Tarvitaanko maataloustukia Suomessa?

[Kimmo Pirkkala]

Olen henkilökohtaisesti vakuuttunut siitä, että järkevän maatalous/tukiaispolitiikan suurimmat esteet ovat nimeltään S-ryhmä ja Kesko. Nämä kaksi suurta elintarvikkeiden jakeluketjua pitävät hallinnassaan markkinoita ja vetävät välistä sen rahan, mikä kuuluisi alkutuottajille ja elintarviketeollisuudelle. Seuraus: maito- ja lihatilat lakkautetaan ja elintarviketeollisuus järjestää YT-neuvotteluja.

Olen tismalleen samaa mieltä. Suomessa on kuulemma Euroopan kallein ruoka ja pienimmät tuottajahinnat. Eipä siinä ole paljon selittelyn sijaa.

[Pliers]

Hinnan nousua voisi kuvitella hillitsevän sen että köyhillä ei ole varaa ostaa mutta tässä kohden ostajina ovatkin valtiot jotka ostaisivat viljaa ihan vain pitääkseen nälkäiset pois kaduilta.
Voipi silloin käydä niin että Suomessa tuotettu onkin halpaa....

Kun ruuan hinta maailmalla nousee, nousee se Suomessakin.

Maailman väkiluku kuitenkin kasvaa vaudilla ja ilman mitään katastrofejakin se nostaa koko aika hintaa koska jossain vaiheessa saavutetaan piste jolloin kaikkia ei pystytä ruokkimaan vaikka haluttaisiin ja jo kauan ennen tätä pistettä veikkaisin käyneen niin että tukiaisista on luovuttu koska ala on silloin erittäin tuottava.

Ala on jo nyt tuottava. Kuten Alfresco sanoi, kyseessä on pelkkä tulonsiirto.

Tietty voidaan kysellä että miksi Suomen pitäsi luopua tukiaista kun muutkaan eivät luovu ja maksajana tänäpäivänä on EU.
Hulluutta oli luopua tukiaisten hakemisesta/saamisesta, varsinkin kun se ei millään lailla liity Suomen maksamiin jäsen sun muihin maksuihin.

EU maksaa ainoastaan osan tuista. Suomi maksaa kansalliset tuet. Ainakin niistä voitaisiin luopua suoralta kädeltä, kuten vientituistakin.

[Pliers]

Olen henkilökohtaisesti vakuuttunut siitä, että järkevän maatalous/tukiaispolitiikan suurimmat esteet ovat nimeltään S-ryhmä ja Kesko.

Keskusliikkeet ovat suurimmat hyötyjät, ja tietysti lobbaavat minkä kerkiävät. Suurin este kuitenkin Kepu.

Olen henkilökohtaisesti vakuuttunut siitä, että järkevän maatalous/tukiaispolitiikan suurimmat esteet ovat nimeltään S-ryhmä ja Kesko.

Olen tismalleen samaa mieltä. Suomessa on kuulemma Euroopan kallein ruoka ja pienimmät tuottajahinnat. Eipä siinä ole paljon selittelyn sijaa.

Ja suurimmat maataloustuet. Eipä unohdeta niitä. Tuo on sellainen yhtälö, ettei sitä voi järjellä selittää.

[Pliers]

Niin, eikö se nyt selity sillä, keskusliikkeiden välistäveto on niin massiivista, että on pakko maksaa niitä tolkuttomia tukiaisia, jotta tuottajahinnat yltäisivät edes sille koko Euroopan alhaisimmalle tasolle?

Keskusliikkeethän ne touhun kalliiksi tekevät. Maataloustuet ovat sosiaalitukea maanviljelijöille, koska he eivät pelkällä tuotannolla tulisi toimeen. Käytännössä tuet menevät siis lyhentämättömänä keskusliikkeiden katteisiin.

[Pliers]

Amen. Seuraavaksi voisit valottaa sitä, miksei Kepu tee asialle mitään? Voisi nimittäin ajatella, että näiden keskuliikkeiden määräävä markkina-asema on suorastaan kansallisen edun vastainen.

Niinhän se on. Kepun tarkoitus ei kuitenkaan ajaa kansallista etua, vaan pysyä vallassa. Siksipä kaiken maailman pekkaroinnilla ja siltarumpuilulla kaupungeista on lypsetty ja lypsetään kohtuuttomat määrät rahaa.

[Kimmo Pirkkala]

Niin, eikö se nyt selity sillä, keskusliikkeiden välistäveto on niin massiivista, että on pakko maksaa niitä tolkuttomia tukiaisia, jotta tuottajahinnat yltäisivät edes sille koko Euroopan alhaisimmalle tasolle?

No kai sillä viileällä ilmastollakin nyt joku vaikutus on maan tuottavuuteen ja siten tukiaisten suuruuteen.

[CaptainNuiva]

Hinnan nousua voisi kuvitella hillitsevän sen että köyhillä ei ole varaa ostaa mutta tässä kohden ostajina ovatkin valtiot jotka ostaisivat viljaa ihan vain pitääkseen nälkäiset pois kaduilta.
Voipi silloin käydä niin että Suomessa tuotettu onkin halpaa....

Kun ruuan hinta maailmalla nousee, nousee se Suomessakin.

Maailman väkiluku kuitenkin kasvaa vaudilla ja ilman mitään katastrofejakin se nostaa koko aika hintaa koska jossain vaiheessa saavutetaan piste jolloin kaikkia ei pystytä ruokkimaan vaikka haluttaisiin ja jo kauan ennen tätä pistettä veikkaisin käyneen niin että tukiaisista on luovuttu koska ala on silloin erittäin tuottava.

Ala on jo nyt tuottava. Kuten Alfresco sanoi, kyseessä on pelkkä tulonsiirto.

Tietty voidaan kysellä että miksi Suomen pitäsi luopua tukiaista kun muutkaan eivät luovu ja maksajana tänäpäivänä on EU.
Hulluutta oli luopua tukiaisten hakemisesta/saamisesta, varsinkin kun se ei millään lailla liity Suomen maksamiin jäsen sun muihin maksuihin.

EU maksaa ainoastaan osan tuista. Suomi maksaa kansalliset tuet. Ainakin niistä voitaisiin luopua suoralta kädeltä, kuten vientituistakin.

Varmasti toki nousee Suomessakin mutta kyse ei ole pelkästä noususta.
Jos jossain vaiheessa on tilanne että on hinta mikä vain ja vaihtoehtona on pitää kansa hengissä taikka myydä hyvään hintaan niin taitaa jäädä myymättä, siksihän noita varmuusvarastoja valtion toimesta pidetään.

Muutaman viljelijän tuntevana voin sanoa että eipä näytä olevan mitään ruusuilla tanssimista heidän elämänsä, jos joku pitää alaa erinomaisena bisneksenä niin varmaan kannattaisi ryhtyä viljelijäksi kakkua jakamaan sen sijaan että kadehtii.

Vientituista luopumisella tarkkoittanet myös vaikkapa telakoiden ja muiden saamia tukiaisia?
Miksi pitäisi valtion tukea muutakaan kannattamatonta ja kilpailukyvytöntä toimintaa?

[Pliers]

Muutaman viljelijän tuntevana voin sanoa että eipä näytä olevan mitään ruusuilla tanssimista heidän elämänsä, jos joku pitää alaa erinomaisena bisneksenä niin varmaan kannattaisi ryhtyä viljelijäksi kakkua jakamaan sen sijaan että kadehtii.

Se, että ala on tuottava, ei tarkoita, että kaikki alalla toimijat pääsisivät nauttimaan tuotosta.

Vientituista luopumisella tarkkoittanet myös vaikkapa telakoiden ja muiden saamia tukiaisia?
Miksi pitäisi valtion tukea muutakaan kannattamatonta ja kilpailukyvytöntä toimintaa?

En vaan sitä, että oltermanni syötetään virolaisille puoleen hintaan vientituen tukemana.

[CaptainNuiva]

Muutaman viljelijän tuntevana voin sanoa että eipä näytä olevan mitään ruusuilla tanssimista heidän elämänsä, jos joku pitää alaa erinomaisena bisneksenä niin varmaan kannattaisi ryhtyä viljelijäksi kakkua jakamaan sen sijaan että kadehtii.

Se, että ala on tuottava, ei tarkoita, että kaikki alalla toimijat pääsisivät nauttimaan tuotosta.

Vientituista luopumisella tarkkoittanet myös vaikkapa telakoiden ja muiden saamia tukiaisia?
Miksi pitäisi valtion tukea muutakaan kannattamatonta ja kilpailukyvytöntä toimintaa?

En vaan sitä, että oltermanni syötetään virolaisille puoleen hintaan vientituen tukemana.

Ketjun eri tuottoja ja tukia ei ehken pitäsi sekoitella keskenään.

Esim.sekö on jees jos jenkki risteilee vientituen tukemana?
Jos vientituet lopetetaan niin lopetetaan ne tyystin eikä kikkailla sitten sillä että mikä on kullekkin mieleinen tuki.

[kp]

EU maksaa ainoastaan osan tuista. Suomi maksaa kansalliset tuet. Ainakin niistä voitaisiin luopua suoralta kädeltä, kuten vientituistakin.

Itse asiassa Suomi maksaa EU:lle jäsenemaksuja ja saa aika lailla tarkalleen oman osansa maataloustuista takaisin. Eli puhe, että me saisimme EU:sta maataloustukia on harhaanjohtavaa. Jos emme kierrättäisi rahaa EU:n kautta, ei meidän kaulan päällä voitaisi pitää veistä, jos ette ole kiltisti niin ette saa maataloustukia.

Paras olisi, jos tuottajille maksettaisiin sellainen hinta, että maatalous on kannattavaa ilman tukia, aivan kuten kaikki yritystoiminta. Kuluttajahintaan vaadittava pompsahdus ei olisi järin suuri, koska alkutuottajien osuus hinnanmuodostuksesta on niin pieni.

[Kimmo Pirkkala]

Sekä kuluttajahintojen lasku, että tuottajahintojen nousu niin, että maataloustuotannosta tulisi kannattavaa olisi varsin hyvin mahdollista, mikäli kilpailu toimisi elintarvikeketjussa Suomessa.

[CaptainNuiva]

Muutaman viljelijän tuntevana voin sanoa että eipä näytä olevan mitään ruusuilla tanssimista heidän elämänsä, jos joku pitää alaa erinomaisena bisneksenä niin varmaan kannattaisi ryhtyä viljelijäksi kakkua jakamaan sen sijaan että kadehtii.

Se, että ala on tuottava, ei tarkoita, että kaikki alalla toimijat pääsisivät nauttimaan tuotosta.

Vientituista luopumisella tarkkoittanet myös vaikkapa telakoiden ja muiden saamia tukiaisia?
Miksi pitäisi valtion tukea muutakaan kannattamatonta ja kilpailukyvytöntä toimintaa?

En vaan sitä, että oltermanni syötetään virolaisille puoleen hintaan vientituen tukemana.

Ketjun eri tuottoja ja tukia ei ehken pitäsi sekoitella keskenään.

Esim.sekö on jees jos jenkki risteilee vientituen tukemana?
Jos vientituet lopetetaan niin lopetetaan ne tyystin eikä kikkailla sitten sillä että mikä on kullekkin mieleinen tuki.

Lue ketjun otsikko... Ei tämän ketjun tarkoitus ole länkyttää paskaa muista tuista. Luulisi, että jo otsikko kertoo sen.

Jaa, sinäkö määrittelet että mikä on paskaa ja mitä kukakin mielipiteenään saa esittää ja mikä on oikeanlainen mielipide?
Helpottaisi jos antaisit listan sallituista sanoista joita keskustelussa saa käyttää...

Luulisi että keskusteluissa noin yleensäkin tarkasteltaisiin myös kokonaisuuksia eikä puusilmäisesti ja zombiemaisesti toistaen samaa mantraa.
Heikoilla ovat perustelusi jos vientitukien mainitseminen yleisellä tasolla tässä yhteydessä pistää kiipeilemään pitkin seiniä ja se taas antaa signaalin siitä että et halua keskustelua  maataloustukiaisista ynnä niiden merkityksestä/tarpeellisuudesta vaan ilmeisesti henkilökohtaisen agendasi ajamana haluat ne vain ja ainoastaan tuomittavaksi.

Iloksesi mainitsen vielä uusiksi: Muiden alojen vientituet.
Tähän perään voisin kysyä että kannatatko, mutta valikoiden, tuplastanuja?

[Pliers]

Ketjun eri tuottoja ja tukia ei ehken pitäsi sekoitella keskenään.

Kun tässä tapauksessa on vähän pakko.

Kallelle annettua satasta perustellaan sillä, että muuten se kuolisi nälkään. Kyetään kuitenkin osoittamaan, että annettu satanen onkin mennyt Villen taskuun, jolla jo ennestään oli satanen ja ylipainoa. Tämän jälkeen Kallelle vaaditaan toista satasta, jottei se kuolisi nälkään. Onko satasen antajalla oikeus kysyä, että kannattaako satasta antaa, kun voidaan olettaa sen menevän jälleen Villen taskuun, jolla on jo kaksi sataa ja ylipainoa?

[Pliers]

Eli puhe, että me saisimme EU:sta maataloustukia on harhaanjohtavaa.

Olen samaa mieltä.

[Alfresco]

Taloussanomat uutisoi että keskusliikkeet kuppaavat suurimman osan ruokarahoista: http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2011/11/10/kauppa-vie-teollisuus-vikisee-ja-sina-maksat/201116604/12

"Kauppa rohmuaa yhä suuremman osan siitä, mitä ruoastasi maksat. Ruisreikäleivästä viljelijä saa vain viitisen prosenttia, kun kaupalle päätyy puolet.  .... Vähittäiskaupan tukeva asema perustuu pitkälti ketjuuntumiseen ja kaupparyhmittymien massiiviseen kokoon. Kauppa on keskittynyt kahden viime vuosikymmenen aikana vielä elintarviketeollisuutta nopeammin. "

Kauppa.fi osaa ilmoittaa, että S ja K-ryhmien markkinaosuus on n. 80%, S-ryhmällä on 44% ja K-ryhmällä 35%.: http://www.kauppa.fi/ajankohtaista/uutiset/s_ja_k_ryhmae_kasvattivat_markkinaosuuttaan_20695

Tilanne on kestämätön. Kilpailuviraston on jo pakko alkaa puuttumaan tähän markkinaylivaltaan. Tässä on meneillään de facto kartelli, joka sanelee hinnat muille ruoka-alan tekijöille. Ellet myy isoille et tosiasiassa myy kellekään. Se tarkoittaa, että isot voivat sanella hinnat kuten Talousuutisen uutisesta huomaa. En usko sekuntiakaan ettei isot ketjut jossain kabineteissa joko sovi hinnoista tai ainakin harrastavat hintaseurantaa. Tieto liikkuu pienen porukan sisällä.

Maataloustukien korottaminen ei voi olla oikea ratkaisu tähän ongelmaan. Itse asiassa väitän, että tukien alentaminen vähentää tuottajien keskinäistä kilpailua ja korottaa ulosmyyntihintoja. Tuottajanhan on pakko alkaa veloittamaan oikeaa hintaa ketjuilta, joiden katteet joudutaan alentamaan.

Olisin jopa valmis siihen, että lailla estettäisiin isojen ketjujen laajentamisen kilpailijoiden hyväksi. Markkinatalous ei toimi tässä asiassa ilman vahvaa ohjausta. Tarvitsisimme Suomeen ainakin 4-5 yhtä vahvaa ruoka-alan ketjua. Eli kunkin markkinaosuudet olisi korkeintaan 20% luokkaa. Muuten kilpailu ei toimi.

EDIT: Typot.

EDIT, lisäys: Tässä YLE:n vastaava uutinen asiasta: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/11/kauppias_lohkaisee_jatkossakin_ruuan_hinnasta_ison_osan_3018532.html  . Päivittäistavarakauppa ry:n selitykset ovat huomionarvoisia.

[Kimmo Pirkkala]

Täysin samoilla linjoilla edellisen puhujan kanssa. Sekä S- että K-ryhmä pitäisi pilkkoa ja vähän äkkiä.

[AfriCat]

Maataloustukia tarvitaan suomalaisen maatalouden säilymiseksi, omavaraisuuden turvaamiseksi ja puhtaan lähiruoan takaamiseksi. Ne tuet, jotka nykyään esim. kasvattavat epätervettä ja aivan liian suurta tehoeläintuotantoa olisikin sitten syytä miettiä kiireesti ja kriittisesti uudestaan.

Suomalaisen ruoan turvaamisesta, maatalouden ja maaseudun säilymisestä ei koskaan pidä tinkiä.

[P]

Maataloustukia tarvitaan suomalaisen maatalouden säilymiseksi, omavaraisuuden turvaamiseksi ja puhtaan lähiruoan takaamiseksi. Ne tuet, jotka nykyään esim. kasvattavat epätervettä ja aivan liian suurta tehoeläintuotantoa olisikin sitten syytä miettiä kiireesti ja kriittisesti uudestaan.

Suomalaisen ruoan turvaamisesta, maatalouden ja maaseudun säilymisestä ei koskaan pidä tinkiä.

1860-luvun nälänhätä opetti? Jos ruuasta tulee pulaa, kiitos maailman väestönkasvun 6,3 miljoonaa ihmistä lisää per kuukausi, jos jotain tapahtuu kuljetuksissa yms. Meillä pitää olla perusvarastointi, jolla täällä selvitään talvikuukauksista ja pohja tuottaa oma ruoka seuraavana kesänä.  Muu on idiotiaa, joka voi maksaa tässä maassa tuhansien, kymmenien tuhansien tai satojen tuhansien hengen vuodessa, jos jotain odottamatonta tapahtuu. Maksakoon rahaa, mutta plan-B pitää aina olla. Mullakin on 0,5 hehtaaria vanhaa peltoa , joka saadaan käyttöön yhä viljelevän naapurin traktorilla.. Jos ei ole tukea, ei ole mahdollisuutta.  Nälkä ei ole kiva asia. Jokaisen pitäisi sitä testata.

[normi]

Maataloustukia tarvitaan suomalaisen maatalouden säilymiseksi, omavaraisuuden turvaamiseksi ja puhtaan lähiruoan takaamiseksi. Ne tuet, jotka nykyään esim. kasvattavat epätervettä ja aivan liian suurta tehoeläintuotantoa olisikin sitten syytä miettiä kiireesti ja kriittisesti uudestaan.

Suomalaisen ruoan turvaamisesta, maatalouden ja maaseudun säilymisestä ei koskaan pidä tinkiä.

1860-luvun nälänhätä opetti? Jos ruuasta tulee pulaa, kiitos maailman väestönkasvun 6,3 miljoonaa ihmistä lisää per kuukausi, jos jotain tapahtuu kuljetuksissa yms. Meillä pitää olla perusvarastointi, jolla täällä selvitään talvikuukauksista ja pohja tuottaa oma ruoka seuraavana kesänä.  Muu on idiotiaa, joka voi maksaa tässä maassa tuhansien, kymmenien tuhansien tai satojen tuhansien hengen vuodessa, jos jotain odottamatonta tapahtuu. Maksakoon rahaa, mutta plan-B pitää aina olla. Mullakin on 0,5 hehtaaria vanhaa peltoa , joka saadaan käyttöön yhä viljelevän naapurin traktorilla.. Jos ei ole tukea, ei ole mahdollisuutta.  Nälkä ei ole kiva asia. Jokaisen pitäisi sitä testata.

Niinpä, etenkin esimerkiksi iranin ydinpommi ja sen pudotus ei ole edes täysin odottamaton tapahtuma. Israel todennäköisesti iskee Iranin voimaloihin ja ydinlaitoksiin tavalla tai toisella ja Iran on ainakin uhonnut tuhoavansa Israelin jos tekevät jotain. Voiko Israel jääädä venaamaan atomipommia niskaan vai yrittävätkö pyyhkäistä iranin laitokset?

Oudon vähän on mietitty tätä juttua missään. Onko porukka näin sokeaa vai väsynyttä ettei tämä väistämättömältä näyttävä erittäin vaarallinen konflikti kiinnosta?

Oliko se 2012 se Mayojen kalenterin loppu? Ainakin euro loppuu juuri silloin... saa nähdä iskeekö israel tai iran juuri tuona vuonna?

Off-topic, mutta em. syistä johtuen olisi syytä varautua pikasiirtymiseen omavaraistalouteen.

[Pliers]

Maataloustukia tarvitaan suomalaisen maatalouden säilymiseksi, omavaraisuuden turvaamiseksi ja puhtaan lähiruoan takaamiseksi. Ne tuet, jotka nykyään esim. kasvattavat epätervettä ja aivan liian suurta tehoeläintuotantoa olisikin sitten syytä miettiä kiireesti ja kriittisesti uudestaan.

Suomalaisen ruoan turvaamisesta, maatalouden ja maaseudun säilymisestä ei koskaan pidä tinkiä.

1860-luvun nälänhätä opetti? Jos ruuasta tulee pulaa, kiitos maailman väestönkasvun 6,3 miljoonaa ihmistä lisää per kuukausi, jos jotain tapahtuu kuljetuksissa yms. Meillä pitää olla perusvarastointi, jolla täällä selvitään talvikuukauksista ja pohja tuottaa oma ruoka seuraavana kesänä.  Muu on idiotiaa, joka voi maksaa tässä maassa tuhansien, kymmenien tuhansien tai satojen tuhansien hengen vuodessa, jos jotain odottamatonta tapahtuu. Maksakoon rahaa, mutta plan-B pitää aina olla. Mullakin on 0,5 hehtaaria vanhaa peltoa , joka saadaan käyttöön yhä viljelevän naapurin traktorilla.. Jos ei ole tukea, ei ole mahdollisuutta.  Nälkä ei ole kiva asia. Jokaisen pitäisi sitä testata.

Koittakaapas nyt ymmärtää tämä argumentti. Koska Suomessa on oligopolistinen kilpailu, ei tuki ohjaudu oikein, vaan se valuu kaupan taskuun. Mitkään edellä esitetyistä standardiargumenteistä, eivät tätä tosiasiaa muuta. Nuo ovat pelkkiä MTTK:n hokemia, joilla perustellaan kohtuuton rahan lypsäminen veronmaksajilta. Tuottaja ei tuista hyödy.

[JR]

Oikein mukavaa huomata, että foorumin maatalouskeskustelussa on viimein päästy oikeille jäljille. Ruokakauppa on taas parantanut katteitaan, ruoka kallistuu ja viljelijät haukutaan. Maataloustuki valuu aivan suoraan kaupan katteisiin.
Erityisen paljon minua vituttaa, että kauppa ottaa kotimaisista tuotteista isomman katteen, kuin tuontituotteista. Maksattavat hyvillä, kotimaista suosivilla isänmaallisilla ihmisillä enemmän.

[JR]

Juu, olen seurannut keskustelua. Oikeassa elämässä olen osallistunutkin monenlaiseen viritykseen maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiimoilta. Suurimmat ongelmat on, että meiltä on tuhoutunut melkein kaikki rakenteet, millä tilanne otettaisiin haltuun ja etta maataloustuotteitten hinta on niin alhainen, että kaikki toimijat ovat persaukisia. Toisaalta Koko EU-ajan maatalouspolitiikka on ohjannut toimintaa tavalla, mikä ei sovi Suomen oloihin ollenkaan. Pelkään, että me maksamme vielä nämä seikkailut kalliisti.

[Kimmo Pirkkala]

http://www.hyvaasuomesta.fi/hyvaa-suomesta-merkki/miksi-valita-suomalaista/kuka-meidat-ruokkii-tiukan-paikan-tullen

Kuka meidät ruokkii tiukan paikan tullen?

Riittääkö Suomessa ruokaa, jos jokin kriisi häiritsee maamme kauppasuhteita muuhun maailmaan? Riittää, kunhan ruokajärjestelmä on tarpeeksi omavarainen. Suomalaisen ruuan suosiminen varmistaa huoltovarmuutta. Kotitalouksien omatoiminen varautuminen on myös hyvä muistaa.

Jos elintarvikehuoltoa haittaava kriisi pitkittyisi, Suomessa voisi ensimmäiseksi tulla puutetta sokerista ja kahvista. Sokerin suhteen Suomen omavaraisuusaste on vain 40 prosenttia, ja kahvipapu ei pohjoisen pelloilla kasva.

Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Hannu Pelttari vakuuttaa, että tiukan paikan tullen suomalaiset saisivat välttämättömän ravitsemuksen edellyttämät elintarvikkeet. Varmuusvarastoissa on viljaa ja siemenviljaa, jotka kiertävät käytännössä osana normaalitaloutta.

Pelttari korostaa, että ruokahuollon turvaaminen ei kuitenkaan tarkoita valtavia varastoja, vaan huolehtimista siitä, että normaali koneisto toimii ja tuottaa ruokaa.

– Perusajatus on, että kyky jatkaa tuotantoa säilyy poikkeusoloissakin. Valmiin ruuan varastoiminen olisi älyttömän kallista ja hankalaa.

Sata elintarviketta takaa ravitsemuksen

Pitkään jatkuvassa kriisissä elintarviketeollisuuden ja kauppojen tuotevalikoimaa jouduttaisiin ehkä kaventamaan.

– Meillä on lista sadasta elintarvikkeesta, joiden tuotantoa jatkettaisiin ja joilla pärjättäisiin ravitsemuksellisesti. Ne ovat ihan samoja tuotteita, joita yritykset nytkin valmistavat, Pelttari kertoo.

Sadan tuotteen lista ei ole julkinen, mutta Pelttari paljastaa, että sillä on peruselintarvikkeiden ohella monia muitakin tuotteita – kaikenlaista vauvanruuasta suklaaseen. Listalla olevia tuotteita valmistavat yritykset ovat tietoisia asiasta.

Pelttari muistuttaa, että maataloudessa tarvitaan aina myös tuontipanoksia kuten lannoitteita, kasvinsuojeluaineita, eläinten valkuaisrehua sekä energiaa ja maatalouskoneita. Täyteen omavaraisuuteen pyrkiminen edellyttäisikin alkutuotannon mittavia mullistuksia.

Tarvitaan myös energiaa ja yhteyksiä

Poikkeusaikojen ruokahuoltoon vaikuttaa myös energian riittävyys sekä logistiikan ja tietoliikenneyhteyksien toimivuus. Ruuan jakeluketju on Suomessa melko haavoittuva, sillä se on keskittynyt ja riippuvainen sähköstä ja tietotekniikasta. Lyhyet sähkökatkot eivät sitä vielä horjuttaisi.

– Ruokaketjun logistiikassa tulisi vakavia ongelmia, jos sähkökatkot kestäisivät yli viikon. Tuoretuotteista kaupan toimitusputket tyhjenisivät muutamassa päivässä, kuivatuotteita riittää paremmin, Pelttari arvioi. 

Hän kertoo, että polttoaineiden osalta elintarviketuotanto ja -jakelu on priorisoitu: maatalous, elintarviketeollisuus ja ruokakuljetukset olisivat ensisijaisia, jos polttoaineita jouduttaisiin säännöstelemään.

Kova kehittää kansalaisten varautumista

Myös ihmisten itsenäinen varautuminen hätätilanteisiin on tärkeä kansalaistaito. Sen vahvistamiseksi perustettiin vuonna 2012 Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta eli Kova, joka kehittää vapaaehtoisjärjestöjen kautta kotitalouksien valmiuksia erilaisten häiriötilanteiden varalta. Tällaisia ovat viime vuosina aiheuttaneet esimerkiksi vesikriisit ja myrskyt, jotka katkaisevat sähköt tuhansista talouksista.

Kova-toimikunnan sihteerinä toimiva koordinaattori Mia Kunnaskari Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK) kertoo, että toimikunnassa on tällä hetkellä noin 15 jäsentä, jotka ovat järjestöjä tai ruokasektorin viranomaistahoja. Myös uudet järjestöt ovat tervetulleita mukaan toimintaan.

– Järjestöillä on ollut merkittävä rooli ruokahuollon tukemisessa kautta aikojen. Esimerkiksi sota-aikoina ne ovat olleet aktiivisia neuvonnan tai hätäavun organisoijia, hän toteaa.

Pari ensimmäistä vuotta Kova käyttää toiminnan organisointiin ja järjestöväen kouluttamiseen. Varsinainen kansalaisille suunnattu viestintä on tarkoitus aloittaa vuonna 2015.

Kotivara on vanha vaan ei vanhentunut idea 

Kova muistuttaa ihmisiä vanhasta mutta pätevästä kotivaran ideasta: kotona on oltava tarvikkeita vähän enemmän kuin yhden päivän varalta. Kunnaskari toteaa, että hamstrauksen ja yksittäisiin uhkiin varautumisen ajat ovat kuitenkin takanapäin.

– Nykyaikainen kotivara tarkoittaa hyvää taloudenpitoa ja toimivaa arkea. Se on sitä, että kotona on esimerkiksi astioita, joihin voi tarvittaessa varastoida puhdasta vettä, mutta normaaliaikoina ne ovat muussa käytössä. Tavoite on, että kotitaloudet tietävät pärjäävänsä muutaman päivän, vaikka tulisi jokin hätätilanne, hän havainnollistaa.

Myös trendikäs kaupunkiviljely soveltuu erinomaisesti omaehtoisen varautumisen ajatukseen: se pitää yllä kaupunkilaisten omia ruuantuotannon taitoja ja verkostoja.

Kotitaloudet arvioivat selviävänsä liki viikon

SPEK tutkii muutaman vuoden välein kotitalouksien varautumisvalmiuksia. Kyselytutkimusten mukaan kotitaloudet arvioivat selviävänsä omillaan keskimäärin 5–7 vuorokautta. Yli viikon arvioi pärjäävänsä 40 prosenttia kotitalouksista. Juomaveden varastoimiseen soveltuva astia löytyy 75 prosentista talouksia.

Mia Kunnaskari toteaa, että tutkimusta tarvittaisiin lisää, jotta kotitalouksien todelliset valmiudet saataisiin selville. Olennaista on myös tutkia, mikä on kotitalouksien kannalta mielekästä varautumista.

Teksti: Minna Nurro