2011-09-22 HS Opetusministeri:Ulkomaalaisia opiskelijoita lisää

[K.K.]

Jukka Gustafsson: Ulkomaalaisia opiskelijoita lisää Suomeen



Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd) mukaan Suomeen tulisi saada tuntuvasti lisää ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita.

Tämän hallituskauden minimitavoite voisi ministerin mukaan olla noin 20 prosentin lisäys.

"Kansainvälisyys on keskeinen korkeakoulutuksen laatutekijä", Gustafsson perustelee.

Suomi onkin yhä hännänhuippujen joukossa tilastoissa, joissa vertaillaan ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden osuuksia eri maissa.

Kärkisijoilla olevissa maissa, kuten Uudessa-Seelannissa, Australiassa, Sveitsissä ja Britanniassa, ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuudet ovat yli 20 prosenttia, kun Suomessa osuus oli OECD:n äsken julkaisemassa vertailussa vasta neljä.

Tilastokeskuksen tuoreemman tilaston mukaan osuus on tosin noussut viiteen.

Suhteessa opiskelijamääriin eniten ulkomaalaisia on yliopistoista Kuvataideakatemiassa ja ammattikorkeakouluista Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa.

Suomessakin ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoitten määrä on kuitenkin kasvanut tuntuvasti eli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Nyt heitä on kaikkiaan noin 15 700, joista puolet yliopistoissa ja puolet ammattikorkeakouluissa.

Suurin yksittäinen lähtömaa on Kiina, josta tulleita opiskelijoita on yli 2 000. Seuraavaksi eniten tulijoita on Venäjältä.

Yhdeksi syyksi Suomen suosion nousuun OECD arvioi opintojen maksuttomuutta, joka alkaa olla harvinaista herkkua maailmalla.

Myös Tanska ja Ruotsi ovat ottaneet käyttöön maksut Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille.

Maksut ovat yleensä ainakin alkuun karsineet hakijoita. Esimerkiksi Tanskassa mielenkiinto Afrikasta väheni, mutta sen sijaan Kiinasta tulijoita maksut eivät karkottaneet.

Suomessa on meneillään vuoteen 2014 asti kokeilu, jossa korkeakoulut voivat periä maksuja EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevilta vieraskielisissä ohjelmissa.

Periaatteessa kokeiluun on ilmoittautunut suuri joukko korkeakouluja ja englanninkielisiä koulutusohjelmia, mutta käytännössä se on päässyt nihkeästi käyntiin.

Yksi syy on se, että korkeakoululla tulee olla stipendijärjestelmä. Vain Erasmus Mundus -ohjelmissa maksuista huolehtii EU.

Tänä syksynä Aalto-yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ottivat käyttöön 8 000 euron vuosimaksut muutamissa ohjelmissa.

Aalto-yliopistossa näihin ohjelmiin haki noin 150, joista valintakokeet läpäisi 81. Heistä kuitenkin vain 43 otti opiskelupaikan vastaan, loput olivat saaneet mieluisamman paikan tai houkuttelevamman stipendin muualta.

Aaltokin maksaa ohjelmien "huippuopiskelijoille" 4 000–16 000 euron apurahat. Vain kolme opiskelijaa maksaa koko vuosimaksunsa itse.

"Eihän tästä juuri tuottoja jää, mutta ehkä maksut tuovat opinnoille lisää uskottavuutta esimerkiksi jostain Intiasta ja Pakistanista tulevien mielestä", arvioi Aallon vararehtori Martti Raevaara.

Maan hallitukselta hän kaipaa pikaista päätöstä siitä, aiotaanko kokeilua jatkaa, mikä helpottaisi opintojen suunnittelua ja opiskelijoitten värväämistä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Jukka+Gustafsson+Ulkomaalaisia+opiskelijoita+lis%C3%A4%C3%A4+Suomeen/1135269507601




Muistutuksena,muunmuassa näistä uusi hallitus säästää:

Ammattikorkeakoulujärjestelmä: - 51 milj.

Aalto-yliopiston ja muiden yliopistojen lisäraha: - 58 milj.

Lukioverkon karsiminen: - 30 milj.

Ammatillinen koulutus: - 28 milj.

Yliopistot: - 27 milj.

Suomen Akatemia: - 28,6 milj.

Oppisopimuskoulutus: - 21 milj.

Ammatillinen lisäkoulutus - 8 milj.

jne.jne. http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Leikkauslista+%E2%80%93+n%C3%A4in+uusi+hallitus+s%C3%A4%C3%A4st%C3%A4%C3%A4/1135266993995

[Siili]

Jukka Gustafsson: Ulkomaalaisia opiskelijoita lisää Suomeen

Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd) mukaan Suomeen tulisi saada tuntuvasti lisää ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita.

Tämän hallituskauden minimitavoite voisi ministerin mukaan olla noin 20 prosentin lisäys.

"Kansainvälisyys on keskeinen korkeakoulutuksen laatutekijä", Gustafsson perustelee.

Paskapuhetta.  Kyllä korkeakoulutuksen keskeinen laatutekijä on opiskelija-aines.  Jos primääritavoite on kasvattaa opiskelijamääriä hinnalla millä hyvänsä, opiskelija-aineksen laadulla on suuri vaara huonontua.  Jos aines on huonompaa kuin keskimääräinen kotimainen aines, ei kansainvälistyminen lisää millään tavoin korkeakoulutuksen laatua. 

Aineksen laadulla tarkoitan lähinnä opiskelumotivaatiota ja opetuksen omaksumiskykyä.

[Melbac]

Ei mitään väliä että mistä maasta tulevat ja millaisia arvosanoja saavat kunhan niitä on vain paljon numeroiden mukaan että ollaan sitten eri tutkimusten mukaan "kansainvälisiä"?.

[Alkuasukas]

Minulle jäi myös tämä syy hieman epäselväksi. On ilmeisesti sama onko opiskelemassa lukutaidottomia karjapaimenia tai britti/jenkkiläisiä jatko-opiskelijoita tekemässä väikkäriä.

On tää kansainvälistyminen helppoa!

[JoKaGO]

Paskapuhetta.  Kyllä korkeakoulutuksen keskeinen laatutekijä on opiskelija-aines.  Jos primääritavoite on kasvattaa opiskelijamääriä hinnalla millä hyvänsä, opiskelija-aineksen laadulla on suuri vaara huonontua.  Jos aines on huonompaa kuin keskimääräinen kotimainen aines, ei kansainvälistyminen lisää millään tavoin korkeakoulutuksen laatua. 

Aineksen laadulla tarkoitan lähinnä opiskelumotivaatiota ja opetuksen omaksumiskykyä.

Eikä ole, huippuhuippujahan nuo kamelikuski-Airbus-lentäjät ovat. Ja jos jostain syystä opiskelija-aines kuitenkin huononee, niin lasketaan tutkintovaatimustasoa. Helppoa!

[Enni]

Ei mitään väliä että mistä maasta tulevat ja millaisia arvosanoja saavat kunhan niitä on vain paljon numeroiden mukaan että ollaan sitten eri tutkimusten mukaan "kansainvälisiä"?.

Näin se tuntuu olevan. Vaihtareiden palloilua ja touhuilua katsoessa mietin monesti, että mitä hyötyä heistä on meidän maalleme, ihan oikeasti?

Yliopistollamme pyörii sankoin joukoin esim. sellaisia kiinalaisia tai japanilaisia (näyttävät niin samalta  ) vaihtareita, jotka eivät edes auttavasti puhu englantia, ja näin ollen ihmettelen suuresti, millä lailla heitä täällä opetetaan, kuka heitä kädestä pitäen ohjaa, ja mitä se maksaa vs. tuomaansa hyötyyn nähden.

Kansainvälistyminen ja kansainvälisyys on ilmeisesti jokin itseisarvo. Pisti korvaan A2 Vihaillassa, kun Chike latasi tuntojaan siitä, että Suomi  on niin pahasti jäljessä Euroopan muita maita kansainvälistymisessä, että nyt pitäisi jo nopeasti ja kiireenvilkkaa kansainvälistyä! No, itse en haluaisi, että Suomi lähtisi esim. Saksan tai Ranskan tielle, sillä ne maat ovat jo menetettyjä. Samoin Iso-Britannia.

No, jos vaihtareiden jälkeen puhutaan ihan ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista, niin onkohan olemassa mitään tilastoa siitä, kuinka moni heistä "ilmaisen" koulutuksen saatuaan karkaa muualle maailmaan tai takaisin kotimaahansa?

[Eino P. Keravalta]

Jos haluamme sitä "kansainvälisyyttä" niin meidänhän pitäisi heti lakata jakamasta Suomen kansalaisuuksia ulkomaalaisille, ettei heistä tule suomalaisia jolloin menetämme kansainvälisyyden.

[skrabb]

Menestys maavertailuissa veti Suomeen
Guillermo López löysi sopivan koulutusohjelman Lappeenrannasta.
Juhani Saarinen

HELSINGIN SANOMAT

Lappeenranta. Kun meksikolainen Guillermo López, 26, alkoi etsiä yliopistoa maisterintutkintoa varten, hän huomasi Suomen keikkuvan usein kärkisijoilla, kun parhaita asuinpaikkoja listataan.

López tiesi Suomesta vain kylmyyden ja hiljaiset ihmiset. Kun hän ryhtyi ottamaan asioista selvää, Suomi alkoi tuntua houkuttelevammalta kuin vaikka Ruotsi tai Kanada.

"Kun päätin maan olevan Suomi, olin melko varma, että kaikki yliopistot olisivat hyviä. Piti vain etsiä sopiva", López sanoo.

López aloittelee opintojaan kaksivuotisessa rahoituksen maisteriohjelmassa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Sinne hän haki, koska englanninkielinen ohjelma vaikutti kiinnostavalta.

Lukuvuosimaksu on 8 000 euroa, mutta López saa katettua summan yliopiston maksamalla apurahalla.

Ensi silmäyksellä uusi kotikaupunki vaikutti tyystin erilaiselta kuin miljoonakaupunki Guadalajara, jossa hän suoritti alemman korkeakoulututkinnon: "Olin täysin eksyksissä. Menin bussiin ja näin puita, puita ja puita."

Alun perin López ajatteli palaavansa tutkinnon jälkeen Meksikoon, mutta on alkanut jo epäröidä. Uusi asuinpaikka on tehnyt opiskelijaan vaikutuksen.

"Suomi on erittäin hyvin kehittynyt yhteiskunta. Teille se varmaan on selviö", hän sanoo.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/Menestys+maavertailuissa+veti+Suomeen/1135269509575

Lihavointi oma

[JoKaGO]

Pisti korvaan A2 Vihaillassa, kun Chike latasi tuntojaan siitä, että Suomi  on niin pahasti jäljessä Euroopan muita maita kansainvälistymisessä, että nyt pitäisi jo nopeasti ja kiireenvilkkaa kansainvälistyä!....

No, jos vaihtareiden jälkeen puhutaan ihan ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista, niin onkohan olemassa mitään tilastoa siitä, kuinka moni heistä "ilmaisen" koulutuksen saatuaan karkaa muualle maailmaan tai takaisin kotimaahansa?

Miksiköhän nuo Chiket ja hengenheimolaisensa eivät ota mallia Umayya Abu-Hannasta ja muuta pois Suomesta, jos "impiwaaralaisuus" ahistaa?

Kyllä kai tilastoja jostain löytyy, netistä varmaan   mutta mitä niistä: Triviaali arvaus on yli 95%.

[Blanc73]

Minustakin on outoa että kansainvälisyys on nostettu itseisarvoksi opiskelumaailmassa. Huono oppilas on huono, tulee se sitten mistä päin maailmaa tahansa ja vastaavasti hyvä on hyvä, lähtömaasta riippumatta. Outo ajatus että opiskelijoita tulee haalia ulkomailta niin paljon kuin mahdollista, mikä järki siinä on?

[JoKaGO]

Lukuvuosimaksu on 8 000 euroa, mutta López saa katettua summan yliopiston maksamalla apurahalla.

Tuon täytyy tarkoittaa, että Lopezin nykyinen opinahjo maksaa. Kaksivuotinen maisterikoulutus edellyttänee kandin pohjia osallistujilta, joten jossain yliopistossa tuo kaveri lienee nytkin kirjoilla.
Vai pulittaako LY (vai mikä lienee lyhennys) opiskelijoiden opinnot? Käärme syö omaa häntäänsä? Vaikka mokukiimassa tämäkin on mahdollista.

Jos haluamme sitä "kansainvälisyyttä" niin meidänhän pitäisi heti lakata jakamasta Suomen kansalaisuuksia ulkomaalaisille, ettei heistä tule suomalaisia jolloin menetämme kansainvälisyyden.

Minustakin on outoa että kansainvälisyys on nostettu itseisarvoksi opiskelumaailmassa. Huono oppilas on huono, tulee se sitten mistä päin maailmaa tahansa ja vastaavasti hyvä on hyvä, lähtömaasta riippumatta. Outo ajatus että opiskelijoita tulee haalia ulkomailta niin paljon kuin mahdollista, mikä järki siinä on?

Mokuttajat saavat rummunsoittoa ja eksoottista värinää kaduille.

[Aallokko]

On opiskelijoita ja "opiskelijoita", ja näillä vissi ero. Edellä mainitut opiskelevat oikeasti, joskin yleensä vievät saamansa opin pois muuttamalla opintojensa jälkeen maasta. Jälkimmäiset käyttävät opintopaikkaa astinlautana Suomeen pääsemiseksi: kykyjä tai haluja ei opiskeluun ole, mutta sen avulla saadaan jalka oven väliin, minkä jälkeen junaillaan muita maahanjäämisverukkeita. Ei ole tarpeen sanoa, mistä päin jälkimmäinen ryhmä yleensä tulee.

Vaikea ymmärtää, mikä erityinen syy on haalia ulkomaalaisia opiskelijoita. Vakiintuneet vaihto-oppilasjärjestelyt ja vierailevan tutkijan paikat ovat myönteinen ja rakentava tapa lisätä akateemisen maailman kansainvälisyyttä.

[Siili]

Minustakin on outoa että kansainvälisyys on nostettu itseisarvoksi opiskelumaailmassa. Huono oppilas on huono, tulee se sitten mistä päin maailmaa tahansa ja vastaavasti hyvä on hyvä, lähtömaasta riippumatta. Outo ajatus että opiskelijoita tulee haalia ulkomailta niin paljon kuin mahdollista, mikä järki siinä on?

Voi olla, että poliitikkojen ideana on, että sitä kautta saadaan maailmalle akateeminen Suomi-ystävien verkosto, josta on poliittista ja taloudellista hyötyä.  Mutta eipä moinen projekti sinänsä lisää suomalaisen korkeakolutuksen laatua.

[JoKaGO]

Vaikea ymmärtää, mikä erityinen syy on haalia ulkomaalaisia opiskelijoita. Vakiintuneet vaihto-oppilasjärjestelyt ja vierailevan tutkijan paikat ovat myönteinen ja rakentava tapa lisätä akateemisen maailman kansainvälisyyttä.

No nimenomaan! Laatuun pitää vähät varat satsata, ei määrään.

[ihminen]

Pisti korvaan A2 Vihaillassa, kun Chike latasi tuntojaan siitä, että Suomi  on niin pahasti jäljessä Euroopan muita maita kansainvälistymisessä, että nyt pitäisi jo nopeasti ja kiireenvilkkaa kansainvälistyä!....

No, jos vaihtareiden jälkeen puhutaan ihan ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista, niin onkohan olemassa mitään tilastoa siitä, kuinka moni heistä "ilmaisen" koulutuksen saatuaan karkaa muualle maailmaan tai takaisin kotimaahansa?

Miksiköhän nuo Chiket ja hengenheimolaisensa eivät ota mallia Umayya Abu-Hannasta ja muuta pois Suomesta, jos "impiwaaralaisuus" ahistaa?

Kyllä kai tilastoja jostain löytyy, netistä varmaan   mutta mitä niistä: Triviaali arvaus on yli 95%.

"Puolet maisterintutkinnon suorittaneista jää Suomeen

Yliopistoissa maisterintutkinnon suorittaneista arviolta 55–60 prosenttia ulkomaalaisista jää Suomeen. Suomen kansalaisuuslakia on muutettu siten, että opiskeltaessa Suomessa voidaan puolet opiskeluajasta ottaa huomioon, kun
lasketaan kansalaisuuden saamiseksi vaadittavaa asumisaikaa."

Lähde:
MAAHANMUUTON VUOSIKATSAUS 2011

Tämäkin on tosin arviolta ilman lähdetietoa...

Tällainenkin näkökulma asiaan on:
Ulkomaalaisten opiskelijoiden kalastelu voi syödä kehitysapua

[Elemosina]

Tämähän melkein haiskahtaa siltä että jotain kautta niitä ulkomaalaisia on maahamme saatava jos vaikka (humanitaarista) maahanmuuttopolitiikkaa ehkä tullaan tiukentamaan.

Kannatan että opiskelusta tehdään maksullista ulkomailta tänne tulleille opiskelijoille. Sama käytäntö on voimassa koko Euroopassa, joten olisiko aiheellista myös Suomen eurooppalaistua ja ottaa mallia muista EU-maista. Opiskelun maksullisuus varmasti vaikuttaisi positiivisesti opiskelija-ainekseen.

[Nauris]

Pisti korvaan A2 Vihaillassa, kun Chike latasi tuntojaan siitä, että Suomi  on niin pahasti jäljessä Euroopan muita maita kansainvälistymisessä, että nyt pitäisi jo nopeasti ja kiireenvilkkaa kansainvälistyä!

En ole vieläkään kyseistä ohjelmaa kokonaan katsonut, mutta muistaakseni jossain haastattelussa Chike valitteli sitä, että Suomessa on vähän mustia afrikkalaisia tai kantaväestöstä suuresti poikkeavan ulkonäön omaavia ihmisiä.

Valitus on sinänsä ymmärrettävää, koska mukavempaa sitä on ihmisjoukkoon sulautua ja nähdä muita samannäköisiä kuin olla esimerkiksi luokan ainoa afro. Toisaalta kyllä Chikelle ja monille muille on erilaisuudesta myös vähän hyötyä. Tästä syystä olen hyvin varma, että aika moni suomalainen nainen on rakastunut Chikeen hänen luonteensa ja varsinkin ulkonäkönsä takia. Mulatteihin liittyen voisi sanoa, että he ovat siltoja rotujen välillä, kun taas heidän vanhempansa olivat sillanrakentajia.

(http://i42.tinypic.com/2ms20ih.gif)

Opiskelijoiden hätämajoitukset täyttyvät
Globalization Index
Ruotsi: Fazer uusii rasistisen makeispakkauksen
Tuukka Tomperi on siis väärässä?
Ideaparkin ihmiskauppa: Uhrit tekivät töitä aamusta iltaan 7/7
Ranskan ulkomaalaistaustaiset tyttöjengit

[ttw]

Minustakin on outoa että kansainvälisyys on nostettu itseisarvoksi opiskelumaailmassa. Huono oppilas on huono, tulee se sitten mistä päin maailmaa tahansa ja vastaavasti hyvä on hyvä, lähtömaasta riippumatta. Outo ajatus että opiskelijoita tulee haalia ulkomailta niin paljon kuin mahdollista, mikä järki siinä on?

Järjetön systeemi kuten muukin maahanmuutto. Opiskelu maksulliseksi ulkomaalaisille sekä sitten voisi olla stipendejä niille ketkä ovat todellisia osaajia ja kykyjä. Suomalaistekin opiskelevat omilla rahoillaan ulkomailla tai sitten stipendien turvin. Täällä koulutetaan muutenkin kantaväestöä ehkä jopa liikaakin, että ei ole tarve kuin todellisislle lahjakkuuksille. Lisäksi kun seula olisi tiukka niin tulisi todelliset opiskelijat eikä niitä ketkä nigerialaisilla todistuksilla sitten saavat opiskelupaikan turvin jäädä hääräämään.

[Tauno-yksi]

Esimerkki:

http://studies.aalto.fi/fi/admissions/admissionresults/taik_hyvaksytyt_2011.pdf

Ks. esim. sivu 5 (teollisen muotoilun koulutusohjelma).

Hyvällä syyllä voi pohtia:

-opiskelijoista on 5/22 suomalaisia, (nimen perusteella, varma ei voi olla)
-kyseessä on suomalainen huippuyliopisto
-koulutusala on teollisuudelle olennainen menestystekijä
-noista 22:sta suurin osa häippäsee tutkinnon saatuaan, ja menee mahdollisesti jonkun suomalaisfirman kilpailijalle töihin (Samsung etc).
-samaan aikaan 17 suomalaista jäi ilman ylimmän tason muotoilukoulutusta

Lisäksi voi pohtia:
-kenen luvalla ylläpitämämme yliopisto kouluttaa noin valtavan määrän ulkomaalaisia, miten verovaroin ylläpidetyn yliopiston tehtävä laissa määritellään tässä tapauksessa? Voiko yliopisto kouluttaa "ketä huvittaa", vaikka se on kansalaisten de facto ylläpitämä?
-muutama joukossa menisi kansainvälisyyden piikkiin, no problem ja sweet, mutta luvut ovat ihan käsittämättömiä: Mitä ihmeen järkeä on siinä, että koulutetaan ylivoimainen enemmistö ulkomaalaisia ilmaiseksi ulkomaille?
-yllä kuvattu käytäntö sotii kaikkea talousjärkeä vastaan, globaalissa kilpailussa ei voi pärjätä jakamalla parasta osaamistaan ilmaiseksi muualle, ajatus on täysin omituinen. Ei meille tuosta seuraa mitään mystistä lisähenkispääomaa, vaan taitavia designereita kilpailijoidemme teollisuuden leivissä.

[Maisterinna]

Vastustan ehdottomasti opetusministerin aikeita! Kansainvälisyydestä on se hyöty, että voidaan lähettää innokas tutkija tai opiskelija vierailemaan ulkomaille tutkimusporukkaan, jossa on kiinnostava menetelmä/laite/tms. Opiskelija/tutkija voi sitten palatessaaan välittää oppimaansa. Tai se hyöty, että joku taitava tyyppi, jolla on JO koulutuksensa, tulee Suomeen ja alkaa vetää tutkimusryhmää. Sellaisesta kansainvälisyydestä ei ole Suomelle MITÄÄN hyötyä, että kielitaidoton kiinalainen tulee nauttimaan ilmaisesta koulutuksesta ja vie sen tuliaisina Kiinaan. Näissä piireissä sisällä olevana voin sanoa, ettei kovin monelta proffalta tai yliopiston byrokraatilta opiskelijoiden kansainvälistämiselle lämpöä liikene ja yhdessä on ihmetelty, kuka tätäkin ideologista hullunmyllyä pyörittää!

[skrabb]

Taideopiskelija ei silti valinnut Suomea maksuttoman opiskelun takia.
Pekka Pantsu

HELSINGIN SANOMAT

Tanskalaisslovenialainen Ruben Ostan Vejrup aloitti tänä syksynä opinnot Kuvataideakatemiassa, jossa on suhteellisesti eniten ulkomaisia opiskelijoita Suomen yliopistoista.

Opintonsa tänä syksynä Kuvataideakatemiassa aloittanut tanskalaisslovenialainen Ruben Ostan Vejrup, 19, arvioi uutta monivuotista asuinkaupunkiaan Helsinkiä kodikkaan oloiseksi: "Mukava meininki."
Itse hän on pikkupaikasta Århusin läheltä.
"On hyvä, että koulussa on muitakin ulkomaalaisia", Vejrup tuumaa. Ainoana hän olisi nähtävyys, nyt hän on vain yksi monista.

Vejrup kuuli Kuvataideakatemiasta viime talvena, kun hän opiskeli taidetta kansankorkeakoulussa Tanskassa:
"Minulle suositeltiin Helsinkiä."
Hän pyrki taideopintoihin myös Itävallan Wieniin ja Tanskan Kööpenhaminaan.
"Pääsin Helsinkiin ja tulin tänne", hän sanoo.

Kuvataideakatemian meiningistä hän on pannut tyytyväisenä merkille, että professorit suhtautuvat opiskelijoihin samalta tasolta, eivät jostain korkeuksista.

Opintojen ilmaisuus ei sinänsä ollut syy tulla Suomeen. Sen sijaan kovat maksut olivat syy jättää esimerkiksi Britannia opiskeluvaihtoehtojen ulkopuolelle.
"Englanti ei tullut kysymykseenkään, nimenomaan rahan takia", hän sanoo.

Kuvataideakatemian jälkeistä aikaa hän on hahmotellut hatarasti: "Ammattitaiteilija tai taiteen professori tai koditon taiteilija!"
"Nyt mietin ihan perusasioita, kuten sängyn hommaamista Kontulan-kämppääni", Vejrup linjaa.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/Britannia+ei+tullut+kysymykseen/1135269509555

[Kullervo Kalervonpoika]

Tämä on taas malliesimerkki nykyisen hallinnon ajattelumallista.

Tässä velat muuttuvat saataviksi - ulkomaalainen  opiskelija hakee Suomesta ilmaiseksi tietotaidon ja vie sen mennessään omaan maahansa.

[Jaakko P.]

Esimerkki:
-snip-

-muutama joukossa menisi kansainvälisyyden piikkiin, no problem ja sweet, mutta luvut ovat ihan käsittämättömiä: Mitä ihmeen järkeä on siinä, että koulutetaan ylivoimainen enemmistö ulkomaalaisia ilmaiseksi ulkomaille?
-yllä kuvattu käytäntö sotii kaikkea talousjärkeä vastaan, globaalissa kilpailussa ei voi pärjätä jakamalla parasta osaamistaan ilmaiseksi muualle, ajatus on täysin omituinen. Ei meille tuosta seuraa mitään mystistä lisähenkispääomaa, vaan taitavia designereita kilpailijoidemme teollisuuden leivissä.

Hyviä pointteja, jotain kouriintuntumatonta henkistä pääomaa tällainen on jos sitäkään. Toivotaan että nimilista on hämäävä ja suurin osa heistä on Suomen kansalaisia jotka aikovat työllistyä Suomessa.

Se että kiinalaisia tulee paljon olisi todella positiivinen asia JOS suurin osa heistäkin jäisi tänne. Henk kohtaisesti pelkkiä hyviä kokemuksia heistä, eivätkä pomppaa tilastoissa negatiivisesti esiin muissa maissakaan.

Mutta, jos haluaa koulutuksesta tehdä binsestä niin silloin otettakoon huomattavasti enemmän ulkomaalaisia kouluihin, perittäköön siitä tuntuvasti rahaa ja sanottakoon lopuksi että hei hei, ellette sitten ole kiinnostuneet jäämään töihin meille. Kyllä tuossa saisi miljoonat poikimaan.

[Brandöt]

Kävin koululla kuulemassa uuden opetussuunnitelman mukaisia ajatuksia, monikulttuurisuus on nykyään mukana aikaisemmassa vaiheessa opintoja ja kulkee loppuopintojen ajan kaiken muun opin rinnalla. Goody!

Muutenkaan meidän koulua ei voi monikulttuurisuuden puutteesta kyllä syyttää. Ei sillä, toisaalta ihan mielenkiintoista.  

[haermae]

No, jos vaihtareiden jälkeen puhutaan ihan ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista, niin onkohan olemassa mitään tilastoa siitä, kuinka moni heistä "ilmaisen" koulutuksen saatuaan karkaa muualle maailmaan tai takaisin kotimaahansa?

Jokunen aika (< vuosi) sitten julkaistiin tutkimus korkeakouluopiskelijoista(?) Tekniikka&Talous ainakin taisi uutisoida.

2/3 häipyy maasta saman tien kun on todistus näpissä. Ja lopuistakin suuri osa pikku hiljaa. Vain harvat jäävät pysyvästi Suomeen.

Lehtijutusta jäi mieleen arvio, että Suomeen tulevat ovat jämäporukkaa joka ei pääse tunnetusti hyviin oppilaitoksiin kuten MIT jne.
Myöskin Suomen ilmainen koulutus oli vetovoimatekijä.

[LVirus]

Eräs moisiin kouluihin hakenut totesi, että hänet on monta kertaa kokeet läpipäässeenä raakattu pois koska ulkomaalainen menee jonossa ohi. Hienoa Suomi! 

[Siili]

Eräs moisiin kouluihin hakenut totesi, että hänet on monta kertaa kokeet läpipäässeenä raakattu pois koska ulkomaalainen menee jonossa ohi. Hienoa Suomi! 

Yliopistolain 36 pykälässä todetaan seuraavaa:

Yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Silloin, kun yliopisto opiskelijoiden määrän rajoittamisen vuoksi ei voi ottaa koulutukseen kaikkia hakijoita, hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan vuoksi jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Tällöin yhdenmukaisia valintaperusteita on sovellettava samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin. Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa.

Kuten korostetuista termeistä huomaa, yleisen tasapuolisuuden periaatetta on vesitetty melkoisesti.  Viittaus kieliryhmän tarpeisiin on hurri-disclaimer, enkä oikein usko, että ulkomaalaiset opiskelijat voidaan könttänä laskea sellaiseksi.  Vaikea on laskea myös hyvin kirjavan koulutustaustan omaavat ulkomaalaiset hakijat koulutustaustan perusteella samaan ryhmään. 

Itse kyllä näkisin, että jos suomalaisille järjestetään pääsykoe, myös opiskelemaan haluavan ulkomaalaisen hakijan on kilpailtava paikasta samassa kokeessa.  Toki pääsykokeessa käytetyn kielen suhteen voidaan tehdä myönnytyksiä.

Yhdenvertaisuutta vesittää myös yliopistolain 9. pykälä:

Yliopisto voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö, suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö (tilauskoulutus).

Tilauskoulutusta ei voida järjestää Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille eikä niille, jotka Euroopan yhteisön lainsäädännön tai Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaisiin. Tilauskoulutukseen osallistuvaan sovelletaan 37, 45 ja 82?86 §:ää.

Tilauskoulutuksena annettavan opetuksen on liityttävä sellaiseen perus- tai jatkokoulutukseen, jossa yliopistolla on tutkinnonanto-oikeus. Tilauskoulutuksen järjestäminen ei saa heikentää yliopiston antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Yliopiston on perittävä tilauskoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu.

Eli jos valtio haluaa nimen omaan ulkomaalaisia opiskelijoita, se voi tilata heille opetuksen erikseen.

Vähintä mitä toivoisi on, että opiskelijarekrytointi olisi kaiken kaikkiaan läpinäkyvää, jotta vältyttäisiin kaikenlaiselta kyräilyltä.

[Suvaitsija]

En näe mitään järkeä siinä, että ulkomaalaisten opiskelijoiden haaliminen olisi joku itseisarvo. Kyllä sille jotain päteviä syitä pitää esittää, miksi ulkomaalaisia opiskelijoita pitäisi olla. Nyt tulee vähän sama fiilis kuin suvisten puheista, joissa Suomeen vaaditaan lisää maahanmuuttajia, koska Suomessa on verraten vähän ulkomaalaisia.

[Reich]

On opiskelijoita ja "opiskelijoita", ja näillä vissi ero. Edellä mainitut opiskelevat oikeasti, joskin yleensä vievät saamansa opin pois muuttamalla opintojensa jälkeen maasta. Jälkimmäiset käyttävät opintopaikkaa astinlautana Suomeen pääsemiseksi: kykyjä tai haluja ei opiskeluun ole, mutta sen avulla saadaan jalka oven väliin, minkä jälkeen junaillaan muita maahanjäämisverukkeita. Ei ole tarpeen sanoa, mistä päin jälkimmäinen ryhmä yleensä tulee.

Gustafssonille voisi esittää kysymyksen, kummanko ryhmän edustajia hän ensisijassa haluaa? Ensimmäinen ryhmä tulee ainakin halvemmaksi.

[Luotsi]

Ulkomaalaisten opiskelijoiden hakeutumista minne tahansa; siis myös Suomalaisiin, yliopistoihin voidaan kyllä käyttää jonkinlaisena arvostusmittarina edellyttäen että opiskelu on oikeasti maksullista. Tällöin oppilaitoksen vetovoima on tietenkin suoraan suhteellinen siihen kuinka paljon sen tarjoamasta opetuksesta ollaan valmiita maksamaan.
Ilmaisena tyrkyttäminen indikoi kyllä korutonta kertomaa hyödykkeen arvostuksesta ja laadusta.