Törnqvist: Markan voisi palauttaa kolmessa kuukaudessa

[Mato]

Mielestäni lainat olisi hyvä olla siinä valuutassa, missä palkat maksetaan, varsinkin suomalaisista pankeista otetut lainat. Markan arvo saattaa olla alempi kuin mahdollinen olemassa olevan euron arvo johtuen valuutan pienuudesta, joten uskon, että on etua siitä, että lainat ovat markkoina.

Ulkomaan lainojen kanssa pelataan tietenkin sillä valuutalla, millä ne on otettu, jopa euroina.

Mutta tuohon käteisrahaan... itsekin nostin tänään taas käteista automaatista, mutta kyllä nuo omat ostokseni sujuisivat kortillakin. On vain mukavampi, että saa ostaa pikkuostokset käteisenä. Joten ymmärrän, että käteistä halutaan, mutta onko se välttämätöntä. Mielestäni kaikki käteinen voidaan helpohkosti korvata korteilla tai muulla maksuvälineellä, esim. puhelinsovelluksella.

Mitä pikkuvippeihin tulee kaverille/lapsille, niin sen reaaliaikaisuus on ongelma, mutta ei mahdoton. Valtion kannattaisi perustaa kansalaispankin (jonkun kelan hallinnoima), jossa on kaikilla suomalaisilla tili. Sen kautta voisi hoitaa nuo pikkusiirrot välittömästi. Samalla päästäisiin irti nousevista pankkimaksuista.

Eli kokonaisuutena:
Valtio perustaa kansalaispankin ja jakaa jokaiselle suomen kansalaiselle tilikortin. Tilikortti käy maksuvälineenä, kuten pankkikorttikin. Tilille kehitetään puhelinsovellus, jonka kautta tiliä on helppo hallinnoida, kun olet liikkeellä. Maksuista ei peritä erillistä maksua. (Mutta isoveli valvoo  )

No tottakai edelleen liikepankit toimivat normaalisti, jos ei halua pitää rahaa kansalaispankissa.

Edit:
Täytyy myöntää, että tuollainen kansalaispankki ei onnistu 3 kuukaudessa, joten taitaisi olla nopeampaa painaa niitä seteleitä...

- Mato

[slobovorsk]

Kuten olen kirjoitellut täällä, kannatan Suomen irroittamista euroalueesta mahdollisimman pikaisesti, ja oman valuutan käyttöönottoa. Kertokaa mitä mieltä, olisiko seuraavassa mitään toteuttamiskelpoista.

Toteutustavaksi olen heitellyt pääomapaon estämiseksi ja "rahaolojen vakauden" turvaamiseksi tarvittaessa vaikka kriisilakien käyttöönotolla, jotta siirtymäaika saataisiin mahdollisimman lyhyeksi. Ilmoitettaisiin muutoksesta jonakin viikonloppuna markkinoiden ollessa kiinni ja kenties toteutettaisiin se katkaisemalla tietoliikenne ja matkustaminen ulkomaille muutosten ajaksi. Synnytettäisiin suomalaisten ulkomaisia sopimussuhteita koskeva ikään kuin force majeure -tilanne.

Maan sisällä normipankkitilit ja -velat muutettaisiin tietokoneajolla markkamääräisiksi 1:1. Ainoaksi lailliseksi käteiseksi maksuvälineeksi muutettaisiin välittömästi markka. Ei siis rinnakkaiskäyttöä Suomen rajojen sisäpuolella, jolloin käteistä omaaville tulisi kiire vaihtaa roposensa tai panna ne tililleen suhteella 1:1. Ideana mahdollisimman nopea kotimaassa kierrossa olevien eurojen imurointi pois. Korteilla maksavien normi-ihmisen kauppareissut eivät kenties tästä paljonkaan häiriintyisi, ja pari viikkoa tällaisissa oloissa menee varmaankin vaikka päällään seisten.

Kotimaisen rahan vaihtoa isompi ongelma olisi varmaankin Suomen julkisyhteisöjen ja yritysten ulkomainen velka. Eli mitä velkakirjoissa lukee valuutoista, onko velka maksettava Suomen rahana vai nimenomaan euroina, vai voisiko valuutan vaihtaa Suomessa säädettävän lain avulla markoiksi yksipuolisesti. Velkojat pitäisivät varmaan valuutan vaihdosta herkästi defaulttina. Markka saattaisi tässä eurokriisitilanteessa kuitenkin olla sinänsä aluksi jopa euroa riskittömämpi valuutta velkojankin kannalta, joten velkojat eivät välttämättä vastustaisi jos markan vaihdettavuuteen ei ainakaan pysyvästi puututtaisi.

[Mato]

Jutta Urpilainen toteaa, että markkaan siirtyminen aiheuttaisi jättityöttömyyden:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011121314939997_uu.shtml

Tarinassa ei kerrota, mihin tämä perustuu.

Foorumilla on hyvin asioita seuraavia henkilöitä, joten voisiko joku selventää, mihin Jutan väitös perustuu?

Itse pidän jättityöttömyyden aiheuttajana enemmin vahvaa Euroa kuin vähemmän vahvaa markkaa...

- Mato

[tyhmyri]

Jutta Urpilainen toteaa, että markkaan siirtyminen aiheuttaisi jättityöttömyyden:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011121314939997_uu.shtml
Tarinassa ei kerrota, mihin tämä perustuu.
Foorumilla on hyvin asioita seuraavia henkilöitä, joten voisiko joku selventää, mihin Jutan väitös perustuu?
Itse pidän jättityöttömyyden aiheuttajana enemmin vahvaa Euroa kuin vähemmän vahvaa markkaa...

Eihän tuo mihinkään perustu. Paitsi ehkä Brysselin pitopöydissä vierailevien virkamiesten arvauksiin.

Mutta vakavasti ottaen. Pienen avoimen maan käyttämän valuutan arvon heikentyminen suhteessa toisiin valuuttoihin ei ole tietääkseni koskaan aiheuttanut jättityöttömyyttä siinä maassa jonka valuutan arvo on heikentynyt. Jos on aiheuttanut, niin lukisin niistä mielelläni. Päinvastaisia esimerkkejä löytyy 1930-luvulta, jolloin kultakannassa olevat maat suistuivat samaan kurimukseen kuin PIIGS-maat ja pian mekin.

Luulisin, että tuo kommentti on seurausta siitä, että Urpilainen uskoo mitä asioista täysin pihalla olevat virkamiehet, joilla on oma lehmä tai komission virka ojassa, hänelle sanovat.

[P]

Jutta Urpilainen toteaa, että markkaan siirtyminen aiheuttaisi jättityöttömyyden:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011121314939997_uu.shtml
Tarinassa ei kerrota, mihin tämä perustuu.
Foorumilla on hyvin asioita seuraavia henkilöitä, joten voisiko joku selventää, mihin Jutan väitös perustuu?
Itse pidän jättityöttömyyden aiheuttajana enemmin vahvaa Euroa kuin vähemmän vahvaa markkaa...

Eihän tuo mihinkään perustu. Paitsi ehkä Brysselin pitopöydissä vierailevien virkamiesten arvauksiin.

Mutta vakavasti ottaen. Pienen avoimen maan käyttämän valuutan arvon heikentyminen suhteessa toisiin valuuttoihin ei ole tietääkseni koskaan aiheuttanut jättityöttömyyttä siinä maassa jonka valuutan arvo on heikentynyt. Jos on aiheuttanut, niin lukisin niistä mielelläni. Päinvastaisia esimerkkejä löytyy 1930-luvulta, jolloin kultakannassa olevat maat suistuivat samaan kurimukseen kuin PIIGS-maat ja pian mekin.

Luulisin, että tuo kommentti on seurausta siitä, että Urpilainen uskoo mitä asioista täysin pihalla olevat virkamiehet, joilla on oma lehmä tai komission virka ojassa, hänelle sanovat.

Jep. Täysin hatusta vedettyä pelotelua. Miten ihmeessä valuuttamuutos voi maksaa Suomen kokoiselle maalle " satoja miljardeja", kuten se kokoomuksen nainen pelotteli UBS:n "tutkimuksella".

Samoin tosiaan tuo arvio "jättityöttömyydestä" on suoraan stetsonista. Voi olla, että nykyinen tapa "hoitaa" eurokriisiä johtaa talouden stagnaatioon ja kilometritehtaalle päätyy tosiaan paljon porukkaa.

Soini on oikeassa, että näitä asioita pitäsi selvittää juurtajaksaen, jotta saadaan jonkinlainen haju todellisista vaihtoehdoista. Pelkkä kauhukuvien kiskominen stesonista ei enää nykymaailmassa riitä.

[Ari-Lee]

No eikun tulee se työvoimapula. 

[slobovorsk]

Hallitus ei noissa "jättityöttömyys ja sadat miljardit"-puheissaan täsmennä esimerkiksi sitä, joutuisiko Suomi eroamaan koko EU:sta samalla kun irrottautuu eurosta. Pysyvä EU:n tullimuurin ulkopuolelle joutuminen kieltämättä sattuisi lujaa ja pitkään - siinä puhuttaisiin varmasti kymmenien tai satojen miljardien menetyksistä. Eurosta eroamisestahan ei ollut sääntöjä, ja siksi näiden oletetaan kulkevan käsi kädessä koko unionista eroamisen kanssa. Voihan olla, että ETA-sopimukseen paluu ei menisi EU:ssa läpi, eli euromaat eivät sellaista luopiona pitämänsä Suomen kanssa enää tekisi. Siinä ei sitten auttaisi kuin hakea Venäjän vetämän Euraasia-unionin jäsenyyttä. Lisäksi katettaviksi voisivat kaikesta huolimatta jäädä nämä tähänastiset takausvastuut sun muut EVVVK-rahastoissa ja EKP:ssä (Euroopan keskuspankki vai mikä Euroopan Kommunistinen Puolue se nyt oli).

Jos kuitenkin Kreikka joutuisi eroamaan eurosta, nähtäisiin sekin, tulisiko EU:ssa luoduksi sellaiset säännöt, että maan ei tarvitsisi erota koko unionista eikä sen tarvitsisi liittyä muiden Balkanin kansojen viiteryhmään. Siksi en ihmettelisi, vaikka Suomen hallitus pelaisikin aikaa ja odottaisi sellaista hetkeä, jona Suomen lähtö ei pistäisi silmään. Odotetaan tyyliin koko himmelin hajoamista, tai sitä kun avataan ovi Kreikan heittämiseksi pihalle. Ensin mainitussa tilanteessa voisivat kriisilait jo alkaa soveltua.

On varmaan myös mahdollista, että valtion ja suomalaisten firmojen ulkomailta euroina ottamat velat jäisivät euroiksi samoin kuin muiden valuuttojen määräiset, jotka pysyisivät samoina, ja uuden markan kurssi valuuttakoria vastaan heikkenisi jonkin verran. Kurssi myös vaihtelisi enemmän, varsinkin jos markan annetaan kellua ja markan korko pidetään kohtuutasolla. Kyllähän tästäkin voisi joitakin miljardeja takkiin tulla pitemmän päälle. Aluksi uusi markka olisi luullakseni kuitenkin vahvempi kuin euro.

Joskus tosiaan ihmetyttää, että millä hallitustamme kiristetään?Voihan se olla, että Saksa ja Ranska kiristäisivät edellämainittujen kaltaisilla asioilla jos eivät suoraan uhkaile Ranskan ydinaseilla tai kauko-ohjattavan pommin asentamisella Olkiluoto 3:een.  Uudella Molotov-Ribbentrop-sopimuksellako?

[Octavius]

Onko Sveitsi EU:n tullimuurien ulkopuolella? Entä Norja? Miten on tuon Ruotsin tai Tanskan kanssa. Entä Latvia?

Miten Puola?

Idiootin horinaa nuo Jutan jutut. Ikävä kyllä joku elämää suurempi ääliö voi sen uskoakin.

[slobovorsk]

Periaattessa samaa mieltä tuosta. Näillä mailla ei ole nyt ongelmaa olla euron tai koko EU:n ulkopuolella.

Edellisen viestini ajatukset perustuivat tämänkaltaiseen spekulointiin - mahtaako olla mieltä, kertokaa muut.

Ongelmia voi  siis syntyä nykyisten EU-sopimusten rakenteista. Eroamisen hankalat seuraukset voisivat tulla siitä, että tällä hetkellä ytimissä oleva Suomi joutuisi kenties irtisanomaan koko EU-liittymissopimuksen ja sen jälkeiset EU-sopimukset eurosta irti päästäkseen. Käsittääkseni Suomen aiempi tullivapauden tuonut ETA-sopimuskaan ei olisi automaattisesti voimassa - EU-liittymissopimushan korvasi sen (ainakin käytännössä). Jos ETA-sopimuskaan ei olisi voimassa, valtaosa Suomen viennistä jäisi EU:n tullimuurin taakse (en tiedä kuinka korkean). Enää ei jäisi paljon muuta kuin WTO-jäsenyys...

Jos vientikauppaa sääntelevä sopimustilanne olisi yllämainitun kaltainen, ja jos Suomi vielä erotessaan aiheuttaisi koko euro-velka-vakuus-himmelin hajoamisen (muka aiheuttaisi, vaikka olisi syyllisistä pienin), ja kun muistetaan EU:ssa vaadittavat yksimieliset päätökset esim. uuden jäsenen liittymisessä (jokaisella jäsenellä veto-oikeus) ja vastaavissa EU:n ulkosopimuksissa, niin millä todennäköisyydellä ainakaan euromaat suostuisvat enää moisessa tilanteessa tekemään minkäänlaista kauppasopimusta Suomen kanssa? Ehdot olisivat varmaan vähintäänkin heikommat, jos sopimukset saataisiinkin neuvoteltua uudelleen.

[ikuturso]

Jutta Urpilainen toteaa, että markkaan siirtyminen aiheuttaisi jättityöttömyyden:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011121314939997_uu.shtml

Tarinassa ei kerrota, mihin tämä perustuu.

Foorumilla on hyvin asioita seuraavia henkilöitä, joten voisiko joku selventää, mihin Jutan väitös perustuu?

Itse pidän jättityöttömyyden aiheuttajana enemmin vahvaa Euroa kuin vähemmän vahvaa markkaa...

- Mato

Satuin juuri hetki sitten lukemaan tämän eduskunnan täysistunnon keskustelupöytäkirjasta:

Edustaja Kiviniemi kysyi varautumissuunnitelmista. Olen jo useamman kerran aikaisemmin hänelle sen todennut, että varautumissuunnitelmia totta kai tehdään. Se on hallituksen tehtävä. Me emme voi laiminlyödä omia tehtäviämme, ja sen takia meillä varautumissuunnitelmia on tehty hyvin erilaisiin skenaarioihin, erilaisiin tulevaisuusnäkymiin. Sen takia pystyin myöskin edustaja Soinille vastaamaan, mitä se tarkoittaisi, jos euroalue hajoaisi ja Suomi irtaantuisi eurosta. Se näkymä on karu, se on pelottava, ja sen takia hallitus ei tuota skenaariota halua toteuttaa, vaan me haluamme tehdä työtä euron puolustamiseksi ja tehdä työtä sen eteen, että Suomi jatkossakin säilyy euron jäsenenä. Tässä kulkee perussuomalaisten ja hallituksen välinen ero, koska perussuomalaiset lähtevät siitä, että euro pitää hajottaa ja Suomen pitää irtautua eurosta, ja tämä ei ole hallituksen linja.

On tehty selvityksiä. Johan sen Soinille sanoin.

Kahlasin taaksepäin, mitä Soinille oli sanottu

Perussuomalaiset ajavat sitä, että Suomen pitäisi irtautua eurosta, ja ilmeisesti teidän toivomuksenne on se, että koko euroalue hajoaisi, ei pelkästään Suomi irtautuisi, vaan tämä valuutta käytännössä loppuisi.
Hallitus lähtee siitä, että me haluamme puolustaa euroa. Me uskomme, että euro on hyväksi suomalaisille ja eurooppalaisille, ja me haluamme tehdä töitä sen eteen, että euro jatkossakin säilyy vahvana valuuttana. Miksi näin? Me olemme tehneet myöskin tutkimuksia ja arviointeja. Markan käyttöönotto ja euroalueen hajoaminen tarkoittaisi kovempaa työttömyyttä Suomessa kuin 1990-luvun laman aikana koettiin. (Susanna Huovinen: Tätäkö haluatte?) Se tarkoittaisi pysyvää kansantuotteen pitkäaikaista romahtamista.

On tehty tutkimuksia.

Asia selvä.

-i-

[Teme]

Paskat... oikeasti ole tutkittu mitään, on vain uskottu. Todellisuudessa Urpilaisen väittämä ei perustu yhtään mihinkään, jos mutua ei lasketa. Vahva valuutta pääkilpailijamaihin on aina ongelma kun kansainvälisestä kaupasta puhutaan. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko käytössä Euro, Markka vai jokin muu valuutta.

Todellisuudessa ne tärkeimmät kilpailijamaat kuitenkin olisivat Saksa ja Ruotsi. Mikäli Euro hajoaisi Suomen markka (tai mikä se sitten olisikin) tuskin nousisi oleellisesti noita vahvemmaksi, taloudellisessa dynamiikassa ei sellaisia kertaluokkaeroja yksinkertaisesti ole. Toinen asia on se, että pääasialliset vientimaat ovat kohtuullisessa kuosissa taloudellisesti ja näköpiirissä ei täten ole mitään sellaista taloudellista tekijää, joka pudottaisi pohjan vientiteollisuudelta, siis sellaista joka ei voisi toteutua joka tapauksessa riippumatta valuutasta. Todennäköisyys ns. luottolamaan on itsepintaisella Eurosta kiinnipitämisessä (meillä ja muualla) itse asiassa suurempi valuuttaunioinin aikana kun sen kokonaan tai osittaisen hajoamisen skenaariossa. Näin koska valtioden lainansaanti hankaloituu, vaikka kyseisen valtion omassa taloudessa sinänsä olisikaan mitään vikaa eikä se näin ollen pysty tekemän niitä korjausliikkeitä joita sen pitäisi.

[normi]

Paskat... oikeasti ole tutkittu mitään, on vain uskottu. Todellisuudessa Urpilaisen väittämä ei perustu yhtään mihinkään, jos mutua ei lasketa.

demarit harjoittavat halpahintaista pelottelua jolla ei ole mitään todellisuuspohjaa.

[perunanena]

demarit harjoittavat halpahintaista pelottelua jolla ei ole mitään todellisuuspohjaa.

Hallitusyhteistyö kokoomuksen kanssa on demareille tärkeämpi asia kuin omat periaatteet tai vaalilupaukset.  Omia kannattajia pitää pehmentää sille, että demarit lähtevät kokoomuksen kelkassa pelastamaan euroa suomalaisten veronmaksajien rahoilla ja antavat suomalaisten verorahojen käyttöoikeuden pois suomalaisilta.

[Octavius]

Välikysymyskeskustelussa etenkin SDP:n kansanedustajat viittasivat useaan otteeseen UBS-pankin tekemään "analyysiin" mahdollisesta eurosta eroamisen vaikutuksista. Jo pikavilkaisulla on selvää, ettei analyysiä ollut kukaan lukenut puhumattakaan siitä, että olisi asiasta ymmärtänyt yhtään mitään.

Lainaus Kauppalehden keskustelusta (nimim. MikaKotikoski):

Seuraavassa omia kommenttejani sekä lopussa näkemykseni yhteenveto

Analyysi käsittelee sivulta 11 alkaen sitä skenaariota jossa ns. vahva valtio päättää erota eurosta

Ensimmäinen tarkastelun aihe on kotimaisen, uuteen valuuttaan (NCC) perustuvan velan määrän hallinta. Julkisen sektorin toimintaan liittyen pankki ei pidä tätä ongelmana.
Yksityisen sektorin yritysten euromääräisiä velkoja kotimaisille pankeille analyysi pitää ongelmana. Herää kysymys, miksi? Eri valuuttoihin perustuva positio voidaan käytännössä lukita valuuttajohdannaisilla siten, että position nimelliset riskit eivät muutu vaikka kurssieroja uuteen perusvaluuttaan siirtymisen jälkeen synyisikin. Tämäkään ei siis ole nähdäkseni ongelma.

Seuraavaksi tarkastellaan kotimaisen pankkisektorin romahdusriskiä. Ongelmaa ei pankin analyysin mukaan ole varsinkaan talletuspakoon liittyen. He esittävät jopa päinvastoin talletusten hakeutumista tällaiseen turvasatamaan.

Ongelmana UBS näkee pankkien taseisiin kohdistuvat nimellisarvojen leikkaukset joiksi analyysissa esitetään 40% - 50%. Tätä leikkaustarvetta ei kuitenkaan perustella ehdottomana ja itse ajattelenkin, ettei sellainen ole tarpeen jos pankkisektorin taseet ovat kunnossa. Arvonalennuksia on luonnollisesti tehtävä niiltä osin kuin pankkisektorilla on kriisipankkeja. Niitä ei kuitenkaan Suomessa pitäisi olla. Ei ainakaan yleiseurooppalaisessa mittakaavassa.

Kolmantena analyysin aiheena on seuraukset EUsta eroamiseen liittyen. Tässäkään skenaariossa ei pankin mukaan ole suoria taloudellisia riskejä. Lähinnä kyseeseen tulevat poliittiset ongelmat jotka hieman vaikeuttavat hallintotyöskentelyä. Taloudelliset riskit saati menetykset eivät siis näytä muodostuvan ainakaan isoksi ongelmaksi.

Neljäs kohta analysoi kauppaa, tulleja ja mahdollista protektionismia. Tähän näyttäisi liittyvän analyysin konkreettisin kansantaloudellinen uhka. Pankki esittää, että käytännössä koko vientitulojen osuus EUn alueelta olisi alaskirjattava. Näkemys on äärimmäinen. Hyvin rajuna pessimistisen skenaarion mukaisena leikkauksena voitanee pitää alaskirjaamista 50%lla. Suomen euroalueen maiden viennin osuus on tänä vuonna noin 30% kokonaisviennistä (koko EUn alueen osuus on noin 60%, mutta suurin riski liittyy luonnollisesti varsinaiseen euroalueeseen). Noin 1500 miljoonaa euroa. Näin ollen olisi perusteltua olettaa pessimistisessä skenaariossa, että kokonaisvienti romahtaisi noin 750 miljoonaa eurolla eli 15%. Lähde: http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/grafiikkaa/index.jsp

Valuutan heikkenemistä ei tässä kohdin nähdä minkäänlaisena ongelmana. Päinvastoin valuutan vahvistumista pidetään todennäköisempänä. Tätäkin keskuspankki voi lisäksi ohjailla aktiivisella interventiopolitiikalla tasapainottaen. Täsmäälleen niinkuin Japanissa toimitaan nykyhetkellä viennin tukemiseksi kohtuudella.

Viides ja viimeinen kohta analysoi väestön mahdollista rauhattomuutta. Lähinnä työttömyyden mahdollisen lisääntymisen myötä. Työttömyyden lisääntymisen UBS katsoo liittyvän nimenomaan vientialojen työttömyyden lisääntymiseen. Tämä on ymmärrettävää ja suhteessa edellä esitettyyn Euroalueen viennin oletettuun romahdukseen. 2006 viennin osuus BKTsta oli 36,6%. Näin ollen euroalueen työllisyysvaikutuksen piiriin voidaan karkeasti laskea kuuluvan noin 10,98% (36,6%*30%) työvoimasta. Uskoakseni tällainen suora lineaarinen vertaus on sekin rajunpuoleinen, mutta siis olettamani tässä. Jos viennin tyrehtymisen 50% vaikutus kohdistuu suoraan työllisyyteen sen vaikutus on näin laskien noin 6% työllisyysastetta nimellisesti heikentävä. Vaikutus on siis hyvinkin laman aiheuttamaa luokkaa muttei missään nimessä täysin katastrofaalinen.

Oma johtopäätökseni
Se, että useat Kokoomuksen kansanedustajat esittivät 13.12.11 järjestetyssä välikysymyskeskustelussa tähän analyysiin vedoten Suomelle koituvan jopa satojen miljardien tappiot on todella vastuutonta ja populistista pelottelupolitiikka vailla totuuden häivää.

Lisäksi hallitukselle annetun luottamuslauseen myötä voin vain todeta: On häpeällistä, että hallitusvastuussa olevat poliitikkomme haluavat edustaa tällaista ilmeistä taitamattomuutta sekä suoranaista valheellisuutta.

[normi]

Välikysymyskeskustelussa etenkin SDP:n kansanedustajat viittasivat useaan otteeseen UBS-pankin tekemään "analyysiin" mahdollisesta eurosta eroamisen vaikutuksista. Jo pikavilkaisulla on selvää, ettei analyysiä ollut kukaan lukenut puhumattakaan siitä, että olisi asiasta ymmärtänyt yhtään mitään.

Lainaus Kauppalehden keskustelusta (nimim. MikaKotikoski):

Seuraavassa omia kommenttejani sekä lopussa näkemykseni yhteenveto

Analyysi käsittelee sivulta 11 alkaen sitä skenaariota jossa ns. vahva valtio päättää erota eurosta

Ensimmäinen tarkastelun aihe on kotimaisen, uuteen valuuttaan (NCC) perustuvan velan määrän hallinta. Julkisen sektorin toimintaan liittyen pankki ei pidä tätä ongelmana.
Yksityisen sektorin yritysten euromääräisiä velkoja kotimaisille pankeille analyysi pitää ongelmana. Herää kysymys, miksi? Eri valuuttoihin perustuva positio voidaan käytännössä lukita valuuttajohdannaisilla siten, että position nimelliset riskit eivät muutu vaikka kurssieroja uuteen perusvaluuttaan siirtymisen jälkeen synyisikin. Tämäkään ei siis ole nähdäkseni ongelma.

Seuraavaksi tarkastellaan kotimaisen pankkisektorin romahdusriskiä. Ongelmaa ei pankin analyysin mukaan ole varsinkaan talletuspakoon liittyen. He esittävät jopa päinvastoin talletusten hakeutumista tällaiseen turvasatamaan.

Ongelmana UBS näkee pankkien taseisiin kohdistuvat nimellisarvojen leikkaukset joiksi analyysissa esitetään 40% - 50%. Tätä leikkaustarvetta ei kuitenkaan perustella ehdottomana ja itse ajattelenkin, ettei sellainen ole tarpeen jos pankkisektorin taseet ovat kunnossa. Arvonalennuksia on luonnollisesti tehtävä niiltä osin kuin pankkisektorilla on kriisipankkeja. Niitä ei kuitenkaan Suomessa pitäisi olla. Ei ainakaan yleiseurooppalaisessa mittakaavassa.

Kolmantena analyysin aiheena on seuraukset EUsta eroamiseen liittyen. Tässäkään skenaariossa ei pankin mukaan ole suoria taloudellisia riskejä. Lähinnä kyseeseen tulevat poliittiset ongelmat jotka hieman vaikeuttavat hallintotyöskentelyä. Taloudelliset riskit saati menetykset eivät siis näytä muodostuvan ainakaan isoksi ongelmaksi.

Neljäs kohta analysoi kauppaa, tulleja ja mahdollista protektionismia. Tähän näyttäisi liittyvän analyysin konkreettisin kansantaloudellinen uhka. Pankki esittää, että käytännössä koko vientitulojen osuus EUn alueelta olisi alaskirjattava. Näkemys on äärimmäinen. Hyvin rajuna pessimistisen skenaarion mukaisena leikkauksena voitanee pitää alaskirjaamista 50%lla. Suomen euroalueen maiden viennin osuus on tänä vuonna noin 30% kokonaisviennistä (koko EUn alueen osuus on noin 60%, mutta suurin riski liittyy luonnollisesti varsinaiseen euroalueeseen). Noin 1500 miljoonaa euroa. Näin ollen olisi perusteltua olettaa pessimistisessä skenaariossa, että kokonaisvienti romahtaisi noin 750 miljoonaa eurolla eli 15%. Lähde: http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/grafiikkaa/index.jsp

Valuutan heikkenemistä ei tässä kohdin nähdä minkäänlaisena ongelmana. Päinvastoin valuutan vahvistumista pidetään todennäköisempänä. Tätäkin keskuspankki voi lisäksi ohjailla aktiivisella interventiopolitiikalla tasapainottaen. Täsmäälleen niinkuin Japanissa toimitaan nykyhetkellä viennin tukemiseksi kohtuudella.

Viides ja viimeinen kohta analysoi väestön mahdollista rauhattomuutta. Lähinnä työttömyyden mahdollisen lisääntymisen myötä. Työttömyyden lisääntymisen UBS katsoo liittyvän nimenomaan vientialojen työttömyyden lisääntymiseen. Tämä on ymmärrettävää ja suhteessa edellä esitettyyn Euroalueen viennin oletettuun romahdukseen. 2006 viennin osuus BKTsta oli 36,6%. Näin ollen euroalueen työllisyysvaikutuksen piiriin voidaan karkeasti laskea kuuluvan noin 10,98% (36,6%*30%) työvoimasta. Uskoakseni tällainen suora lineaarinen vertaus on sekin rajunpuoleinen, mutta siis olettamani tässä. Jos viennin tyrehtymisen 50% vaikutus kohdistuu suoraan työllisyyteen sen vaikutus on näin laskien noin 6% työllisyysastetta nimellisesti heikentävä. Vaikutus on siis hyvinkin laman aiheuttamaa luokkaa muttei missään nimessä täysin katastrofaalinen.

Oma johtopäätökseni
Se, että useat Kokoomuksen kansanedustajat esittivät 13.12.11 järjestetyssä välikysymyskeskustelussa tähän analyysiin vedoten Suomelle koituvan jopa satojen miljardien tappiot on todella vastuutonta ja populistista pelottelupolitiikka vailla totuuden häivää.

Lisäksi hallitukselle annetun luottamuslauseen myötä voin vain todeta: On häpeällistä, että hallitusvastuussa olevat poliitikkomme haluavat edustaa tällaista ilmeistä taitamattomuutta sekä suoranaista valheellisuutta.

Todella vastuutonta näiltä "vastuullisilta".

[slobovorsk]

Hyvä kun toitte yhden analyysin tännekin. Olihan tuosta UBSista ollut täälläkin puhetta, lukeakin olisi voinut ... näyttää olevan vähän samansuuntaista ideaa kuin tuli ilman lukuja heiteltyä, lähinnä tuosta neloskohdasta.

Koko EU-alueen kaupan tyrehtyminen olisi kieltämättä hyvin raju oletus. Koko euroalueen viennin ottaminen huomioon olisi perusteltua ehkä tilantessa, jossa Suomen EU- ja ETA-sopimukset jouduttaisiin irtisanomaan ja tekemään uudelleen. Silloin yksikin euroalueen maa pystyisi vetollaan estämään Suomen kauppasopimukset koko EU:n alueella ja Suomi voisi tosiaan jäädä koko EU:n tullimuurin ulkopuolelle. WTO:n jäsenenä meillä olisi siinäkin tilanteessa kuitenkin joitain oikeuksia, eli vientimme EU:hun jäisi mahdolliseksi vähintään samoilla ehdoilla kuin muilla EU:n ulkopuolisilla mailla. Sadan prosentin pudotukseen koko EU-viennissä tai edes euroalueella ei jouduttaisi tässäkään tapauksessa, vaikka pudotus raju olisikin.

Yritetään arvioida tilannetta näillä luvuilla, mitä MikaKotikoski oli laittanut. Hän näytti puhuvan (1500 miljoonaa euroa) kuukausitason vientiluvuista. Suomen BKT oli muistaakseni näinä aikoina noin 180 miljardia euroa v u o d e s s a. Siitä kaikkien vientitulojen osuus olisi 36,6% eli about 66 miljardia v u o d e s s a.  Jos vienti koko EU:hun olisi 60% koko viennistä, se olisi siten noin 40 miljardia euroa vuodessa ja vienti euroaluelle näin 20 miljardia vuodessa, joten romahdus tuntuisi tämäntapaisessa ääritilanteessa Suomessa todella rajusti, vaikkei se täydellinen olisikaan.

Sitäkin on vaikea arvioida, olisiko tämäntapainen romahdus miten pysyvä. Sadan miljardin vientitulojen menetykset kertyisivät lievemmissäkin kuin kuvatussa ääritilanteessa muutamassa vuodessa.

Viennin romahtamisesta johtuvan välittömän työvoimantarpeen romahduksen lisäksi pitäisi ottaa kerrannaisvaikutuksetkin huomioon, eli se, että yksi vientiteollisuuden työntekijä "elättää" muiden alojen työntekijöitä jollain kertoimella (raksan osalta puhuttiin takavuosina kertoimesta 2, olisiko viennissä vielä samansuuntainen). Mahtoiko olla mukana noissa luvuissa.

Minusta näyttää siltä, ettei Suomen kannata irrottautua euroalueesta yksin, jos vaarana on EU- tai edes euroalueen viennin tyrehtyminen osittainkin edellä kuvatulla tavalla. Miten todennäköistä moinen sopimustilanne ja romahdus olisi, sitä yritin kysellä viisaammilta.

Sooloirrottautumisen sijasta spekuloitsin, että jos euroalueella luodaan neutraalit irrottautumissäännöt Kreikan potkimiseksi pihalle, Suomi voisi yrittää hyödyntää niitä samalla ovenavauksella. Tai sitten Suomen edustajien pitäisi olla EVVVK-rahasto-sun-muissa neuvotteluissa aina niin tiukkana, että euroalue halvaantuisi ja hajoaisi omaan mahdottomuuteensa, kuitenkin niin, että koko EU etuineen pysyisi kasassa ja Suomi sen jäsenenä.

[Kimmo Pirkkala]

On minusta aika mahdoton ajatus, että mitään kauppasotaa saataisiin yhtä pikkumaata vastaan aikaiseksi. Sellaiset onnistuvat korkeintaan jotain Syyrian tai Libanonin kaltaista terroristimaata vastaan. Mitä sillä pyrittäisiin voittamaan? Kärsisihän siitä monet euromaatkin, joilta mm. tyssäisi autoteollisuuden ja monen muun alan vienti Suomeen ja kiinalaiset saisivat lisää jalansijaa täällä.

Johonkinhan sellaisella kiukuttelulla pyrittäisiin? Mihin? Ei se ketään hyödyttäisi. Merkozy ja kumppanit näyttäisivät vähän aikaa hapanta naamaa ja vuoden päästä elämä jatkuisi niin kuin ennenkin, vain niin että Suomi ei olisi enää eurossa.

Tuo yllämainittu tietysti sillä edellytyksellä, että Suomi eroaisi eurosta yksin. Tätä pidän äärimmäisen epätodennäköisempänä. Pitäisin lähes varmana, että ensimmäisestä lähtijästä käynnistyy euroalueen hajoittava dominoefekti ja muitakin tulee perässä.

[slobovorsk]

Totta, Angie ja Sarkooma kiukuttelisivat sen aikaa kuin vielä ovat vallassa (ei välttämättä yli seuraavien vaaliensa, jotka ovat aika pian). Seuraajistaan tiedä sitten ...

Ja vaikka omat markkinamme ovat isoille pelaajille mitättömät, maamme tuskin pysyisi kauankaan kauppapoliittisesti täysin eristyksissä EU:sta, vaikka mikä tahansa EU-maa voisikin halutessaan tehdä Suomelle kiusaa uusissa neuvotteluissa. Kenties Suomen ei kuitenkaan haluttaisi suuntautuvan esim. itäänpäin.

Dominoefektiin Suomen olisi minustakin jopa pyrittävä tässä tilanteessa, ehkä kuitenkin vähän tutkan katveessa. Minusta Suomen pitäisi olla mukana aiheuttamassa  fissioreaktio EU:n ytimessä.