11.11.2011 HS: Kansainvälisyys on nyt politiikan jakolinja

[K.K.]

Kansainvälisyys on nyt politiikan jakolinja


Politiikan tutkimuksessa jaotellaan suomalaisia äänestäjiä yleensä seitsemän vastakkainasettelun perusteella. Ne ovat vasemmisto vastaan oikeisto, keskukset vastaan syrjäseudut, ekologiset arvot vastaan talouskasvu, suomenkieliset vastaan ruotsinkieliset, konservatiiviset vastaan liberalistiset moraaliarvot, eliitti vastaan kansa ja kansallisuus vastaan kansainvälisyys.

Kahdesta viimeksi mainitusta vastakkainasettelusta näyttää lyhyessä ajassa tulleen suomalaisia kaikkein syvimmin jakavia. Syynä on tietenkin perussuomalaisten suosion nopea kasvu, joka perustuu protestiin eliittiä ja kielteisinä pidettyjä ulkomaisia vaikutteita kohtaan...]


[...Perussuomalaisia tulee tarkastella ennen kaikkea globalisaatiokriittisenä kansanliikkeenä. EU:n, maahanmuuton, herrojen ja ruotsin kielen vastustaminen ovat sivujuonteita. Kaikki liittyy pohjimmiltaan siihen, että perussuomalaiset ovat huolissaan suomalaisen elämäntavan tulevaisuudesta sellaisena kuin he haluaisivat sen säilyvän.

Populismi on tunneperäinen ja asioita yksinkertaistava vetoamistapa, joka kokoaa väkeä yhteen etenkin yhteiskunnallisen epävarmuuden aikoina. Se perustuu vieraiden asioiden pelkoon ja tarjoaa kriiseihin helpoilta kuulostavia ratkaisuja. Perussuomalaisten kannattajilla on – omasta näkökulmastaan varmasti täysin aiheellinen – pelko, että heidän tuntemansa suomalainen elämäntapa on uhattuna niin taloudellisesti kuin kulttuurisestikin. He ovat puolustuskannalla.

Monien menestyvien ja korkeasti koulutettujen kaupunkilaisten voi olla vaikea ymmärtää sitä, että kaikki eivät tunne EU-jäsenyyden, euron, vapaan liikkuvuuden ja ylipäänsä globalisaation tuoneen heidän elämäänsä vaurautta ja hyvinvointia vaan pikemminkin epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta.

Demokratian toimivuudesta kertoo se, että unohdettu kansanosa on löytänyt perussuomalaisista ilmaisukanavan poliittisille mielipiteilleen. Nyt heitäkin kuullaan.

Oppositiossa perussuomalaiset ovat saaneet käytännössä enemmän vaikutusvaltaa tärkeinä pitämiinsä asioihin kuin ehkä konsanaan olisivat saaneet hallituksessa. Tästä hyvä esimerkki on euromaiden kriisityön jarruttaminen.

Toinen esimerkki on syyskuun lopulta, kun Suomi esti yhdessä Alankomaiden kanssa Schengen-alueen laajentamisen kahteen EU-maahan, Bulgariaan ja Romaniaan. Ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden rajoittaminen ei kuulosta kokoomusjohtoisen hallituksen politiikalta.

Suomen hallitus on erikoisessa välikädessä. Normaalisti hallituspuolueet vastaavat toiminnastaan omille äänestäjilleen ja pyrkivät saamaan heidän luottamuksensa seuraavissakin vaaleissa. Nyt ne joutuvat vastaamaan oppositiopuolueiden äänestäjien oletettuihin vaatimuksiin. Kaikkea politiikan tekoa leimaa pelko, että perussuomalaiset kasvavat seuraavissa vaaleissa maan suurimmaksi puolueeksi...]

Koko kirjoitus:http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kansainv%C3%A4lisyys+on+nyt+politiikan+jakolinja/a1305549130341

[K.K.]

perussuomalaiset ovat huolissaan suomalaisen elämäntavan tulevaisuudesta sellaisena kuin he haluaisivat sen säilyvän.

If it ain't broke, don't fix it.


Yhdysvaltalainen viikkolehti Newsweek on vertaillut kansalaisten elinoloja sadassa maassa. Maailman parhaaksi maaksi valikoitui Suomi.

Lehden arvioinnissa vertailukohtina olivat valtioiden koulutus- ja terveyspalvelut, elämänlaatu, talouden vireys sekä poliittiset olot.

Suomen jälkeen mitalisijoille nousivat Sveitsi ja Ruotsi. Yhdysvaltain sijoitus oli 11. Sadan maan vertailussa huonoimpia olivat afrikkalaiset Burkina Faso, Nigeria ja Kamerun.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/08/newsweek_suomi_maailman_paras_maa_1907414.html

[ämpee]

Internationalismin piti kuollakin naapurimaamme vaihdoksen myötä !!

Jos Kokoomuksesta on tullut tällä välin kommunistinen puolue, sille emme voi enää yhtään mitään, pitää vain äänestää toisin.

Oikea internationalismi on puuttumattomuutta, annetaan vain sympatiaa tapausten mukaan, mutta ei sekaannuta.
Lahjatavaralla kun tunnetusti on taipumus levitä käsiin.

[Veikko]

Monien menestyvien ja korkeasti koulutettujen kaupunkilaisten voi olla vaikea ymmärtää sitä, että kaikki eivät tunne EU-jäsenyyden, euron, vapaan liikkuvuuden ja ylipäänsä globalisaation tuoneen heidän elämäänsä vaurautta ja hyvinvointia vaan pikemminkin epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta.

Demokratian toimivuudesta kertoo se, että unohdettu kansanosa on löytänyt perussuomalaisista ilmaisukanavan poliittisille mielipiteilleen. Nyt heitäkin kuullaan.

Kuinka suurenmoisen suvaitsevaisen ylimielistä leimaamista! Tuosta pitäisi antaa jo jokin lehdistöpalkinto.

Perussuomalaisten äänestäjien joukossahan ei taatusti ole menestyviä ja korkeasti koulutettuja kaupunkilaisia - ei ainakaan niin runsaslukuisesti kuin esim. Keskustan tai SDP:n äänestäjissä 

[Lasse]

Monien menestyvien ja korkeasti koulutettujen kaupunkilaisten voi olla vaikea ymmärtää sitä, että kaikki eivät tunne EU-jäsenyyden, euron, vapaan liikkuvuuden ja ylipäänsä globalisaation tuoneen heidän elämäänsä vaurautta ja hyvinvointia vaan pikemminkin epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta.

Wat?

Jos vapaa liikkuvuus helpottaa liikkumistani siten, että matkustaessani esim. Tsekkeihin minun täytyy esittää passini vain check-in:issä, turvatarkastuksessa ja portilla, eikä enää saapuessa kohdemaahan, en koe tuota valtaisaksi helpotukseksi. Humanitaariset kun kulkevat läpi Afrikan ja Euroopan täysin vailla papereita ja täysin laillisesti, kerta paperiton ei ole laiton. Euron tuoma vauraus on  tällä hetkellä sairas vitsi. Ja glopalisaatio, suck my humongous dick...

--Lasse

[Luotsi]

Monien menestyvien ja korkeasti koulutettujen kaupunkilaisten voi olla vaikea ymmärtää...

Jos tilaat Pravdaa, olet " menestyvä ja korkeasti koulutettu kaupunkilainen" 

[timouti]

Onpa vanhanaikainen tarkastelutapa. Kirjoittaja uskoo, että kansalaiset ovat yksinkertaisia, ylhäältäpäinjohdettavia, kouluttamattomia ahertajia, kuten wanhoina hywinä aikoina. Perussuomalaiset nyt vaan sattuvat vetoamaan heidän kehittymättömiin tunteisiinsa sopivalla retoriikalla.

Perussuomalaisia tulee tarkastella ennen kaikkea globalisaatiokriittisenä kansanliikkeenä. EU:n, maahanmuuton, herrojen ja ruotsin kielen vastustaminen ovat sivujuonteita. Kaikki liittyy pohjimmiltaan siihen, että perussuomalaiset ovat huolissaan suomalaisen elämäntavan tulevaisuudesta sellaisena kuin he haluaisivat sen säilyvän.

Populismi on tunneperäinen ja asioita yksinkertaistava vetoamistapa, joka kokoaa väkeä yhteen etenkin yhteiskunnallisen epävarmuuden aikoina.

Poliitikot ja muut päättävät eliitit ovat itse sokaistuneet vallasta ja juuttuneet noihin vanhanaikaisiin ajatuskuvioihin ja globalisaation kaikkivoipaisuuteen.

Esimerkiksi Soini meni pariksi vuodeksi mepiksi ilmeisesti saadakseen realistisen käsityksen yhteisen hyvän hoitamisesta. Soini ja Perussuomalaiset eivät nähdäkseni sokeasti usko yhteiseen hyvään Eurooppaan, jossa kaikki pyyteettömästi uhraavat kaiken yhteisen hyvän ja globaalin ihanan maailman eteen. Soinin seuraaja meppinä on jo huomauttanut tästä naiivista ulkomaalaisten ja ulkomaalaisuuden ihailusta Suomessa.

Perussuomalaiset tulee nähdä edistyksellisenä puolueena, joka kuuntelee kansaa ja palauttaa demokratiaa takaisin kansalle. Suomessa kansalaiskeskustelu on ollut lapsenkengissä, mutta perussuomalaisten myötä päästään moderniin yhteiskuntaan ja kuullaan Suomessa asuvien ja veroja maksavien mielipiteitä heidän omasta hyvästään, eikä viskota kaikkea saavutettua utopistisen globalismin ja erityisen hyviksi mainostettujen Ulkomaalaisten Ihmisten eduksi. 

edit: Kirjoittajan kuvailee itse asiassa 60- ja 70-luvun aikoja, jolloin vanhan valtaajat ja taistolaiset, lähinnä yliopisto-opiskelijat, olivat radikaaleja edelläkävijöitä, maalle asumaan  jääneet valitsivat edustajakseen Vennamon puolueen. SMP saikin tuolloin murskaavan 18 edustajan voiton vaaleissa. Pitäisikö nyt samastua tuohon aikaan ja nähdä Perussuomalaiset samanlaisina vanhan elämäntavan edustajina? Suomi ja koko maailma on muuttunut: peruskoulu on taannut tasa-arvoisen koulutuksen kaikille. Nykyajan koulutetut kaupunkilaiset ovat työttöminä. Maaseudun pientiloja köyhine ahertajineen ei enää ole. Pitäisikö politiikan tutkijoiden kirjoittaa artikkeleita, joilla on yhteys nykypäivään ja  todelliseen yhteiskunnan ja Euroopan yhteiskuntien tilaan?

[Tauno-yksi]

Kahdesta viimeksi mainitusta vastakkainasettelusta näyttää lyhyessä ajassa tulleen suomalaisia kaikkein syvimmin jakavia. Syynä on tietenkin perussuomalaisten suosion nopea kasvu, joka perustuu protestiin eliittiä ja kielteisinä pidettyjä ulkomaisia vaikutteita kohtaan...]

Esitetään lukijalle, että hän on yksinkertainen, ellei ymmärrä ilmiselvää asiaa ja ole samaa mieltä.

...Perussuomalaisia tulee tarkastella ennen kaikkea globalisaatiokriittisenä kansanliikkeenä. EU:n, maahanmuuton, herrojen ja ruotsin kielen vastustaminen ovat sivujuonteita. Kaikki liittyy pohjimmiltaan siihen, että perussuomalaiset ovat huolissaan suomalaisen elämäntavan tulevaisuudesta sellaisena kuin he haluaisivat sen säilyvän.

Esitetään, että kyse on persujen omista toiveista, jotka eivät liity realiteetteihin. Ei käsitellä sitä, että EU:ssa, maahanmuutossa, herroissa ja ruotsin kielen opiskelussa saattaa olla todellisia, käytännön ongelmia, jotka heikentävät em. kokonaisuuksien toimivuutta ja/tai hyödyllisyyttä.

Populismi on tunneperäinen ja asioita yksinkertaistava vetoamistapa, joka kokoaa väkeä yhteen etenkin yhteiskunnallisen epävarmuuden aikoina. Se perustuu vieraiden asioiden pelkoon ja tarjoaa kriiseihin helpoilta kuulostavia ratkaisuja. Perussuomalaisten kannattajilla on – omasta näkökulmastaan varmasti täysin aiheellinen – pelko, että heidän tuntemansa suomalainen elämäntapa on uhattuna niin taloudellisesti kuin kulttuurisestikin. He ovat puolustuskannalla..

Esitetään, että persut eivät ajattele, vaan ovat peloissaan käpertyneet puolustusasemiin.Mitään todellista uhkaa "suomalaiselle" elämäntavalle (yhteiskuntarauha, hyvinvointivaltio, suvaitsevaisuus, sananvapaus, ihmisoikeudet) ei ole, se on vain persujen kuvitelmaa.

Esitetään kiertäen, että muut puolueet eivät vetoa tunteisiin ja yksinkertaista asioita. Miksi lehdistö ei syytä vaikka vihreitä populismista? Hehän väittävät, että tyynellä säällä seisovilla tuulimyllyillä, ja talven pimeässä lojuvilla aurinkopaneeleilla voidaan tuottaa kaikki tarvitsemamme sähkö, ympäri vuoden. He väittävät myös, että valtion taikaseinä riittää kustantamaan kaiken, ja vaikka että Helsingin romanikerjäläiset ovat kiva juttu, johon me itse olemme alun perin syypäitä. Vastaavasti kokoomus väittää, että pääomalle annettu hyvä on työläisen hyvä. Kaikki edelliset väittämät ovat paikkansa pitämättömiä, tunteisiin perustuvaa populismia.

Toisin kuin persujen globalisaatio -yms. -kritiikki, vihreiden energianäkemykset ovat kirjaimellisesti vaarallisia, niin ilmastonmuutoksen torjunnan kuin yhteiskunnan toimintakyvyn säilymisen kannalta. Mutta ei tämä lehdistöä kiinnosta.

Monien menestyvien ja korkeasti koulutettujen kaupunkilaisten voi olla vaikea ymmärtää sitä, että kaikki eivät tunne EU-jäsenyyden, euron, vapaan liikkuvuuden ja ylipäänsä globalisaation tuoneen heidän elämäänsä vaurautta ja hyvinvointia vaan pikemminkin epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta

Esitetään, että edelliset asiat ovat välttämättömiä hyvinvoinnille. Ennen EU-aikaa ja euroaikaa pystyi aivan yhtä lailla liikkumaan Euroopassa, ja käymään kansainvälistä kauppaa. Ei se vieläkään ole niin yksinkertaista siirtyä toiseen EU-maahan pysyvästi asumaan, vaikkapa eläkkeiden ja verotuksen suhteen, vaikka se sallittua onkin. Kokeilkaa vaikka.

Globalisaatio on siirtänyt esim. Yhdysvalloista tuotannon jo lähes kokonaan pois. En ole varma, että on hienoa, että kokonaiset kiinalaiset kaupungit sairastavat saastuneen juomaveden aiheuttamaa syöpääm, jotta saamme halpoja ruohonleikkureita tms. Ei se globalisaatio kaikilta osin ole niin ihq juttu, vaikka suuri osa kiinalaisista onkin vaurastunut.

Oppositiossa perussuomalaiset ovat saaneet käytännössä enemmän vaikutusvaltaa tärkeinä pitämiinsä asioihin kuin ehkä konsanaan olisivat saaneet hallituksessa. Tästä hyvä esimerkki on euromaiden kriisityön jarruttaminen.

Esitetään, että altruistisesti (Saksan ja Ranskan pankit) köyhien ressukoiden apuun rientäneiden maiden toimintaa ovat haitanneet...persut. Kreikan talouskriisi onkin varmaan nyt persujen "kriisityön jarruttamisen" seurausta???

toinen esimerkki on syyskuun lopulta, kun Suomi esti yhdessä Alankomaiden kanssa Schengen-alueen laajentamisen kahteen EU-maahan, Bulgariaan ja Romaniaan. Ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden rajoittaminen ei kuulosta kokoomusjohtoisen hallituksen politiikalta.

Esitetään, että Bulgariasta ja Romaniasta saisimme hyödyllisiä tavaroita ja palveluilta, ja että bulgarialaisten ja romanialaisten tuleminen tänne olisi jotenkin hyödyllistä.

Muuten, onko Ruotsi jotenkin erityisesti kärsinyt kruunustaan? Tai muut EU-maat, jotka ovat säilyttäneet oman valuuttansa?

Ei se kuulkaa ole niin yksinkertaista. Vaikka kuinka itkisi ja polkisi jalkaa, persujen suosioon on runsaasti rationaalisia, hyvin perusteltuja käytännön syitä, joista pienin ei ole nykyisten päättäjien käsittämätön populismi ja sinisilmäisyys.

[Maatiaisjuntitar]

Suomen hallitus on erikoisessa välikädessä. Normaalisti hallituspuolueet vastaavat toiminnastaan omille äänestäjilleen ja pyrkivät saamaan heidän luottamuksensa seuraavissakin vaaleissa. Nyt ne joutuvat vastaamaan oppositiopuolueiden äänestäjien oletettuihin vaatimuksiin.

Mitenkäs se olikaan, eikö hallituksen pidä nauttia eduskunnan luottamusta (noin virallisesti).

[Roope]

Perussuomalaisia tulee tarkastella ennen kaikkea globalisaatiokriittisenä kansanliikkeenä. EU:n, maahanmuuton, herrojen ja ruotsin kielen vastustaminen ovat sivujuonteita. Kaikki liittyy pohjimmiltaan siihen, että perussuomalaiset ovat huolissaan suomalaisen elämäntavan tulevaisuudesta sellaisena kuin he haluaisivat sen säilyvän.

Populismi on tunneperäinen ja asioita yksinkertaistava vetoamistapa, joka kokoaa väkeä yhteen etenkin yhteiskunnallisen epävarmuuden aikoina. Se perustuu vieraiden asioiden pelkoon ja tarjoaa kriiseihin helpoilta kuulostavia ratkaisuja. Perussuomalaisten kannattajilla on – omasta näkökulmastaan varmasti täysin aiheellinen – pelko, että heidän tuntemansa suomalainen elämäntapa on uhattuna niin taloudellisesti kuin kulttuurisestikin. He ovat puolustuskannalla.

Monien menestyvien ja korkeasti koulutettujen kaupunkilaisten voi olla vaikea ymmärtää sitä, että kaikki eivät tunne EU-jäsenyyden, euron, vapaan liikkuvuuden ja ylipäänsä globalisaation tuoneen heidän elämäänsä vaurautta ja hyvinvointia vaan pikemminkin epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta.

Kyse on paremminkin suomalaisten poliittisen, taloudellisen ja kulttuurillisen päätäntävallan luovuttamisesta pois ilman, että vastineeksi saataisiin mitään yhtä arvokasta. Näitä (näennäisiä) vaihtokauppoja ja niiden perusteluja voi tarkastella esimerkiksi maahanmuuton ja liikkuvuuden näkökulmasta. Tavaroiden ja suomalaisten liikkumisen helppouden ehdoksi asetetaan julkisessa keskustelussa kerta toisensa jälkeen romanikerjäläisten, laittomien siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiksi ilmoittautuvien vapaa liikkuvuus, ja selitetään, että ei ensimmäistä ilman jälkimmäistä. Näin ei tietenkään ole, eikä tämä huijaus voi mennä läpi loputtomiin.

Suomalaisten päätäntävallan kaventamisessa ja päätöksissä muutenkin vedotaan kerta toisensa jälkeen kansainvälisiin sopimuksiin ja EU-sääntöihin. Kädet ovat muka sidotut, koska sopimukset. Maahanmuuttoon ja sananvapauteen liittyvien lakien ja käytäntöjen muuttamisen yhteydessä on moneen kertaan nähty, että nämä perustelut ovat lähemmin tarkasteltaessa olleet täysin huuhaata, mutta silti päätökset on aina vyörytetty läpi.

Kun tätä epäoikeudenmukaisuutta ryhdytään viimein vastustamaan ja päätäntävaltaa ottamaan takaisin, niin pelko on enemmänkin suomalaisia naruttaneiden päättäjien puolella. Osa heistä on ryhtynyt myötäilemään ja varomaan, osa on käynyt suoraan hyökkäykseen heidän luomaansa valtaverkostoa uhkaavia perussuomalaisia ja maahanmuuttokriittisiä vastaan.

[Kalevi Aronen]

Monien menestyvien ja korkeasti koulutettujen kaupunkilaisten voi olla vaikea ymmärtää sitä, että kaikki eivät tunne EU-jäsenyyden, euron, vapaan liikkuvuuden ja ylipäänsä globalisaation tuoneen heidän elämäänsä vaurautta ja hyvinvointia vaan pikemminkin epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta.

Demokratian toimivuudesta kertoo se, että unohdettu kansanosa on löytänyt perussuomalaisista ilmaisukanavan poliittisille mielipiteilleen. Nyt heitäkin kuullaan.

Kuinka suurenmoisen suvaitsevaisen ylimielistä leimaamista! Tuosta pitäisi antaa jo jokin lehdistöpalkinto.

Perussuomalaisten äänestäjien joukossahan ei taatusti ole menestyviä ja korkeasti koulutettuja kaupunkilaisia - ei ainakaan niin runsaslukuisesti kuin esim. Keskustan tai SDP:n äänestäjissä 

Taatusti on, Kokkareita ja yrittäjiä ja jopa puoluejohto vaalien jälkeen vastasi, että on korkeastikoulutettuja kansanedustajia joista voi valita ministerit. Miksei olisi onko siitä 600 000 äänestäjästä tehty jokin analyysi?

[repo]

Millä saisi nämä älykkäät idiootit tajuamaan että monokulttuurisuus voi olla uloskääntynyttä, kansainvälistä, eteenpäin tähtäävää ja monikulttuurisuus voi olla sisäänpäinkääntynyttä, kansainvälistymisen kannalta toimimatonta ja paikallaan junnaavaa, jopa taannuttavaa?

Ei mitenkään, koska he puhuvat "vastuullisesti". "Vastuullisesta" puhumisesta on juuri vaihdettu useampi hyvä viesti foorumin Kreikka-ketjussa. Jos joku tämän viestin lukija ei jaksa vilkaista Kreikka-ketjuun edellisestä linkistä, niin ehkä tyhjentävin ja tunnetuin "vastuullinen puhuja" on tässä kokonaan lainatussa viestissä:

Tuollaiseen rooliin yksinkertaisesti kuuluu "viralisen totuuden" kertominen. Olen minäkin puhunut totaalista sontaa tiedotusvälineiden edessä koska firman virallinen kanta nyt vain oli semmoinen.

Al-Sahhaf is known for his daily press briefings in Baghdad during the 2003 Iraq War. His colorful appearances caused him to be nicknamed Baghdad Bob (in the style of previous propagandists with geographical aliases - some of them alliterative, such as "Hanoi Hannah" and "Seoul City Sue") by commentators in the United States and Comical Ali (an allusion to Chemical Ali, the nickname of former Iraqi Defence Minister Ali Hassan al-Majid) by commentators in the United Kingdom; commentators in Italy similarly nicknamed him Alì il Comico.

[...]

Although questioned by American authorities, al-Sahhaf was released, and there has been no suggestion of charging or detaining him for his role in the Saddam Hussein government. He is now living in the United Arab Emirates with his family.

When asked where he had got his information he replied, "authentic sources—many authentic sources". He pointed out that he "was a professional, doing his job".

Wikipedia

Sitten nopeasti takaisin Juho Rahkosen, Taloustutkimus Oy, "vastuulliseen" puheeseen. Kas kummaa joku Taloustutkimus Oy:stä puhuu - ja Taloustutkimus Oy oli siis kytköksissä Kokoomus-kansanedustaja Eero Lehteen.

Puhuukohan Juho Rahkonen nyt niinkuin Taloustutkimus Oy:n puolueettomana tutkijana vai "vastuullisena puhujana"? Ainakin seuraavat kohdat ovat minusta kovin ristiriitaisia ja perustuvat vain hötöksi osoitettujen mielikuvien viljelyyn.

Perussuomalaisia tulee tarkastella..
.
Populismi on tunneperäinen ja asioita yksinkertaistava vetoamistapa, joka kokoaa väkeä yhteen etenkin yhteiskunnallisen epävarmuuden aikoina. Se perustuu vieraiden asioiden pelkoon ja tarjoaa kriiseihin helpoilta kuulostavia ratkaisuja. Perussuomalaisten kannattajilla on – omasta näkökulmastaan varmasti täysin aiheellinen – pelko, että heidän tuntemansa suomalainen elämäntapa on uhattuna niin taloudellisesti kuin kulttuurisestikin. He ovat puolustuskannalla.

Monien menestyvien ja korkeasti koulutettujen kaupunkilaisten voi olla vaikea ymmärtää sitä, että kaikki eivät tunne EU-jäsenyyden, euron, vapaan liikkuvuuden ja ylipäänsä globalisaation tuoneen heidän elämäänsä vaurautta ja hyvinvointia vaan pikemminkin epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta.

Jos Juho on yhtään ollut hereillä ja ymmärtänyt "korkeakoulutuksesta", miten monimutkaiset asiat ja ilmiöt saadaan ensin ymmärrettäviksi ja lopulta niille löytyy keinot hallita, on yksinkertaistus, yksinkertaistus, yksinkertaistus, ongelman pilkkominen osiin ja heikkojen sekä vahvojen riippuvuuksien tunnistaminen. Kuulostaa melkein populismilta eikä suuren vastuunkantajajohtajamme jargonilta "ongelmamme euro-alueella ovat niin monimutkaisia ettei niihin vain ole yksinkertaisia ratkaisuja" ja "ainoa luku, joka tarvitsee tietää, on kaksi miljardia".

Kyllä Juho Rahkonen saa nyt muutamat selkääntaputukset Eero Lehdeltä. Hyvä Juho!

Siinä mielessä Juho Rahkonen on kyllä oikeassa, että "monilla menestyvillä ja korkeasti koulutetuilla" on selviä vaikeuksia ymmärtämisessä, mutta heille jos kelle erehtyminen on vaikeinta myöntää (psykologiaa = kovalla työllä ansaittu tutkinto, työelämässä terävät kyynärpäät oman uran eteen, suuret taloudelliset riskit mm. asunnossa ja identifioituminen yhteiskuntaluokkaan, johon mm. Juho Rahkonen vetoaa) tai liki mahdotonta esim. palkanmaksusyistä (Juho Rahkonen -tapaus = sen lauluja laulat...= juridisena termininä "työntekijän lojaliteetti").

Eihan Taloustutkimus Oy:tä nyt vain käytetä politiikan tekemiseen? Senhän pitäisi olla "vastuullinen" tai luotettava markkinatutkimusyritys, mutta ei molempia. Tämä on taas hieman enemmän kyseenalaista valoa Taloustutkimus Oy:n gallupeille.

Ehkä monen nuivan, joka tekee ostopäätöksiä Taloustutkimus Oy:ltä, kannattaa hieman tarkemmin arvioida, ovatko tämän tuottajan tuotokset luotettavia ja rahan arvoisia vai "vastuullisia". Markkinatutkimuksissa tulosten luotettavuus on tärkeää. Ensin maksat tutkimuksesta ja/tai datasta. Jos tutkimus ja/tai data on "vastuullista", myös markkinointipanokset valuvat todennäköisemmin hukkaan. Vaikka Taloustutkimus Oy:ltä saisi halvalla, niin paremmin taitaa olla sekin raha käytetty vaikka vähän kalliimpaan mutta luotettavaan dataan/tutkimukseen.

[l'uomo normale]

Outoa että markkinatutkimusfirmakin sotketaan politiikkaan ja kaiken maailman vessapaperikyselyjen tekijä ryhtyy esiintymään yhteiskunnallisen keskustelun osallistujana. Markkinatutkimuksethan ovat usein kukkua, minkä jokainen kyselyihin osallistunut lienee huomannut. Tilastodataa ei tarvinne vääristellä, oikealla kysymyksenasettelulla saadaan paljon aikaan. Kysymyksenasettelunhan määrittelee tilaaja. Jokainen tietysti itse päättää mihin haluaa aikaansa käyttää, kun tutkimusfirmasta soitetaan.

[Roope]

Vastamediasta puhuttaessa olisi hyvä muistaa, että inhimillisyys ja empatia eivät ole mielipidekysymyksiä

[...]

VASTAMEDIOIDEN lisääntyminen on kuitenkin herättänyt monet pohtimaan perustavanlaatuista kysymystä: ovatko kaikki mielipiteet samanarvoisia?

Varsinkin vastamedia esittää asian usein niin, että konservatiiviset, nationalistiset ja jopa muukalaisvihamieliset näkemykset eivät saa ansaitsemaansa näkyvyyttä. Heidän näkemyksensä mukaan on olemassa mielipiteiden ääripäät, joista toisessa on globalisaation, maahanmuuton ja feminismin nimeen vannova "punavihreä eliitti" ja toisessa kansallismielinen, maahanmuuttovastainen ja perinteisiä sukupuolirooleja korostava "hiljainen enemmistö".

TALOUSTUTKIMUKSEN keväällä tekemän laajan arvotutkimuksen mukaan niin liberaalissa (uusvasemmistolaisessa) kuin konservatiivisessakin (uusoikeistolaisessa) ääripäässä on noin kymmenen prosenttia kansalaisista.  Suurimmalla osalla ihmisistä arvot eivät mene näin johdonmukaisesti, vaan he ovat yhdessä asiassa liberaalimpia ja toisessa konservatiivisempia – arvot menevät ikään kuin siksakkia. He ovat se todellinen hiljainen enemmistö.

Toisaalta voidaan kysyä: ovatko empaattisuus, inhimillisyys ja huolen kantaminen heikompiosaisista oikeastaan edes mielipidekysymyksiä?

Olen taipuvainen vastaamaan, että eivät ole. Ne ovat pikemminkin yleisinhimillisiä ominaisuuksia, jotka ovat evoluution saatossa olleet välttämättömiä lajimme selviytymiseksi.

Kuitenkin on mahdollista myös harjoittaa rakentavaa maahanmuutto- ja globalisaa­tiokritiikkiä loukkaamatta inhimillisyyden vaatimusta.

Liberalismin filosofin John Stuart Millin mukaan minkään mielipiteen julkituontia ei pitäisi ennakolta estää, koska ei voida tietää, mistä yhteiskunnallinen totuus löytyy. Joskus toimivin ja todellisuutta parhaiten kuvaava näkemys saattaakin piillä sellaisessa mielipiteessä, joka on ensin kuulostanut epäkorrektilta tai epäuskottavalta.

On myös tärkeää erottaa toisistaan faktat ja mielipiteet – emme elä missään "totuudenjälkeisessä ajassa".

DEMOKRAATTISEN yhteiskunnan pitää kestää railakastakin väittelyä ja mielipiteenvaihtoa. Vain siten yhteiskunta pysyy elinvoimaisena ja pystyy kehittymään korjaten itse itseään.

Virheellisten tietojen levittäminen, saati toisten ihmisten loukkaaminen, eivät kuitenkaan edistä tätä tavoitetta.

Juho Rahkonen

yhteiskuntatieteiden tohtori,

mielipidetutkija, Taloustutkimus

Helsingin Sanomat, mielipide 25.6.2018

Maahanmuuton kyseenalaistavia on tutkitusti selvästi enemmän kuin ja globalisaation, maahanmuuton ja feminismin nimeen kyseenalaistamatta vannovia, joten siinä mielessä Rahkonen hakkaa olkiukkoa. Empaattisuutta, inhimillisyyttä ja huolen kantamista heikompiosaisista tuskin saa liitettyä vain liberaaleihin, ellei sitten käsitteitä määritellä uusiksi liberaalien ehdoilla.

Muuten on sellaista diibadaabaa, ettei siitä saa juurikaan kiinni. Rahkosen neuvot faktojen ja mielipiteiden erottamisesta ja virheellisten tietojen levittämisestä voisi ymmärtää näpäytykseksi Rahkosen kirjoituksen julkaisevan tahon suuntaan, mutta sitähän se ei tietenkään ole.

[Eino P. Keravalta]

Mielipidetutkija Juho Rahkonen:

DEMOKRAATTISEN yhteiskunnan pitää kestää railakastakin väittelyä ja mielipiteenvaihtoa. Vain siten yhteiskunta pysyy elinvoimaisena ja pystyy kehittymään korjaten itse itseään.

Niinpä.

Ongelma onkin siinä, että nykyinen maahanmuuttopolitiikka tuo Länteen miljoonittain ihmisiä, jotka eivät jaa käsitystä demokraattisen yhteiskunnan arvosta.

Monet kehitysmaakulttuurit eivät tue mielipiteenvaihtoa, itsekriittisyyttä, debattia tai sananvapautta, joka mahdollistaisi itsekorjautuvan systeemin vaan päinvastoin niille on tyypillistä, että tarraudutaan totalitaariseen oppiin 'oikeasta uskosta', joka leimaa tuota oppia kannattamattomat vääräuskoisiksi ja ihmisarvoltaan heikommiksi kansalaisiksi, joita monien mielestä saa jopa tappaa.

[Tavan]

Olipas taas kerrassaan munatonta yhtäältä-toisaalta höttöä. Taas oikein tohtori asialla.

Mikäli inhimillisyys ja heikommista välittäminen ovat jotain Evoluution meihin sisäänrakentamia välttämättömiä lajiominaiasuuksia, mistä johtuu että ne ovat vahvasti kulttuurisidonnaisia ja että ihmisellä on alituinen taipumus vajota pahuuteen ellei häntä hyvyyteen vihkiytyneen kulttuurin keinoin raahata ylös?

Mielestäni globalisaatiota ja maahanmuuttoa ei myöskään voi kritisoida loukkaamatta ihmisyyttä, koska globalisaatio ja avoimet rajat on nykyään sisällytetty inhimillisyyden määritelmään. Nationalismi ja oman kansan suosiminen luokitellaan epäinhimilliseksi.

[newspeak]

Tohtori Rahkosen kirjoitus oli mielestäni hyvä ja lukemisen arvoinen, vaikka se punavihreää narratiiviä pyrkikin jossakin määrin myötäilemään. Joitakin muttia:

Varsinkin vastamedia esittää asian usein niin, että konservatiiviset, nationalistiset ja jopa muukalaisvihamieliset näkemykset eivät saa ansaitsemaansa näkyvyyttä. Heidän näkemyksensä mukaan on olemassa mielipiteiden ääripäät, joista toisessa on globalisaation, maahanmuuton ja feminismin nimeen vannova "punavihreä eliitti" ja toisessa kansallismielinen, maahanmuuttovastainen ja perinteisiä sukupuolirooleja korostava "hiljainen enemmistö".

TALOUSTUTKIMUKSEN keväällä tekemän laajan arvotutkimuksen mukaan niin liberaalissa (uusvasemmistolaisessa) kuin konservatiivisessakin (uusoikeistolaisessa) ääripäässä on noin kymmenen prosenttia kansalaisista.  Suurimmalla osalla ihmisistä arvot eivät mene näin johdonmukaisesti, vaan he ovat yhdessä asiassa liberaalimpia ja toisessa konservatiivisempia – arvot menevät ikään kuin siksakkia. He ovat se todellinen hiljainen enemmistö.

Ero eri kantojen näkyvyydessä ei ole pelkkää altavastaajan rooliin asettumista, vaan jokaisen medioita seuraavan itse todettavissa. Kun tietyt mediatahot edustavat selkeästi toista ääripäätä, ajankohtaisia aiheita koskien vain tuo toinen ääripää tulee edustetuksi. Ihmiset ovat keskimäärin melko epäpoliittisia ja taipuvaisia toistelemaan kuulemiaan näkemyksiä sellaisenaan. Koska tavallisella kaduntallaajalla on sekä liberaaleja että konservatiivisia näkemyksiä, koskee ns. valtamedioiden mielipidevaikuttaminen sittenkin suurinta osaa ihmisistä jättäessään kärjistetysti konservatiiviset näkemykset perusteineen välittämättä. "Ei-toivottujen" näkemysten demonisointi kohdistuu tästä johtuen niin ikään "hiljaiseen enemmistöön", jonka keskuudessa näitä näkemyksiä voi perustellusti olettaa esiintyvän.

Toisaalta voidaan kysyä: ovatko empaattisuus, inhimillisyys ja huolen kantaminen heikompiosaisista oikeastaan edes mielipidekysymyksiä?

Olen taipuvainen vastaamaan, että eivät ole. Ne ovat pikemminkin yleisinhimillisiä ominaisuuksia, jotka ovat evoluution saatossa olleet välttämättömiä lajimme selviytymiseksi.

Kun evoluutio tuodaan esiin argumenttina tietynlaisen retoriikan puolustamiseksi, haluan tässä vedota lukuisten filosofien esittämään naturalistisen maailmankuvan kritiikkiin, jonka mukaan evoluutioon liitetyt tuntemukset ja muut ominaisuudet eivät ole itsessään hyviä eivätkä pahoja, mutta jonka mukaan evoluution seurauksena ja myötä ihmisen tietoisuuteen ei voi myöskään luottaa. Tunteemme johtavat meitä siis harhaan, emmekä edes teoriassa voi tuntea totuutta, mikäli sellainen sattuisikin olemaan, sillä totuuden tunteminen ei varsinaisesti palvele evoluution mekanismeja.

Paitsi että tunteemme johtavat meitä harhaan, niitä käytetään tietoisesti ihmisten harhaanjohtamiseksi. Väärinajattelijat halutaan kuvata empatiakyvyttömiksi ja tunteettomiksi, pahoiksi ihmisiksi. Kuitenkin kaikki ihmiset ehkäpä joitakin harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta ovat tuntevia olentoja ja ihmiset vieläpä tuntevat samoja tunteita. Tunnemaailma kaikkine sävyineen on myös ennen kaikkea mielipidekysymyksiä koskeva, sillä samat tunteet vaikuttavat eri ihmisten toiminnan taustalla. Kenelle ja miten ihmiset "suosiotaan" tunteidensa siivittämänä osoittavat onkin kuin onkin mielipiteenvaihdon keskiössä. Jako liberaaleihin ja konservatiiveihin ei siis synny kyvystä tai kyvyttömyydestä tunneilmaisuus, vaan kohderyhmien valikoimisesta ja niihin kohdistuvista assosiaatioista.

Virheellisten tietojen levittäminen, saati toisten ihmisten loukkaaminen, eivät kuitenkaan edistä tätä tavoitetta.

Siksipä onkin kysyttävä, kenen tavoite se (rakentava, demokraattinen tiedonvaihto) on? Tuskin sentään heidän, jotka puhuvat "äärioikeistolaisita", "muukalaisvihamielisistä", "maahanmuuttovastaisista" tms.

[Veikko]

Ei tässä politiikan jakolinjassa ole mitään uutta. Tohtoria vanhemmatkin polsut keksivät sen omaan hyötykäyttöönsä ja sanoivat nekin sen olevan politiikan ulkopuolella oleva luonnonvoima.

Kansainvälinen

Ja yhtä epäaidon niljakkaalta tuo julistus on tuntunut aina.

[l'uomo normale]

Toisaalta voidaan kysyä: ovatko empaattisuus, inhimillisyys ja huolen kantaminen heikompiosaisista oikeastaan edes mielipidekysymyksiä?

Olen taipuvainen vastaamaan, että eivät ole. Ne ovat pikemminkin yleisinhimillisiä ominaisuuksia, jotka ovat evoluution saatossa olleet välttämättömiä lajimme selviytymiseksi.



Juho Rahkonen

yhteiskuntatieteiden tohtori,

mielipidetutkija, Taloustutkimus

Taloustutkimus on olemassa sitä varten että Eero Lehti saisi hankittua vielä yhden Rolls Roycen autotalliinsa. Inhimillistä ainakin, mutta en niin hirveästi ryhtyisi julistamaan empaattisuudesta ja lähimmäisten auttamisesta.