Maavoimien taistelutapa muuttuu

[Jukka Wallin]

Jos ryhmä koostuu kolmesta kolmen miehen partiosta, joista kahdella on kevyt kk ja yhdellä tarkkuuskivääri (Barret tms.) ja lopuilla rynkyt niin siinä on kasassa täsmälleen sellainen porukka, joka voi  käydä ensin pistämässä sopivan tienvarsiräjähteen paikalleen ja vastapuolen ajettua siihen avata tulen kolmesta suunnasta aika pitkältäkin matkalta.

Jos tuliasemat on mietitty hyvin niin niistä voidaan estää ja haitata jäljelle jääneiden miinoitteiden purkamista jonkin aikaa ja/tai ohjata esim. kranaatinheitintulta kivasti perille.

Kaiketi näin. Tarkkuuskiväärin suhteen pysyisin kuitenkin kotimaisessa alan huipputuotteessa, eli Sako TRG-42.
338 Lapua Magnum on ainakin henkilömaaleihin riittävä kaliiperi tyypillisissä Suomen olosuhteissa (=ampumamatkoissa) eli hiukan reiluun kilometriin asti. Se on myös selkeästi mobiilimpi kuin .50 cal vehkeet.


Ja koko kuviossa oleellisinta lienee se mitä on jo sivuttukin, eli tahto. Mitkään taistelutavat tai välineet eivät auta, jos niiden käyttäjät eivät ole motivoituneita. Pakko tai niskaan osoittava politrukin nagani kun ei todellakaan todellisuudessa tarpeeksi motivoi. Miten siis huolehditaan siitä, että ne perunanenät, jotka tosipaikassa esim. niiden tarkkuuskiväärien kiikarien takana vihollista tähtäävät, ovat halukkaita puolustamaan tätä maata, sen valtaapitäviä ja sen yhteiskuntajärjestystä - ts. katsovat ne tarvittaessa henkensä antamisen väärtiksi?

Tässäpä siis vuodelle 2012 tuhannen taalan kysymys vaikkapa puolustusministerillemme Stefan Wallinille, joka ainakaan esim. tasa-arvoministerinä ei tehnyt muuta kuin makasi rähmällään radikaalifeministien edessä - sen lisäksi tietysti, että tituleerasi itseäänkin sellaiseksi.

Huvittavaa Tuo sinun kirjoitamasi kuvaus TAHDOSTA, todellisuudessa kun tarpeeksi monta kaveria ammutaan silmien edessä niin loput juoksevat(myöskin juoksi) vihollistulta päin, sen Stalin osoitti niin Venäjän sisällisodan aikana, kuin myös myöhemmin toisessa maailmansodassa. Mikään ei sen motivoituneempaa kuin niskalauksen pelko, omien antamana..

[Mika]

On naurettavaa pohtia taistelutavan merkitystä, kun totuus on se, ettei Suomen armeija nykytilassaan ole enää vakavasti otettava pelote kenellekään.

[Kokoliha]

Huvittavaa Tuo sinun kirjoitamasi kuvaus TAHDOSTA, todellisuudessa kun tarpeeksi monta kaveria ammutaan silmien edessä niin loput juoksevat(myöskin juoksi) vihollistulta päin, sen Stalin osoitti niin Venäjän sisällisodan aikana, kuin myös myöhemmin toisessa maailmansodassa. Mikään ei sen motivoituneempaa kuin niskalauksen pelko, omien antamana..

No hemmetti, laitapa Puheloisen Arille sähköpostia, että tulevaan doktriiniin tarvitaan lisäys, jotta saadaan tulevat partiot juoksemaan vihollistulta päin.  Jokaiseen tulevaan kolmen miehen partioon tarvitaan lisäksi politrukki, jolla on aseistuksena megafoni ja nagani. Vai riittäisikö yksi per joukkue? Tiedä vaikka niillä niskaan naganilla osoittavilla politrukeilla voitaisiin korvata maamiinat?

[siviilitarkkailija]

Muistini mukaan Iosif Stalinia voidaan kiittää monen hirviömäisyyden keksimisestä, mutta ns oman tulen omia joukkoja vastaa venäjän sisällissodassa keksi Lev Trotski. Vallankumousjoukkojen piti vallata muuan silta, jota valkoinen osapuoli puolusti. Epäonnistuneisiin rynnäkköhyökkäyksiin tuskastuneena hra Trotski sai nerokkaan ajatuksen siirtää hyökkäystä aiemmin (sivusta) tukeneet konekiväärit suoraan hyökkäävien joukkojen taakse. Sekä ohjeen ampua aiemmin rutiininomaisesti liian kovaa vastusta pakenevat hyökkääjät. Tämä muutti sisällissodan aikaisempaa luonnetta merkittävästi. Aiemmin joukot, törmätessään, jäivät mielellään paikalleen ja liian kovan vastuksen mielestään kohdattuaan, vetäytyivät. Hra Trotskin konekiväärijärjestelmän ansiosta punakaartin hyökkäyksiin saatiin todellista tahtoa ja voimaa, mikä toistettiin 2 maailmansodassa.

Koska järjestelmä oli erittäin julma ja raaka, mutta tehokas, kommunistit eivät luonnollisesti halunneet keskustella asiasta asiana vaan mm vähemmistökansojen murhauttamiseen suunniteltu taistelujärjestelmän nerokkuus peitettiin imperialisti- ja porvarisyyttelyryöppyjen alle.


On odotettavissa että vihervasemmistolaiset euroopassa keksivät jonain päivänä yhtä hienon ihmistentapattamisjärjestelmän taistellessaan vaikkapa luonnon monimuotoisuuden puolesta. Sillä aikanaan kun Hra Trotski loi nerokkaan omien tulittamisjärjestelmänsä, tätä puolustettiin köyhölistön taisteluna sortajia ja nälkää vastaan. Eli teollisessa ihmistentappamisjärjestelmässä omien sotilaiden ohjailu kohtiammutuilla konekiväärinluodeilla on kuitenkin pieni tai pienehkö tappamistapahtuma. Eräänlainen sivujuoni...

[Jukka Wallin]

Muistini mukaan Iosif Stalinia voidaan kiittää monen hirviömäisyyden keksimisestä, mutta ns oman tulen omia joukkoja vastaa venäjän sisällissodassa keksi Lev Trotski. Vallankumousjoukkojen piti vallata muuan silta, jota valkoinen osapuoli puolusti. Epäonnistuneisiin rynnäkköhyökkäyksiin tuskastuneena hra Trotski sai nerokkaan ajatuksen siirtää hyökkäystä aiemmin (sivusta) tukeneet konekiväärit suoraan hyökkäävien joukkojen taakse. Sekä ohjeen ampua aiemmin rutiininomaisesti liian kovaa vastusta pakenevat hyökkääjät. Tämä muutti sisällissodan aikaisempaa luonnetta merkittävästi. Aiemmin joukot, törmätessään, jäivät mielellään paikalleen ja liian kovan vastuksen mielestään kohdattuaan, vetäytyivät. Hra Trotskin konekiväärijärjestelmän ansiosta punakaartin hyökkäyksiin saatiin todellista tahtoa ja voimaa, mikä toistettiin 2 maailmansodassa.

Koska järjestelmä oli erittäin julma ja raaka, mutta tehokas, kommunistit eivät luonnollisesti halunneet keskustella asiasta asiana vaan mm vähemmistökansojen murhauttamiseen suunniteltu taistelujärjestelmän nerokkuus peitettiin imperialisti- ja porvarisyyttelyryöppyjen alle.


On odotettavissa että vihervasemmistolaiset euroopassa keksivät jonain päivänä yhtä hienon ihmistentapattamisjärjestelmän taistellessaan vaikkapa luonnon monimuotoisuuden puolesta. Sillä aikanaan kun Hra Trotski loi nerokkaan omien tulittamisjärjestelmänsä, tätä puolustettiin köyhölistön taisteluna sortajia ja nälkää vastaan. Eli teollisessa ihmistentappamisjärjestelmässä omien sotilaiden ohjailu kohtiammutuilla konekiväärinluodeilla on kuitenkin pieni tai pienehkö tappamistapahtuma. Eräänlainen sivujuoni...

Jos saisin lähteen tuolle Minä olen ollut siinä uskossa että Josif käytti ensimmäisenä sitä keinoa http://fi.wikipedia.org/wiki/Josif_Stalin#Ensimm.C3.A4iset_teht.C3.A4v.C3.A4t

[siviilitarkkailija]

Valitettavasti en  pysty kykenemään kyseistä filmilöydöstä ja sarjaa sekä kirjallisuutta tähän linkkaamaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lev_Trotski kertonee kuitenkin olennaisen siitä että venäjän sisällissodan vuosina 1918-1921 Trotski oli käytännöllisesti katsottuna Venäjän johtaja ja puna-armeijan rakentaja ja sotaakäyvän maan(osapuolen) puolustusministeri.

http://www.historylearningsite.co.uk/leon_trotsky.htm

Kertonee enklanninkielisille että Trotski keksi rankaista epäonnistujia niin yksilötasolla kuin joukkuetasolla.

"His philosophy was simple. If a commander in the field failed, he paid the price. If a whole unit was at fault, they paid the price."

Eli ensin Trotski keksi käyttää väkivaltaa epäonnistujia kohtaan ja Stalin vei sen aivan uudelle tasolle...

[cassius ali]

Muistini mukaan Iosif Stalinia voidaan kiittää monen hirviömäisyyden keksimisestä, mutta ns oman tulen omia joukkoja vastaa venäjän sisällissodassa keksi Lev Trotski. Vallankumousjoukkojen piti vallata muuan silta, jota valkoinen osapuoli puolusti. Epäonnistuneisiin rynnäkköhyökkäyksiin tuskastuneena hra Trotski sai nerokkaan ajatuksen siirtää hyökkäystä aiemmin (sivusta) tukeneet konekiväärit suoraan hyökkäävien joukkojen taakse. Sekä ohjeen ampua aiemmin rutiininomaisesti liian kovaa vastusta pakenevat hyökkääjät. Tämä muutti sisällissodan aikaisempaa luonnetta merkittävästi. Aiemmin joukot, törmätessään, jäivät mielellään paikalleen ja liian kovan vastuksen mielestään kohdattuaan, vetäytyivät. Hra Trotskin konekiväärijärjestelmän ansiosta punakaartin hyökkäyksiin saatiin todellista tahtoa ja voimaa, mikä toistettiin 2 maailmansodassa.

Koska järjestelmä oli erittäin julma ja raaka, mutta tehokas, kommunistit eivät luonnollisesti halunneet keskustella asiasta asiana vaan mm vähemmistökansojen murhauttamiseen suunniteltu taistelujärjestelmän nerokkuus peitettiin imperialisti- ja porvarisyyttelyryöppyjen alle.
On odotettavissa että vihervasemmistolaiset euroopassa keksivät jonain päivänä yhtä hienon ihmistentapattamisjärjestelmän taistellessaan vaikkapa luonnon monimuotoisuuden puolesta. Sillä aikanaan kun Hra Trotski loi nerokkaan omien tulittamisjärjestelmänsä, tätä puolustettiin köyhölistön taisteluna sortajia ja nälkää vastaan. Eli teollisessa ihmistentappamisjärjestelmässä omien sotilaiden ohjailu kohtiammutuilla konekiväärinluodeilla on kuitenkin pieni tai pienehkö tappamistapahtuma. Eräänlainen sivujuoni...

Teorioita tietenkin monenlaisia ja niiden todenperäisyyden osoittaminen sangen vaikeaa, mutta joistakin asioista voimme kuitenkin olla varmoja.

Esim varma on, että Josif Stalin -nimistä henkilöä ei ole koskaan ollut olemassakaan.

Vuonna 1879 syntyi Gorin kaupungissa juopon gruusialaisen suutarin Vissarion Dzugasvilin perheeseen poika, jolle annettiin nimi Josif Vissarionovits (=Vissarion poika), joka vallankumouksellisiin liityttyään otti yleisen käytännön mukaan itselleen salanimen. Tai oikeastaan niitä salanimiä oli useampia, yksi aikaisempi oli Koba, mutta tämä Stalin jäi sitten viimeisenä voimaan. Eikä siihen salanimeen liittynyt mitään muita nimiä ei etu- eikä suku- eikä isännnimiä.

Salin oli vain lyhyesti ja ytimekkäästi pelkkä Stalin.

[Kafkamaisuus]

Minä taas epäilen tätä kovasti. Tuollaisia "selkä seinää vasten" turpeeseen sidottuja maajusseja on enää muutama prosentti suomalaisista.

Mä veikkaan, että huomattavasti enemmän kuin muutama prosentti. Meillä oli palveluksen lopuksi joku kysely, jossa oli mm. väittämä "olisin valmis puolustamaan Suomea, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta" tjsp. ja asteikko yhdestä viiteen. Keskiarvo kolmessa pataljoonan komppaniassa vaihteli 3,9-4,2 välillä. Ja oli tosiaan ihan normaali sotajoukko kyseessä, ei mikään erikoisjoukko.

[Jukka Wallin]

Minä taas epäilen tätä kovasti. Tuollaisia "selkä seinää vasten" turpeeseen sidottuja maajusseja on enää muutama prosentti suomalaisista.

Mä veikkaan, että huomattavasti enemmän kuin muutama prosentti. Meillä oli palveluksen lopuksi joku kysely, jossa oli mm. väittämä "olisin valmis puolustamaan Suomea, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta" tjsp. ja asteikko yhdestä viiteen. Keskiarvo kolmessa pataljoonan komppaniassa vaihteli 3,9-4,2 välillä. Ja oli tosiaan ihan normaali sotajoukko kyseessä, ei mikään erikoisjoukko.

Niin kysellellään armeijan jälkeen tai reservinharjoituksen yhteydessä, mutta jos kysely tehtäisiin muutama vuosi palveluksen jälkeen niin mikä olisi tulos?

[Kafkamaisuus]

Minä taas epäilen tätä kovasti. Tuollaisia "selkä seinää vasten" turpeeseen sidottuja maajusseja on enää muutama prosentti suomalaisista.

Mä veikkaan, että huomattavasti enemmän kuin muutama prosentti. Meillä oli palveluksen lopuksi joku kysely, jossa oli mm. väittämä "olisin valmis puolustamaan Suomea, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta" tjsp. ja asteikko yhdestä viiteen. Keskiarvo kolmessa pataljoonan komppaniassa vaihteli 3,9-4,2 välillä. Ja oli tosiaan ihan normaali sotajoukko kyseessä, ei mikään erikoisjoukko.

Niin kysellellään armeijan jälkeen tai reservinharjoituksen yhteydessä, mutta jos kysely tehtäisiin muutama vuosi palveluksen jälkeen niin mikä olisi tulos?

En mä usko, että se juuri mihinkään muuttuisi. Säkö sellaista epäilet? Miksi?

[Veikko]

Teorioita tietenkin monenlaisia ja niiden todenperäisyyden osoittaminen sangen vaikeaa, mutta joistakin asioista voimme kuitenkin olla varmoja.

Esim varma on, että Josif Stalin -nimistä henkilöä ei ole koskaan ollut olemassakaan.

Vuonna 1879 syntyi Gorin kaupungissa juopon gruusialaisen suutarin Vissarion Dzugasvilin perheeseen poika, jolle annettiin nimi Josif Vissarionovits (=Vissarion poika), joka vallankumouksellisiin liityttyään otti yleisen käytännön mukaan itselleen salanimen. Tai oikeastaan niitä salanimiä oli useampia, yksi aikaisempi oli Koba, mutta tämä Stalin jäi sitten viimeisenä voimaan. Eikä siihen salanimeen liittynyt mitään muita nimiä ei etu- eikä suku- eikä isännnimiä.

Salin oli vain lyhyesti ja ytimekkäästi pelkkä Stalin.

Koska keskustelu on Stalinin kohdalla jo mennyt ot, niin en voi vastustaa kiusausta...

Josif Vissarionovitš Džugašvilin hengellinen kasvatus oli pappisseminaariin valmistavan hengellisen koulun (jossa hän oli kai parhaita oppilaita) ja pappisseminaarin (josta sai potkut ennen valmistumistaan) tulosta. Siis enemmänkin hengellinen kuin poliittinen johtaja. Ja sen huomaa...

[siviilitarkkailija]

stalin (ihan oikea henkilö) oli ehkä poliittinen nero mutta ei sotilaallinen nero...kuin ehkä piintyneiden neuvostokommunistien päiväunissa.

[Kullervo Kalervonpoika]

stalin (ihan oikea henkilö) oli ehkä poliittinen nero mutta ei sotilaallinen nero...kuin ehkä piintyneiden neuvostokommunistien päiväunissa.

Sotilaallisen neron ja erinomaisen hallintomiehen välinen ero on aika veteen piirretty viiva kriisiaikoina. Napoleon oli kumpaakin ja Stalin oli (ehkä) ainoastaan pelkkä kovaotteinen hallintomies (Venäjän sisällissodankin jälkeen).

Olennaista lienee kuitenkin se, että kumpikin on luonut oman aikansa suurimman imperiumin.

[Jukka Wallin]

stalin (ihan oikea henkilö) oli ehkä poliittinen nero mutta ei sotilaallinen nero...kuin ehkä piintyneiden neuvostokommunistien päiväunissa.

Sotilaallisen neron ja erinomaisen hallintomiehen välinen ero on aika veteen piirretty viiva kriisiaikoina. Napoleon oli kumpaakin ja Stalin oli (ehkä) ainoastaan pelkkä kovaotteinen hallintomies (Venäjän sisällissodankin jälkeen).

Olennaista lienee kuitenkin se, että kumpikin on luonut oman aikansa suurimman imperiumin.

Stalin ei ollut sotilasstaragedi ehkä päinvastoin, mutta hännellä oli "pelisilmää" löytää lahjakkaimat komentajat johtamaan sotaa, hän antoi vain suuntaviivat. Toisaalta Stalin puuttui tarvittaessa pieniinkin yksityiskohtiin, kuten yksiköiden aseitukseen ja miesvahvuuksiin. 

[PaulR]

Tämähän teloitti vainoharhaisena taitavimmat komentajansa.

Zukovskivikin meni sodan jälkeen liian suosittuna.

[Kullervo Kalervonpoika]

Stalin puuttui tarvittaessa pieniinkin yksityiskohtiin, kuten yksiköiden aseitukseen ja miesvahvuuksiin.

Kuten Napoleonkin. Tosin hän oli myös koulutettu ammattisotilas.

[Mika]

Mikään ei sen motivoituneempaa kuin niskalauksen pelko, omien antamana..

Juuri tämän takia Venäjä on niin pelottava vastustaja.  Jos sota tulee, Kremlille sotilaiden uhraaminen ei mikään ongelma.  Pääasia on, että tavoite saavutetaan.  Suomen ainoa mahdollisuus turvata asemansa olisi liittyä Natoon, jos se on vielä mahdollista.

[PaulR]

Suomen ainoa mahdollisuus turvata asemansa olisi liittyä Natoon, jos se on vielä mahdollista.

Ei me haluta sellaista tehdä. Mitä tuossa asioita lukenut, on hyvä, että Naton humanitaarisille rakkauspommeille löytyy edes joku vastavoima.

[sivullinen.]

Suomen ainoa mahdollisuus turvata asemansa olisi liittyä Natoon, jos se on vielä mahdollista.

Natoon turvaaminen on yhtä hyödyllistä kuin turvata Jumalaan. Molemmat auttavat - jos auttavat - ilman minkäänlaista ennakkoa vain omaan strategiaansa pohjautuen.

Vain oma voima voi vapauden turvata. Suomen Puolustusvoimista ei tosiaan ole tällä hetkellä vastusta kenellekkään. Olisi aika nostaa tasoa.

[Onkko]

Minä taas epäilen tätä kovasti. Tuollaisia "selkä seinää vasten" turpeeseen sidottuja maajusseja on enää muutama prosentti suomalaisista.

Mä veikkaan, että huomattavasti enemmän kuin muutama prosentti. Meillä oli palveluksen lopuksi joku kysely, jossa oli mm. väittämä "olisin valmis puolustamaan Suomea, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta" tjsp. ja asteikko yhdestä viiteen. Keskiarvo kolmessa pataljoonan komppaniassa vaihteli 3,9-4,2 välillä. Ja oli tosiaan ihan normaali sotajoukko kyseessä, ei mikään erikoisjoukko.

Niin kysellellään armeijan jälkeen tai reservinharjoituksen yhteydessä, mutta jos kysely tehtäisiin muutama vuosi palveluksen jälkeen niin mikä olisi tulos?

http://www.findikaattori.fi/77/

Ikäryhmittäin tarkasteltuna korkein maanpuolustustahto on 50 – 79-vuotiailla, 79 prosenttia (79 % v. 2009), sitten 35 – 49-vuotiailla 74 prosenttia (76) ja 25 – 34-vuotiailla 71 prosenttia (71), matalin on 15 – 24-vuotiailla 65 prosenttia (65).

[Jukka Wallin]

Minä taas epäilen tätä kovasti. Tuollaisia "selkä seinää vasten" turpeeseen sidottuja maajusseja on enää muutama prosentti suomalaisista.

Mä veikkaan, että huomattavasti enemmän kuin muutama prosentti. Meillä oli palveluksen lopuksi joku kysely, jossa oli mm. väittämä "olisin valmis puolustamaan Suomea, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta" tjsp. ja asteikko yhdestä viiteen. Keskiarvo kolmessa pataljoonan komppaniassa vaihteli 3,9-4,2 välillä. Ja oli tosiaan ihan normaali sotajoukko kyseessä, ei mikään erikoisjoukko.

Niin kysellellään armeijan jälkeen tai reservinharjoituksen yhteydessä, mutta jos kysely tehtäisiin muutama vuosi palveluksen jälkeen niin mikä olisi tulos?

http://www.findikaattori.fi/77/

Ikäryhmittäin tarkasteltuna korkein maanpuolustustahto on 50 – 79-vuotiailla, 79 prosenttia (79 % v. 2009), sitten 35 – 49-vuotiailla 74 prosenttia (76) ja 25 – 34-vuotiailla 71 prosenttia (71), matalin on 15 – 24-vuotiailla 65 prosenttia (65).

Eli alaspäin on tultu ja reippaasti. Muutamia vuosia sitten taistelutahto oli yleisesti yli 80% luokkaa, sinälänsä on menty oikeaan suuntaan ettei valahdella todella räikeästi.

[Kafkamaisuus]

http://www.findikaattori.fi/77/

Ikäryhmittäin tarkasteltuna korkein maanpuolustustahto on 50 – 79-vuotiailla, 79 prosenttia (79 % v. 2009), sitten 35 – 49-vuotiailla 74 prosenttia (76) ja 25 – 34-vuotiailla 71 prosenttia (71), matalin on 15 – 24-vuotiailla 65 prosenttia (65).

Eli alaspäin on tultu ja reippaasti. Muutamia vuosia sitten taistelutahto oli yleisesti yli 80% luokkaa, sinälänsä on menty oikeaan suuntaan ettei valahdella todella räikeästi.

Miten ihmeessä pystyt lukemaan kuvaajaa noin? Mun mielestä siinä näkyy selvästi, että viimeisimmät parikymmentä vuotta on menty ilman muutosta ja sitä ennen on tultu ylöspäin.