Perustuslain valtiosääntöön kirjattujen asioiden perustuslaillinen suoja

[slobovorsk]

Luulenpa, että mekin täällä Hommassa olemme valitettavasti haavoittuvaisia nimenomaan tuolle, mistä Fimbulvetr varoittelee, eli yhdensuuntaisille konsensustotuuksille. Se jotenkin kuuluu palstan luonteeseen, että täälläkin viihtyvät paremmin sellaiset, jotka ovat keskenään samaa mieltä palstalla käsitellyistä asioista. Hyviä vasta-argumentteja ja -argumentoijia kaipaillaan säännöllisesti myös palstanpitäjien taholta. Kenties tänne olisi perustettava "virallinen" Paholaisen asianajaja -instituutio keskiajan katolisen kirkon tyyliin.

En väitä, että kykenisin arvioimaan näitä viimeksi esitettyjäkään väitteitä kuin mutu-pohjalta. Mieleen tulee, että jos myöhemmin syntyisi kiistaa muutetun perustuslain tulkinnasta, niin neuvoa kai haettaisiin tavalliseen tapaan mm. lain esitöistä. Jos niissä on sanottu, että EU-jäsenyyden kirjaaminen perustuslain alkuun vaikkapa EI tarkoittaisi 94 pykälän kannalta EU:sta eroamisen vaikeutumista esitetyllä tavalla verrattuna kansainvälisen sopimuksen irtisanomiseen, niin tuomioistuin varmaankin voisi lopulta hyväksyä eroamisen yksinkertaisella enemmistöllä myös uuden lain aikana. Laki on kyllä silloin huonosti laadittu, jos tällaisen asian tulkintaa ei voi lukea siitä suoraan, ja siksi se pitäisi minusta panna vähintäänkin uusiksi.

EU-oikeuden ylikansallisuuden luulen EY:n tuomioistuin mukaan luettuna kuitenkin vielä nykyään olevan Suomen kannalta sellaista, mihin Suomi on tahtonut sitoutua nimenomaan kansainvälisellä sopimuksella. Eli vielä nykyään irtisanottavissa Suomen eduskunnan yksinkertaisella päätöksellä. Uuden perustuslain mukaan voi sitten olla jotain muuta sen mukaan, mikä olisi vastaus kahteen ensimmäiseen kysymykseen.
   

[LW]

Paljon oleellista onkin jo sanottu, mutta yritänpä kantaa korteni kekoon. Ottaen huomioon säännöt perustuslain muuttamisesta, ehdotuksen EU-jäsenyyden perustuslakiin kirjaamisesta ja pykälän 94 kansainvälisistä sitoumuksista, syntyy kolme vaihtoehtoa:

1) Pykälä 94 pysyy voimassa, ja EU-jäsenyys voidaan edelleen irtisanoa yhden eduskunnan määräenemmistöllä. Tässä tapauksessa perustuslain ehdotettu muutos on täysin kosmeettinen, vailla mitään käytännön merkitystä, ja ajan käyttäminen sen ajamiseen on vähintäänkin omituista.
2) Pykälä 94 pysyy voimassa, mutta perustuslakiin kirjatun EU-jäsenyyden suhteen noudatetaan normaaleja käytäntöjä perustuslain muuttamisen suhteen. Tässä tapauksessa perustuslaki on sisäisesti ristiriitainen.
3) Pykälä 94 ei käytännössä pysy voimassa. Tässä tapauksessa perustuslakia ollaan muuttamassa ikään kuin takaoven kautta, käsittelemättä muutosta asianmukaisesti eduskunnassa.

En tiedä, onko tästä vastuussa olevilla päättäjillä mitään tolkkua tästä dilemmasta. Olen käyttänyt tätä videota kuvastamaan äärimmäisen kunnioittavaa mielipidettäni poliittisesta eliitistämme ja sen ei missään tapauksessa surullisen koomisesta lainsäädäntötyöstä, ja tulen tekemään niin vastakin.

[Ksenofobi]

Tämä tarkoittaa sitä, että Tuija Brax, Kimmo Sasi ja useat muut kansanedustajat väittävät, että Suomen valtion perustuslain valtiosääntöön kirjatut asiat eivät nauti perustuslaillista lainsuojaa. Toisin sanoen vaikka Suomen perustuslain valtiosäännössä lukisi Suomen valtion olevan Euroopan unionin jäsen, tämä ei merkitsisi sitä, että Suomen valtion Euroopan unionin jäsenyydellä olisi perustuslaillinen suoja.

Edellä oleva vaikuttaa lähinnä kyseisten henkilöiden mielipidekirjoituksilta. Vai sitooko tuleviakin eduskuntiakin ja perustuslakivaliokuntia näiden edellämainittujen  kansanedustajien lausunnot? Pitäisikö epäilijöille laittaa jauhot suuhun kirjaamalla perustuslakiin myös "Suomi voi erota EU:n jäsenyydestä eduskunnan enemmistöpäätöksellä."?

[Petri_Petri]

1. Suomen valtion Euroopan unionin jäsenyyden ollessa osa Suomen valtion laillista valtiojärjestystä Suomen valtion Euroopan unionin jäsenyys ei ole ainoastaan kansainvälinen velvoite.

Tämä luultavasti edellyttäisi, että EU olisi virallisesti liittovaltio. Tällöin kai YK tunnustaisi EU:n valtioksi kuten USA ja poistaisi Suomen ja muut EU:n osavaltiot valtiorekistereistä. Sitten EU:lla olisi yksi ääni YK:ssa kuten USA:lla. Maailmanpankissa ym. järjestöissä ei ole USA:n joka osavaltiolla edustajia, joten kai niistäkin EU:n entiset kansallisvaltiot erotettaisiin.

Joka tapauksessa tältä pohjalta voidaan miettiä tulevia etuja ja haittoja.

Etuja: Meidän ei tarvitse tehdä mitään vaan EU (ja se Luxemburgilainen yhtiö joka diktatuurisesti päättää pysyvän vakausrahaston toimista) hoitaa asiat kaikkien eduksi. Mutta loogisesti etujemme mukaan perustellut asiat kyllä hyväksyttäisiin Suomen eduskunnassakin, kun epäedulliset Kreikan konkurssin viivyttämiseenkin lapatut rahat on hyäksytty.

Haittoja: Joutuisimme hyväksymään myös selkeästi etujemme vastaisia päätöksiä. EU:n yksi merkittävä agenda on ollut monikultuurisuuden lisääminen, joten valtiojärjestysten yhtenäistäminen on monikulttuurisuuden vastaista (tämä siis loogisesti ajateltuna).

Ihmettelyä: Kuinka näin määrittelemätön ja ilmeisen perustavanlaatuinen muutos voitaisiin tehdä ilman kattavaa riskianalyysiä.

2. Vaikka Suomen valtion perustuslain uudessa valtiosäännössä säädetään Suomen valtion Euroopan unionin jäsenyyden olevan osa Suomen valtion laillista valtiojärjestystä, Suomen valtion Euroopan unionin jäsenyyden perustuslaillisen lainsuojan kumoaa perustuslain 94 §:n säännös kansainvälisen velvoitteen irtisanomisesta.

Sittenhän ei ole ongelmaa. Tosin miksi tuo tehtäisiin. Kataiselta pitäisi kysyä, onko perustuslakiin tarkoitus jatkossa tehdä lisää muutoksia tavalla, joiden tekemistä nykyinen muutos helpottaa eli onko tässä kyseessä jokin laajempikantoinen vedätys josta ei ole kerrottu. Esim. onko jatkossa tarkoitus täsmentää ettei tuo 94 § tarkoita EU:sta eroamista.

Etuja: Optimaalisessa tilanteessa EU voisi säätää hyviä lakeja ja korjata Suomen ongelmia. Eu voisi esim. tehdä standardit ja rajapinnat valtion ja kuntien tiedonsiirtoon. Sepa-xml-kuvaukset rahasiirtoihin ovat ilmeisesti hyvä tapa (kustannukset tosin sälytetään pankeille ja muille yrityksille). Vastapointti on kuitenkin se, että tällaiset loogisesti perustellut asiat on helppo hyväksyä myös Suomen eduskunnassa. Jos tätä etupointtia haluaa käyttää, niin pitäisi antaa jokin esimerkki sellaisesta mitä EU päättää eikä Suomen eduskunta hyväksyisi. Vastaukseksi ei riitä "ydinvoima on korvattava aurinkovoimalla". Ja huonossa tapauksessa voisimme aina 94 §:n mukaan erota nopeastikin.

Haittoja: Jos Suomen eduskunta ei hyväksyisi meille haitallista lakia, niin EU voisi määrätä sanktion. Esim. miljardi kuussa niin kauan kunnes hyväksymme lain tai eroamme EU:sta. Eroamisestakin EU voisi säätää lisämaksuja. Eli vaikka voisimme erota 94 §:n mukaan nopeasti, niin olisiko se käytännössä mahdollista.

Ihmettelyä: Kuinka näin määrittelemätön ja ilmeisen perustavanlaatuinen muutos voidaan tehdä ilman kattavaa riskianalyysiä. Miksi tällainen hulabaloo, jos sillä ei ole käytännön merkitystä.

3. Euroopan unioni on ylikansallinen elin, jolla on ylikansallista lainsäädäntö- ja tuomiovaltaa jäsenvaltioihinsa. Voidaanko Euroopan unionin jäsenyyden edes tulkita olevan kansainvälinen velvoite? Onko silloin perustuslain 94 § merkityksellinen Suomen valtion perustuslain uuden valtiosäännön kannalta?

Meillehän on sanottu, ettei EU:n säännöstössä ole mainittu mahdollisuutta erota EU:sta, joten nykyään se ei ole mahdollista. Olisiko niin, että perustuslain muutoksen jälkeen voitaisiinkin erota, koska jos EU ei ota kantaa siihen asiaan, niin Suomen perustuslakia noudatetaan.

Tosin jos unionin oikeus sanoo ettei EU:sta voi erota, niin se päätös menee Suomen perustuslainkin ohi: http://ec.europa.eu/civiljustice/legal_order/legal_order_fin_fi.htm

Kansainväliset sopimukset ovat Suomessa voimassa sen tasoisina säädöksinä kuin ne on valtionsisäisesti saatettu voimaan. Jos siis kansainvälinen sopimus on saatettu voimaan lailla, ovat sen määräykset voimassa Suomessa lain tasoisina. Jos kansainvälinen velvoite on taas saatettu voimaan asetuksella, ovat sen määräykset voimassa asetuksen tasoisina.
Voimaansaattamissäädökset rinnastuvat siis samantasoisiin kotimaisiin säädöksiin.
Euroopan unionin oikeudella on unionin oikeuden ensisijaisuutta koskevan opin mukaisesti etusija kansalliseen oikeuteen nähden. Jos siis kansallinen säännös ja unionin oikeuden sitova säännös ovat ristiriidassa keskenään, on unionin oikeuden säännöksellä etusija – jopa ohi kansallisen perustuslakimme.

Ylläoleva kertoo ensin kansainvälisistä sopimuksista, ja sitten että Euroopan unionin oikeuden säännös menee jopa perustuslakimme ohi.  Ymmärtäisin ettei EU-sääntöjä edes tulkita pelkästään kansainvälisiksi sopimuksiksi vaan ne jo ovat perustuslakimme yli olevia. Joten perustuslakimuutos vain todentaa tuon. Tätä ehkä Brax ja muut tarkoittavat kun sanovat ettei muutoksella ole käytännön merkitystä. Tosin tämä viittaisi siihen, että petoksella olisivat rikkoneet valtiosääntöä tuollaista sopiessa.

Laajennan vastaustani tässäkin kysymyksen ohi siihen, että EU on Suomen eduskuntaa ylemmän vallan käyttäjä, jolloin eduskuntamme on vain kumileimasin.  Näiden vastausteni edut/haitat voidaan ymmärtää jokaisessa kohdassa, myös yllä olevissa vastuksissa (vaikka eivät suoranaisesti kysymyksiisi liity).

Etuja: Lissabonin sopimuksen hyvät puolet.

Haittoja: Lissabonin sopimuksen huonot puolet. Lissabonin sopimuksen hyvien puolien kustannukset sälytetään Suomen valtiolle, kunnille ja yrityksille. Eroaminen onnistuu vain radikaalein toimin eli käytännössä vasta kun koko EU hajoaa tai Saksa ensin eroaa.

Ihmettelyä: Onko Lissabonin sopimuksissa ja muissa EU:n laeissa sitouduttu niihin kansainvälisiin sopimuksiin joihin Suomi on nyt sitoutunut. Meneekö EU lait näiden yli. Jos siellä ei ole mainittu esim. YK:n ihmisoikeusjulistukseen sitoutumista samalla tavalla kuin mitä Suomi nyt on sitoutunut. Miten ristiriitatilanteissa, onko Suomi velvollinen täyttämään EU:n vaatimukset ja sen jälkeen vielä velvollinen maksamaan sanktiot aikaisempien kansallisten sopimusten rikkomisesta.


Tuli vielä mieleen tuosta aikaisemmin käsitellystä valtiopetosrikoksesta perustuslaissa:

Valtiopetosrikoksista

1 § (21.4.1995/578)

Valtiopetos

Joka tarkoituksenaan väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla tai siihen rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti pakottamalla taikka valtiosääntöä rikkoen

1) kumota Suomen valtiosääntö tai muuttaa sitä taikka

2) muuttaa Suomen valtiojärjestystä

Kun perustuslaissa sanotaan vielä näin:

29 §
Kansanedustajan riippumattomuus
Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.

Joku toimittaja voisi kysyä pääministeri Kataiselta, tuleeko niille hallituspuolueille tai hallituspuolueiden jäsenille ja ministereille jotain sanktioita, jos äänestävät tai puhuvat perustuslain muutosta vastaan. Jos Katainen vastaan myöntävästi, niin silloin kyseessä on ilmeisesti ensimmäisen pykälän vastainen oikeudeton pakottaminen ja/tai kansanedustajan sitominen puoluekuriin (muihin määräyksiin), minkä jälkimmäinen pykälä kieltää ja ensimmäinen pykälä myös kun määritys perustuslain muutokseksessa nimenomaan korostaa sen muutoksessa valtiosäännön noudattamista.

[Lalli IsoTalo]

En väitä, että kykenisin arvioimaan näitä viimeksi esitettyjäkään väitteitä kuin mutu-pohjalta.

Hahmottelisin tähän lakimuutoksen kaatamisen kannalta oleellisia hypoteeseja, kärjistettynä:

1. Ihmiskunta tekee tärkeimmätkin päätöksensä mutufiiliksellä, mutta haluaa  perustella niitä rationaalisesti

Tämän päätöksen suuret linjat pitää markkinoida sekä päätöksentekijöille että massoille myös mutufiiliksillä.

EU-federalistien aiemmat menettelytavat ennustavat heidän tavoittelemaansa tulevaisuutta tietyllä tarkkuudella. Voidaan melko turvallisesti olettaa, että se mistä he nyt puhuvat (=de facto statuspäivitys naamakirjaan), on täysin eri asia kuin se miten asiat tulevat toteutumaan, jos laki hyväksytään.

Askel, jonka federalistit sanovat ottavansa (tai jo ottaneensa), on todellisuudessa 1-2 askelta enemmän.

Liittyminen EU:hun = Liittyminen EU:hun + euron käyttöönotto

Johtopäätös = Perustuslakimuutosta pitää markkinoida valtamedian varassa oleville massoille yksinkertaisilla odotettavissa olevilla kauhukuvilla:

Vaihe 1: "Suomalaisten verorahat tullaan antamaan gigolovyöhykkeen pankkiireille"
Vaihe 2: "Päädytään samaan tilaan kuin Kreikka nyt".
Vaihe 3: "Hyvinvointivaltion ylläpitäminen käy mahdottomaksi"
Vaihe 4: "Konkurssipesä likvidoidaan, kaikki myymisen arvoinen joudutaan myymään alihintaan."
Vaihe 5: "Kaikki hývinvointivaltion toiminnot ajetaan alas, poliisia ja oikeuslaitosta ja palokuntaa lukuunottamatta.
Vaihe 6: "Kaaos ja barbarismi pakottavat ihmiset muuttamaan pois kaupungeista."
Vaihe 7: "Tulevat sukupolvet kiroavat nykyisten hautakiviä".

2. Päätöksentekijöiden on pakko perustella päätöstään lakiteknisillä faktoilla

Suuri osa mielipidevaikuttaminen kansanedustajiin ja virkamiehiin täytyy tehdä sen perusteella, mitä asiasta on lakiin kirjattu, tai ehdotetaan kirjattavaksi. Täytyy antaa mahdollisuus kunniakkaaseen vetäytymiseen: lain mukaan ..."

3. Kansanedustajien motivaatiot perustuslain muuttamiselle ovat epäselvät, joten on vaikeaa motivoida heitä muuttamaan kantaansa

Tässä dilemma: Kun kävin seuraamassa eduskuntatyöskentelyä, ja hyvin monet hallitusvastuupuolueiden puhujat olivat hyvin aidon tuntuisesti sitä mieltä, että kyllähän tämä on tarpeen, ja kaikki on niin kuin pitääkin. Ilmeisesti itsesuggestio on kiihottanut heidät tilaan, jossa on vaikeaa erottaa hyödyllistä  idioottia korruptoidusta valehtelijasta.

Ts, en tiedä voiko näiden ihmisten päitä kääntää, ja pitääkö tässä yrittää käännyttää valehtelijoita vai idiootteja, vai jotain siltä väliltä. Lisäänpä tähän hyödyllisten idioottien listan:

a) Kirkasotsainen hyödyllinen idiootti
- hyvää tarkoittava maailmanparantaja,
- sydän paikallaan, mutta aivot eivät
- sahaa innokkaasti viiteryhmänsä oksaa

b) Oppurtinistinen hyödyllinen idiootti
- pyrkii hyödyttämään vain omaa uransa
- ei huomaa todellista agendaa, tai ei välitä sen seurauksista
- ahneutensa vuoksi vedettävissa jopa hirteen asti, kuten Ranskan vallankumouksessa, joka söi omat lapsensa

c) Paremmaksi paneva hyödyllinen idiootti
- nokittaa edellisen idioottimaisuuden
- hyväksikäyttävää tahoa ei välttämättä tarvita
- paaviakin paavillisempi

d) Elitistinen hyödyllinen idiootti
- tarkoitus pyhittää keinot, koska kansa ei tajua omaa parastaan,
- määrittelee kaikkien yhteisen hyvän
- saattaa tajuta pelikuvion, mutta ei ole hyvävelin ytimessä

e) Feikkaava hyödyllinen idiootti
- viattomaksi heittäytyvä sisäpiiriläinen
- fabianisti, joka tietää tarkalleen mitä on tekemässä ja miksi.

f) Moniosaava hyödyllinen idiootti
- vaikea luokitella
- kaivaa kuoppia ja poraa reikiä useassa eri osastoissa

Lähtisin siitä, että rivikansanedustajat tekevät niin kuin ryhmäjohtaja määrää, mikä tekee heistä idiootteja. Johtohahmoista en tosiaan osaa sanoa. Kai niille jotain hyvää on luvattu.

4. Perustuslain muuttamisen (ja liittovaltiokehityksen) vastustamiseen ei pidä tarpeettomasti sotkea a) mamuttamista, tai b) Suomen nykyistä asemaa EU:ssa

Tässä on tarpeetonta ja/tai haitallista leimautua mamu/moku -kriittiseksi, tai vastustaa nykyistä EU:ta. Kannattaa leimautua vain sen tulevan EU:n vastustajaksi, ja keskittää kaikki kritiikki siihen. Pientä esimakua on jo saatu tukipaketeissa.

Viesti: perustuslakimuutoksen hyväksyminen tarkoittaa seuraavaa:

= rajattomia tukipaketteja jatkuvalla syötöllä Eurooppaan, suomalaisten veronmaksajien kustannuksella > kammottavia säästöjä kotimaan budjetteihin tulossa.
= Hyvinvointivaltion alasajo parissa vuodessa, koska miljardööripankkiirien konkurssinerous.
= Suomalaiset lapset ja vanhukset hunnigolle, koska vastuunkanto.

Tällaisia pohdintoja aamuyöstä. Jatkan huomenna.

[Rafael K.]

Jonkin verran kirjallisuuteen tutustuneena voisin tästäkin asiasta kommentoida. Mielestäni Fimbulvetr osuu oikeaan johtopäätöksissään:

Edellä mainituilla perusteilla tulkintani käsiteltävänä olevan Suomen valtion perustuslain muutoksesta on, että Suomen valtion Euroopan unionin jäsenyyden säätäminen Suomen valtion perustuslain ensimmäisen luvun valtiosääntöön osaksi Suomen valtion laillisen valtiojärjestyksen perusteita ilman lakivarausta tai harkinnanvaraisuuslauseketta takaa Suomen valtion Euroopan unionin jäsenyydelle vahvan perustuslaillisen suojan aivan samalla tavoin kuin Suomen valtion perustuslain toisessa luvussa säädetyt perusoikeudet takaavat vahvan perustuslaillisen suojan Suomen valtion perustuslaissa säädetyille perusoikeuksille. Suomessa perustuslaillista suojaa nauttivista säädöksistä ei voi poiketa Suomen eduskunnan yksinkertaisella määräenemmistöpäätöksellä laillisesti, koska tällainen menettely olisi vastoin Suomen valtion perustuslain oikeusvaltioperiaatetta, perustuslain etusijaperiaatetta ja oppia rajatuista poikkeuksista. Poikkeaminen Suomen valtiojärjestyksen perusteista saattaisi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Lisäys perustuslain 1 §:ään mielestäni lähinnä suhteellistaa ensimmäistä momenttia: "Suomi on täysivaltainen tasavalta". Koska Suomi ei Euroopan Unionin jäsenenä ole ollut faktisesti täysivaltainen tasavalta, vaan tunnustanut EU:n oikeuden ensisijaisuuden, ei perustuslain muutos käytännössä tarkoita mitään. Sen sijaan tilanteessa, jossa unionista haluttaisiin eroon, tuo pykälä voi ponnahtaa esiin perustelemaan erinäisiä toimenpiteitä "valtiosäännön kumoamisen estämiseksi". En tosin tiedä, olisiko nykysuomessa tahoja, jotka kohtelisivat EU:n vastustajia kuin Kekkonen oikeusministerinä IKL:ää, mutta ainakin sen voisi tehdä "oikeusvaltiollisissa puitteissa" syyttämällä valtiopetoksesta tai sen valmistelusta.

Braxin ja Sasin puheista huolimatta 94 § ei ole kovin relevantti, varsinkin kun siinä puhutaan myös perustuslakia muuttavista kansainvälisistä velvoitteista. Sitä paitsi perusoikeusuudistuksen 1995 ei pitänyt muuttaa omaisuudensuojan asemaa oikeusjärjestyksessä, mutta totta kai se muutti (kun perusoikeudeksi tuli mm. oikeus ympäristöön, ja lopputuloksena maanomistajalle korvaukseton luonnonsuojelupakko). Silloinkin useimmat asiantuntijat joko erehtyivät tai valehtelivat.

Mutta tätä pykälää 94 (enemmistö vai 2/3) ei tietenkään mikään tuomioistuin jälkikäteen tulkitse ja sano eduskunnalle, että "väärin erottu". Tuomioistuimilta, jopa EU-tuomioistuimelta, puuttuu toistaiseksi poliisi- ja sotavoimat tuomioidensa täytäntöönpanemiseksi. Jonkinlainen uhka sen sijaan on saksalaistyyppinen "valtiosääntöpatriotismi" ja poliittisen opposition leimaaminen demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen vihollisiksi (mitä se sitten tarkoittaakaan).

Esimerkiksi keväällä oli keskustelua tästä perussuomalaisten eduskuntaryhmän syrjinnän vastaisesta julkilausumasta. Ärhäkimmät kommentaattorit sanoivat jo koko lausumaa "perustuslain vastaiseksi", koska sen toteuttaminen olisi vaatinut muutoksia perustuslakiin. Yleinen trendi taitaa olla, että johtavat "intellektuelli" ja media ottavat vallitsevan järjestelmän puolustamisen kaikissa tilanteissa ohjenuorakseen, ja kaikki muutosehdotukset leimataan radikaaliksi "taantumukseksi" (koska vasemmistolaisten pitää edelleen esittää olevansa edistysmielisiä). Euroopan unionin jäsenyyden kirjaaminen perustuslakiin on ilmeisesti yksi osa tätä poliittista taistelua nykyisen yhteiskuntajärjestyksen sementoimiseksi.

[repo]

Mielenkiintoista, mielenkiintoista, mutta Ah! niin vaikeaa paloitella ilmiötä ja tapahtumaa nimeltä perustuslainmuutos, jossa Suomen valtion valtiosääntöön lisätään lause "Suomi on Euroopan Unionin jäsen".

Oikeuden ja valtiosäännön näkökulmasta en pysty suuresti kritisoimaan saati opponoimaan esitettyjä näkemyksiä, koska disclaimeri "en ole rasisti, mutta..." - oho anteeksi väärä disclaimeri, mitäs täällä laatikossa niitä olikaan - "en ole juristi, mutta..." ja "en ole valtiosääntöoppinut, mutta...".


Olen omasta mielestäni raapinut päätäni tällä asialla aivan liikaa saavuttamatta mitään järkevää omaa ja riippumatonta näkemystä, miksi tämä muutos tarvitaan valtiosääntöön ja onko esitetyt perusteet muutokselle uskottavat. Aihe herättää vain lisää epäluuloa ja kiihkeän kysymyksen miksi?

Mitä olen tähän mennessä saavuttanut on se, että jo 1999 tehty perustuslainmuutos, jossa muistaakseni (HUOM! en ole tarkastanut tätä) lisättiin valtiosääntöön seuraava alleviivattu lause:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Suomen perustuslaki 11.6.1999/731

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:
1 luku
Valtiojärjestyksen perusteet
1 §
Valtiosääntö

Suomi on täysivaltainen tasavalta.

Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.

2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

Mitä tekemistä tällä lauseella on Suomen valtion valtiosäännön toteavassa ja määrittelevässä lakipykälässä? Käsitykseni mukaan lause ei totea eikä määrittele Suomen valtion valtiosääntöä. Suomen valtiosääntö on todettu ensimmäisessä lauseessa "Suomi on täysivaltainen tasavalta." ja seuraava lause "Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa." kodifioi eli kokoaa edellä esitetyn valtiosäännön osaksi "tässä" määriteltävää perustuslaiksi kutsuttua lakikokoelmaa.

Sitten tulee valtiosäännön haluttua sisältöä korostavia periaatteita, joiden käsitykseni mukaan halutaan tässä kohtaa yleisesti ohjaavan kaikkea valtiosäännön alaista toimintaa, koska tässä kohdassa ei tietenkään voida vielä vastata kysymykseen, miten?

"Suomi on täysivaltainen tasavalta." ja uusi lisäys "Suomi on Euroopan Unionin jäsen." samassa valtiosäännössä ovat ristiriitaisia. Voiko Suomi olla samassa valtiosäännössä kumpaakin? Minusta "täysivaltaisuus" on ehdollista jäsenyydelle tai toisinpäin, mikäli molemmat ovat toteamuksina valtiosääntöä määrittelevässä kohdassa.

(Hmmm? Olenko ajatellut näin ihan itse vai onko tässä jo ketjun vaikutusta? No jatketaan.)

Jos edelliset epäloogisuudet, lainaukseen alleviivattu lisäys ja ristiriita valtiosäännön toteavien lauseiden välillä, ovat tosia, niin sitten pidän Kimmo Sasin selitystä uskottavana ettei näillä muutoksilla ole aikuisen oikeasti juuri mitään merkitystä.

Tämän todistaa 1) se, että 1999 perustuslain 1 § voitiin lisätä kyseinen alleviivattu lause, joka ei millään muotoa totea eikä määrittele noudatettavaa valtiosääntöä, ja 2) 2011 Eduskunta on hyväksymässä valtiosääntöä määrittelevän toisen lauseen, jossa on edellä esitetty ristiriita ensimmäisen lauseen merkityksen kanssa.


Pointtini tähän juttuun on se, jos perustuslailla ja sen toteavilla, nimeävillä sekä määrittelevillä lauseilla olisi aikuisen oikeasti jotain merkitystä Eduskunnan työskentelyyn, niin viimeisimpänä puoluejohtaja Timo Soinin pitäisi ottaa tuntuva penalti kansanedustaja Jussi Halla-ahon vaientamisesta.

Eli kansanvaltaisuutemme suuri oikeudellinen ongelma on nyt se ettei Eduskunnalla ole mitään pidäkkeitä sille, miten se voi junailla suuriakin lakimuutoksia, joilla olisi aikuisen oikeasti vaikutusta erityisesti Eduskuntaan itseensä.


Siitä ettei aikuisen oikeasti Eduskunnalla ole mitään pidäkkeitä on lukuisia, joista helppoja ovat: Katainen voi nyt huoletta puhua ja uskotella vastuunkantamista aivan samoin kuin Paavo Lipponen kantoi "poliittisen vastuun" Ulf Sundqvist -jupakasta 90-luvulla. Myöskään Sasi ei joudu mihinkään vastuuseen, millä olisi oikeasti merkitystä siihen, kuinka totta tai muunneltua totuutta hän uskaltaa puhua tämänkin lakimuutoksen yhteydessä.

Eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri ovat täysin hampaattomia ihmisiä, mikä on minusta osoitettu ylläolevalla todeksi ja ettei mm. Mikko Ellilän kantelu/huomautus johda mihinkään, millä olisi oikeasti vaikutusta, jos vaikka Ellilän kantelun oikeellisuus oikeuden kannalta myönnettäisiin. Poliitikkomme eivät mistään nuhtelusta välitä.

Edellisellä perustuslainmuutoksella, vai sitä edellisellä, kun Presidentiltä vietiin veto-oikeus lakimuutoksiin, hävisi Eduskunnalta viimeinen todellinen pidäke ja vastavoima Eduskunnan institutionaalista mielivaltaa kohtaan.

Eduskunnan institionalisesta mielivallasta näyttäisi minusta olevan nyt kysymys. Parlamentarismin nimissä meillä on nyt Eduskunta niminen instituutio, joka voi junailla mm. perustuslain valtiosääntöön ristiriitaisuuksia ilman että Eduskunta tai kyseisessä instituutiossa päättävillä olisi mitään oikeata vastuuta. Jos meillä olisi edes perustuslain edellyttämät riippumattomat kansanedustajat, tässä perustuslakimuutoksessa olisi jotain poliittista mahdollisuutta saada järkeä ja vastausta kysymykseen, miksi?

Nyt tämä vain todistaa Kimmo Sasin olevan oikeassa. Perustuslain valtiosääntökirjauksilla ei ole vaikutusta Eduskunnan toimintaan. Eduskunta on irtipäästetty härkä.

Lisäys: Pohdintani lähti ketjun aloittajan ensimmäisen viestin yhdestä lauseesta:

Poikkeaminen Suomen valtiojärjestyksen perusteista saattaisi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Jotta oikeus voisi toteutua ja oikeuden toteutumista sekä lagaliteetteja voidaan arvioida lakiasäätävään ja poliittiseen institutioon nimeltä Eduskunta, miten  Fimbulvetrin toteamus voisi toteutua?

Itse en sinällään kaipaa mitään isoveli-organisaatiota, mutta jotain tässä on nyt vikana. Poliittinen vastuu ei riitä.

[RP]

Edellä oleva vaikuttaa lähinnä kyseisten henkilöiden mielipidekirjoituksilta. Vai sitooko tuleviakin eduskuntiakin ja perustuslakivaliokuntia näiden edellämainittujen  kansanedustajien lausunnot?

Tämä tuntuu käytännössä melko tyhjänpäiväsieltä aspektilta. Perustuslakivaliokunnan kokoonpanon määrää se sama eduskunta, jossa pitäisi olla ainakin ne 100 EU:sta irtautumista kannattavaa, jotta asialla olisi jotain oikeata merkitystä.

[Lalli IsoTalo]

... 1999 tehty perustuslainmuutos ... http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

1 § Valtiosääntö{:} ... Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön ... yhteiskunnan kehittämiseksi.

Mitä tekemistä tällä lauseella on Suomen valtion valtiosäännön toteavassa ja määrittelevässä lakipykälässä?

Spekuloin sen olevan fabianistista esileikkiä, pitkitettyä internationalistista valmistautumista itse aktiin.

"Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön ... yhteiskunnan kehittämiseksi".

Suomi kehittää suomalaista yhteiskuntaa kansainvälisen yhteistyön kautta. Toisin sanoen, kiihotus yhteiskunnan kehittämiseksi tulee ulkomailta. Ts, ulkomaalaiset kehittävät Suomea.

Sen jälkeen siirrytään penetraation, jossa nuivan kuiva Suomi pakotetaan yhtymään EU:hun. Lobbausta ja korrupiotiota tarvitaan fabrikanttina, kun EU harjoittaa ensibudjetinkäyttäjän oikeuttaan Suomineidon arvotavaraan, Suomen ja EU:n tullessa yhdeksi laiksi.

Fuck that!

[jyrihovila]

Valtiopetoksen kriteerit ovat ilmiselvästi täyttyneet moneen kertaan monen edelleen täydessä vauhdissa olevan poliitikon kohdalla. Mediaa asia ei (tietenkään) kiinnosta, ja addressien ja mielenosoitusten vaikutus mihinkään on perinteisesti lähellä nollaa. Kyseessä on joka tapauksessa poliisiasia, ja siksi toivonkin poliisin puuttuvan tilanteeseen pian.

Koska ryhmäkanteen nostaminen on Suomessa mahdollista vain elinkeinonharjoittajia kohtaan (ja silloinkin vain kuluttaja-asiamiehen toimesta), on epäilyiden saaminen poliisin tutkittavaksi tehtävä yksittäisten kansalaisten toimesta. Osoitteessa http://valhetta.fi/ on allekirjoittaneen käynnistämä projekti, joka tarjoaa halukkaille mahdollisuuden toimia asian eteen tulostamalla valmiin tutkintapyyntölomakkeen, täyttämällä sen ja toimittamalla sen poliisille.

Omat näkemykseni siitä keihin henkilöihin tutkintapyynnöt on perusteltua kohdistaa ovat omiani, enkä esitä em. osoitteessa (tai tässä) suosituksia tai ehdotuksia tämän seikan suhteen; tarjoan vain yksinkertaisen tutkintapyyntöpohjan kaikkien halukkaiden vapaasti käytettäväksi.

[Lalli IsoTalo]

Osoitteessa http://valhetta.fi/ on allekirjoittaneen käynnistämä projekti, joka tarjoaa halukkaille mahdollisuuden toimia asian eteen tulostamalla valmiin tutkintapyyntölomakkeen, täyttämällä sen ja toimittamalla sen poliisille.

Asiat etenevät askel kerrallaan. Mutta olemmeko tarpeeksi nopeita?

[jyrihovila]

Asiat etenevät askel kerrallaan. Mutta olemmeko tarpeeksi nopeita?

Niinpä, se tässä itseänikin huolettaa. En epäile hetkeäkään etteikö tilanteen vakavuus kävisi lähitulevaisuudessa selväksi (käytännössä) koko kansalle - mutta jos tämä tapahtuu vasta kun muutokset on jo uitettu perustuslakiin, peli on jo tietyssä mielessä menetetty.

[Ksenofobi]

Edellä oleva vaikuttaa lähinnä kyseisten henkilöiden mielipidekirjoituksilta. Vai sitooko tuleviakin eduskuntiakin ja perustuslakivaliokuntia näiden edellämainittujen  kansanedustajien lausunnot?

Tämä tuntuu käytännössä melko tyhjänpäiväsieltä aspektilta. Perustuslakivaliokunnan kokoonpanon määrää se sama eduskunta, jossa pitäisi olla ainakin ne 100 EU:sta irtautumista kannattavaa, jotta asialla olisi jotain oikeata merkitystä.

Kyllä, mutta pelkona tässä onkin että tässä yritetään tehdä EU:sta eromisesta vielä vaikeampaa kuin pelkkä yksinkertainen enemmistöpäätös. Jos nykyinenn esitys hyväksytään ja sen jälkeen tulkitaan että EU:sta eroaminen vaatii perustuslain muutoksen, tarvitaan vähintään 133 edustajaa kahdessa eduskunnassa että saadaan perustuslaki muutettua tai 167 edustajaa jos muutos tahdotaan tehdä yhdessä eduskunnassa.

[RP]

Kyllä, mutta pelkona tässä onkin että tässä yritetään tehdä EU:sta eromisesta vielä vaikeampaa kuin pelkkä yksinkertainen enemmistöpäätös. Jos nykyinenn esitys hyväksytään ja sen jälkeen tulkitaan että EU:sta eroaminen vaatii perustuslain muutoksen, tarvitaan vähintään 133 edustajaa kahdessa eduskunnassa että saadaan perustuslaki muutettua tai 167 edustajaa jos muutos tahdotaan tehdä yhdessä eduskunnassa.

Ymmärrän, mutta perustuslakivaliokunnan kannan kai kuitenkin määrää (kaikissa tilanteissa) sen yksinkertainen enemmistö, eli sama osuus, joka minimissään kuitenkin vaadittaisiin suuressa salissa.

Jos oletetaan 1:1 vastaavuus mielipiteissä näiden kahden välillä, en usko, että EU:sta eroamista kannattava (mutta rajallinen) enemmistö alkaisi perustuslakivaliokunassa kääntämään valiokunnan nyt ottamaa kantaa sellaiseksi, etteivät heidän omat äänensä riitäkään EU:sta eroamiseen. Kuvittelisi olevan helppo pitäytyä vanhassa mielipiteessä, jos se sopii valiokuntalaisille myös poliittisesti.

[repo]

Kyllä, mutta pelkona tässä onkin että tässä yritetään tehdä EU:sta eromisesta vielä vaikeampaa kuin pelkkä yksinkertainen enemmistöpäätös. Jos nykyinenn esitys hyväksytään ja sen jälkeen tulkitaan että EU:sta eroaminen vaatii perustuslain muutoksen, tarvitaan vähintään 133 edustajaa kahdessa eduskunnassa että saadaan perustuslaki muutettua tai 167 edustajaa jos muutos tahdotaan tehdä yhdessä eduskunnassa.

Ymmärrän, mutta perustuslakivaliokunnan kannan kai kuitenkin määrää (kaikissa tilanteissa) sen yksinkertainen enemmistö, eli sama osuus, joka minimissään kuitenkin vaadittaisiin suuressa salissa.

Onko Suomen perustuslakivaliokunta antanut Suomen valtion perustuslain muutoksen oleellisista osista virallista kannanottoa?

[...]
Heidän pitäisi olla asiantuntijoita.

He ovat poliittisia apinoita valitsevassa poliittisessa päätöksentekokulttuurissa, joka rikkoo jo itsessään perustuslain kirjainta kansanedustajan riippumattomuudesta puoluekratiasta. Näin perustuslakivaliokunta ei ole mikään tuosta poliittisesta päätöksentekokulttuurista mahdollisimman riippumaton taho, joka yrittäisi varmistaa jo lakien valmistelussa, että lainsäätäminen tuottaisi kansakunnan kannalta mahdollisimman hyviä lakeja.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, joten täysin häpeilemättömästi lainaan Taxelin komitean jäsenen Toimi Kankaaniemen blogi-kirjoituksen aiheesta täältä tähän:

Suomen perustuslaki ja EU
20.9.2011 00:23 Toimi Kankaanniemi 10 kommenttia

Perustuslain muutos kiihottaa mieliä. Adresseja sitä vastaan kerätään. Syy on se, että lain 1 pykälään ehdotetaan mainintaa Suomen jäsenyydestä EU:ssa. Perustuslain 58 ja 93 pykälissä EU mainitaan jo ennestään. Aivan uutta siis se ei ole.

Juuri nuo voimassa olevat maininnat olivat yksi syy siihen, että Taxellin komitea, jossa olin jäsenenä, ehdotti 1 pykälään mainintaa. Katsottiin, että on loogista, että heti lain alussa mainitaan unioni, jonka alaan kuuluvien asioiden päättämismenettelystä myöhemmissä pykälissä säädetään ja jolla on erittäin paljon päätösvaltaa asioissamme. Useissa muissa jäsenmaissa maininta on perustuslaissa.

En pitänyt lisäystä 1 pykälään tarpeellisena, mutta en myöskään katsonut sen muuttavan mitenkään ratkaisevasti Suomen asemaa tai suhdetta unioniin. Eduskunnassa äänestin lisäystä vastaan kuten oma ryhmäni kokonaisuudessaan. Uusi eduskunta voi ehdotuksen vain joko hyväksyä tai hylätä, mutta ei voi muuttaa.

EU kehittyy liittovaltioksi, jos kehittyy, riippumatta Suomen perususlaista. Eroaminenkin EU:sta tapahtuu, jos joskus eteen tulee, riippumatta perustuslaistamme. En näe mitään ylidramaattista lisäyksessä, vaikka se voidaan turhaksi perustellusti todeta.

Esimerkiksi presidentin vallan riisuminen on isompi asia. Siinä mennään liian pitkälle. Kansan suroraan valitsemalla tasavallan presidentillä saisi olla myös todellista valtaa. Se toisi painoa myös sille arvojohtajuudelle, jota paljon ja syystäkin peräänkuulutetaan.

Minun on sanottava, että Toimin logiikka pakenee minua lujaa, siksi tein parit korostukset lainaukseen. Eli lyhyesti ja yksinkertaistaen Toimin mukaan oli vain loogista mainita asia 1 pykälässä, kun se mainittiin jo 58 ja 93 pykälässä, mikä olkoon riittävä perustelu hänen lukijakunnalle. Pointsit Toimille, että kirjoittaa aiheesta "niin rehellisesti kuin osaa"(r).

Lakien säädäntötyötä ja sen tuloksien laatua on arvosteltu jo pitkään nk. vakavasti otettavien ja "arvovaltaisten" poliitikkojen toimesta. Tässäkö on kaikki, mitä on saavutettu?

[RP]

Onko Suomen perustuslakivaliokunta antanut Suomen valtion perustuslain muutoksen oleellisista osista virallista kannanottoa?

Virallinen kannanottohan on yhtä kuin "mietintö", jonka jo tässä ketjussa aikaisemmin linkkasin:
http://hommaforum.org/index.php/topic,58386.msg785893.html#msg785893

[Topi Junkkari]

Toisin sanoen Suomen valtion eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkinta on, että Suomen valtion perustuslain normeilla ei ole keskenään hierarkisia eroja.

Onko lainsäädännössä ylipäätään hierarkkisia eroja saman lain eri lukujen tai pykälien välillä? Voidaanko yleisesti väittää, että jonkin lain 1 § on korkeammassa asemassa verrattuna saman lain 123 §:ään?`

Kysyn tätä ihan vilpittömällä mielellä. En ole juristi - sinä, Fimbulvetr, ilmeisesti olet. Omassa työssäni olen tottunut käsittelemään lakitekstiä lineaarisena jatkumona, jolla on alku ja loppu, mutta ei sinänsä sisäistä hierarkiaa. Ja vaikka hierarkia olisikin, minun kääntäjänä ei tarvitsisi siitä juurikaan huolehtia.

[Lalli IsoTalo]

Tutkiskelin tässä valtiosääntöä, ja keksin uuden vastaväitteen, jonka relevanttiuteen haluasin kommentteja mahdollisimman pian (aika käy vähiin):

Lyhyt versio

1. EU:n maininta valtiosäännössä tekisi EU:sta Suomen valtioelimen.

2. Valtioelimen toimivalta pitää määritellä ja rajata valtiosäännössä. Sitä ei ole tehty, on tehty vain maininta. Oikeusvaltionäkökulmasta (perustuslain 2 §) tämä on outoa.

3. Perustuslain muutosesitys ei siis ole nykytilanteen statuspäivitys, vaan valtiosäännön saattaminen kaoottisen tilaan, jossa valtasuhteita ei ole määritelty.

Mitä olet mieltä tästä argumentista mielekkyydestä? Voiko tätä jotenkin parantaa? Onko jokin kohta pielessä?

Pitkä versio:

Perustuslakiuudistuksen kaikissa vaiheissa on korostettu, että kyseessä on olemassa olevan valtiosäännön kausihuolto ja ajanmukaistaminen, eli nykyisen vallanjaon vakiinnuttaminen.

Nämä tavoitteet eivät toteudu, koska uuden valtioelimen (EU:n) toimivaltaa EI määriteltäisi eikä rajattaisi, se vain nimettäisiin.

"Valtiosääntö käsittää KAIKKI ne keskeiset oikeussäännöt, jotka sääntelevät ... YLIMPIEN VALTIOELINTEN valitsemista ja TOIMIVALTAA ...". -- Hallberg, Pekka ym.: Perusoikeudet, s. 65. Helsinki: WSOY, 1999 (isot kirjaimet allekirjoittaneen)

Tämä suunniteltu kodifikaatio ei siis yhtenäistäisi nykyistä normirakennetta ja oikeuskäytäntöä, vaan ajaisi koko perustuslain epävakauden tilaan. Stabilisointi vaatisi EU:n toimivallan määrittelyä ja rajausta.

Lisäksi, jos EU lisätään valtiosääntöön valtioelimeksi, siellä tulee myös määritellä, miten tämä valtioelin valitaan!

Tästä kausihuollosta tulisi kaoottinen täysremontti, jossa euron suutari tekisi satasen vahingon. Toimivaan kokonaisuuteen lisättäisiin uusi osa, määrittelemättä minkä aiemman osa se korvaa, ja mitkä ovat sen suhteet nykyisiin osiin.

Koska EU:n valtaa ei ole määritelty eikä rajattu lienee oletettavaa, että federalistit tulkitsevat muutaman vuoden kuluttua Suomen olevan EU:n osavaltio, ts. tämä perustuslain muutos itse asiassa virallisesti mahdollisesti lopettaa Suomen itsenäisyyden.

[repo]

Aikaisemmin olen kirjoittanut muun muassa näin:

Kyseenalaista [...] on se, onko Suomen valtion Euroopan unionin jäsenyys Suomen valtion oikeusjärjestelmän näkökulmasta ainoastaan kansainvälinen velvoite, mikäli Suomen valtion perustuslain valtiosäännössä säädetään Suomen valtion Euroopan unionin jäsenyyden olevan osa Suomen valtion laillista valtiojärjestystä.

Mielestäni Suomen valtion eduskunnan perustuslakivaliokunta tulkitsee, että Suomen valtion perustuslain valtiosääntöön kirjatut kansainväliset velvoitteet eivät saa kansainvälistä velvoitetta vahvempaa asemaa Suomen valtion oikeusjärjestelmässä, esimerkiksi Suomen valtioeliminä, vaikka kansainvälinen velvoite kirjattaisiin osaksi Suomen valtion laillista valtiojärjestystä:

Valiokunta huomauttaa, että unionin jäsenyyden mainitsemisella perustuslain 1 §:ssä ei ole vaikutusta siihen menettelyyn, joka tulisi noudatettavaksi, jos Suomi päättäisi erota Euroopan unionista. Lissabonin sopimuksella uudistetuissa Euroopan unionin perussopimuksissa on määräykset unionista eroamisesta ja siinä noudatettavasta menettelystä. Valtionsisäisesti kansainvälisen velvoitteen irtisanomisesta päätetään Suomessa perustuslain 94 §:n 2 momentin mukaan äänten enemmistöllä (ks. PeVM 10/1998 vp , s. 27-28). Tämä koskee myös Euroopan unionin perussopimuksia.

Perustuslakivaliokunnan mietintö 9/2010 vp

Perustuslakivaliokunnan tulkinnasta seuraisi siis se, että Suomen valtion uuden perustuslain valtiosääntöön kirjattavan Suomen valtion Euroopan unionin jäsenyyden perustuslaillinen lainsuoja kumoutuu Suomen valtion perustuslain 94 §:n 2 momentilla:

En ymmärrä tätä. Perustuslakivaliokunta on mietinnössään maininnut vain menettelystä erotilanteessa. Miten tämä kannanotto voi vaikuttaa nk. normaalitilanteeseen, jossa ei ole kyse eroamisesta vaan Suomen valtion presidentin, eduskunnan, hallituksen ja EU:n välisistä suhteista? Onko Suomen valtion hallitus jatkossa alisteinen vain eduskunnalle vai voiko hallitus saada käskyjä suoraan EU:lta. Mikä on eduskunnan mahdollisuus vaikuttaa hallitukseen, joka on saanut käskyjä suoraan EU:lta?

Pohdiskelin myös itse tätä ja vietin "laatuaikaa" perustuslakia lueskellen. Pakko sanoa, etten tullut sen lukemisesta yhtään viisaammaksi.

Ei ole yhdentekevää, mihin muotoon lait kirjoitetaan. Tällä hetkellä Suomen perustuslain valtiosäännön muutos jättää paljon tulkinnanvaraisuutta, josta on ollut keskustelua ja erimielisyyttä myös lainsäätäjien eli kansanedustajien keskuudessa.

Tämä on se suuri epäilys, että tulkinnanvaraisuutta ja vaikeaselkoisuutta halutaan tehdä tarkoituksella. Mikä tarkoitus sitten on? Ei ainakaan selkiyttäminen, mikä lienee jo tullut selväksi ja jos ei ole tullut niin...

Normittamisen tulkinnanvaraisuudesta ja vaikeaselkoisuudesta osui silmään mielestäni hyvä esimerkki täällä, jossa Homman nimimerkit Roope ja wekkuli vääntävät rautalangasta positiivista syrjintää. Positiivinen syrjintä on jotenkin erikoisesti saatu kiemurreltua suomalaisen yhteiskunnan normistoon. Sanon normistoon, koska en ole varma, onko "positiivinen syrjintä" lakiteksteissä asti. Jokatapauksessa se kuvaa ilmiötä "tarkoituksellinen vaikeaselkoisuus ja tulkinnanvaraisuus" hyvin ja perustelee Lallin kohtaa 3.

[Lalli IsoTalo]

EU:n maininta valtiosäännössä tekisi EU:sta Suomen valtioelimen.

Tämä on se asia, jota olen alusta asti epäillyt.

Tämä on siis maallikon tulkinta, joka perustuu seuraavaan ratakiskon vääntämiseen:

1. Valtiosääntö on määrittelee
- millä elimillä on pääsy ylimpään poliittiseen ratkaisuvaltaan,
- millä menettelytavoilla nuo ylimmät valtioelimet valitaan ja
- miten valtioelinten toimivallat rajataan.

2. Lause "Suomi on Euroopan Unionin jäsen" ei jätä milliäkään liikkumavaraa mihinkään suuntaan:
- Siinä ei ole mitään varauksia.
- Siinä ei ole mitään poikkeuksia.
- Se on täysin yksiselitteisesti sijoitettu valtiosääntöön.

Johtopäätös:

EU sijoitetaan valtiosääntöön määrittelemättä mikä se on, ja mikä sen toimivalta on. EU:sta tulee valtioelin, koska valtioelimet luetellaan valtiosäännössä. Näettekö, miten yksinkertaista tämä on? Federalistit yrittävät hämmentää kristallinkirkasta soppaa.

Mahdolliset tulevaisuusskenaariot, jos uusi perustuslaki hyväksytään, ovat ymmärtääkseni seuraavat:

1. Positiivinen skenaario: Perustuslakivaliokunnan ja lainoppineiden inttämä, jonka mukaan tämä on vain perustuslain kausihuolto, jossa vaihdetaan öljyt, pitääkin yllättäen paikkansa. Kaikki jatkuu ennallaan. Vaihtoehtoisesti EU ehtii hajota omaan korruptioonsa, ennen kuin äänestystuloksesta on suurempaa haittaa Suomelle.

2. Todennäköinen skenaario: Federalistit saavat työnnettyä koneeseen uuden osan, joka johtaa suunnitelman mukaiseen koneen kiinni leikkaamiseen, ja sitä myöten täysremonttiin, jossa joudutaan de facto vaihtamaan koko moottori. Eurosuutari teki kausihuollossa satasen vahingon.

Seuraus on hämmennyksen hornankattila, jossa taistellaan siitä mistä itse asiassa äänestettiin. Kaaoksesta seuraa joko uusi federalistinen järjestys, tai uusi Suomen nousu.

3. Negatiivinen skenaario: Federalistinen näkökulma voittaa ilman taistelua, jolloin EU:n toimivallaksi tulee se, mikä liittovaltiolla osavaltioon nähden. Suomi de facto menettää viimeisetkin itsenäisyyden tunnusmerkit.

Perustuslakivaliokunnan tulkinta ei koskaan sitonut sitä itseään, joten se käänsi takkiaan pian perustuslain muuttamisen jälkeen.

Federalistien käytännön tavoitteet toteutuvat:

- Suomen varallisuus uusjaetaan  eurobondien avulla Etelä-Eurooppaa holtittomasti lainoittaneille pankkiireille.
- Suomen verovarat käytetään tästä eteenpäin euroalueen elintasoerojen tasaamiseen tasa-arvon nimissä, ts. ne annetaan gigoloalueen valtioille.
- Kaikki EU:n idioottimaisuudet saavat Suomessa perustuslain suojan, joten ne on pakko hyväksyä sellaisenaan.

Mihin skenaatiot perustuvat?
Kun tulin Homman jäseneksi 10.1.11, ennustin ensimmäisessä (esittäytymis)viestissäni, että pankkiirien pitkän tähtäyksen tavoite on länsimaiden varallisuuden luukuttaminen konkurssipesistäni alihintaan (http://hommaforum.org/index.php/topic,903.msg553111.html#msg553111). Kreikka on aika lähellä tuota tilannetta.

Minulla ei ole kristallipalloa, mutta maailma on sikäli mielenkiintoinen paikka, että mitä enemmän asiat muuttuvat, sitä enemmän ne pysyvät samoina, koska historia toistaa itseään. Skenaarioni perustuvat sen epävirallisen historian tuntemukseen, jonka häviäjät ovat kirjoittaneet. Voittajien historiankirjoitukseen ei voi luottaa.

Call to Action

Jos sinulla on minkäänlaista halua vaikuttaa lopputulemaan, kirjoita kansanedustajallesi (niille kaikille) lyhyt ja ytimekäs vetoomus:

"Jos sinulla ei ole täysin selkeää mitä olet tekemässä, älä tee sitä, koska seuraukset voivat olla kohtalokkaat!"

Esimerkiksi tuohon tyyliin, mutta omilla sanoilla, kohteliaasti, yksi vastaanottaja per lähetys.

Luoja meitä varjelkoon, jos kansanedustajien järki ei siihen riitä.

Lalli

[repo]

Jos tulkinnanvaraisuus olisi haluttu poistaa käsiteltävänä olevasta Suomen valtion uudesta perustuslaista, silloin esimerkiksi Suomen valtion perustuslain uusi valtiosääntö olisi kirjoitettu yksiselitteiseen muotoon. Se olisi onnistunut sijoittamalla maininta Suomen valtion Euroopan unionin jäsenyydestä Suomen valtion perustuslain kahdeksanteen lukuun, jossa säädetään Suomen valtion kansainvälisistä suhteista, ja jättämällä maininta Suomen valtion Euroopan unionin jäsenyydestä pois Suomen valtion perustuslain valtiosäännöstä, jossa säädetään Suomen valtion laillisesta valtiojärjestyksestä.

Nonni! Se on siinä. Olisi mielenkiintoista kuulla vielä mm. RP:n näkemys.

Sitten jää enää kysymys, miten temppu tehdään ettei tulkinnanvaraista perustuslakimuutosta hyväksytä?

Luoja meitä varjelkoon, jos kansanedustajien järki ei siihen riitä.

Voisiko tuon paremmin sanoa.

[Velmu]

Perustuslakivaliokunta antaa vielä jonkun lausunnon asiantuntijoita (Hiden, Ojanen, Saraviita ja Vuori) kuultuaan. Kuuleminen lienee pelkkä muodollisuus, mutta silti olisi mielenkiintoista tietää, keitä nuo kyseiset asiantuntijat ovat.

Nimet sain soitettuani eduskuntaan ja kysyttyäni asiaa. Asiantuntijoiden lausunnot ovat ennusteen mukaan valmiit 30.9 ( tai varmaankin jo nyt )ja sen jälkeen perustuslakivaliokunnan osalta asia on loppuun käsitelty ja eduskunta äänestänee perustuslain muutoksesta lokakuun ensimmäisellä viikolla.

Herra varjele Suomen kansaa näiden puupäiden päätökseltä!

[RP]

Jos tulkinnanvaraisuus olisi haluttu poistaa käsiteltävänä olevasta Suomen valtion uudesta perustuslaista, silloin esimerkiksi Suomen valtion perustuslain uusi valtiosääntö olisi kirjoitettu yksiselitteiseen muotoon. Se olisi onnistunut sijoittamalla maininta Suomen valtion Euroopan unionin jäsenyydestä Suomen valtion perustuslain kahdeksanteen lukuun, jossa säädetään Suomen valtion kansainvälisistä suhteista, ja jättämällä maininta Suomen valtion Euroopan unionin jäsenyydestä pois Suomen valtion perustuslain valtiosäännöstä, jossa säädetään Suomen valtion laillisesta valtiojärjestyksestä.

Nonni! Se on siinä. Olisi mielenkiintoista kuulla vielä mm. RP:n näkemys.

Minulla ei ole mitään huomautettavaa yllä lainaamaasi. Muutoin olen taipuvainen ajattelemaan, että vaikka en lakimuutoksesta pidäkään, se ei myös olisi lopulta kovin merkityksellinen. Ainakin niin kauan kun eduskunnan päätösten ja perustuslain suhteiden ylimpänä tulkkina säilyy saman eduskunnan jäsenistään nimittämän perutuslakivaliokunnan enemmistö, niin kuvittelisi eduskunnan enemmistön ollessa valmis äänestämään EU:sta erottamisen puolesta, myös valiokunnan (valiokunnan aikaisempaan kantaan tukeutuen, mutta myös edustajiensa poliittisia mielipiteitten mukaisesti) eron oleman valmis hyväksymään.

Siinä toisessa ketjussa muutama lakia vastustaneista toivoi maahan perustuslakituomioistuinta. Nyt käsittelyssä olevien lakimuutosten hyväksymisen jälkeen en sitä haluaisi. Vaikka ammatituomareidenkin kuvittelisi noudattavan tuomioissaan lain säätäneen kansanedustuslaitoksen perusteluissaan esilletuomaa tahtoa, varsinaista pakkoa tähän ei olisi, ja katsomalla lakitekstiä itsessään Fimbulvetrin logiikka on minusta (valitettavasti) selkeämpi kuin perustuslakivaliokunnan oma.

[slobovorsk]

Tässä kohdassa voinen toistaa sen aiemman kommentib, että jos perustuslakiuudistus johtaa epäselvyyteen näin tärkeässä asiassa, se tulee ainaki näin maallikon näkökulmasta tällä erää hylätä ja valmistella uudelleen.

[Siili]

Minun on vaikea kuvitella, että tilanteessa, jossa yksinkertainen eduskunnan enemmistö olisi kankeamassa Suomea pois EU:sta, vähemmistö ei vetoaisi perustuslain velvoitteisiin.  Se saisi myös takuuvarmasti tukea EU:n komissiolta.

Kyllä käytännössä EU:sta eroaminen edellyttää jatkossa perustuslain muuttamista, sanoivat euromaanit nyt mitä tahansa.

[Lalli IsoTalo]

Jeps,

Lähetin kaikille 200 kansanedustajalle alla olevan viestin, joka vähän vaihteli vastaanottajan mukaan. Postaan vastaukset seuraavaan viestiin.



Otsikko:
Perustuslain muutos tekee EU:sta valtioelimen, jonka valtaa ei ole rajattu mitenkään

Arvoisa kansanedustaja X,

Perustuslakiin (PL) aiotaan kirjata lause "Suomi on Euroopan Unionin jäsen". Lauseen sanamuoto ei jätä milliäkään liikkumavaraa, koska siinä ei ole ainuttakaan varausta, eikä mitään poikkeuksia.

Lause on myös täysin yksiselitteisesti sijoitettu valtiosääntöön, joka määrittelee, millä elimillä on pääsy ylimpään poliittiseen ratkaisuvaltaan.

Jos olisi haluttu, että EU:sta EI tule valtioelin, tuo lause olisi sijoitettu 8 lukuun, "Kansainväliset suhteet". Tämä yksityiskohta tulee ratkaisemaan asian EU:n eduksi tulevaisuudessa, kun lakia aletaan tulkitsemaan.

Lauseen sijoituspaikka ja täydellinen yksiselitteisyys johtavat siihen, että EU:sta tulee Suomen valtioelin, vaikka perustuslakivaliokunnalla onkin toistaiseksi erilainen tulkinta (joka ei sitä tulevaisuudessa sido).

Valtiosäännössä pitää myös määritellä miten valtioelinten valta rajataan. Koska EU:n valtaa ei ole mitenkään rajattu, on oletettava, että kaikki muut valtioelimet ovat EU:lle alisteisia.  

Kysymys 1: Eikö perustuslakimuutoksen hyväksymisestä seuraa, että kaikilla EU:n asetuksilla ja direktiiveillä  — kuten mahdollisilla eurobondeilla — tule olemaan Suomessa perustuslain voima, täysin riippumatta niiden mielekkyydestä?

Kysymys 2: Koska EU-jäsenyyttä ei kirjata 8 lukuun, "Kansainväliset suhteet" (vaan valtiosääntöön), niin eikö oikeusvaltion näkökulma (PL 2§) vaadi, että  EU:sta eroaminen edellyttäisi perustuslain muuttamista, jotta valtiosääntö vastaisi vallitsevaa oikeustilaa  —  siis toisin kuin perustuslakivaliokunta tällä hetkellä (ei-sitovasti) esittää?

Kysymys 3: Aiotteko Te äänestää ryhmäkurista riippumattomasti, omaatuntoanne kunnioittaen,  "oikeuden ja totuuden mukaan", kuten PL 29§ vaatii?

Kiitos jo etukäteen vastauksista näihin mieltäni askarruttaviin kysymyksiin!

Kunnioittaen,

Etunimi Sukunimi, Suomen tulevaisuudesta huolestunut yksityinen kansalainen
Kauppatieteiden maisteri
Osoite
Puhelinnumero

[Lalli IsoTalo]

Tässä vastaukset viestiin Perustuslain muutos tekee EU:sta valtioelimen, jonka valtaa ei ole rajattu mitenkään

Laitoin useimpiin perussuomalaisten viesteihin  seuraavan saatteen:
(Arvaan miten aiotte äänestää, mutta laitan tämän Teillekin (kaikki kansanedustajat ovat listallani). Lihavoidut kohdat kertovat miksi tämä lakimuutos olisi blankoshekki EU:lle.) En siis odottanut PS:n edustajien vastaavan.

En laittanut kolmatta kysymystä konkareille, koska he tuntenevat perustuslain paremmin uudet kansanedustajat.

Haavisto Pekka (vihr) yllätti oikein positiivisesti.

Olen poikien kanssa mökkikeikalla, joten en varmaankaan pääse vastaamaan mahdollisiin kysymyksiin pariin päivään.

Lalli



Heikki Autto/kok, Lapin vaalipiiri

Terve X

Kiitos viestistä. Perehdyn asiaan tuosta näkökulmasta, että miksi lause ei ole tuolla kohdassa kansainväliset suhteet.
Hyvää päivän jatkoa.

Ystävällisesti,

Heikki Autto
kansanedustaja



Filatov Tarja /sd, Hämeen vaalipiiri

Kiitos postistasi ja mielipiteestäsi.

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta toukokuussa 2010. Ennen viime vaalikauden päättymistä eduskunta hyväksyi 16. helmikuuta 2011 lain Suomen perustuslain tarkistamisesta lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin.

Perustuslain säätämisjärjestyksen mukaisesti eduskunnan on hyväksyttävä lepäämään jätetyt lait asiasisällöltään muuttamattomina täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Eli perustuslakivaliokunta voi joko hyväksyä tai hylätä uuden perustuslain, se ei voi tehdä siihen enää muutoksia.

Perustuslain 1 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa. Jäsenyys Euroopan unionissa on jo muodostunut vakiintuneeksi lähtökohdaksi perustuslain tulkinnassa ja Suomen osallistumisessa kansainväliseen yhteistyöhön.
Tämä säännös ei oikeudellisesti mitenkään rajoita Suomen päätäntävaltaa tulevaisuudessa, jos Suomi joskus haluaisi erota EU:sta.

Ystävällisin terveisin
Tarja Filatov



Komi Katri /kesk, Etelä-Savon vaalipiiri

Kiitos viestistänne ja kannanotostanne.
KKomi



Tolppanen Maria /ps, Vaasan vaalipiiri

Hei.
Vastaukset kysymyksiisi löytyvät eduskunnan sivuilta,  pidetyistä puheista.
Ystävällisin terveisin
Maria Tolpanen



Turunen Kaj /ps, Etelä-Savon vaalipiiri

Hei,
Jos jäsenyys kirjataan ehdotetussa muodossa perustuslakiin tarkoittaa se sitä mitä kohdissa 1 ja 2 kysyt.
Aion ehdottomasti äänestää jäsenyyden kirjaamista vastaan.
Ystävällisin terveisin,
Kaj Turunen



Myller Riitta /sd, Pohjois-Karjalan vaalipiiri

Hei
Euroopan unioni on erilainen yhteistyömuoto kuin muut kansainväliset järjestöt. Unioni perustuu siihen, että jäsenmaat ovat luovuttaneet osan omasta suvereenista päätösvallastaa käytettäväksi YHDESSÄ EU:n päätöksentekoelimissä. Se mitkä asiat on yhteistä päätöksentekoa ja miten päätökset NÄISSÄ asioissa tehdään määritellään EU:n perussopimuksessa (viimeisin muutettu Lissabonin sopimus).Suomen perustuslaissa määritellään se, miten Suomen eduskunta vaikuttaa tähän päätöksentekoon. EU:n tasolla päätettävät asiat käsitellään aina myös Suomen eduskunnassa ja eduskunnan suuri valiokunta antaa hallitukselle neuvotteluohjeet ennakkoon. Suuri valiokunta myös valvoo, että neuvotteluohjeita on noudatettu. Se, että Suomen perustuslaissa mainitaan  se, että Suomi on EU:n jäsen, on siten vain jo olemassa olevan tosiasian tunnistamista, mikää ei nykykäytäntöön sen perusteella muutu. Paitsi, että perustuslakiin on kirjoitettu ensimmäistä kertaa maininta siitä, että Suomi voi erota EU:sta ykinkertaisella enemmistöllä. Sen sijaan perussopimuksia voidaan muuttaa vain jäsenvaltioiden yksimielisillä päätöksillä. Tulen äänestämään muutetun perustuslain puolelsta.
Terveisin Riitta Myller



Hongisto Reijo /ps, Vaasan vaalipiiri

Hei Markku.

Kantani on tiedossasi.

Minun kantani EI muutu iltapäivän äänestykseen mennessä.

Reijo Hongisto

Kansanedustaja
Perussuomalainen eduskuntaryhmä



Kumpula-Natri Miapetra /sd, Vaasan vaalipiiri

Tietenkin äänestän omantuntonikin kautta, äänestän kyllä.

Yst terv
Miapetra Kumpula-Natri


Lindtman Antti /sd, Uudenmaan vaalipiiri

Hei,

Tässä vastaukseni.

1: Ei
2: Ei
3: Kyllä

Ystävällisesti,
Antti Lindtman


Niinistö Jussi /ps, Uudenmaan vaalipiiri

(Lallin viesti: Arvostin puheitanne lähetekeskustelussa, jota seurasin parvelta.)

Kiitos!

Jussi Niinistö


Soukola Ismo /ps, Hämeen vaalipiiri

Hei,

vastaukset tekstissä

Yst.terv.
Ismo Soukola
kansanedustaja (PS)

Kysymys 1: Eikö perustuslakimuutoksen hyväksymisestä seuraa, että kaikilla EU:n asetuksilla ja direktiiveillä  — kuten mahdollisilla eurobondeilla — tule olemaan Suomessa perustuslain voima, täysin riippumatta niiden mielekkyydestä? 

-- Kukaan ei ole pystynyt osoittamaan, etteikö asia saattaisi olla edellä kuvatun kaltainen.

Kysymys 2: Koska EU-jäsenyyttä ei kirjata 8 lukuun, "Kansainväliset suhteet" (vaan valtiosääntöön), niin eikö oikeusvaltion näkökulma (PL 2§) vaadi, että  EU:sta eroaminen edellyttäisi perustuslain muuttamista, jotta valtiosääntö vastaisi vallitsevaa oikeustilaa  —  siis toisin kuin perustuslakivaliokunta tällä hetkellä (ei-sitovasti) esittää?

-- Perustelut koko jäsenyyden kirjaamisesta perustuslakiin"vallitsevan tilanteen toteamisena"  eivät ole mitenkään kestäviä, koska esim. YK:n jäsenyydestä ei ole mitään mainintaa. En näe ollenkaan liian kaukaa haetulta, että erotilaanteessa pitää ensin muuttaa perustuslakia.

Kysymys 3: Aiotteko Te äänestää ryhmäkurista riippumattomasti, omaatuntoanne kunnioittaen,  "oikeuden ja totuuden mukaan",kuten PL 29§ vaatii?

-- Koko perussuomalaisten eduskuntaryhmä tulee äänestämään lakimuutosta vastaan.


Kuusisto Merja /sd, Uudenmaan vaalipiiri

Hyvä X,

kiitos viestistäsi ja mielipiteestäsi. Keskustelin kansanedustaja Merja Kuusiston kanssa asiasta.



Taustoja



Edellinen hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta jo toukokuussa 2010. Ennen viime vaaleja 16. helmikuussa 2011 eduskunta hyväksyi ehdotuksen selvin luvuin. Tämä Suomen perustuslain tarkistamista koskeva esitys jäi lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin ja nyt koolla olevalle eduskunnalle.



Perustuslain säätämisjärjestyksen mukaisesti eduskunnan on käsiteltävä lepäämään jätetyt lait asiasisällöltään muuttumattomina täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on puoltanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.



EU-jäsenyys ehdotetaan lisättäväksi perustuslain 1 §:ään. Jäsenyys Euroopan unionissa on jo muodostunut vakiintuneeksi lähtökohdaksi perustuslain tulkinnassa ja Suomen osallistumisessa kansainväliseen yhteistyöhön. Jäsenyys näkyy lukuisista muista perustuslain kohdista jo ennestään. Keskeisimmät näistä säännöksistä ovat kansainvälisiä suhteita koskevassa 8 luvussa.



Säännöksen vaikutuksesta Suomen täysivaltaisuuteen ja toimivallan säätämiseen 



Suomi on mukana useissa kansainvälisissä järjestöissä. On perusteltua lähteä siitä, että sellaiset kansainväliset velvoitteet, jotka ovat tavanomaisia nykyaikaisessa kansainvälisessä yhteistoiminnassa ja jotka vain vähäisessä määrin vaikuttavat valtion täysivaltaisuuteen, eivät ole sellaisenaan ristiriidassa valtion täysivaltaisuutta koskevien perustuslain säännösten kanssa.



Uuden perustuslain aikana valtion täysivaltaisuutta koskeva tulkintakäytäntö on muovautunut tätä vastaavasti ja erityisesti ottaen huomioon sen, että tärkeä ja jo vakiintuneena pidettävä yhteistyöhön osallistumisen muoto on Suomen jäsenyys Euroopan unionissa. Vain merkittäväksi katsotun toimivallan siirron Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle edellyttää supistetun perustuslainsäätämisjärjestyksen käyttöä.



Lisättäväksi ehdotettu säännös ei oikeudellisesti rajoita Suomen päätäntävaltaa tai edellytä vaikeutettua säätämisjärjestystä, jos Suomi joskus haluaisi erota EU:sta.


Toivottavasti sait riittävän vastauksen mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin. Kuusisto sanoi äänestävänsä ryhmän kannan mukaisesti.



______________________________________



Ystävällisin terveisin

Carita Arhamaa

Kansanedustaja Merja Kuusiston avustaja



Puh. +358 50 574 0713

[email protected]

www.merjakuusisto.fi



Haavisto Pekka /vihr, Helsingin vaalipiiri

Hyvä X,

Kiitos hyvin perustellusta meilistänne. Olin mukana Taxellin perustuslakitoimikunnassa, jossa asiaa käsiteltiin. Siellä ongelmaksi nousi, että EU ei ole vain järjestö, jonka jäsenenä olemme, vaan on totta, että EU:ssa tehty lainsäädäntö vaikuttaa myös lainsäädäntönä Suomeen. Meillähän on mekanismi - eduskunnan suuri valiokunta - joka on kansanvallan kannalta tärkeä ottaessaan kantaa siihen, mihin hallitus voi sitoutua etukäteen eduskunnan puolesta.

Tässä mielessä pidän hyvänä että EU:sta on maininta perustuslaissa. Olisi tavallaan outoa ottaa vastaan lainsäädäntöä taholta, jota ei perustuslaissa ole edes mainittu.

Mitä tulee EU:sta eroamiseen, myös tätä käsiteltiin Taxellin työryhmässä. Eroaminen on mahdollista, ja siihen liittyy oma menettelytapansa. Tämä perustuslain muutos ei muuta mitään itse eroamismenettelyssä, joka siis edelleen on mahdollinen.

Kiitos yhteydenotostanne, parhain terveisin

Pekka Haavisto


Vähämäki Ville /ps, Oulun vaalipiiri

Terve,

Kiitokset kysymyksistä. Vastustan liittovaltiokehitystä ja ko. lauseen kirjaamista perustuslakiin.

1. En osaa tulkita tätä asiaa tältä osin. Esittämäsi ajatuskulku on kyllä erittäin mielenkiintoinen.

2. Perustuslakivaliokuntavastaavamme Vesa-Matti Saarakkala mainitsi puheessaan muun muassa tästä seikasta, ja hän nosti tämän myös jonkinlaiseksi ongelmakohdaksi. Tarkista Saarakkalan puhe asiasta, tai PeVK:n vastalause lisätietoja varten.

3. Aion. Äänestän vastaan

t. Ville Vähämäki



Zyskowicz Ben /kok, Helsingin vaalipiiri

Kiitos viestistänne ja siinä esittämistänne näkemyksistä. Tässä lyhyet vastaukset:
1) Ei seuraa ja
2) ei edellytä.

Ystävällisin terveisin
Ben Zyskowicz



Satonen Arto /kok, Pirkanmaan vaalipiiri

Terve Markku,

Kysymys 1.
Ei. Perustuslakiin EU:n kirjaaminen ei muuta oikeustilaa, vaan mahdollisista eurobondeista yms. päätetään erikseen.

Kysymys 2.
Jos Suomi joskus eroaa EU:sta, niin jäsenyyden kirjaus voidaan poistaa perustuslaista ihan yhtä helposti kuin se sinne nyt lisätään.

Kysymys 3.
Oman kantani mukaan hallituksen esityksen puolesta.


Ystävällisin terveisin,

Arto

[Lalli IsoTalo]

Lähetin tänään päivällä perustuslakivaliokunnan jäsenille seuraavan viestin (vastaukset lopussa)



Title: PL 94 § 2 momentti pätee vain eroamiseen velvoitteesta, ei järjestöstä > EU:sta eroaminen vaatisi perustuslain muuttamista

Arvoisa perustuslakivaliokunnan jäsen XYZ,

Liittyen perustuslakimuutokseen haluaisin vielä kiinnittää huomiotanne siihen, että perustuslain 94 § 2 momentti käsittelee kansainvälisen velvoitteen irtisanomisesta, mutta ainakin Taxellin perustuslakitoimikunta piti EU:ta järjestönä, ei velvoitteena. Velvoite ja järjestö eivät ole synonyymejä.

Kansanedustaja Haaviston viestistä 28.9.2011 allekirjoittaneelle:

"Olin mukana Taxellin perustuslakitoimikunnassa, jossa asiaa käsiteltiin. Siellä ongelmaksi nousi, että EU ei ole vain järjestö, jonka jäsenenä olemme ..."

Eikö tämä tarkoita, että 94§ ei koske järjestöjä, joten eroaminen kuitenkin vaatisi perustuslain muuttamista, jos perustuslain muutos hyväksytään?

Kunnioittaen,

Etunimi Sukunimi
Kauppatieteiden maisteri
Osoite
Puhelin


Vastaukset:

Anna Kontula:

Hei X,

tämä kysymys on sen verran sofistikoitunut, että ehdottaisin sen osoittamista suoraan valiokuntaan.

Aiheesta järjestetyssä kuulemistilaisuudessa asiantuntijat olivat muistaakseni yksimielisiä siitä, että nyt tehtävät muutokset perustuslakiin eivät vaikuta eroamiseen EU:sta. Koska EU kuitenkin mainitaan useissa perustuslain kohdissa, eroamisesti tietenkin seuraisi jälkikäteen myös perustuslakimuutoksia.

Yst.
Anna



Ilkka Kantola

Hyvä X,

Kaiken tähän asti saamani asiantuntijainformaation perusteella ja ottaen huomioon asiantuntijoille tätä asiaa nimenomaisesti koskevat kysymykset, olen siinä käsityksessä, että perustuslain muutos ei vaikeuta Suomen eroamista EU:n jäsenyydestä. Jos tällainen tulisi kysymykseen, päätös tehtäisiin äänten enemmistöllä, eli ei perustuslain säätämisjärjestyksessä.

terveisin

Ilkka Kantola

[Juha J.]

Ylös muistutukseksi huomiselle.

Hyvä Lalli!

[Lalli IsoTalo]

Hei ja kiitos viestistäsi!

Vesa-Matti Saarakkalan vastaus viestiini (vastaus #111 tässä ketjussa) "Title: PL 94 § 2 momentti pätee vain eroamiseen velvoitteesta, ei järjestöstä > EU:sta eroaminen vaatisi perustuslain muuttamista":

Perustuslakivaliokunnassa ongelmana on juuri se, että tulkinta tällaisessa asiassa on viime kädessä poliittista, koska meillä ei ole perustuslakituomioistuinta. Me emme ole nähneet tarpeellisena EU-jäsenyyden mainitsemista perustuslaissamme ja myös muutosehdotukset pykäliin 94 ja 95 ovat mielestäni kiinteästi yhteydessä pykälään 1 ehdotettuun muutokseen. Virallinen totuus tässäkin yhteydessä on joka tapauksessa, että EU-jäsenyys voitaisiin jatkossakin irtisanoa eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä. Vallansiirrot EU:lle kuitenkin helpottuisivat ja tuon jäsenyyden osaltakin kyse on viime kädessä poliittisesta tulkinnasta.

Yst. terv.
Vesa-Matti Saarakkala