2011-08-03 HS vieraskynä: Maahanmuutto on hyvä vihollinen

[Tuhatkauno]

HS VIERASKYNÄ
Maahanmuutto on hyvä vihollinen
Maahanmuuttokritiikissä on pitkälti kyse symbolisesta ristiretkestä maailman muuttumista vastaan.

....

Maahanmuuttovastainen ristiretki on jo onnistunut vaikuttamaan keskusteluilmapiiriin siinä määrin, että maahanmuuton ongelmallisuutta pidetään itsestään selvänä.

Silti nimenomaan maahanmuuton aiheuttamien ongelmien määrän arviointi on hyvin vaikeaa. Välittömien, todennettavissa olevien ongelmien määrä on varsin rajallinen.

Jos maahanmuuton aiheuttamia ongelmia verrattaisiin päihteiden käytön aiheuttamiin ongelmiin (väkivalta, sairaudet, ennenaikaiset kuolemat, perheiden hajoamiset), voitaisiin hyvinkin todeta päihteiden olevan edelleen huomattavasti suurempi yhteiskunnallisten ongelmien lähde kuin maahanmuutto.

Ehkä raittiusliikkeen aika ei sittenkään ole ohi. Ehkä kuviteltujen maahanmuuton ongelmien sijasta tulisi välillä tarkastella myös todellisia yhteiskunnallisia ongelmia. Niihin tarttuminen voisi synnyttää oikeasti merkityksellistä yhteiskunnallista liikehdintää.

Ai jaa ehkäpä tämäkin vieraskynäilijä ei ole huomannut että huonosta maahanmuutosta aiheutuu todellisia yhteiskunnallisia ongelmia.

[n.n.]

HS VIERASKYNÄ
Maahanmuutto on hyvä vihollinen
Maahanmuuttokritiikissä on pitkälti kyse symbolisesta ristiretkestä maailman muuttumista vastaan.

Muutosvastarintaa on aina hyvä huutaa silloin kun ei halua tarkastella mitä toinen yrittää tosiasiallisesti sanoa. Huoh...

[Kommeli]

Sinänsä molemmat ovat ongelmallisia, päihteiden käyttö ja maahanmuutto. Ehdotankin siksi, että valtio vetäytyy molemmilta palvelualoilta pois ja keskittyy valtiolle sopiviin tehtäviin, kuten sen kansalaisten ja asukkaiden turvallisuus ja säilyvyys.

[Marjapussi]

Huvittavaa tämä kaikkien maahanmuuttajien yhtenäistäminen. Mitähän eroa yhteiskunnalle on esimerkiksi sveitsiläisellä insinöorillä, joka avioituu suomaisen kanssa ja turhapaikkaa hakevalla somalilla, jolla on kotimaahan "unohtunut" vaimoja sekä "kasvattilapsia". Toinen näistä tekee todennäköisesti tuottavaa työtä ja maksaa veroja.

[JT]

Helsingin yliopiston Korkeakoulu- ja innovaatio- tutkimuksen verkoston johtajan Ilkka Armisen tehtävä on toivoton. Esimerkiksi David Cameron, Nicolas Sarkozy ja Angela Merkel eivät seuraa Helsingin Sanomien uutisointia niin paljon, että voisivat jakaa Armisen optimismin.

Heidän mielestä monikulttuurinen yhteiskunta on johtamissaan maissa täysin epäonnistunut ja maahanmuutto islamilaisista maista tuo reilusti enemmän haittoja kuin hyötyä.

Paha paikka.

Arminen: "Ehkä kuviteltujen maahanmuuton ongelmien sijasta tulisi välillä tarkastella myös todellisia yhteiskunnallisia ongelmia. Niihin tarttuminen voisi synnyttää oikeasti merkityksellistä yhteiskunnallista liikehdintää."

Jos logiikka on tuo, niin miksi pysähtyä Suomeen, kun voisi samalla tankkauksella pelastaa koko maailman. Armisen kannattaisi innovaatiomiehenä miettiä esimerkiksi kirjailija Charles Bukowskin esittämää ajatusta, jonka mukaan sunnuntait tappavat enemmän ihmisiä kuin pommit. Koska tämä on kiistaton totuus, niin ongelma poistuu fiksaamalla kalenteria. Sunnuntain tilalle vaan erkontai (Erkkoday) ja se on siinä  

[punikkikeisari]

Itse kyllä pidin Ilkka Armisen kirjoituksesta, vaikka olenkin monin paikoin eri mieltä hänen kanssaan. Symbolinen ristiretki on kyllä hyvä käsite kuvaamaan näkyvääkin yhteiskunnallista toimintaa. Esimerkiksi vihapuheen murskausyrityksissä on selvästi kyse symbolisesta ristiretkestä netin mahdollistamaa kansalaisten vapaata yhteistoimintaa vastaan tilanteessa, jossa puolueet ja mediatalot eivät kykene vanhaan tapaan hallitsemaan tiedonvälitystä. Vastaavasti aselain kiristämisvaateet ovat selvästi symbolista ristiretkeä, kaipuuta menneisyyteen, jossa valtio oli suvereeni väkivallan käyttäjä. Vanhassa maailmassa radikaalit vallankumoukselliset joutuivat pelkäämään valtion heihin kohdistamaa väkivaltaa, nykyään samankaltaiset ryhmät voivat organisoitua verkossa ja iskeä reaalimaailmassa, kuten islamistiterroristien toiminta osoittaa.

Vielä sananen Erkki Tuomiojan ja kumppaneiden ajatuksiin pohjaten. Sivistysvaltiossa tavallisilta kansalaisilta ei ole riistetty oikeutta aseistautua tai pilkata toisia ihmisiä. Sivistysvaltiossa kansalaisten aseistautumiseen ja toisten ihmisten pilkkaamiseen ei ole mitään syytä.

[Ksenofobi]

Kirjoittaja myöntää että maahanmuutossa on ongelmia. Suomessa maahanmuuttajia on verraten vähän. Maahanmuuton ongelmat ovat siksi huomattavasti pienempiä kuin päihteistä johtuvat ongelmat. Johtopäätös: Maahanmuuttoon ei tarvitse kiinnittää mitään huomiota, ts. sitä voidaan jopa lisätä koska on pahempiakin ongelmia. Sitten kun maahanmuutosta aiheutuu yhtä paljon ongelmia kuin päihteistä, voidaan ihmisiä kannustaa lisäämään päihteiden käyttöä. Näin saadaan maahanmuuton ongelma pysymään pienempänä murheena.

[Sunt Lacrimae]

Armis-logiikkaa: Kouluammuskeluihin kuolee vähemmän ihmisiä vuosittain kuin liikenneonnettomuuksiin, joten koulujen turvallisuuteen ja kouluhyvinvointiin osoitettavat rahat voi ihan rauhassa laittaa vaikka Virheiden GPS-liikenteenvalvontaan.

[rähmis]

Maahanmuuttokritiikissä on pitkälti kyse symbolisesta ristiretkestä maailman muuttumista vastaan.

Norjan tragediaa on pidetty yhtenä osoituksena Euroopassa yleistyneestä uusnationalismista ja maahanmuuttovastaisuudesta. Ilmiötä voisi kuvata sosiologi Joseph Gusfieldin käsittein symboliseksi ristiretkeksi. Uusnationalismia ja maahanmuuttovastaisuutta edeltäviä symbolisia ristiretkiä ovat olleet esimerkiksi raittiusliike, lapuanliike ja taistolaisuus.

Nykyään on vaikea ymmärtää, että alkoholinkäyttö on joskus ollut kaikkein tärkein yhteiskunnallinen kysymys ja yhteiskunnallisen liikehdinnän perusta. 1800-luvun lopulla, ennen puoluepoliittista järjestäytymistä, raittiusliike oli kuitenkin osallistujamäärältään suurin yhteiskunnallinen joukkoliike. Vielä vuoden 1905 suurlakossa vaadittiin yhtäläisen äänioikeuden ohella kieltolakia, joka toteutuikin kansalaissodan jälkeen. Kieltolaki ei ratkaissut alkoholiongelmia vaan johti uusiin ongelmiin, kuten laajaan salakuljetukseen.

Raittiusliikettä ei tule ymmärtää yhden asian liikkeeksi. Liike toki ajoi raittiusasiaa ja kieltolakia, mutta ennen kaikkea se puolusti talonpoikaista maailmankuvaa ja elämäntapaa. Liikkeen tavoite oli väline, jolla kansalaiset saataisiin koottua puolustamaan uhattuna pidettyä elämäntapaa ja sen arvoa.

Jo tuolloin esiintyi käsityksiä, joissa ymmärrettiin raittiusliikkeen symbolinen luonne. Raittiusliikettä kuvattiin muun muassa naisten pyhäksi sodaksi.

Symbolisille ristiretkille on ominaista ensinnäkin hyvän vihollisen luominen. Alkoholi on hyvä vihollinen, jonka aiheuttamat haitat on helppo nähdä.

Toiseksi uhkaan liittyy paniikinomaisuus: yhteiskunnallisen tilanteen katsotaan olevan heikkenemässä dramaattisesti niin, että pikaiset toimenpiteet ovat välttämättömiä. Ilman alkoholinkäyttöön puuttumista yhteiskunta sortuu epäjärjestykseen ja väestö taantuu biologisesti.

Kolmanneksi symboliset liikkeet ovat taaksepäin katsovia. Halutaan palata terveisiin elämäntapoihin, joista ulkoa tuodut, vieraat vaikutteet on poistettu.

1930-luvun taitteen lapuanliike syntyi pettymyksestä siihen, ettei Suomesta tullut kansalaissodan jälkeen tarpeeksi "valkoista". Liikkeen kannattajat vaativat "punaisten" sulkemista kaiken poliittisen päätöksenteon ulkopuolelle. Liike tavoitteli "valkeaa eheyttä", mikä turvaisi kansallisen olemassaolon. Kommunisteiksi epäillyt tai syytetyt pyrittiin kyydittämään rajan taa.

Myös lapuanliike oli menestyksekäs poliittinen voimatekijä. Sen harjoittama terrori ja uhkailu oli tehokasta. Liike onnistui luomaan väkivallan uhan ilmapiirin, joka kavensi mielipiteiden ilmaisua.

Lapuanliikkeen alkuvaiheessa eduskunnassa esiintyi laajaa ymmärrystä liikkeen tavoitteille. Monet lapuanliikkeen vaatimuksista, muun muassa kommunistilehtien rajoittamiset ja lakkauttamiset, toteutuivat eduskunnan päätöksestä. Vasta presidentti K. J. Ståhlbergin kyyditys vuonna 1930 käänsi liikkeen laajan kannatuksen laskuun.

Myös 1970-luvun taistolaisuus oli symbolinen ristiretki. Se halusi säilyttää puhtaan marxismi-leninismin ja puolusti "luokkakantaista työväkeä" juuri, kun savupiipputeollisuutta alettiin jo ajaa alas. Taistolaisuus oli naulautunut teolliseen yhteiskuntaan, vaikka jälkiteollinen vallankumous vei yhteiskuntaa kokonaan toiseen suuntaan. Liike puolusti myös neuvostososialismia, kun neuvostojärjestelmä jo huojui.

Voimakkaimmillaan taistolaisuus oli nimenomaan symbolisella tasolla. Kulttuuritaistolaisuus onnistui nousemaan näkyvään asemaan ja vaikuttamaan aikansa keskusteluagendaan.

Sillä oli osansa myös suomettuneen itsesensuurin syntymässä.

Viimeaikaisessa Euroopan uusnationalismissa ja erityisesti maahanmuuttokriittisessä keskustelussa on ollut vahvoja symbolisen ristiretken piirteitä. Maailmanlaajuisesti verkostoituneen talouden puitteissa puolustetaan kuviteltua kansallista järjestystä. Erityisesti maahanmuuttoa käsitellään uhkana, joka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä. Argumentaatio on myös avoimesti taaksepäin katsovaa.

Maailman talousjärjestyksen kannalta Eurooppa on liian hajanainen ja pienistä, suljetuista markkinoista koostuva. Maailmantalouden integroitumisesta johtuva Euroopan muutos nakertaa totutun elämäntavan perusteita ja toimii tyytymättömyyden lähteenä. Elinkeinorakenteeltaan vientiriippuvaisessa Suomessa muutosvauhti on vielä keskimääräistä suurempaa.

Maahanmuuton uskotut ongelmat tarjoavat hyvän vihollisen. Symbolisen ristiretken kannalta uhkien vetoavuus tunteisiin on tärkeämpää kuin niiden tosiasiallisuus. Maailmansotien välisen Saksan ongelmista tuskin mitkään olivat juutalaisten aiheuttamia. Silti uhkakuva onnistuttiin iskostamaan laajaan kansanosaan.

Maahanmuuttovastainen ristiretki on jo onnistunut vaikuttamaan keskusteluilmapiiriin siinä määrin, että maahanmuuton ongelmallisuutta pidetään itsestään selvänä.

Silti nimenomaan maahanmuuton aiheuttamien ongelmien määrän arviointi on hyvin vaikeaa. Välittömien, todennettavissa olevien ongelmien määrä on varsin rajallinen.

Jos maahanmuuton aiheuttamia ongelmia verrattaisiin päihteiden käytön aiheuttamiin ongelmiin (väkivalta, sairaudet, ennenaikaiset kuolemat, perheiden hajoamiset), voitaisiin hyvinkin todeta päihteiden olevan edelleen huomattavasti suurempi yhteiskunnallisten ongelmien lähde kuin maahanmuutto.

Ehkä raittiusliikkeen aika ei sittenkään ole ohi. Ehkä kuviteltujen maahanmuuton ongelmien sijasta tulisi välillä tarkastella myös todellisia yhteiskunnallisia ongelmia. Niihin tarttuminen voisi synnyttää oikeasti merkityksellistä yhteiskunnallista liikehdintää.

Hesari (vieraskynä)

Lupaavasti alkanut kirjoitus harhautui lopuksi aivan metsään. Mikä hiton maahanmuuttovastainen ristiretki?

Rasismin vastustajat tulisi nostaa tapetille.

Jos rasismin aiheuttamia ongelmia verrattaisiin päihteiden käytön aiheuttamiin ongelmiin (väkivalta, sairaudet, ennenaikaiset kuolemat, perheiden hajoamiset), voitaisiin hyvinkin todeta päihteiden olevan edelleen huomattavasti suurempi yhteiskunnallisten ongelmien lähde kuin rasismi.

Ehkä raittiusliikkeen aika ei sittenkään ole ohi. Ehkä kuviteltujen rasismin aiheuttamien ongelmien sijasta tulisi välillä tarkastella myös todellisia yhteiskunnallisia ongelmia. Niihin tarttuminen voisi synnyttää oikeasti merkityksellistä yhteiskunnallista liikehdintää.

[Uuno Nuivanen]

Maailmansotien välisen Saksan ongelmista tuskin mitkään olivat juutalaisten aiheuttamia. Silti uhkakuva onnistuttiin iskostamaan laajaan kansanosaan.

(http://www.varusteleka.fi/images/natsikortti.jpg)

[Mika.H]

Jussi H-a:kin kirjoitti jo vuosia sitten mikä tässä on SE juttu.

Koko "taistelu" kulminoituu akselille vanha media- internet.

SE on SE juttu, ns. maahanmuuttokysymykset ovat tässä "taistelussa" vain sivuseikkana.

[foobar]

"Ilkka Arminen: Kirjoittaja on Helsingin yliopiston Korkeakoulu- ja innovaatio- tutkimuksen [sic] verkoston johtaja."

Bingo! (Bullshit-kaavakkeessa siis.)

[Miniluv]

Uusnationalismia ja maahanmuuttovastaisuutta edeltäviä symbolisia ristiretkiä ovat olleet esimerkiksi raittiusliike, lapuanliike ja taistolaisuus.

Nykyään on vaikea ymmärtää, että alkoholinkäyttö on joskus ollut kaikkein tärkein yhteiskunnallinen kysymys ja yhteiskunnallisen liikehdinnän perusta.

Toiseksi uhkaan liittyy paniikinomaisuus: yhteiskunnallisen tilanteen katsotaan olevan heikkenemässä dramaattisesti niin, että pikaiset toimenpiteet ovat välttämättömiä. Ilman alkoholinkäyttöön puuttumista yhteiskunta sortuu epäjärjestykseen ja väestö taantuu biologisesti.

Ensin raittiusliike on symbolinen ristiretki. Mutta sitten...

Jos maahanmuuton aiheuttamia ongelmia verrattaisiin päihteiden käytön aiheuttamiin ongelmiin (väkivalta, sairaudet, ennenaikaiset kuolemat, perheiden hajoamiset), voitaisiin hyvinkin todeta päihteiden olevan edelleen huomattavasti suurempi yhteiskunnallisten ongelmien lähde kuin maahanmuutto.

Jos tarkoitus on näyttää, että maahanmuuttokritiikki "symbolisena ristiretkenä" on haihattelua, olisiko ehkä kannattanut valita jokin toinen esimerkki nykyajan ongelmista...?

[Mika]

Tuo kirjoitus on siinäkin mielessä käsittämätön, että kaikki siinä luetellut liikkeet ovat pyrkineet muuttamaan yhteiskuntaa eikä säilyttämään sitä. Mokutus pyrkii myös muuttamaan yhteiskuntaa. Perustellummin voisi siis sanoa, että monikulttuuristaminen ja yltiöliberalismi ovat ristiretki kansallisvaltioita vastaan.

[normi]

Suvismokuttajilla logiikka ei ole vahvimpia alueita. Kaikkea pitää kokeilla... jospa joku lanka alkaisi vetää?

[Kyborg]

Maahanmuuttokritiikissä on pitkälti kyse symbolisesta ristiretkestä maailman muuttumista vastaan. Hesari (vieraskynä)

Symbolisille ristiretkille on ominaista ensinnäkin hyvän vihollisen luominen.

Kuten Perussuomalaiset?

Toiseksi uhkaan liittyy paniikinomaisuus: yhteiskunnallisen tilanteen katsotaan olevan heikkenemässä dramaattisesti niin, että pikaiset toimenpiteet ovat välttämättömiä.

Halla-aho -hulabaloo?

Symbolisen ristiretken kannalta uhkien vetoavuus tunteisiin on tärkeämpää kuin niiden tosiasiallisuus.

Kts. edelliset kohdat.

Maahanmuuttovastainen ristiretki on jo onnistunut vaikuttamaan keskusteluilmapiiriin siinä määrin, että maahanmuuton ongelmallisuutta pidetään itsestään selvänä.

Silti nimenomaan maahanmuuton aiheuttamien ongelmien määrän arviointi on hyvin vaikeaa. Välittömien, todennettavissa olevien ongelmien määrä on varsin rajallinen.

Ja missähän satut asumaan? Ainakin omalla asuinalueellani nuo kyseenalaistamasi ongelmat ovat melko hyvin nähtävissä ja koettavissa.

Ehkä kuviteltujen maahanmuuton ongelmien sijasta tulisi välillä tarkastella myös todellisia yhteiskunnallisia ongelmia. Niihin tarttuminen voisi synnyttää oikeasti merkityksellistä yhteiskunnallista liikehdintää.

Tarkastele rauhassa. Tai tee vaikka ihan joku tutkimus. Hieno tutkimus. Muista sitten linkata se tännekin meidän naurettavaksi.

[Vörå]

Minusta tämä taso on itse asiassa oikein hyvä tarkastelukulma johonkin historiassa esiintyvään aatevirtaukseen. Päivittäisten tapahtumien ja ajankohtaisen debatin kiivas rytmi on aika pitkälle pelkkää pintakuohua, ja vasta jälkeenpäin, lähinnä historiantutkimuksen toimesta, voidaan asettaa trendit pitkän aikavälin konteksteihinsa ja nähdä paremmin niiden todellinen merkitys.

Varmasti tuo oheinen on vielä melko kiistanalainen tulkinta, mutta minusta se vaikuttaa ihan järkevältä hahmotelmalta. Olemme keskellä suurta murrosta, jonka lopputulos - joka tapauksessa - lienee hyvin todennäköisesti länsimaiden ja läntisen kulttuurin heikentynyt asema maailmassa. Hyötyjänä tuskin on tehoton islamilainen maailma vaan Aasian valtavat nousevat talousmahdit. Globalisaation kautta maailma on palaamassa itse asiassa sille melko tyypilliseen voimatasapainoon, jossa väkiluvun, taloudellisen mahdin ja sivilisaation suurimmat painopisteet eivät sijaitse läntisessä Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa vaan Kiinassa, Intiassa ja muualla Aasiassa.

Pintatasolla näemme humanitaarisen maahanmuuton ja islamin, mutta historian syvät pohjavirrat vievät kohti Pekingiä, Shanghaita, Mumbaita ja Delhiä. Tämä läntinen (Suomessa Hommaan ja Halla-ahoon kiteytyvä) islam-fiksaatio tuskin tulee osoittautumaan miksikään keskeiseksi tekijäksi lännen kehitykselle. Ei olisi suuri ihme jos näin kävisi: tälläinen sijaistoiminta on hyvin tyypillistä historialle, suurimmat intohimot kohdennetaan asioihin, jotka osoittautuvat triviaaleiksi - ehkä varmasti ainakin osin siksi, ettei niille isommille kysymyksille oikein mitään mahda...

[Lalli IsoTalo]

Maahanmuuttokritiikissä on pitkälti kyse symbolisesta ristiretkestä maailman muuttumista vastaan.

Maahanmuuttokritiikissä on kyse puolustautumisesta kotimaan huonommaksi muuttumista vastaan, kaikilla elämänalueilla. Ristiretkessä oli kysymys uskonnollisesti motivoituneesta hyökkäyksestä ulkomaille.

[foobar]

Tilannetta ei silti yhtään paranna se, että tehdään islamistifundamisteille jatkuvia myönnytyksiä. Minulle fokuksen siirtyminen kohden Kiinaa ei ole mikään suuri ongelma, mutta se, että kansalaiset ovat omassa maassaan niitä joiden pitää selitellä tekemisiään sisään lappaavan hyödyttömän (ja siten veroja korottavan) porukan ja heidän kanssaan opportunistisia tansseja tanssivien virkamiesten edessä on aika paljon henkilökohtaisesti konkreettisempi ongelma.

[Jouko]

Voisikohan tässä kohtaa käyttää sanontaa että maahanmuutto on hyvä renki, mutta huono isäntä.

[Kitaransoittaja]

Symbolisille ristiretkille on ominaista ensinnäkin hyvän vihollisen luominen.

Kuten Perussuomalaiset?

Minusta vaikuttaa hyvin ilmeiselle että tuon laajamittaisen ja yhä syvenevän vihan kohteena eivät oikeasti ole Perussuomalaiset, vaan kaikki suomalaiset. Perussuomalaiset on vain keksitty tekosyyksi jolla ikäänkuin erotellaan joukkoa.

[normi]

Maahanmuuttokritiikissä on pitkälti kyse symbolisesta ristiretkestä maailman muuttumista vastaan.

Maahanmuuttokritiikissä on kyse puolustatumisesta kotimaan huonommaksi muuttumista vastaan.

Maahanmuuttokriitikoiden ja Jussi Halla-ahon vainossa on kyse ristiretkestä maailman muuttumista vastaan.
Suomi muuttui vaaleissa ennenäkemättömällä volyymilla ja se on aiheuttanut valtavia pelkoja. Muutosta pelätään ja se on normaalia. On selvää, että eliitti pelkää asemansa vuoksi, joten tämä suvaitsevaiuston ristiretki on inhimillisesti ymmärrettävä.

Kun vouhotusta on seurannut, niin Norjan tapahtumat ovat aiheuttaneet joselvää hysteriaa etenkin demareissa. Kyse on myös tiedon puutteesta ka levitetystä propagandasta, joka on kohdistunut PS:ään, halla-ahoon ja hommaan. Suvikset ovat ennakkoluulojensa vallassa. kun oikea tieto alkaa pääsemään läpi, niin aikaa myöten suvaitsevaiston persufobia helpottaa, kun huomaavat, että voivat jatkaa kuten ennenkin, toki moni tulee menettämään asemansa, etenkin jos on poliittisessa demokraattisesti valitussa luottamustoimessa. Mutta se onkin ainoa konkreettinen ja perusteltu pelko.

Valistuksella ja oikean tiedon välittämisellä Halla-ahon ajatuksista ja hommasta ja PS:stä turhat fobiat ja ennakkoluulot kyllä karisevat. Yhä useampi tulee vaihtamaan leiriä, kun oivaltavat totuuden.

PS tulee, oletteko valmiit? Ette... No ei hätää, siinä ei ole mitään pelättävää. maailma muuttuu ja halosen aika jää vääjäämättä taakse ja politiikka ja suunta tulee muuttumaan, mutta yksittäisen suviksen on turha pelätä. itseasiassa maa tulee muuttumaan turvallisemmaksi asua ja elää.  

[Vörå]

No, jos on niin että läntinen yhteiskuntamalli ja kulttuuri ovat niin voimakkaita, että nämä uudet väestöryhmät pystytään lopulta edes tyydyttävästi integroimaan valtavirtaan niin silloin kysymyksessä on lähinnä (toki ehkä vain lievästi) länttä voimistava tekijä, ja joka tapauksessa sellainen, ettei se mitenkään keskeisesti uhkaa länttä. Jos taas emme pysty tähän - edes siis minimaaliseen - integrointiin, ja mallimme on siis niin elinkelvoton, ettei se kestä edes hyvin rajoitettua kilpailua niin ongelmat ovat tällöin huomattavasti paljon syvemmällä kuin joissakin vähemmistöryhmissä sinänsä, eikä lännelle olisi siis missään tapauksessa edessä hyvää tulevaisuutta. Väittäisin että on syytä enemmän optimismiin kuin pessimismiin. Kiina ja Intia ovat nousseet, koska ovat hyvin olennaisissa asioissa ottaneet esimerkkiä lännestä - mallimme on tehokas ja toimiva, ja me tulemme säilymään merkittävänä globaalina tekijänä vaikka (globalisoituneet) Kiina ja Intia ajaisivatkin edelle. Mikä olisi vaihtoehto? Festung Europa ja Festung Nordamerika, sisäänpäin kääntynyt etninen nationalismi ja taloudellinen protektionismi?

[P]

Minusta tämä taso on itse asiassa oikein hyvä tarkastelukulma johonkin historiassa esiintyvään aatevirtaukseen. Päivittäisten tapahtumien ja ajankohtaisen debatin kiivas rytmi on aika pitkälle pelkkää pintakuohua, ja vasta jälkeenpäin, lähinnä historiantutkimuksen toimesta, voidaan asettaa trendit pitkän aikavälin konteksteihinsa ja nähdä paremmin niiden todellinen merkitys.

Varmasti tuo oheinen on vielä melko kiistanalainen tulkinta, mutta minusta se vaikuttaa ihan järkevältä hahmotelmalta. Olemme keskellä suurta murrosta, jonka lopputulos - joka tapauksessa - lienee hyvin todennäköisesti länsimaiden ja läntisen kulttuurin heikentynyt asema maailmassa. Hyötyjänä tuskin on tehoton islamilainen maailma vaan Aasian valtavat nousevat talousmahdit. Globalisaation kautta maailma on palaamassa itse asiassa sille melko tyypilliseen voimatasapainoon, jossa väkiluvun, taloudellisen mahdin ja sivilisaation suurimmat painopisteet eivät sijaitse läntisessä Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa vaan Kiinassa, Intiassa ja muualla Aasiassa.

Pintatasolla näemme humanitaarisen maahanmuuton ja islamin, mutta historian syvät pohjavirrat vievät kohti Pekingiä, Shanghaita, Mumbaita ja Delhiä. Tämä läntinen (Suomessa Hommaan ja Halla-ahoon kiteytyvä) islam-fiksaatio tuskin tulee osoittautumaan miksikään keskeiseksi tekijäksi lännen kehitykselle. Ei olisi suuri ihme jos näin kävisi: tälläinen sijaistoiminta on hyvin tyypillistä historialle, suurimmat intohimot kohdennetaan asioihin, jotka osoittautuvat triviaaleiksi - ehkä varmasti ainakin osin siksi, ettei niille isommille kysymyksille oikein mitään mahda...

Ei teollisuus ja talous niin aktiivisesti Aasiaan valuisi, jos Eurooppa ei ampuisi itseään polveen mm. tässä huoltosuhteen tuhoavassa järjettömässä maahanmuutossa, jossa haalitaan kouluttamatonta ammattitaidotonta porukkaa kolmannesta maailmasta elämään sosiaaliturvalla.

Mutta olet oikeassa samaan haihatteluun liittyy oman talouden tuhoaminen "ihmisen aiheuttaman ilamstonmuutoksen estämisellä", eli kuristamalla oma teollisuutemme päästömaksuilla, veroilla ja korkeilla vaatimuksilla, samalla, kun tuotanto siirtyy aasiaan, jossa ei välitetä mistään mitään ja siirrytään ostamaan sitä siellä epäeettisesti tuotettua tavaraa oman tuotannon sijasta. Tätä sitten mm. vihervasemmisto ihailee huokaillen vierestä, vaikka lopputuloksena on suurempi ympäristörasitus ja tuho, kuin tuottaa pääosa täällä käytetystä kulutustavarasta täällä paikanpäällä, kuten tähän asti on toimittu.

Kolmas tästä samasta aatteesta johtuva idiotia on pidättäytyä haitalliseksi osoittautuneessa "kehitysavussa", eli rahan kaatamisessa kehitysmaiden suikkapäiden budjetteihin kupattavaksi nepotistiselle lähipiirille mersujen ja suihkareiden ostamista varten. Sekä kehitysmaiden paikallisen tuotannon kilpailukyvyn tappaminen roudaamalla ruokaa ja valmista tavaraa "kehitysapuna" vastikkeetta viemään markkinat paikallisilta tuottajilta ja taloudelta.

Tätä on harjoitettu kohta 40-vuotta ja tuloksia ei näy. Tai siis ainut tulos, joka näkyy on läntisen kehitysapuna viedyn lääketieteen tulos, eli (lapsi)kuolleisuuden lasku luonnolliselta tasolta lähes läntiselle tasolle, syntyvyyden säilyessä lähes luontaisessa maksimissa = räjähdysmäinen liikaväestönkasvu. Kehitysapu on käytännössä onnistunut tuplaamaan nälkää näkevien määrän, kiitos väestön liikakasvun monilla alueilla yli alueiden kantokyvyn, kiitos mm. avustusruuan.


Aasia taas pidäkkeettä siirtyy esim. Afrikkaan "riistämään" ihan kaupalliselta pohjalta, mitä eurooppalainen valo-otsaisuus ei salli "siirtomaaperinnön katumisen vuoksi". Kiinalainen viljelee, tuottaa halpatuotantoa ja kuppaa rahat Aasiaan, tosin jättäen jotain Afrikkaan. Käytännössä siis Eurooppa antaa aasian kolonalisoida Afrikan uudstaan, mutta ei itse moraalisista syistä siihen osallistu, kuin tuotannon ostajana/ maksajana.

Siinä olet oikeassa, että kaikki nämä kolme liittyvät isossa kuvassa toisiinsa, koska samat tahot ajavat yleensä kaikkia näistä kolmesta politiikasta, jotka johtavat Euroopan siirtymiseen syrjään maailmanpolitiikassa ja taantumiseen kohti kehitysmaatasoa tuotannon hävitessä, kehitystyön ja suunnittelun seuratessa perässä ja väestö vaihtuen osin kehitysmaaperäiseen kouluttamattomaan fundamentalistisen vanhaa lähes kehityskelvotonta kulttuuria noudattavaan. Tervetuloa keskiaikaisempi Eurooppa.

Tuntuu, että esim. "Ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta vastaan taistelu" olisi USA:n ja Kiinan keksintö syöstä Eurooppa ongelmiin. Nuo kaksi, kun vain komppaavat höpinöillään Euroopan valopäisiä johtajia tuhoamaan taloutensa perustan ja leikkimään hyödyttömiä "päästökauppoja" yms., kun ne itse eivät pistä rikkaakaan samojen tavoitteiden eteen. Lisäävät vain taustalla co2 päästöjään ja tuotantoaan Euroopan hirttäessä itseään hyvyyteensä noudattamalla Kiotonsopimusta, jota muut eivät todellisuudessa noudata ja siirtyessä riippuvuussuhteeseen esim. Kiinan kasvavasta tuotannosta, tuhottuaan oman teollisuutensa. Jos olisi foliopipo, niin voisi kuvitella kyseessä olevan oiva troijalainen hevonen taloudellisen kilpailijan kampittamiseksi.

Mutta olet oikeassa. Hallitsematon maahanmuutto on vain yksi kokonaisuuden osa-alueista.

[foobar]

Mikäli läntinen yhteiskuntamalli haluaisi toimia periaatteidensa mukaan, se tekisi tulijoille selväksi ettei tulemista ole ilman kykyä selviytyä tässä yhteiskunnassa eikä haluttomuutta selviytyä kohdeyhteiskunnan säännöillä hyväksytä. (Tätä edellytetään käytännössä kaikilta muilta maahanmuuttajaryhmiltä kuin muslimeilta, mutta ne eivät uhkaakaan väkivallalla.) Uskon, etteivät nämä ole mitään kohtuuttomia vaatimuksia joita suurin osa esimerkiksi eurooppalaisista ei pystyisi allekirjoittamaan.

Hyvinvointiyhteiskuntamallia ja vapaata maahanmuuttoa ei voida toteuttaa samaan aikaan pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla. On valittava, ja kaiken järjen mukaan selektiivinen maahanmuutto, jopa sotilaallinen vastarinta laittomia tunkeutujia kohtaan (siis rajoilla, valtion hoitamana!), on ymmärrettävämpää kuin hyvinvoinnin tai kestävyyden tuho.

Jossain yleisen humaaniuden ja pehmovasemmistolaisuuden harharetkellään Eurooppa kadotti kykynsä vaatia yhteiskunnan jäseniltä selkärankaa, vastuuta ja sitoutumista, ja tähän heikkouteen tietyt maahanmuuttajaryhmät käyvät kiinni, ja tietyt virkamiesryhmät näkevät heidän puolustelunsa loistavana uravalintana. Muslimit eivät suinkaan halua humaania pehmovasemmistolaisuutta, vaan kohdeyhteiskunnan heikon kohdan, johon iskemällä voivat levittää fundamentalistista valtajärjestelmäänsä, vieläpä kohdemaan kansalaisten maksamana.

Euroopan on palauduttava harharetkeltään ja korjattava itsensä. Se, että länsimaiseen yhteiskuntajärjestelmään vihamielisten muslimien erioikeudet kärsivät tästä, ei haittaa ainakaan itseäni yhtään. Suurempi ongelma on se, onko tämän paluun ja maahanmuuttajaryhmien vastuulliseksi omasta toiminnastaan ja rikkeistään paikallista yhteiskuntaa kohtaan tekeminen nyt liian myöhäistä.

[normi]

Mikä olisi vaihtoehto? Festung Europa ja Festung Nordamerika, sisäänpäin kääntynyt etninen nationalismi ja taloudellinen protektionismi?

Ei tämä mitään joko hillitön maahanmuutto tai ei ollenkaan maahanmuuttoa kysymys ole. Ei se, että maahanmuutoa jarrutetaan tai jopa kääännettäisiin joiltakin osin päinvastaiseksi tarkoita mitään sulkeutumista. Kyllähän saksa ja suomi ja usa edelleen olisivat kovasti tekemisissä toistensa kanssa ja kaikkien muidenkin.

Tuo kaikki rajat kiinni on aivan älytöntä pelottelua, joka valitettavasti uppoaa joihinkin taviksiin. Taloudellinen protektionismikaan ei tarkoita kaiken kaupan lopetusta. Se, että kaikki pelaavat samoilla säännöillä, mikä tarkoittaa sitä, että myös kiinassa maksettaisiin kunnon palkkoja ja olisi kunnon työehdot, riittää hyvin. Sen sijaan halpatuonnilta tulisi suojautua tulleilta. halpatuotanto ja tavaroiden tuonti tällaisista maista on usein epäeettistä (työntekijän todellista riistoa) ja epäekologista (energia kivihiilestä, ympäristönsuojelulliset näkökohdat puuttuvat tuotannosta tyystin ja pitkät kuljetusmatkat).

Että turhia ennakkoluuloja ja pelkoja jälleen.

[Pakkoanonyymi]

Minä en missään nimessä kannata protektionismia, vaan uskon että vapaa maailmankauppa halpatuonteineen on eduksi kaikille muille osapuolille paitsi niille, jotka jäävät sen ulkopuolelle. Vapaakauppa olisi parasta kehitysapua Afrikallekin.

Minä kannatan tavaroiden, palveluiden, pääoman ja jopa työvoiman vapaata liikkuvuutta. Vain sosiaaliturvapummeille laittaisin rajat. Missähän määrin muut nuivat jakavat tämän pro-globalisaatio-näkemyksen?

[foobar]

Minä en missään nimessä kannata protektionismia, vaan uskon että vapaa maailmankauppa halpatuonteineen on eduksi kaikille muille osapuolille paitsi niille, jotka jäävät sen ulkopuolelle. Vapaakauppa olisi parasta kehitysapua Afrikallekin.

Minä kannatan tavaroiden, palveluiden, pääoman ja jopa työvoiman vapaata liikkuvuutta. Vain sosiaaliturvapummeille laittaisin rajat. Missähän määrin muut nuivat jakavat tämän pro-globalisaatio-näkemyksen?

Itse ainakin jaan. Tosin työvoiman tapauksessa markkinoiden avaaminen vaatii tarkkaan balansoituja tekoja ja sen varmistamista, ettei temppu tuo enempää ongelmia kuin hyötyjä sivutuotteinaan.

[P]

Mikä olisi vaihtoehto? Festung Europa ja Festung Nordamerika, sisäänpäin kääntynyt etninen nationalismi ja taloudellinen protektionismi?

Ei tämä mitään joko hillitön maahanmuutto tai ei ollenkaan maahanmuuttoa kysymys ole. Ei se, että maahanmuutoa jarrutetaan tai jopa kääännettäisiin joiltakin osin päinvastaiseksi tarkoita mitään sulkeutumista. Kyllähän saksa ja suomi ja usa edelleen olisivat kovasti tekemisissä toistensa kanssa ja kaikkien muidenkin.

Tuo kaikki rajat kiinni on aivan älytöntä pelottelua, joka valitettavasti uppoaa joihinkin taviksiin. Taloudellinen protektionismikaan ei tarkoita kaiken kaupan lopetusta. Se, että kaikki pelaavat samoilla säännöillä, mikä tarkoittaa sitä, että myös kiinassa maksettaisiin kunnon palkkoja ja olisi kunnon työehdot, riittää hyvin. Sen sijaan halpatuonnilta tulisi suojautua tulleilta. halpatuotanto ja tavaroiden tuonti tällaisista maista on usein epäeettistä (työntekijän todellista riistoa) ja epäekologista (energia kivihiilestä, ympäristönsuojelulliset näkökohdat puuttuvat tuotannosta tyystin ja pitkät kuljetusmatkat).

Että turhia ennakkoluuloja ja pelkoja jälleen.

Jep. Esim. USA, Kanada ja Australia ovat siirtolaisuudelle rakentuneita valtioita, jotka yhä ottavat siirtolaisia. Heille vaan eivät kaikki kelpaa, ei ole kelvanneet esim. USA:n osalta n. 120 vuoteen (muistanette Ellis islandin), vaan tulijoista on karsittu osa, jotka pääsevät sisään ja osa jää ulos.

On suosittu koulutettuja/ ihmisiä, jotka pystyvät antamaan jotain yhteiskunnalle. Samoin siirtolaisen on odotettu ensisijaisesti noudattavan uuden maan lakeja ja sääntöjä sekä sosiaalista koodistoa. Oma perinne on sitten yksityisesti rahoitettava yksityisasia.

Nykyäänkään edes EU-kansalainen ei automaattisesti saa oleskelulupaa, vaan greencardeissa on ehtoja. Mitä koulutetumpi olet, sen todennäköisemmin saat greencardin.

Euroopan maahanmuuttopolitiikkaa olisi pakko kehittää tuohon suuntaan. Muuten loppuvat rahat sosiaalikassasta.

Ja tosiaan taloudessa olisi kilpailtava samalta viivalta. Ajatus, jossa me EU:ssa ainoina sitoudumme päästörajoituksiin ja maksullisiin päästöoikeuksiin, kun Kiina lisää kokonaisen Suomen verran co2 päästöjään lähes joka toinen/ kolmas kuukausi on järjetöntä. Joko kaikki noudattavat samoja sääntöjä kv kaupassa tai ei kukaan. Yksin ainoana noudattava hirttää vain itsensä muiden nauraessa partaansa.

Kaverini konsultoi sanotaan erästä metallintuotantoyritystä. Suomessa tuotanto oli energiatehokasta ja puhdasta. Silti täällä tuotantoa ei kannattanut laajentaa (kiitos energiaverotuksen ja maksullisten päästöoikeuksien ), vaan taloudellisesti fiksumpaa oli ostaa neukkuperäinen tuotantolaitos Euroopan rajojen ulkopuolelta ja tuottaa siellä tehottomammin, mutta valtavasti halvemmalla tuotteet, jotka sitten päästöverottamattomina kaupataan EU:ssa.

Ei vapaata kilpailua voi olla, jos ehdot eivät ole samat kaikille. Me tapamme oman tuotantomme kirkasotsaisina, muiden vallatessa markkinat.

Euroopassa realismi on kadonnut valtioiden ja EU-johdon maailmasta.

[normi]

Minä en missään nimessä kannata protektionismia, vaan uskon että vapaa maailmankauppa halpatuonteineen on eduksi kaikille muille osapuolille paitsi niille, jotka jäävät sen ulkopuolelle. Vapaakauppa olisi parasta kehitysapua Afrikallekin.

Minä kannatan tavaroiden, palveluiden, pääoman ja jopa työvoiman vapaata liikkuvuutta. Vain sosiaaliturvapummeille laittaisin rajat. Missähän määrin muut nuivat jakavat tämän pro-globalisaatio-näkemyksen?

Sitten täytyy olla valmis työehtojen ja palkkojen ja elintason taantumiseen halpatuontimaiden tasolle. Sitten kun Intian ja Suomen tuotantokustannukset kohtaavat saattaa olla, että täällä kannttaa taas valmistaa jotakin... eli tuossa pelkistetty versio siitä mitä vapaakauppa merkitsee meille. Työttömyyttä (on jo toteutunut sekä reaalisen elintason laskua)

Finnairkin siirsi lentokoneidensa huollon ulkomaille, osaaminen katoaa pikkuhiljaa jopa vaativimmilta aloilta, koska on aina halvempaa teettää muualla.