat sitovia.
Ongelma on siinä, että mistä löytyy se mahti ja voima, jolla lakipykälät saataisiin muutetuksi, koska epäilen kansanedustajien (= puolueiden) olevan haluttomia  luovuttamaan vapaaehtoisesti hiventäkään vallastaan.

Äänestäjistä. Ei tarvitse muuta kuin kieltäytyä äänestämässä tulevissa vaaleissa sellaisia puolueita, jotka eivät aja suoraa demokratiaa...

[AstaTTT]

Noh. En lukenut koko ketjua, vaikka kertaalleen olen lukenut sitä pitkälle.

Suora demokratia mahdollistaa sen, että me, Suomen kansalaiset, päätämme itse, miten lakia muutetaan. Siinä se. Kaikki lakimuutokset tulisi alistaa Suomen kansan, meidän päätettäväksemme. Ei se sen kummallisempaa ole.

Me olemme Suomi. Tulisi olla meidän vallassamme päättää - perustuslakimmekin mukaan - mikä on se laki, joka meitä ohjaa.

Suomessa valta kuuluu kansalle. Kuinka pitkään annamme sen olla muualla? Muutos-puolueen tarkoitus on palauttaa valta meille; se valta, joka perustuslakimme mukaankin jo kuuluu meille.

[saint]

...
Suora demokratia mahdollistaa sen, että me, Suomen kansalaiset, päätämme itse, miten lakia muutetaan. Siinä se. Kaikki lakimuutokset tulisi alistaa Suomen kansan, meidän päätettäväksemme.
...

Kyllä, tuo on minunkin toiveeni! 

[Ilkka Partanen]

...
Suora demokratia mahdollistaa sen, että me, Suomen kansalaiset, päätämme itse, miten lakia muutetaan. Siinä se. Kaikki lakimuutokset tulisi alistaa Suomen kansan, meidän päätettäväksemme.
...

Kyllä, tuo on minunkin toiveeni! 

Hmmm...tuo lihavoitu kohta on aika haasteellinen toteuttaa käytännössä. Ymmärrän toki mitä ajat takaa ja kansanäänestyksiä, edes neuvoa-antavia voitaisiin keskeisistä ja pitkäluonteisista muutoksista toki järjestää useamminkin. Sekin olisi jo edistystä. EU:n jäsenyyden lisäämistä Perustuslakiin ei lehdissä juuri käsitelty, ilmeisesti siksi että "ei ihmisiä kiinnosta" joskin olisihan se hyvä ollut saada laajaa asiantuntijakeskustelua (siis vähemmän politisoitunutta) siitä millaisia vaikutuksia tällaisella lisäyksellä on.

[Antti Mielonen]

Joutsenolaisista yli 73 % äänesti Lappeenrantaan liittymistä vastaan (äänestysprosentti 66,4). Joutsenon kaupunginvaltuustossa äänet jakautuivat 26–9 yhdistymistä kannattavien hyväksi ja Lappeenrannassa oltiin yksimielisiä yhdistymisestä.

Joskus voisi setviä, miten muiden neuvoa-antavien äänestysten tulokset ovat toteutuneet.

Kunnalliset kansanäänestykset

[Ilkka Partanen]

Joutsenolaisista yli 73 % äänesti Lappeenrantaan liittymistä vastaan (äänestysprosentti 66,4). Joutsenon kaupunginvaltuustossa äänet jakautuivat 26–9 yhdistymistä kannattavien hyväksi ja Lappeenrannassa oltiin yksimielisiä yhdistymisestä.

Joskus voisi setviä, miten muiden neuvoa-antavien äänestysten tulokset ovat toteutuneet.

Kunnalliset kansanäänestykset

Joo, kun jaksaisi. Ei minulla ainakaan ole NIIN suurta mielenkiintoa tähän asiaan että alkaisin pläräämään kuntien pöytäkirjoja läpi yksi toisensa jälkeen. Tällainen tilastointi toisaalta voisi olla erittäin hyvä kurssityö tai graduaineistoa vaikkapa yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteen opiskelijalle.