2009-09-20 US Pian rapsahtaa: 7km/h ylinopeussakot tulevat

[Pliers]

Väkivaltarikoksia ennätysmäärä - poliiseja vähennetään


Poliisin tilastojen mukaan väkivaltarikokset ovat nousseet ennätyslukemiin.

Tammi-kesäkuussa väkivaltarikoksia ilmoitettiin poliisille yli 20 000 eli lähes 17 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Vielä vuosituhannen alussa tapauksia oli koko vuonna alle 29 000.

Myös varkaudet ovat kasvussa. Autoihin ja liikkeisiin on tunkeuduttu aiempaa useammin. Ajoneuvorikollisuus on lisääntynyt ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen, erityisesti moottoripyörien anastukset.

Poliisien määrää vähennetään

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan poliisien määrää vähennetään tulevina vuosina kiihtyvään tahtiin.

- Resurssit siis vähenevät samaan aikaan kuin väkivalta ja varkaudet lisääntyvät. Yhtälö ei vaikuta lainkaan hyvältä. Näiden ilmiöiden välillä ei välttämättä ole syy-seuraus -suhdetta, mutta sen mahdollisuuttakaan ei voida sulkea pois. Toivoa sopii, että teoriaa ei testata tämän enempää käytännössä kaduilla, Paatero kirjoittaa blogissaan.

- Jaksan ainakin vielä uskoa, että päättäjät ihan oikeasti paneutuvat asiaan, eivätkä pidä miljardien mietinnässä muutaman kymmenen miljoonan asiaa toisarvoisena ja mitättömänä asiana.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011071514061892_uu.shtml

Ei taas oikein tiedä itkeäkö vai nauraa...

Toisella kädellä Taapero haluaa nollatoleranssin ja tiukempia aselakeja.

[Veli Karimies]

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Peltipoliisien+ratsaamien+rikkomusten+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+selv%C3%A4ss%C3%A4+kasvussa/1135267858519

...

Poliisin tilastoinnin mukaan seuraamuksia aiheuttaneita rikkomuksia on tallentunut kameroihin 286 000, kun viime vuonna samaan aikaan lukumäärä oli 261 000. Kameravalvontaa ei ole lisätty, joten kasvu selittyy muilla seikoilla.

"Tämä on aika yllättävää. Näyttää vähän siltä, että kuri olisi höltymään päin tuolla tien päällä", poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta päättelee.

...

Autoilija yllätti poliisin! Koko jutussa ei sanaakaan liikenneturvallisuudesta.

Ja toinen uutinen.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011071814073575_uu.shtml

Automaattisia liikennevalvontakameroita ei sittenkään aiota lisätä lähiaikoina.

Poliisihallituksen poliisitarkastajan Heikki Ihalaisen mukaan syynä suunnitelman muutokseen ovat poliisin toimintaan kohdistuvat säästöt.

Vielä alkuvuonna peltipoliiseja aiottiin lisätä jo tämän vuoden aikana yhteensä 300 kilometrin matkalle. Kaikkiaan tavoitteena oli tuhat lisäkilometriä.

Raha on syynä myös siihen, ettei autojen keskinopeuden mittaukseen perustuvia valvontakameroita ole otettu Suomessa käyttöön suunnitelmista huolimatta. Uudentyyppisiä keskinopeuskameroita ei tule käyttöön ainakaan vuosiin, sillä ne ovat kalliita.

Eihän liikenneturvallisuudella saa olla hintaa! Keskinopeuden valvonta ei tuottanutkaan sakkotuloja poliisin kassaan joten siitä päätettiinkin sitten luopua.

[Pliers]

http://www.ess.fi/?article=333059

Heinolan keskinopeusvalvonnan tulokset eivät mullistavia

Pitkään teille kaavailtuja keskinopeuden mittaukseen perustuvia valvontakameroita ei tällä hetkellä ole käytössä yhtään kappaletta.
- Todennäköisesti sellaisia ei vuosiin tulekaan, koska ne ovat aika arvokkaita laitteita, poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta sanoo.
Heinolassa viime kesänä tehty kamerakokeilu osoitti, että valvonnan vaikutukset ovat samankaltaisia kuin automaattivalvonnassa yleensä.
- Nopeudet laskivat suunnilleen yhtä paljon kuin perinteisellä valvonnalla.
Tarkoituksena on kuitenkin edelleen käydä Keski-Euroopassa tutustumassa laitteisiin, jotka voisivat soveltua Suomen liikenteeseen.
- Katsotaan nyt, millaisia laitteita tulee. Suurin osa on tunnuskilven lukuun perustuvia laitteita, jotka eivät täysin sovellu meille.
Ihalaisen mukaan ihmiset ajavat aika hyvin nopeusrajoitusten mukaisesti myös nykyisten kameroiden välillä.
- Vaarallisiin risteyksiin tarvitaan edelleen huippunopeuksia mittaavia kameroita. Ajatellaan, että keskinopeusvalvonta olisi kuitenkin reilumpaa valvontaa.

[monokultturisti]

Toisaalta, jos ei ihan nappikauppaa tee, niin tuon litran dieseliä ostaa sillä palkalla, jonka tuona 4min aikana tekee.

Sivuston Polttoaine.net mukaan dieselin keskihinta oli 22.7.2011 1.379€/l. 1,379/(4/60)=20,685. Nettopalkan pitää olla 20 euroa tunnilta, jotta 4 minuutin työllä tienaa rahat diesellitran ostamiseen. Johtopäätös: nappikauppiaita on yli puolet palkansaajista.

[fobba]

Mua pyydettiin ottamaan osaa tähän viestiketjuun. Koska liikenteeseen liittyvät asiat eivät välttämättä ole lähimpänä sydäntäni, niin anna teille vinkin:

Facebookissa olevassa fanirymästä Suomen poliisi, löytyy keskutelupalsta. Kyseisellä keskustelupalstalla vastaa kysymyksiin Liikkuvan poliisin tiedottaja Jussi Pohjonen. Eli jos haluatte saada tietoonne jotain liikennevalvontaan liittyviä poliisin valtakunnallisia linjauksia tai vastauksia pienempiin knoppikysymyksiin, niin kyseisestä paikasta voisi löytyä kärkitietoa.

[Pliers]

Kiitokset Fobba. Kaikki eivät kuulu naamakirjaan, eivätkä aio liittyä. Ehkä joku vinkkaa ketjusta Pohjoselle. Mene tiedä.

[Pliers]

http://www.iltalehti.fi/autot/2011080814174895_au.shtml

Tutkimus: Nuoret kuskit ottavat tietoisia riskejä

Kolme neljästä nuoresta on ajanut ylinopeutta viimeisen vuoden aikana.

Liikenneturvallisuustutkimuksen mukaan suomalaisten liikennekurissa on parantamisen varaa.

78 prosenttia 18-22-vuotiaista autoilijoista on ajanut ilman hands freetä viimeisen vuoden aikana, ja 75 prosenttia on ajanut ylinopeutta. Kaikkien vastaajien keskiarvot ovat 67 ja 64 prosenttia.

Nuoret ovat myös kaasuttaneet muita ikäryhmiä useammin punaisia päin ja ajaneet ilman ajokorttia. Juopuneena myöntää ajaneensa kahdeksan prosenttia 18-22-vuotiaista autoilijoista, kun koko väestössä osuus on kaksi prosenttia.

Lisäksi lähes joka toinen alle 23-vuotias ei aina pysähdy suojatien eteen, vaikka viereisellä samansuuntaisella kaistalla oleva auto olisi pysähtynyt. Kaikista vastaajista joka neljäs ilmoittaa jatkavansa matkaa pysähtymättä.

- Nuorten liikennekäytöksestä piirtyy tutkimuksessa huolestuttava kuva. Juuri autokoulun käyneillä turvallisen liikkumisen pitäisi olla muistissa, joten tietämättömyydestä liikennesääntöjen rikkomisen ei pitäisi johtua, ajoneuvovakuutusten johtaja Mikko Pöyhönen Ifistä sanoo.

Pöyhösen mukaan kaikki nuoret eivät kuitenkaan ole välinpitämättömiä liikenteessä.

- Vahinkotilastot osoittavat, että vaikka osalle sattuu paljon vahinkoja, suurin osa nuorista kuljettajista onnistuu ajamaan vahingoitta.

Selvästi vähiten rikkomuksia ja riskejä harrastaa tutkimuksen vanhin ikäryhmä, 55-74-vuotiaat.

If Vahinkovakuutusyhtiön liikenneturvallisuustutkimukseen vastasi yhteensä 1 008 suomalaista toukokuussa 2011.

IL

Iäkkäin ryhmä kunnostautuu ajamalla ilman rikkomuksia, mutta toisaalta olemalla korkealla kuolonkolaritilastoissa.

[Pliers]

http://www.iltasanomat.fi/autot/poliisi-munasi---sakot-100-km-paassa-peltipoliisista-ajaneelle/art-1288406197990.html

Poliisi munasi - sakot 100 km päässä peltipoliisista ajaneelle

Haapajärveläinen mies koki elämänsä yllätyksen, kun palasi häämatkalta: kotona odotti hääpäivänä merkitty rikesakko.
Haapajärveläinen Jukka Hietala ja tuore aviopuoliso saivat toisensa heinäkuun alkupuolella.

Hääpäivän jälkeen pariskunta lähti häämatkalle ja palasi viikon kuluttua takaisin kotiin. Postilaatikossa odotti kuitenkin hääpäivänä merkitty rikesakko ylinopeudesta.

- Liikennevalvontakamera oli ottanut kuvan 5-tiellä Iisalmessa samaan aikaan, kun olimme 100 kilometrin päässä siirtymässä samalla autolla kirkosta hääpaikalle, Hietala sanoo.

Hietala oli yhteydessä poliisiin, ja selvisi, että rekisterinumeron yksi numero oli tulkittu väärin. Kuva tarkistettiin uudelleen eikä Hietalan tarvinnut maksaa sakkoa.

- Miten tämä on mahdollista, jos on niin epäselvä kuva, että joudutaan arpomaan rekisterinumero? Hietala ihmettelee.

Itä-Suomen liikenneturvallisuuskeskuksen ylikonstaapeli Olli Taalikka myöntää, että virheitä sattuu.

- Tietysti se on aina mahdollista, jos sääolosuhteet ovat sellaiset, että rekisteritunnus on huonosti luettavissa. Kyllä se on mahdollista, että virhe tulee, Taalikka sanoo.

Taalikan mukaan työntekijät käsittelevät kymmeniä tuhansia kuvia. Kun tieto virheellisestä sakosta tulee, se poistetaan ja henkilölle lähetetään pahoittelukirje.
 
- Virheitä tulee harvakseltaan, mutta tapahtuu kyllä.

Lienee satoja tuhansia pelkästään itä-Suomessa, kun huomautuksetkin lasketaan mukaan.

[Veli Karimies]

Mitä enemmän handsfreelakeja tai nollatoleranssia ylinopeudessa suitsutetaan, sitä vähemmän ihmisiä kiinnostaa noudattaa niitä oikeasti järkeviäkin pykäliä, kuten pysähtyä suojatien eteen tai punaisiin valoihin.

[Pliers]

Äkillinen sairauskohtaus voi selittää jopa joka viidennen kuolonkolarin

Riskiryhmä ovat
ratissa sydän-
kohtauksen saavat
miehet – ikääntyvillä
vaara kasvaa.

"Perinteinen", inhimillisen virheen aiheuttama liikenneonnettomuus alkaa olla harvinaisuus. Ratkaiseva tekijä on yhä useammin kuljettajan oma tila.

Uudellamaalla on havahduttu huomaamaan, miten tärkeää kaikkien turvallisuudelle on kuljettajan oma ajoterveys.

Uudenmaan tutkijalautakunta selvitti alueen vuosien 2008–2009 liikenteen kuolonkolarit. Noin 23 prosenttia turmista aiheutui toisen osapuolen yllättävästä sairaskohtauksesta.

Vuonna 2008 tapauksia oli kahdeksan, viime vuonna yhdeksän. Toissa vuoden kuolemista seitsemän oli sydänkohtauksia. Kaikki infarktin saaneet olivat miehiä, nuorin 48-vuotias ja neljä yli 70-vuotiaita.

Sydänoireiset
ajokieltoon

Viime vuonna Uudellamaalla tutkittiin kaksi raskaan liikenteen kuolonkolaria, joiden molempien kuljettajilla oli todettu sydänongelmia. Kummankaan ajamista ei ollut kielletty.

– Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajokykyyn vaikuttavasta sairaudesta ei toteudu kunnolla, Uudenmaan tutkijalautakunnan lääkärijäsen, professori Timo Tervo jyrähtää.

Hän kannattaa liikennelääketieteen järjestelmällistä koulutusta lääkäreille ja ajoterveyttä mittaavien erityisyksiköiden perustamista yliopistosairaaloiden yhteyteen.

Suomen liikennelääketieteen yhdistyksen teemapäivä järjestettiin Hämeenlinnassa.

– Etenkin sydänoireita valittavalta potilaalta pitäisi kieltää ajaminen välittömästi, kunnes oireiden syyt on selvitetty.

Varsinaisen kohtauksen lisäksi sairaudet löytyvät usein kuolonkolarin taustalta.

Vuonna 2008 Uudellamaalla sattui muun muassa tapaus, jossa kuljettaja saattoi seota polkimista, koska jaloissa ei ollut tuntoa diabeteksen takia.

Omaiset,
valvokaa!

Iäkkäillä kuljettajilla sairaskohtaus on kolme kertaa merkittävämpi liikennekuoleman syy kuin koko väestössä. Ajokykyyn vaikuttavat sairaudetkin ovat vanhuksilla luultua yleisempiä.

Nuorten erityisriskejä ovat alkoholi, asenneongelmat sekä kokemattomuus. Ajokykyyn vaikuttavia sairauksia heillä ei juurikaan ole.

Suomessa on yli 300 000 vähintään 70-vuotiasta ajokortin haltijaa. Heidän määränsä – ja oireensa – ovat kasvussa.

– Ikäkuljettajien kohdalla juuri ajoterveyden valvonta on ratkaisevan tärkeää. Onnettomuuteen johtavat prosessit voivat olla vuosien mittaisia, ja omaisilla on usein paras tieto ikäkuljettajan ajokyvystä, Timo Tervo huomauttaa.

– Lääkäri saattaa ajaa viime hetkeen asti potilaansa etua eikä kiellä ajamista. Ajo-oikeuden pitää kuitenkin olla voimassa vain, jos sen edellytykset täyttyvät.

KARI PITKÄNEN
http://www.ts.fi/teemat/liikenne/119518.html

TS: Joka viides kuolonkolari johtuu sairauskohtauksesta

Useampi kuin joka viides kuolonkolari johtuu sairauskohtauksesta.

Professori Timo Tervo kertoo Turun Sanomissa, että sairauskohtaus on suoraan selittävänä tekijänä yli viidesosassa kuolemaan johtaneista kolareista.

Terho uskoo, että sairauksien aiheuttamat kolarimäärät ovat vielä suurempia, koska esimerkiksi voimakkaan lääkityksen aiheuttamat havaintovirheet voivat olla onnettomuuden välillisiä aiheuttajia.

Suomessa esimerkiksi sydämentahdistimen saanut joutuu viikon ajaksi väliaikaiseen ajokieltoon.

(MTV3)

Fakta: Liikenteen kuolemanriskit

Alkoholi ja alkoholismi 30 %.

Sairauskohtaukset 10-20 %, joista sydän- ja verisuonisairaudet 2/3.

Dementia ja kognitiohäiriöt (havainnointivirheet) 5-10 %.

Nukahtamisen aiheuttamat onnettomuudet 10-20 %.

Itsemurhat (depressio, psykoosi) 6-8 %.

Kolarien taustalla on usein kasautuneita riskejä.

http://www2.aamulehti.fi/teema/autot/jutut/akillinen-sairaskohtaus-voi-selittaa-jopa-joka-viidennen-kuolonkolarin/173127

Tärkeää on se, mitä sanotaan mutta vielä tärkeämpää, mitä jätetään sanomatta. Ylinopeus ei ole mahtunut listalle.

[Pliers]

Ajonopeuksien leikkaamisen turvallisuushyöty alenee



Uudenmaan liikennevahinkojen tutkijalautakunnassa mukana toimiva professori Timo Tervo arvioi, että ajonopeuksien alentamiseen tähtäävien lisätoimenpiteiden hyöty on alenemassa.

Liikenneturvallisuus ennätystasolla, mutta...

Vuonna 2010 liikenneturvallisuus oli paremmalla tolalla kuin koskaan aikaisemmin Suomessa, jos mittarina pidetään kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksia määrää. Niissä menehtyi 270 henkilöä.

Virallisena tavoitteena oli päästä tasoon 250, joten suotuisasta kehityksestä huolimatta työtä on vielä jäljellä.Tähän saakka yleinen virallinen käsitys (doktriini) on ollut ajonopeuksien alentaminen. Siinä on onnistuttu, mutta nopeuksien talentamisen ja lisääntyvän valvonnan tapeen tuottama hyöty alenee jatkossa.

Paljon enemmän huomiota tulisi kiinnittää väestön vanhenemisen mukanaan tuomaan liikenteen riskien lisääntymiseen sekä nuoriin kuljettajiin. Sairaudet, lääkkeet ja itsemurhat ovat merkittävämpiä kuolonkolareiden syitä kuin yleisesti uskotaan.

Kuolonkolareiden tietoja tutkimalla on havaittu kiinnostavia seikkoja. Uudenmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnassa mukana oleva soveltavan silmälääketieteen professori Timo Tervo kertoi lehdistötilaisuudessa Hämeenlinnassa viimeaikaisista tuloksista. Onnettomuuksiin vaikuttaa monia seikkoja, jotka eivät ole saaneet riittävää huomiota.

Eikä kuolonkolareita pidä tutkia yhtenä joukkona. Onnettomuustapauksista on ensiksi eristettävä ne, jotka ovat hyvin epätavallisia. Jos ajonopeus on esimerkiksi ollut 140 km/h tai suurempi, tällaisia tapauksia ei pitäisi verrata lainkaan tavanomaisiin. Näihin poikkeaviin tapauksiin liittyy usein myös alkoholi.

"Merkittävin tautiryhmä olivat sydän- ja verisuonitaudit. Muutkin kuljettajan tilaan ja terveyteen liittyvät tekijät voivat vaikuttaa liikenneonnettomuuksien syntyyn. Lääkeaineiden haitta- ja yhteisvaikutukset, kognitiivisiin häiriöihin liittyviä havaintovirheet, nukahtamissairaudet, liikenteessä tehdyt itsemurhat ja alkoholismi aiheuttavat vuosittain huomattavan määrän liikennekuolemia. Voidaan olettaa, että ikään liittyvät ja muut sairaudet tai niiden hoito ovat mukana lähes 30 %:ssa kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista".

"Vaikka on aivan selvää, että sairauksilla on vahva yhteys kuolonkolareihin,  lainsäädännössä vain näkemiseen kiinnitetään huomiota. Näkö ei kuitenkaan juuri lainkaan ole yhteydessä riskiin joutua kuolonkolariin. Huomattavan suuri osa kuolonkolareista on sellaisia joissa syynä on ollut sairauskohtaus ( noin 15 %), nukahtaminen (noin 6 %) ja itsemurhat (10 %)", Tervo kertoi.

Liikenteen riskit nousevat, kun ihminen ikääntyy. Havaintokyky heikkenee, reaktioaika on pidempi kuin nuoremmilla. Lisäksi vanhemman ihmisen elimistö kestää kolarin sattuessa huonommin onnettomuuden seurauksia kuin nuoren.

Kun liikenteessä on väestörakenteen muutoksen seurauksena koko ajan enemmän 65 vuotta täyttäneitä kuljettajia, liikenteen riskit ovat lisääntymässä. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että iäkkäämmät ajavat vähemmän. He ottavat vähemmän tietoisia riskejä. Ja nykyisin 70-vuotiaat ovat paremmassa fyysisessä kunnossa kuin 15 vuotta sitten.

Mutta monet ikääntyneemmät kuljettajat käyttävät myös lisääntyvästi lääkeaineita, joiden vaikutuksista heille ei ehkä ole kerrottu riittävästi. Eikä lääkkeiden yhteisvaikutuksiin kuten ei väsyneenäkään ajamiseen kiinnitetä samanlaista huomiota kuin ajamiseen alkoholin vaikutuksen alaisena.

Tervon mukaan on hyvin selvää, että liikenteessä tarvitaan nopeusvalvontaa. Sen ansiota on osaltaan se, että kuolonkolareilla on ollut aleneva suunta. Mutta Tervon mielestä tämän ajattelutavan hyödyt on saavutettu.  Kannattaa pohtia, millaisia ovat onnettomuusmäärät ja nopeudet moottoriteillä. Niillä ajetaan paljon ja suuremmilla nopeuksilla kuin muilla teillä. Silti ajokilometriä kohden onnettomuuksia tapahtuu selvästi vähemmän.[/b] Mekaaninen nopeuksien alentaminen ei jatkossa tuo samanlaisia hyötyjä kuin tähän saakka.

Ajonopeuksien valvonta, jota tarvitaan Tervon mielestä edelleen, näyttää kaiken lisäksi purevan huonosti osaan kuljettajista. Samalla kun tunnistamme tämän seikan, meidän tulisi havaita myös se, että tähän riskikuljettajajoukkoon tulee vaikuttaa toisenlaisilla keinoilla.

"Liian vähän kiinnitetään huomiota kuljettajien mielenterveyteen ja fyysiseen terveyteen. Jopa terveydenhuollossa toimivilla olisi tehtävää siinä, millä tavalla arvioidaan ajo-oikeuden jatkamisen edellytyksiä. Monien samanaikaisesti vaikuttavien sairauksien yhteen sovitetun haitan arvioiminen on kuitenkin myös ongelmallista", Timo Tervo totesi.


Liikenne on sosiaalinen peli

Liikenneturvallisuus on monitahoinen ilmiö.  Huomiota tulee kuljettajien lisäksi kiinnittää liikenteeseen sosiaalisena tapahtumana. Vuoden 2010 keväällä Liikenneturva havaitsi punaisia päin ajamisen olevan yleisempää kuin koskaan sen vuonna 2002 aloitettaman seurannan aikana. Jokainen kuitenkin tietää, että ruuhkaliikenteessä päin punaisia ajaminen on kiellettyä. Se lisää hurjasti onnettomuusriskiä. Miksi sitten kaupunkiympäristössä lisääntyvästi niin tapahtuu? 

Liikenteen tilanteet vaikuttavat kuljettajan mielialaan. Sillä on yhteys ajotapaan ja riskinottoon. Kuljettaja kiinnittää huomiota ärtymyksen aiheuttajaan, jolloin liikennetapahtumat muodostuvat tavallista vaarallisemmiksi. Kuljettajien tiedostama riskinotto suuttuneena ei kuitenkaan ole lisääntynyt. Mitä vanhempi kuljettaja, sitä harvemmin hän antaa suuttumuksen vaikuttaa ajotapaansa. Miehet ärsyyntyvät tyypillisesti liikenteen sujuvuutta hidastavista tekijöistä ja naiset turvallisuutta vaarantavista tekijöistä.

Tutkimuksissa on havaittu, että ylinopeusrikkomuksista kiinni jääneet kuljettajat arvioivat muita useammin ärtymyksensä vaikuttavan yleensäkin ajotapaan. He myös osoittavat sen muita useammin pyrkimällä tilanteesta pois esimerkiksi ohittamalla, lisäämällä nopeutta, jarruttelemalla ja kiihdyttämällä sekä antamalla samalla mitalla takaisin. Näillä kuljettajilla näyttää olevan halua "opettaa" muita, itseään "huonompia" kuljettajia liikenteessä. Tämä ryhmä ei koe liikenteen ilmapiirin muuttuneen huonommaksi. Sen sijaan tavallisten autoilijoiden keskuudess on lisääntyvä osuus niitä, joiden mielestä ilmapiiri on huonontunut.

Eikä liikenteen ilmapiiri muutu parempaan tai huonompaan suuntaan vain riskikuljettajien toiminnan seurauksena. Kun talouden käyrät nousevat nopeasti, kiire lisääntyy, Työelämässä ajankäyttö muuttuu. Se vaikuttaa liikenteeseen, jonka rytmi on toisenlainen kuin laman aikana. Vahva taloudellinen kasvu näyttäisi lisäävän suurissa kaupungeissa liikenteen hektisyyttä. Se taas vaikuttaa kuljettajiin ja jalankulkijoihin. Punaisia vastaan ajaminen ja käveleminen yleistyy. Myös pyöräteiden ilmapiiri muuttuu.


Liikenteen ilmapiiri ja sen vaikutukset

Liikenneturva käynnisti liikenteen ilmapiirimittaukset vuonna 1991 tiedotustoimintansa tukemiseksi. Tietojen keruuta on jatkettu yhtäjaksoisesti jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Liikenteen ilmapiiristä on samalla tullut yksi mittari liikenneturvallisuuden kehityksen kuvaamiseen. Liikenteen ilmapiirihaastatteluiden toteuttamisesta on vastannut TNS Gallup oy, aineistojen analyysistä Liikenneturva.

Liikenteen ilmapiirin koettiin heikentyneen 1990-luvun puolivälistä lähtien. Sitä ennen oli useita vuosia kestänyt suotuisan kehityksen vaihe. Ilmapiirin huonontuminen aistittiin lähes kaikissa väestöryhmissä, nuoria kuljettajia lukuun ottamatta. Erityisesti yli 65 -vuotiaat kuljettajat kokivat alkuvuosia useammin ilmapiirin heikentyneen. Muutos ilmapiirin heikentymisessä alkoi näkyä  90-luvun laman hellittäessä, eli 90-luvun puolivälistä lähtien.

Liikenneturva selvittää liikenteen ilmapiiriä Suomen Gallupin avulla haastattelemalla kahdesti vuodessa (vuodesta 2005 lähtien kerran vuodessa) noin 1000 suomalaista autoilijaa. Nykyisin ilmapiiritarkasteluun kuluu seuraavia osioita:
•Kuljettajat arvioivat liikenteessä nykyisin vallitsevaa ilmapiiriä kouluasteikolla 4-10. Korkein arvosana tarkoittaa kohteliasta, sääntöjä noudattava ja turvallisuudesta huolehtivaa. Heikoin arvosana tarkoittaa sääntöjä ja turvallisuutta väheksyvää, kireää ja itsekästä.
•Kuljettajat arvioivat sitä, onko liikenteen ilmapiiri heidän mielestään parantunut, huonontunut vai pysynyt ennallaan viimeisen puolen vuoden aikana.
•Kuljettajat ottavat kantaa ovatko liikenteen kielteiset piirteet, kuten kaahaaminen, kiilaaminen, itsekkäät ajotavat, säännöistä piittaamattomuus, ja vaaralliset ohitukset lisääntyneet tai vähentyneet.
•Kuljettajat ottavat kantaa ovatko liikenteen myönteiset piirteet kuten kohteliaisuus, joustavuus, harkitsevuus ohituksissa, ystävällisyys ja avuliaisuus lisääntyneet tai vähentyneet.
•Kuljettajat arvioivat omaa toimintaansa liikenteessä: onko liikenne tehnyt aiempaa useammin ärtyneeksi, millaisiin kielteisiin tekoihin vastaajat ovat itse syyllistyneet. Ilmapiirin kehitystä ei mitata seuraamalla samojen ihmisten toistuvia arvioita, vaan uusilla otoksilla kuljettajapopulaatiosta kussakin mittauksessa.

Ilmapiiristä näin saatavaa kuvaa täsmennetään kysymällä käsitystä yksittäisistä myönteisistä ja kielteisistä piirteistä. Niiden avulla voidaan yksityiskohtaisemmin kuvata, millaiset piirteet ilmapiirissä ovat muuttuneet. Ilmapiirimittauksissa on huomattu, että vastaajien on helpompi ottaa kantaa yksittäisten myönteisten ja kielteisten piirteiden kehitykseen kun koko ilmapiirin tilaan.

Korrelaatio yksittäisten piirteiden ja ilmapiiri parantunut / huonontunut osioiden välillä on huomattavan korkea (Taulukko 1).

Myönteisten ja kielteisten piirteiden korrelaatiot ilmapiiri parantunut vs. huonontunut
muuttujaan

Korrelaatio ilmapiirin parantumiseen:
•Kohtelias joustavuus  .903(**).
•Harkitsevuus ohituksissa  .942 (**)
•Liikennesäätilan noudattaminen .911 (**).
•Ystävällisyys ja avuliaisuus .934 (**)
•Sopeutuminen ruuhkiin .905 (**)
•Turvallisuudesta huolehtiminen .864 (**)
•Kiittäminen .903 (**)
•Toistenoikeuksien kunnioittaminen .871 (**)

Korrelaatio ilmapiirin huononemiseen
•Liieknteen pelottavuus..950(**).
•Itsekkäät ajotavat..976 (**)
•Malttamattomuus ruuhkissa. .959 (**).
•Lähellä ajavan perässä roikkuminen. .734 (**)
•Piittaamattomuus säännöistä ..958 (**)
•Riskinotto ohituksissa .832 (**)
•Kaahaaminen ja kiilaaminen .874 (**)
•Tahallinen kiusanteko .848 (**)

**)Tilastollinen merkittävyys erittäin korkea

Tiedot liikenteen ilmapiiristä: Liikenteen ilmapiiri turvallisuuskompassina 1992 – 2005, Helsinki 2005

http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/ajonopeuksien-leikkaamisen-turvallisuushyoty-alenee

[Lentomestari]

Tärkeää on se, mitä sanotaan mutta vielä tärkeämpää, mitä jätetään sanomatta. Ylinopeus ei ole mahtunut listalle.

Monikohan on niin medialukutaitoinen huomatakseen tuon? Nyt kun Imatra- Joutseno välin kuutostie alkaa valmistumaan, on hyvä tähän väliin todeta, että liikennekulttuuria ylinopeuksien vaarallisuuden osalta romutetaan hyvää vauhtia, nyt on valmista tietä, moottoritietasoista ja nelikaistaista, kahden puolen riista-aidat ja keskikaide suojana, tällaista tietä pitää körötellä kahdeksaakymppiä, kaikenlisäksi tie on viivasuora ja monta kilometriä pitkä. Kyllä arvon kansalainen on nyt turvassa, ettei mitään vain tapahdu.

[Pliers]

Löysin tämmöisen muita juttuja penkoessani, mutta kommentoin tähän ketjuun.

http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/pfbd/0A2C474B65DB574FC22578FE002300C4?opendocument

Tuhansia autoilijoita jäi kiinni ylinopeudesta poliisin nopeusvalvontaviikon aikana
01.09.2011

Liikkuva poliisi ja Helsingin poliisilaitos osallistuivat Euroopan liikennepoliisiverkosto TISPOLin nopeusvalvontaoperaatioon viime viikolla. Suomessa poliisi joutui valvontaviikolla muistuttamaan autoilijoita 5 651 kertaa ylinopeudesta. Mukaan mahtui törkeitä liikenteen vaarantamisia sekä lievempiä lain rikkomuksia.

Poliisi muistuttaakin tilanteeseen sopimattoman nopeuden olevan yksi keskeisimmistä syistä liikenneonnettomuuksien takana. Ylinopeus aiheuttaa ohitustarpeen kasvua, ajovirheiden määrää sekä haitarimaista liikettä jonoissa ajettaessa. Tasaisella, tilanteeseen sopivalla nopeudella liikenne olisi sujuvampaa.

TISPOLin Euroopan laajuiset teemakampanjat keskittyvät suurimpiin liikennekuolemia aiheuttaviin tekijöihin. Näitä ovat ylinopeus, rattijuopumus ja turvavyön käyttämättä jättäminen. Arvioiden mukaan nopeusrajoitusten täydellinen noudattaminen säästäisi vuodessa usean tuhannen ihmisen hengen Euroopassa.

Poliisi muistuttaakin tilanteeseen sopimattoman nopeuden olevan yksi keskeisimmistä syistä liikenneonnettomuuksien takana.

EI siis juuri ylinopeus. Suuri osa onnettomuuksista nimittäin tapahtuu alinopeudella, jota ikäihmiset tykkäävät körötellä.

Ylinopeus aiheuttaa ohitustarpeen kasvua, ...

Ja ongelma tässä on? Kuolemaan johtavat kohtaamisonnettomuudet tapahtuvat äärimmäisen harvoin ohitustilanteessa. Ja silloin, kun tapahtuvat, on niissä muitakin syitä, kuten pöllyävä lumi ym.

...ajovirheiden määrää ...

Liikenneturvan tekemän tutkimuksen mukaan asia juuri päin vastoin. Ylinopeutta ajavat yleensä ne, jotka ajavat paljon. Ne, jotka ajavat paljon tekevät vähemmän ajovirheitä.

sekä haitarimaista liikettä jonoissa ajettaessa.

Haitariliikettä ei aiheuta ohittaja. Haitariliike johtuu siitä, että ne jotka eivät aiokaan ohittaa, ajavat liian lähellä toisiaan. Jos ne ihmiset, jotka eivät halua ohittaa edellä menijää pitäisivät riittävää turvaväliä, ei haitariliikettä tapahtuisi. Parasta tietysti olisi, jos he ohittaisivat hitaammin kulkevan, niin edes jonoja ei syntyisi, mutta eihän kaikkea voi vaatia.

Tasaisella, tilanteeseen sopivalla nopeudella liikenne olisi sujuvampaa.

No voi helliduudi sentään. Ruvetkaa sakottamaan myös alinopeutta ajavia.

[Pappa]

Suomessa sattuu vuosittain 700-1700 kuolemaan johtavaa hoitovirhettä.
Tieliikenteessä kuolee Suomessa vuodessa alle 300 ja työtapaturmissa 50 henkilöä kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Jos tieliikeenteen ja työmaiden turhasta kyttäyksestä siirrettäisiin resursseja sairaiden ja vanhusten hoitoon säästettäisiin todennäköisesti useampi ihmishenki samoilla kustannuksilla kun näpertelemällä tieliikenteessä sekä häiritsemällä ihmisten työntekoa ylimitoitetuilla ja kalliilla työsuojelu ym. vaatimuksilla.


http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hoitovirheiden+takia+kuolee+jopa+1%C2%A0700+suomalaista+vuodessa/1135269105706

[Lentomestari]

Suomessa sattuu vuosittain 700-1700 kuolemaan johtavaa hoitovirhettä.
Tieliikenteessä kuolee Suomessa vuodessa alle 300 ja työtapaturmissa 50 henkilöä kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Jos tieliikeenteen ja työmaiden turhasta kyttäyksestä siirrettäisiin resursseja sairaiden ja vanhusten hoitoon säästettäisiin todennäköisesti useampi ihmishenki samoilla kustannuksilla kun näpertelemällä tieliikenteessä sekä häiritsemällä ihmisten työntekoa ylimitoitetuilla ja kalliilla työsuojelu ym. vaatimuksilla.


http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hoitovirheiden+takia+kuolee+jopa+1%C2%A0700+suomalaista+vuodessa/1135269105706

Lukasinpa saman uutisen jostain ja todellakin liikenneturvaresurssit on jo käytetty menestyksekkäästi ja takavuosien valtavat kuolonuhrimäräät on saatu alas sille tasolle josta niiden  edelleen alemmaksi saamiseen ei ole mahdollisuuksia, ellei sitten fokusoida uutta kohdetta liikenneturvaan, joka on terveydenhuolto. Terve ihminen ei kolaroi sairauden takia liikenteessä, näitä sairaustapauksiahan on kai neljännes kaikista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista, eli monesti uhri kuolee sairaskohtaukseen. Samalla kun terveydenhuolto korjataan virheettömämmäksi, korjautuu liikennekuolemien määrä hiukan.

[Pliers]

Poliisi MTV3 seiskan uutisissa: 80% suistumisonnettomuuksista johtuu väärästä rengastuksesta.

[Pliers]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011090714337639_uu.shtml

Suomalaisten kuolleisuus kasvaa sekä kylmässä että kuumassa lämpötilassa.

Syksyinen keli tekee suomalaisten terveydelle hyvää.

Oulun yliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vielä julkaisemattomasta yhteistutkimuksesta käy ilmi, että leuto lämpötila sopii suomalaisille parhaiten. Kuolleisuustilannetta seuraamalla on havaittu, että kuolemantapausten määrä on pienimmillään noin 14 asteessa, mistä se kasvaa sekä kylmempään että kuumempaan mentäessä.

- Suomen lämpöoloissa merkityksellisempi on se kylmien päivien tilanne, kun niitä kalenterivuoden aikana on enemmän kuin lämpimiä, sanoo Terveyden edistämisen yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Kaikkiaan tavallisena talvena kylmän vaikutuksiin menehtyy arviolta 3 000 ihmistä.[/u]

- Osin on kyse yhteisvaikutuksesta, ja lisäksi eri erikois- ja potilasryhmien taudinoireet pahenevat kylmässä - esimerkiksi sepelvaltimotaudin oireet vaikeutuvat ja verenpaine nousee. Myös infektiot lisääntyvät, sillä kylmässä hengitysteiden tulehdukset pääsevät kehittymään tulehdustilaan asti kylmälle altistumisen yhteydessä.


Helle tappaa

Jopa 20 asteen lämpötila lisää pidempään jatkuessaan kuolleisuutta.

- Kuolleisuuden kuoppa asettuu sinne 13-14 asteeseen. Lämpötila noustessa kuolleisuus alkaa pikku hiljaa nousta ja jyrkin nousu tulee kuumimmilla lämpötiloilla.

- Lämpö kuormittaa sydän- ja verenkiertoelimistöä. Mitä lämpimämpää on, sitä suurempia vaikutuksia sillä on tai sitä suurempaan määrään potilaita ne kohdistuvat.

Analyysi perustuu vuoden 2010 tilastoihin. Lämmin sää tappaa Suomessa vuosittain noin 200 ihmistä, mutta vuoden 2010 kuuma kesä aiheutti lisäkuolemia.

- Täsmällisiä lukuja en pysty sanomaan, mutta puhutaan sadoista ihmisistä.

- Ihmisillä on kuitenkin normaalia fysiologista sopeutumista niihin lämpöolosuhteisiin, missä eletään. Siksi lämpökynnykset ovat eri maissa vähän eri lämpötiloissa.

Niinpä esimerkiksi Välimeren maissa optimilämpötila on selvästi korkeampi, lähellä hellerajaa - ja Taiwanissa se on peräti 32 asteessa. Toisaalta näissä maissa kuolleisuus lisääntyy jo, kun lämpötila alittaa 20 astetta. Suomessa on sen sijaan opittu pärjäämään kylmässä, pukeutumaan lämpimästi ja eristämään talot.


Siperia opettaa

Pohjois-Suomessa kylmää siedetään vielä hieman paremmin kuin etelässä. Voiton vie kuitenkin Siperia: siellä kuolleisuus ei lisäänny vielä 48 pakkasasteessakaan.

- Ihminen sopeutuu ympäristön säälämpötilaoloihin. Yksilöllisiä eroja on, ja erityisryhmät, kuten pienet lapset ja ikäihmiset, ovat erityisen alttiita näille säälämpövaikutuksille.

Asiasta kertoi ensin Yle.

Jossakin vaiheessa ketjussa ehdotin pipopakkoa. Tilastojen perusteella se olisi tehokkaampi vähentää "turhia" kuolemia kuin polkupyöräilijöiden kypäräpakko tai nopeuskyttääminen.

[sr]

Kaikkiaan tavallisena talvena kylmän vaikutuksiin menehtyy arviolta 3 000 ihmistä.[/u]

- Osin on kyse yhteisvaikutuksesta, ja lisäksi eri erikois- ja potilasryhmien taudinoireet pahenevat kylmässä - esimerkiksi sepelvaltimotaudin oireet vaikeutuvat ja verenpaine nousee. Myös infektiot lisääntyvät, sillä kylmässä hengitysteiden tulehdukset pääsevät kehittymään tulehdustilaan asti kylmälle altistumisen yhteydessä.

Jossakin vaiheessa ketjussa ehdotin pipopakkoa. Tilastojen perusteella se olisi tehokkaampi vähentää "turhia" kuolemia kuin polkupyöräilijöiden kypäräpakko tai nopeuskyttääminen.

Mihin tilastoihin nyt viittaat? Tuossa mainitsemassasi uutisessa ei mainittu mitään siitä, että pipon käyttämisen lisääminen vähentäisi kylmyydestä johtuvia kuolemia. Ennemminkin tuossa viitataan kylmän aiheuttamiin hengitysteiden tulehduksiin, johon pipolla tuskin on mitään vaikutusta.

[Pliers]

Kaikkiaan tavallisena talvena kylmän vaikutuksiin menehtyy arviolta 3 000 ihmistä.[/u]

- Osin on kyse yhteisvaikutuksesta, ja lisäksi eri erikois- ja potilasryhmien taudinoireet pahenevat kylmässä - esimerkiksi sepelvaltimotaudin oireet vaikeutuvat ja verenpaine nousee. Myös infektiot lisääntyvät, sillä kylmässä hengitysteiden tulehdukset pääsevät kehittymään tulehdustilaan asti kylmälle altistumisen yhteydessä.

Jossakin vaiheessa ketjussa ehdotin pipopakkoa. Tilastojen perusteella se olisi tehokkaampi vähentää "turhia" kuolemia kuin polkupyöräilijöiden kypäräpakko tai nopeuskyttääminen.

Mihin tilastoihin nyt viittaat? Tuossa mainitsemassasi uutisessa ei mainittu mitään siitä, että pipon käyttämisen lisääminen vähentäisi kylmyydestä johtuvia kuolemia. Ennemminkin tuossa viitataan kylmän aiheuttamiin hengitysteiden tulehduksiin, johon pipolla tuskin on mitään vaikutusta.

Sarkasmi tuntuu olevan sinulle vieras tyylikeino.

Lähdetään sitten vakamieliselle linjalle. En ole lääketieteen erikoisosaaja, kuten et ilmeisesti sinäkään. En myöskään tiedä, onko pipon käytön ja hengitystieinfektioiden yhteyttä tieteellisesti tutkittu. Olin lisäski tietenkin typerä ehdottaessani pipopakkoa. Valistunut ihminen olisi ehdottanut kaulaliinapakkoa ja ollut oikeassa.

On muuten hauskaa miten toisessa ketjussa pyydät tilastoja viitaten sarkastisiin kommentteihin, kun toisessa ketjussa vedät vasta-argumentit suoraan mielikuvituksestasi.

[sr]

Kaikkiaan tavallisena talvena kylmän vaikutuksiin menehtyy arviolta 3 000 ihmistä.[/u]

- Osin on kyse yhteisvaikutuksesta, ja lisäksi eri erikois- ja potilasryhmien taudinoireet pahenevat kylmässä - esimerkiksi sepelvaltimotaudin oireet vaikeutuvat ja verenpaine nousee. Myös infektiot lisääntyvät, sillä kylmässä hengitysteiden tulehdukset pääsevät kehittymään tulehdustilaan asti kylmälle altistumisen yhteydessä.

Jossakin vaiheessa ketjussa ehdotin pipopakkoa. Tilastojen perusteella se olisi tehokkaampi vähentää "turhia" kuolemia kuin polkupyöräilijöiden kypäräpakko tai nopeuskyttääminen.

Mihin tilastoihin nyt viittaat? Tuossa mainitsemassasi uutisessa ei mainittu mitään siitä, että pipon käyttämisen lisääminen vähentäisi kylmyydestä johtuvia kuolemia. Ennemminkin tuossa viitataan kylmän aiheuttamiin hengitysteiden tulehduksiin, johon pipolla tuskin on mitään vaikutusta.

Sarkasmi tuntuu olevan sinulle vieras tyylikeino.

Jos et olisi vedonnut tilastoihin pipopakon tehokkuuden osoittajana, niin olisin voinut pipopakon ehdottamisen ottaakin huumorina.

Lähdetään sitten vakamieliselle linjalle. En ole lääketieteen erikoisosaaja, kuten et ilmeisesti sinäkään. En myöskään tiedä, onko pipon käytön ja hengitystieinfektioiden yhteyttä tieteellisesti tutkittu. Olin lisäski tietenkin typerä ehdottaessani pipopakkoa. Valistunut ihminen olisi ehdottanut kaulaliinapakkoa ja ollut oikeassa.

Enpä usko, että edes kaulaliinalla on tässä merkitystä. Kylmyyden hengitysteille aiheuttama ongelma johtuu käsittääkseni ennen kaikkea siitä, että hengitetään kylmää ilmaa keuhkoihin ja siten jäähdyttää niitä limakalvoja sieltä sisältä käsin.

[Pliers]

Kaikkiaan tavallisena talvena kylmän vaikutuksiin menehtyy arviolta 3 000 ihmistä.[/u]

- Osin on kyse yhteisvaikutuksesta, ja lisäksi eri erikois- ja potilasryhmien taudinoireet pahenevat kylmässä - esimerkiksi sepelvaltimotaudin oireet vaikeutuvat ja verenpaine nousee. Myös infektiot lisääntyvät, sillä kylmässä hengitysteiden tulehdukset pääsevät kehittymään tulehdustilaan asti kylmälle altistumisen yhteydessä.

Jossakin vaiheessa ketjussa ehdotin pipopakkoa. Tilastojen perusteella se olisi tehokkaampi vähentää "turhia" kuolemia kuin polkupyöräilijöiden kypäräpakko tai nopeuskyttääminen.

Mihin tilastoihin nyt viittaat? Tuossa mainitsemassasi uutisessa ei mainittu mitään siitä, että pipon käyttämisen lisääminen vähentäisi kylmyydestä johtuvia kuolemia. Ennemminkin tuossa viitataan kylmän aiheuttamiin hengitysteiden tulehduksiin, johon pipolla tuskin on mitään vaikutusta.

Sarkasmi tuntuu olevan sinulle vieras tyylikeino.

Jos et olisi vedonnut tilastoihin pipopakon tehokkuuden osoittajana, niin olisin voinut pipopakon ehdottamisen ottaakin huumorina.

Ylinopeuden takia kuolee parikymmentä ihmistä, toinen mokoma pyöräilyonnettomuuksissa, ja keuhkotautiin tuhansia. Tuossa sinulle tilastoja.

Lähdetään sitten vakamieliselle linjalle. En ole lääketieteen erikoisosaaja, kuten et ilmeisesti sinäkään. En myöskään tiedä, onko pipon käytön ja hengitystieinfektioiden yhteyttä tieteellisesti tutkittu. Olin lisäski tietenkin typerä ehdottaessani pipopakkoa. Valistunut ihminen olisi ehdottanut kaulaliinapakkoa ja ollut oikeassa.

Enpä usko, että edes kaulaliinalla on tässä merkitystä. Kylmyyden hengitysteille aiheuttama ongelma johtuu käsittääkseni ennen kaikkea siitä, että hengitetään kylmää ilmaa keuhkoihin ja siten jäähdyttää niitä limakalvoja sieltä sisältä käsin.

Hengittäminen pitää kieltää, koska se tappaa. Suurempi osuus hengittäjistä kuolee, kuin ylinopeutta ajavista kuolee.

[elven archer]

Tilastot ja niiden lukeminen. Minua ei kiinnosta omaa turvallisuuttani miettiessäni pakkaskuolemat, koska olen perusterve ja koska osaan suojata itseni asianmukaisesti kylmässä ollessani. Vaikka kylmä talvi siis tappaisi tuhansia ja vielä tuhansia ollen tilastollisesti paljon suurempi kuolemien aiheuttaja koko kansaa tarkastellen kuin liikenne, se ei silti ole uhka minulle. Todellisuudessa tilasto ei siis kerro kuin keskiarvoista ja tässä tapauksessa se sisältää myös ihmisryhmiä ja ihmisiä, joiden riski on ~nolla.

Liikenne sen sijaan sisältää elementtejä, jotka eivät ole riippuvaisia minusta. Esimerkkinä näistä voidaan mainita rattijuopot, liian suurta tilannenopeutta ajavat ja radiotaan tai kännykkäänsä räpläävät keskittymishäiriöiset. Nämä ovat uhka minulle, koska he eivät pysy aina omalla kaistallaan, vaan törmäilevät vastaantulijoihin.

Tästä seuraa, että kuolleisuustilastosta huolimatta minulle liikenne on paljon suurempi riski kuin kylmyys ja oman turvallisuuteni kannalta sen turvallisuuden parantaminen on paljon tärkeämpää kuin esim. mainittu pipo.

[sr]

Ylinopeuden takia kuolee parikymmentä ihmistä, toinen mokoma pyöräilyonnettomuuksissa, ja keuhkotautiin tuhansia. Tuossa sinulle tilastoja.

Niin ja jokainen ihminen kuolee todennäköisyydellä 1. En nyt ihan ymmrrä, mitä koitat sanoa. Sitäkö, että koska raihnaiset vanhukset kuolevat lopulta johonkin, niin nuorten ihmisten turvallisuudesta ei tarvitse välittää?

Hengittäminen pitää kieltää, koska se tappaa. Suurempi osuus hengittäjistä kuolee, kuin ylinopeutta ajavista kuolee.

Ja hengittäminen on yhtä oleellinen asia ihmisen elämiselle kuin ylinopeutta ajaminen...?

[matkamasentaja]

Poliisi MTV3 seiskan uutisissa: 80% suistumisonnettomuuksista johtuu väärästä rengastuksesta.

Sileiksi kuluneet alipaineiset renkaat (sateella ja liian suuri tilannenopeus renkaille)?.

[Pliers]

Liikenne sen sijaan sisältää elementtejä, jotka eivät ole riippuvaisia minusta. Esimerkkinä näistä voidaan mainita rattijuopot, liian suurta tilannenopeutta ajavat ja radiotaan tai kännykkäänsä räpläävät keskittymishäiriöiset. Nämä ovat uhka minulle, koska he eivät pysy aina omalla kaistallaan, vaan törmäilevät vastaantulijoihin.

Argumentoin yhtä terävästi kuin sinä: Osaan ottaa ottaa nuo asiat huomioon. Liikenne ei ole riski minulle.

[Pliers]

Ylinopeuden takia kuolee parikymmentä ihmistä, toinen mokoma pyöräilyonnettomuuksissa, ja keuhkotautiin tuhansia. Tuossa sinulle tilastoja.

Niin ja jokainen ihminen kuolee todennäköisyydellä 1. En nyt ihan ymmrrä, mitä koitat sanoa. Sitäkö, että koska raihnaiset vanhukset kuolevat lopulta johonkin, niin nuorten ihmisten turvallisuudesta ei tarvitse välittää?

Ei vaan, että pitäisi keskittyä olennaisuuksiin. Jos kohtuullinen ylinopeus ei ole riski, ei siitä myöskään pitäisi rangaista. Jos lievän ylinopeuden suuruisesti riskistä rangaistaan, pitäisi johdonmukaisuuden nimissä rangaista myös suuremmista riskeistä.

Hengittäminen pitää kieltää, koska se tappaa. Suurempi osuus hengittäjistä kuolee, kuin ylinopeutta ajavista kuolee.

Ja hengittäminen on yhtä oleellinen asia ihmisen elämiselle kuin ylinopeutta ajaminen...?

Mitä sillä on väliä. Ei kai niin voi olla, että jos jostain asiasta on vähemmän hyötyä, siitä voidaan rangaista, vaikkei siitä ole haittaakaan.

Jos näin olisi voisimme kieltää vaikka punaisten t-paitojen käytön. Ei niistäkään haittaa ole, jos ei kyllä paljon hyötyäkään.

[saint]

... En myöskään tiedä, onko pipon käytön ja hengitystieinfektioiden yhteyttä tieteellisesti tutkittu. Olin lisäski tietenkin typerä ehdottaessani pipopakkoa. Valistunut ihminen olisi ehdottanut kaulaliinapakkoa ja ollut oikeassa.

Tämä mene nyt aika kauas noista ylinopeussakoista, mutta käsittääkseni kylmettyminen herkistää infektioille ja kylmettymisen ehkäisemisessä ylivoimaisesti tärkeintä on suojata pää kylmältä, ainakin jos uskomme Tiede-lehteen kirjoittavaa M. Hamiloa:

... muuten lämpimästi pukeutuneen mutta päähineettömän ulkoilijan lämmönhukasta yli puolet voi tapahtua pään kautta. Pelkästään paleltumisten ehkäisyn kannalta korvaläpät riittäisivät, mutta pipo korvaa koko kehon lämpötasapainon näkökulmasta ohuen puseron.
http://www.tiede.fi/artikkeli/1189/kylma_yllattaa_kaupunkilaisen

Siis sittenkin pipo on parempi kuin kaulaliina.

[elven archer]

Argumentoin yhtä terävästi kuin sinä: Osaan ottaa ottaa nuo asiat huomioon. Liikenne ei ole riski minulle.

Miksi sinä käyt aukomaan päätäsi? Se ei ole fiksua muutenkaan, mutta vielä omituisempaa se on, koska et pystynyt esittämään toimivaa analogiaa. Et sinä pysty ottamaan huomioon sitä, jos joku ajautuu yllättäen vastaantulevan kaistalle. Kukaan ei pysty. Pukeutumistani voin kontrolloida ja liikkumistani ulkona, mutta en muiden tiellä liikkujien tekemisiä.

[Pliers]

Argumentoin yhtä terävästi kuin sinä: Osaan ottaa ottaa nuo asiat huomioon. Liikenne ei ole riski minulle.

Miksi sinä käyt aukomaan päätäsi? Se ei ole fiksua muutenkaan, mutta vielä omituisempaa se on, koska et pystynyt esittämään toimivaa analogiaa. Et sinä pysty ottamaan huomioon sitä, jos joku ajautuu yllättäen vastaantulevan kaistalle. Kukaan ei pysty. Pukeutumistani voin kontrolloida ja liikkumistani ulkona, mutta en muiden tiellä liikkujien tekemisiä.

Auon päätäni, koska on huomattavasti todennäköisempää ulkonaliikkujan kuolla kylmettymiseen, kuin liikenteen johdosta. Tätä tosiasiaa ei poista mikään analogia. Näin ollen pipon käyttämättä jättämisestä voitaisiin ihan yhtä hyvin sakottaa kuin turvavyön käyttämättä jättämisestä tai ylinopeudesta.

Luonnollisesti en tarkoita, että näin tulisi tehdä, mutta olen myöskin sitä mieltä, ettei ylinopeutta pitäisi kytätä nykyiseen tyyliin.

[elven archer]

Ei vaan, että pitäisi keskittyä olennaisuuksiin. Jos kohtuullinen ylinopeus ei ole riski, ei siitä myöskään pitäisi rangaista.

Jolloin se ei enää olisi käytännössä ylinopeutta ollenkaan, vaan hyväksytty nopeus, koska siitä ei rangaistaisi. Se olisi nopeuksien nostamista ilman, että nopeustauluja päivitettäisiin vastaamaan uutta tilannetta.

Jos lievän ylinopeuden suuruisesti riskistä rangaistaan, pitäisi johdonmukaisuuden nimissä rangaista myös suuremmista riskeistä.

Kehen kohdistuvista? Sinua kovasti vaivaava vaarallinen hengittäminen ei uhkaa toisten ihmisten turvallisuutta, kun taas liian suuri tilannenopeus uhkaa.