Helsinki: Kaupungin vuokra-asunnot ja asukkaat

[JM]

Mistä löytyisi faktatietoa siitä mikä on Helsingin kaupungin vuokra-asuntojonossa syntyperäisen Suomalaisen tilanne?

Olen ymmärtänyt että jono on pitkä ja vuokra-asuntotilanne huono.
Koska maahanmuuttajia tulee maahan kovaan tahtiin, onko syntyperäisellä Suomalaisella enää mitään sijaa jonossa?
Olisi mielenkiintoista tietää mikä on heidän osuus asunnon saajista suhteessa maahanmuuttajiin.

[Maastamuuttaja]

Sama kysymys on kiinnostanut minuakin pitkään. Jokin "taho" on joskus suvainnut tiedottaa, että asuntojen anomisjärjestyksellä ei ole "juurikaan" merkitystä.

Millä siis on? Ja olisikohan tässä jollekin toiseusgradun harkitsijalle vaihtoehto? Toiseusgraduja on nimittäin kertynyt niin paljon, että ne eivät enää kelpaa edes ongelmajätteeksi, joskin takaavat tutkimusuran heteromiesten hakkaamislaitoksella, Kristiina-instituutissa.

Sen sijaan kunnallisen asunnonjakopolitiikan julkituotujen periaatteiden heijastumista käytännön toiminnassa ei kukaan - tietääkseni - ole tutkinut. Ei kuitenkaan kannata luovuttaa mahdollista gradua Jejalle arvioitavaksi. Paitsi siinä tapauksessa, että tutkimus pyrkii korostamaan järkyttäviä epäkohtia kymmenhenkisten mamuperheiden mahduttamisessa sadan neliön asuntoon, tilanteessa, jossa kaikki neljä vaimoa ovat raskaana. 

[Saippuakupla]

Tuo tieto taitaa olla hyvin piilotettu

Oheisesta linkistä löytyy pp-esityksen muodossa tietoa maahanmuuttajien sijoittumisesta Helsingissä...

http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/ec237e004a52598fbf50ffc230444d78/maahanmuuttotyopaja_2008+Katja+Vilkama.pdf?MOD=AJPERES

[Saippuakupla]

Ulkomaalaiset asuvat muita helsinkiläisiä
huomattavasti yleisemmin vuokraasunnoissa.
Ulkomaalaisasuntokunnista 78,5
prosenttia asui vuokra-asunnoissa vuodenvaihteessa
2006/2007, kun kaikista asuntokunnista
47,3 prosenttia asui vuokralla. Ulkomaalaiset
asuvat myös koko väestöä yleisemmin
arava-vuokra-asunnoissa, sillä yli
puolet vuokralla asuvista ulkomaalaisista
asuu aravavuokra-asunnoissa, kun kaikista
vuokralla olevista asuntokunnista 39,7 prosenttia
asui arava-vuokralla.

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2008

http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/46740d004a525997bf67ffc230444d78/Helsingin+ulkomaalaisv%C3%A4est%C3%B6+vuonna+2008+08_11_03_Tilasto_33_Tikkanen.pdf?MOD=AJPERES

[Maastamuuttaja]

Mielenkiintoista. "Ulkomaalaisasuntokunnista 31.1 % asuu ahtaasti kun kaikista asauntokunnista 9.6% on ahtaasti asuvia." Ulkomaalaisasuntokunnissa on 26.4 neliötä/henkilö kun kaikissa asuntokunnissa on 34.1 neliötä/per henki.

"Ulkomaalaisasuntokunta on asunto, jossa asuu vähintään yksi ulkomaalainen tai jonka asuntokunnan viitehenkilö on ulkomaalainen" Viitehenkilö? .

Jos tätä kryptistä kieltä yhtään ymmärsin, tiedottaja halusi myös kertoa, että ulkomaalaisten suurempi asumistiheys johtuu suuremmista "asuntokunnista". Eli mitä enemmän väkeä, sitä vähemmän neliöitä per kärsä.

Tulee mieleen omat opiskeluajat. Kotimaisen asuntokuntani - ilman viitehenkilöitä -  tiheys per henki oli 13 neliötä, mikä riitti mainiosti. En tavoittele tällä mitään sankaruutta, monilla oli vielä paljon vähemmän neliöitä.

[Saippuakupla]

"Ulkomaalaisasuntokunta on asunto, jossa asuu vähintään yksi ulkomaalainen tai jonka asuntokunnan viitehenkilö on ulkomaalainen" Viitehenkilö? .

Asuntokuntien viitehenkilöllä tarkoitetaan asuntokunnan suurituloisinta henkilöä.

[Petteri R]

Olen miettinyt, että minkä sopan tuo somalien ja muiden muslimien rajaton lisääntyminen tekee suurten kaupunkien vuokra-asuntotilanteelle. Kun esimerkiksi 8-lapsisen perheen kaikki vesat tulevat täysi-ikäisiksi, tarkoittaa se pahimmassa tapauksessa kahdeksan vuokra-asunnon löytämistä pelkästään yhden perheen jälkikasvulle. Todennäköisesti luku on alhaisempi, koska nuoret melko usein  muuttavat asumaan kaksin toisesta maahanmuuttaja- tai suomalaisperheestä kotoisin olevan kumppanin kanssa. Tällöinkin kuitenkin tarvitaan useita asuntoja. Kun somalialaisten toinenkin polvi lisääntyy, vaikkapa vain puolet vähemmänkin, asuntotarve muodostaa jyrkästi nousevan käyrän. On myös oletettavaa, että suurin osa näistä somalialaisperäisistä suomalaisista tulee tarvitsemaan aravavuokra-asunnon.

Ainakin aiemmin Helsingin asuntojonossa etusijalla olivat täysi-ikäiset vanhempiensa luona asuvat ja lapsiperheet, mutta tästä varmaan on jo täytynyt luopua asuntopulan vuoksi.

Suuret kaupungit tulevat olemaan kusessa ja uusia, valtavia ghettoutuvia lähiöitä täytyy ryhtyä rakentamaan kaupunkien ympäristöihin.

[Saippuakupla]

Stadilla taitaa olla ykkösprioriteettinä humanitaariset näkökulmat ja siihen päälle lisättynä asunnottomuus, koska itse koko ikäni stadissa asuneena ja työssä käyvänä en vain yksinkertaisesti saa kaupungin vuokrakämppää. Edellä on kuulemma satoja/jopa tuhansia ykkösprioriteetilla sijoitettuja, mutta aina voi kuulemma hakea ja odottaa kämppäää

[Kristiina]

Näissä pääkaupunkiseudun kaupungin vuokra-asuntojen tarjonnassa positiivinen syrjintä näkyy selvimmin. Itse asuin pääkaupunkiseudun vuokralähiössä kiskurihintaisessa vuokra-asunnossa ja etsimme kaupungilta edullisempaa asuntoa, mutta tarjolla oli aina vain ei-oota ja asuntoa oli käytännnössä mahdoton saada, mutta kuitenkin näille huivipäisille maahanmuuttajille asuntoja tuntui riittävän, heitä kun oli siellä pilvin pimein.

Suomessa ja eritoten pääkaupunkiseudulla on muutenkin vähän vuokra-asuntoja ja sitten niistäkin osa lahjoitetaan veronmaksajien rahoilla eläville maahanmuuttajille. Eikö voitaisi nyt katsoa ja laskea mitkä ovat resurssit ja todeta, että niistä resursseista nyt ei vain kertakaikkiaan riitä maahanmuuttajille, ilman että syrjitään suurta joukkoa kantaväestöä, joiden pitäisi olla kuitenkin ykkösenä.  Prioriteetit on siis niin hukassa kuin vain voi olla, pistää niin vihaksi.

[PetethePerkele]

Laitoin yli vuosi sitten kun olin Helsingissä töissä, hakemukset menemään Helsinkiin ja Vantaalle aatellen et kyllä nyt jommastakummasta tärpää kun töissä ja kaikkea. Paskanmarjat, mitään ei kuulunu ja aina kun kysyi niin ei oo, ei oo vielä, ehkä enskuussa. Lässynlässyn. Eipä sitä sit loputtomiin jaksanu norkoilla, vuoden verran. Että sillä tavalla taas tällä kertaa.

[LW]

Henkilökohtaisesta kokemuksestani muutaman vuoden takaa voin sanoa sen, että ahdasta oli. Olin asunnottomana, ja hain mitä tahansa yksiötä mistä tahansa pääkaupunkiseudun kunnasta. Lähemmäs yhdeksän kuukauden jonottamisen jälkeen vihdoin tärppäsi - tosin ei tietenkään kaupungin listoilta, jotka tarjosivat edelleen sitä samaa eioota, vaan opiskelupaikan myötä HOAS:ilta. Olisi ilmeisesti pitänyt vetää plankkia naamaan. Noh, onneksi sukulaisia ja kavereita asuu pääkaupunkiseudulla paljon, joten tavarat sai ilmaiseksi talteen, katon päänsä päälle aina jostain ja ruokaakin vielä. Jos he olisivat ottaneet oppia maahanmuuttajien yhteisöllisyydestä, olisin varmaan saanut ikioman taikaseinänkin.

[Tommi Korhonen]

Tähän maahanmuuttajien etulyöntiasemaan, vapaaksi tulevien asuntojen käyttöönottojakaumaan ja näihin kaupungin ja Valtion rahojen käyttäminen pitäisi nyt kyllä saada äkkiä esille.

Tai no: niin kauan kuin viralliset tahot pimittävät tuota tietoa, niin voidaan katsoa että nuivistien ja muiden rasistien raivo on oikeutettua. Jos he eivät suostu antamaan todellista tietoa, niin tässä poliittisessa keskustelussa saa olettaa. Me nuivistit taas emme saa sitä tietoa itse näemmä selville, joten meitä ei voi tiedon pimittämisestä tai vääristelystä syyttää.

Tämä on mielestäni kuitenkin oleellinen tieto myös realistiselle maahanmuuttokritiikille. Pelkällä mutulla että "ku en saanut koskaan asuntoa" (mitenkään vähättelemättä yllä olevia kertomuksia!) ei voi valtakunnankeskusteluissa oikein päteä.

Itse uskon että jossain Helsingissä, ja varmaan Turussa asunnot todella menevät valtaosin maahanmuuttajille, ja sitten han-suomalaisille muuten syrjäytymisvaarassa oleville, rajallisesti lapsiperheille ja asunnottomille. Mutta muuten luulen että on vähän han-suomalaiselle niistä iloa. Ja mielestäni saan uskoa näin niin pitkään kunnes faktatietoa tarjotaan pöytään.

Mokuttajat siis oikeasti sahaavat vain oksaansa jos tätä pimittävät. Mutta mielestäni on ikävä tilanne meillekin että joudumme olettamaan ja heittämään mutu-arvioita.

[Ukemi]

Hakemukset on laitettu Helsinkiin ja Vantaalle. Nyt ajanlasku käyntiin ja odottamaan. Veikkaan, että aika paljon ehtii Vantaajoessa virrata vettä ennenkuin tärppää... 

[tosselialli]

Stadilla taitaa olla ykkösprioriteettinä humanitaariset näkökulmat ja siihen päälle lisättynä asunnottomuus, koska itse koko ikäni stadissa asuneena ja työssä käyvänä en vain yksinkertaisesti saa kaupungin vuokrakämppää. Edellä on kuulemma satoja/jopa tuhansia ykkösprioriteetilla sijoitettuja, mutta aina voi kuulemma hakea ja odottaa kämppäää

Muuallahan tuo toimii toisinpäin. Pitää nimenomaan olla töissä jotta kaupungilta saa asunnon. Siksipä aina silloin tällöin joku jäätyy hassuun paikkaan tai semmoiseen että ihmisetkin huomaa, eli ei kaatopaikan vieressä olevaan majaan, keskelle metsää tms. ja tulee tällaisia uutisia:

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?i d=1646647
Kuollut mies löytyi yliopiston poistoilmakanavien alta makaamasta. Mitään väkivaltaan viittaavaa ei löytynyt, tapaukseen ei siis näyttäisi liittyvän rikosta. Ruumis oli jo kauttaalta jäätynyt ja ruumiin päälle oli jo satanut lunta.

Voi tietenkin olla Helsingissä ei vaan ruumista pidetä niin kummallisena että siitä viitsittäisiin uutisoida ainakaan suomalaisen ollessa kyseessä. Sen jälkeen kun Karpo lopetti ei paljoa ole asunnottomista uutisoitukaan oikein missään vaikka määrä on todennäköisesti kasvanut samaa tahtia leipäjonojen kanssa.

Kunnat eivät edes laske asunnottomiksi suurinta osaa asunnottomista, joka kunnalla on omat laskutapansa.

[Ukemi]

Kunnat eivät edes laske asunnottomiksi suurinta osaa asunnottomista, joka kunnalla on omat laskutapansa.

On valhe, emävalhe ja sitten tilastot 

[Saippuakupla]

Viimeaikaisessa kaupunkipoliittisessa keskustelussa on toistuvasti ollut esillä kaupunkien alueelliseen ja sosiaaliseen eriytymiseen liittyvät kysymykset. Erityisesti sosiaalisen vuokra-asuntokannan sijainti, määrä ja tapahtuneet asukasrakenteen muutokset ovat kohonneet keskeisesti esille näissä keskusteluissa. Tähän problematiikkaan tuo osaltaan valaistusta tämä käsillä oleva tilasto, jossa esitetään perustietoja Helsingin kaupungin omistamista vuokra-asunnoista ja niiden asukkaista. Julkaisussa on nyt ensimmäistä kertaa selvitetty useiden keskeisten asuntokantaa ja väestörakennetta kuvaavienmuuttujien avulla Helsingin kaupungin omistamaa vuokra-asuntokantaa ja sen asukasrakennetta osa-alueittain.

Tilastonmukaan Helsingin kaupungilla on omistuksessaan 43 900 yleiseen asunnonhakuun tarkoitettua vuokra-asuntoa. Näiden asuntojen osuus koko Helsingin asuntokannasta on 13 prosenttia jaHelsingin vuokra-asuntokannasta 30 prosenttia. Kaupungin omistamissa vuokra-taloissa asui vuoden 2010 lokakuussa 42 700 asuntokuntaa ja 85 600 asukasta - kaikista helsinkiläisistä kaupungin vuokrataloissa asuukin 15 prosenttia ja helsinkiläisistä lapsista lähes neljäsosa, 23 prosenttia. Kaupungin vuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista 81 prosenttia on kokonaan kotimaankielisiä, kuudessa prosentissa puhutaan sekä kotimaisia että vieraita kieliä ja 13 prosenttia asuntokunnista on kokonaan vieraskielisiä; yhteensä kaupungin vuokra-asunnoissa asuu 19 000 henkilöä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/11_06_10_Tilasto_16_Vihavainen.pdf

EDIT: Otsikko muutettu.

[Saippuakupla]

Selvityksen liitetaulukoista löytyy huimia lukuja mm. Meri-Rastilan maahanmuuttajakeskittymästä.

[Saippuakupla]

Liitetaulukko 8. Asukkaiden määrä Helsingin asuntoväestössä ja kaupungin vuokra-asunnoissa asuntokunnan äidinkielen mukaan 2010

Kieliryhmien osuus vuokra-as.kannassa,%
Kotimaan kieliset 72,1 %
Vieras- ja sekakielisten osuus yht. 27,9 %, josta sekakielisten osuus 10,8 % ja vieraskielisten osuus 17,0 %.

Liitetaulukko 10 a. Asuntokunnat äidinkielen mukaan kaupungin vuokra-asunnoissa ja muissa asunnoissa alueittain 2010, lukumäärä

Kaupungin vuokra-asunnot 34 522 kpl
Vieras- ja sekakieliset asuntokunnat 8 140 kpl (23,6 %)

Liitetaulukko 11. Kotimaankielisten ja vieraskielisten asukkaiden ja ulkomaankansalaisten määrä ja osuus kaupungin vuokra-asunnoissa alueittain 2010

Kotimaan kieliset 77,8 %
Vieraskieliset 22,2 %
(Ulkomaan kansalaiset 12,7 %)

Liitetaulukko 12. Alle 18-vuotiaiden määrä Helsingin asuntoväestössä ja kaupungin vuokra-asunnoissa asuntokunnan äidinkielen mukaan 2010

Kaupungin vuokra-asunnot 0-17-vuotiaat yhteensä 21 481 henk.
Kotimaan kieliset 59,3 %
Vieras- ja sekakieliset yhteensä 40,7 %, josta sekakieliset 16,6 % ja vieraskieliset 24,1 %

Kaupungin vuokra-asunnot ja asukkaat 2010

[Kitaransoittaja]

Näin rasistina mainitsen että jokaiselle suomalaiselle asunnottomalle olisi asunto jos ei haettaisi ulkomailta valtion parempirotuisiksi määrittelemiä tänne isolla rahalla hoivaan.

[Saippuakupla]

Äidinkielirakenne

Kaupungin vuokra-asunnoissa asuu 19 000 henkilöä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Ulkomaan kansalaisten määrä on 11 000. Sekä vieraskielisistä että ulkomaan kansalaisista kaksi kolmasosaa asuu Itäisessä ja Koillisessa suurpiirissä

Kaupungin vuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista 81 prosenttia on kokonaan kotimaankielisiä, kuudessa prosentissa puhutaan sekä kotimaisia että vieraita kieliä ja 13 prosenttia asuntokunnista on kokonaan vieraskielisiä.

Koska kotimaankieliset asuntokunnat ovat keskikooltaan pienempiä, näiden asukasmäärän osuus asuntokannassa on 72 prosenttia ja kokonaan vieraskielisten osuus on 17 prosenttia. Sekakielisten asuntokuntien väestön osuus on 11 prosenttia kaupungin vuokra-asuntokannassa. Kotimaankielisten lasten osuus on pienempi, 60 prosenttia, ja kokonaan vieraskielisten asuntokuntien lapsia on neljännes kannassa.

Kaupungin vuokra-asuntoihin sijoittuu huomattava osa Helsingin vieraskielisestä väestöstä. Kun Helsingin kotimaankielisistä asuntokunnista ja asukkaista noin 12 prosenttia asuu kaupungin vuokra-asunnoissa, vastaava osuus vieraskielisistä asuntokunnista on 30 prosenttia ja asukkaista lähes 40 prosenttia. Sekakielisistä asuntokunnista viidennes asuu kaupungin vuokra-asunnoissa.

Alle 18-vuotiaiden lasten kohdalla osuudet ovat suurempia. Helsinkiläisten kotimaankielisten asuntokuntien lapsista noin 17 prosenttia ja vieraskielisten asuntokuntien lapsista 55 prosenttia asuu kaupungin vuokra-asunnoissa. Vanhimmissa ikäluokissa kotimaankielisten asuntokuntien osuus kasvaa, ja yli 65-vuotiaiden asuntokunnista jo 90 prosenttia on suomen tai ruotsinkielisiä.

Asuntokuntien kieliryhmien osuudet vaihtelevat alueittain siten, että suurin osuus kotimaankielisissä asuntokunnissa asuvia on Keskisessä suurpiirissä 83 prosenttia, pienin taas Itäisessä suurpiirissä, 63 prosenttia. Pienemmillä alueilla vaihtelu on suurempaa, Lauttasaaren, Alppiharjun, Paloheinän, Toukolan, Hakuninmaan ja Käpylän asuntokunnista yli 90 prosenttia on kotimaankielisiä, kun taas Meri-Rastilassa vajaa puolet asuu kotimaankielisissä asuntokunnissa. Kallahdessa, Kivikossa, Myllypurossa ja Ylä-Malmilla kotimaankielisiä on alle 60 prosenttia. Meri-Rastilassa ja Kivikossa kokonaan vieraskielisten asuntokuntien osuus on jo 30 prosenttia tai enemmän vuokra-asuntokannasta.

Vieraskieliset lapset keskittyvät kaupungin vuokra-asuntokannassa erityisesti Itäiseen suurpiiriin. Meri-Rastilassa, Myllypurossa, Itä-Pasilassa ja Ylä-Malmilla alle 40 prosenttia lapsista asuu asuntokunnissa, jotka ovat kotimaankielisiä. Meri-Rastilassa ja Myllypurossa kokonaan vieraskielisissä asuntokunnissa asuvien lasten osuus on jo yli 40 prosenttia alueen vuokra-asuntokannan lapsista.

Vaikka kaupungin vuokra-asuntoihin onkin keskittynyt erityisesti Itä-Helsingin alueella vieraskielistä väestöä, asuu näillä alueilla myös muissa kiinteistöissä paljon vieraskielisiä. Mm. Kurkimäessä, Meri-Rastilassa, Kallahdessa, Jakomäessä ja Myllypurossa kaupungin vuokrataloissa asuu vähemmän vieras- ja sekakielisiä asuntokuntia kuin muissa kiinteistöissä.

Kaupungin vuokra-asunnot ja asukkaat 2010

[Saippuakupla]

Koska kaupungin vuokra-asuntojen saanti on hyvin pitkälle sidottu kiireellisyysluokitukseen, niin voidaan päätellä, että mamujen määrä kaupungin vuokra-asunnoissa tulee kasvamaan.

KIIREELLISYYSLUOKAT (esimerkkitilanteita)
Erittäin kiireellinen
· asunnottomat tai sukulaisten tai tuttavien luona asuvat
· työpaikka pääkaupunkiseudulla, ei asuntoa
· määräaikainen vuokrasopimus
· vanhempien luona asuvat täysi-ikäiset lapset
Kiireellinen
· ahtaasti asuvat
· kohtuuttomat asumiskustannukset
Asunnon tarpeessa
· nykyisen asunnon varustetasoa, sijaintia tms. muuttamaan pyrkivät hakijat

https://www.stadinasunnot.fi/c/document_library/get_file?p_l_id=19138&folderId=19272&name=DLFE-501.pdf

EDIT: Lisätty kuvan linkki.

[Saippuakupla]

Pauli Vahteran ajatuksia ja laskelmia monikulttuurisen Helsingin asumiskustannuksista vuonna 2025.

Tällä hetkellä vieraskielisten määrä Helsingissä on 9,5 %

Jos suomen- tai ruotsinkielisten määrä Helsingissä ei enää lainkaan muuttuisi ja kaikki uudet asukkaat ovat maahanmuuttajia, tarvitaan 120.000 uutta asukasta, jotta kaupunginjohtaja Pajusen esittämä 25 %:n määrä saavutetaan. Maahanmuuttajat ovat usein nuoria, joten heillä ei vielä ole paljon lapsia. Jos perheessä on maahan tullessaan kolme henkeä ja perheelle annetaan Helsingistä 3 huoneen ja keittiön asunto, tarvitaan 40.000 uutta asuntoa. Hintatilastojen mukaan Helsingin Vuosaaressa tuon kokoiset uudemmat asunnot maksavat 230.000 euroa. Isompaa asuntoa tarvitaan kun perhe kasvaa.

Asukasmäärän nopea kasvu jatkaa asuntopulaa, mikä nostaa kovan rahan asuntojen hintoja. Näin veroa maksavat kansalaiset maksavat omien korkeampien asumiskulujen lisäksi myös maahanmuutosta aiheutuvien asuntojen kulut verojen kautta.

Maahanmuuttajien uudet asunnot maksaisivat 9 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä.

Helsingin verotulojen määräksi on arvioitu vuonna 2010 1,8 miljardia euroa, joten maahanmuuttajien asuntojen hankkiminen veisi viiden vuoden ajalta kaikki verotulot. Aikaa väestörakenteen muutokseen on 15 vuotta.

Osa maahanmuuttajista maksaisi itse oman asuntonsa, mikä vähentää helsinkiläisten veronmaksajien taakkaa. Toisaalta uusia asuntoja hankitaan jo nyt kalliimmilta asuntoalueilta, jotta estettäisiin slummiutumista ja nämä asunnot maksavat 1,5-2 kertaa enemmän kuin Vuosaaren uudet asunnot.

Liite on siis ohjelmasta 8.2.2010 MOT: Maahanmuuton hinta, toimittaja Martti Backman.

[Saippuakupla]

Jos mahdollista, niin ketjun voisi siirtää tänne.

[slobovorsk]

Näin rasistina mainitsen että jokaiselle suomalaiselle asunnottomalle olisi asunto jos ei haettaisi ulkomailta valtion parempirotuisiksi määrittelemiä tänne isolla rahalla hoivaan.

Toinen tilastoista mieleen tuleva kieltämättä rankka yksinkertaistus on tämä, että hyvin suuri osa Helsingin väkiluvun kasvusta 80-luvun lopulta nykypäivään johtuu nimenomaan kymmenientuhansien maahanmuuttajien asuttamisesta kaupunkiin (ns. "paluumuuttajat" ovat hekin muualta tulleita ja siis maahanmuuttajia).

Toisenlaistakin politiikkaa olisi voitu tehdä nämä pari vuosikymmentä. Jos Suomeen tulleet maahanmuuttajat olisi asutettu muualle kuin tänne maan kalleimille paikoille, asuntojen hinnat olisivat nousseet maltillisemmin. Tällöin esim. pienipalkkaisemmillakin kaupungin työntekijöillä kuten opettajilla, hoitajilla ja lastentarhanopettajilla olisi ollut paljon paremmat mahdollisuudet asua lähellä työpaikkojaan.

[mmm]

Näin rasistina mainitsen että jokaiselle suomalaiselle asunnottomalle olisi asunto jos ei haettaisi ulkomailta valtion parempirotuisiksi määrittelemiä tänne isolla rahalla hoivaan.

Toinen tilastoista mieleen tuleva kieltämättä rankka yksinkertaistus on tämä, että hyvin suuri osa Helsingin väkiluvun kasvusta 80-luvun lopulta nykypäivään johtuu nimenomaan kymmenientuhansien maahanmuuttajien asuttamisesta kaupunkiin (ns. "paluumuuttajat" ovat hekin muualta tulleita ja siis maahanmuuttajia).

Toisenlaistakin politiikkaa olisi voitu tehdä nämä pari vuosikymmentä. Jos Suomeen tulleet maahanmuuttajat olisi asutettu muualle kuin tänne maan kalleimille paikoille, asuntojen hinnat olisivat nousseet maltillisemmin. Tällöin esim. pienipalkkaisemmillakin kaupungin työntekijöillä kuten opettajilla, hoitajilla ja lastentarhanopettajilla olisi ollut paljon paremmat mahdollisuudet asua lähellä työpaikkojaan.

Sielläpä ei näemmä tiedetä helsingin väestörakenteesta tai kaupungin eduista yhtään mitään.
Suurin yksittäinen helsingin väkilukua kasvattava tekijä on ollut maaltamuutto(tai pako) 60-70 lukujen aikana. Pravdassa oli joskus juttu, jonka mukaan 40% helsinkiläisistä ovat junan tuomia. Ja sen huomaa jokainen juhannus kun kaduilla ei ole ketään. Kaupunki myös tarjosi palkkalistoillaan oleville työntekijöille halpoja asuntoja. Etpä saa enää halpaa hintasäänneltyä kämppää, vaikka kuinka olisit stadin duunari.

[RP]

Toinen tilastoista mieleen tuleva kieltämättä rankka yksinkertaistus on tämä, että hyvin suuri osa Helsingin väkiluvun kasvusta 80-luvun lopulta nykypäivään johtuu nimenomaan kymmenientuhansien maahanmuuttajien asuttamisesta kaupunkiin (ns. "paluumuuttajat" ovat hekin muualta tulleita ja siis maahanmuuttajia).

Toisenlaistakin politiikkaa olisi voitu tehdä nämä pari vuosikymmentä. Jos Suomeen tulleet maahanmuuttajat olisi asutettu muualle kuin tänne maan kalleimille paikoille, asuntojen hinnat olisivat nousseet maltillisemmin. Tällöin esim. pienipalkkaisemmillakin kaupungin työntekijöillä kuten opettajilla, hoitajilla ja lastentarhanopettajilla olisi ollut paljon paremmat mahdollisuudet asua lähellä työpaikkojaan.

Sielläpä ei näemmä tiedetä helsingin väestörakenteesta tai kaupungin eduista yhtään mitään.
Suurin yksittäinen helsingin väkilukua kasvattava tekijä on ollut maaltamuutto(tai pako) 60-70 lukujen aikana. Pravdassa oli joskus juttu, jonka mukaan 40% helsinkiläisistä ovat junan tuomia.

Sinä puhut 60-70 luvuista hän noin vuodesta 1990 eteenpäin olevasta ajanjaksosta, jotka ovat kaksi eri asiaa. Myöskin noille aiemmille maaltapaon vuosien ihmisille tarvittiin paljon asuntoja, ja kernaasti halvalla (mikä nyttemmin näkyy mietittäessä, mitä noille elementtikerrostaloille pitäisi tehdä) - niihen ei kuitenkaan yleisesti tullut asumaan työttömiä ihmisiä, joiden eläminen olisi pitänyt kustantaa yhteiskunnan varoista, niin kuin vähintään merkittävälle (kansalaisuuden mukaan merkittävästi vaihtelevalle) osalle mamuista täytyy.

Lopussa tilastokeskuksen sivuilta  Helsingin väkiluvun kehitys 1980-2010, koko väestö, vieraskieliset ja ulkomaan kansalaiset kunkin vuoden lopussa.

Ulkomaan kansalaiset eivät tietenkään sisällä kansalaisuuden saaneita maahanmuttajia tai heidän jälkeläisiä, vieraskieliset eivät sisällä (ruotsalaistaustaisia) Ruotsin kansalaisia eivätkä niitä maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiä, jotka ovat ainakin virallisesti niin integroituneita, että viralliseksi äidinkieleksi on ilmoitettu joko suomi tai ruotsi. En tiedä millä osuudella ineriläiset näissä luvuissa ovat suomen-, ja millä osuudella venäjänkielisiä.

Väestönkasvu 1980-1990
9364 kpl, josta vieraskielisten osuus 4448 kpl (48%)

väestönkasvu 1990-2000
63074 kpl, josta vieraskielisten osuus 22966 kpl (36%)

Väestönkasvu 2000-2010
33075 kpl, josta vieraskielisten osuus 32627 kpl (99%)

Viimeisen ajanjakson osalta maahanmuuton vaikutus tulee aliarvioitua, koska vuosien 2007 ja 2008 välillä väestölukuihin on lisätty alueliitettyjen sippolaisten määrä, joista harvempi kai puhui mamukieliä.

1980   483036   3379   3701
1981   483051   3474   3817
1982   484260   3638   3852
1983   484471   3898   4108
1984   484263   4079   4312
1985   485795   4338   4369
1986   487521   4654   4442
1987   490034   5006   4648
1988   489965   5500   4914
1989   490629   6393   5639
1990   492400   7827   6883
1991   497542   10662   9884
1992   501514   13400   12733
1993   508588   16681   16025
1994   515765   19274   18669
1995   525031   21630   21029
1996   532053   22893   22154
1997   539363   25198   24244
1998   546317   27454   25465
1999   551123   29597   25884
2000   555474   30793   26363
2001   559718   33382   28034
2002   559716   35243   28812
2003   559330   37662   29635
2004   559046   39404   29186
2005   560905   42579   30770
2006   564521   46498   33196
2007   568531   50991   36283
2008   576632   55245   38654
2009   583350   59573   41735
2010   588549   63420   44461

Sarakkeet siis 1) vuosi, 2) koko väkiluku, 3) vieraskieliset, 4) ulkomaan kansalaiset

http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=060_vaerak_tau_107_fi&ti=V%E4est%F6+kielen+mukaan+sek%E4+ulkomaan+kansalaisten+m%E4%E4r%E4+ja+maa%2Dpinta%2Dala+alueittain++1980+%2D+2010&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi

[Saippuakupla]

2011-07-20 Taloussanomat: Kymppitonnin tulot, asuu silti kaupungin vuokra-asunnossa

Kaupungin vuokra-asunnossa voi asua, vaikka tienaisi kymppitonnin kuussa – jos on asunnon joskus onnistunut saamaan. Myös yksinäinen mummo voi asua huoneen lukaalissa. Helsingissä kaupungin vuokra-asunto on ikuinen. Tulojen tai perhekoon muutos ei siihen vaikuta. Kaupungin mukaan näin taistellaan sosiaalista eriytymistä vastaan.

Monimuotoisuus määrää pitkälti, miten Helsingin kaupungin vuokra-asunnot myönnetään. Näin kertoo Helsingin kaupungin kiinteistöviraston toimistopäällikkö Matti Pitkänen.

Asukkaita ei lähdetä häätämään Helsingin vuokra-asunnoista pois, vaikka vuokralaisen tilanne kohenisi merkittävästi asunnon myöntämisen jälkeen.

– Hyväksymishetken tilanne ratkaisee. Ei ole perustetta irtisanoa vuokralaista, jos varallisuus tai tulot ovat kasvaneet siitä hetkestä, kun asunto on myönnetty, Pitkänen sanoo.

Myöskään lasten kasvaminen aikuisiksi ei johda perheasunnon menettämiseen.

– Sellainen esimerkki on, että yksinäinen mummo asuu viiden huoneen asunnossa, eikä häntä ole lähdetty häätämään pois.

Kerran Helsingin kaupungin vuokra-asunnon saanut voi asua asunnossaan pysyvästi.

Kiireellisimmät kärjessä

Helsingin kaupungin vuokra-asunnot määrätään tarveharkinnan perusteella. Kiinteistöviraston Pitkänen kertoo, että tärkein valintakriteeri on asukkaan asunnontarpeen kiireellisyys.

– Asunnottomat ja häätöuhan alla olevat menevät kärkeen.

Sen jälkeen tulevat henkilöt, joilla on kohtuuttoman kallis vuokra.

Valintavaiheessa pyritään kuitenkin vaalimaan asukasrakenteen monimuotoisuutta.

– Kaikkia ei valita kiireellisistä tai taloudellisesti heikossa asemassa olevista hakijoista, vaan muitakin valitaan, Pitkänen sanoo.

Tällä pyritään välttämään eri alueiden sosiaalinen eriytyminen toisistaan. Helsingin kaupunki pyrkii välttämään slummiutumisen kolmella tapaa. Pysyvän vuokrasuhteen ja valintatilanteessa tehtävän valikoinnin lisäksi kaupungin vuokra-asunnot ovat ripoteltuna ympäri kaupunkia.

Jatkuva keskustelu

Kiinteistöviraston Matti Pitkänen toteaa, että asia nousee aina uudelleen keskusteluun.

– 1970-luvulla asiaa puitiin korkeimmassa oikeudessa asti, ja asiaa selvitettiin 1990-luvun lopussa. Silloin siitä tuli (Helsingin kaupungin) asuntolautakunnan päätös, että ei lähdetä selvittämään asiaa sen enempää.

– Nyt asia on noussut taas keskusteluun, kun asuntolautakunnan varapuheenjohtaja puhui viiden vuoden määräaikaisista vuokrasopimuksista, jonka jälkeen tulisi tarkistus asumisoikeuteen. Käsitykseni mukaan se ei johtanut mihinkään.

Asuntolautakunnan varapuheenjohtaja Terhi Koulumies (kok.) mielestä määräaikaiset vuokrasopimukset olisivat oikeudenmukaisia, kun asuntoa enemmän tarvitsevat pääsisivät asuntojonossa eteenpäin. Koulumies pitää Pitkäsen tavoin asukasrakenteen monimuotoisuutta tärkeänä arvona.

– Asukasrakennetta vuokrataloissa pitäisi monipuolistaa esimerkiksi myymällä asuntoja vuokralaisille, jotka haluaisivat niitä ostaa. Se, että olisi sekaisin vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja, tukisi asukaskannan monipuolisuutta terveellä tavalla, Koulumies sanoo.

Kaupunkien vuokra-asuntojen asumisoikeuteen on haettu muutosta myös valtiollisella tasolla.

– Valtiovarainministeriö ajaa kovasti, että valtion tukemiin asuntoihin valittaisiin vain ne, jotka saavat asumistukea. Sitähän Helsingin kaupunki vastustaa ankarasti sosiaalisen eriytymisen takia, Pitkänen sanoo.

Tuoreen valtiovarainministeriön TARMO-työryhmän raportin mukaan kuntien pitäisi kiinnittää asukasvalinnoissaan huomio asumistuen ja toimeentulotuen saamisen edellytyksiin. Raportin mukaan tukea saavien asukkaiden määrän maltillisesta kohottamisesta ei "välttämättä koituisi merkittäviä eriytymisongelmia".

Vuokra-asunnot kiven alla

Vuokra-asunnon saaminen Helsingissä ei ole helppoa.

– Vaihtuvuus on hyvin pieni, kahdeksan prosenttia vuosittain, Matti Pitkänen kertoo.

– 23 000 asunnonhakijaa on jonossa, mutta se ei kerro koko totuutta. Tällä hetkellä erittäin kiireellisiä hakijoita on 4 793. Ongelmana on se, että hakijat saavat esittää oman aluetoiveensa, ja varsin useat hakevat asuntoa kantakaupungista.

Pitkänen kertoo, että perheasunnon voi saada muutamassa viikossa, jos ei ole nuuka asunnon sijainnin suhteen.

– Kantakaupungissa voi mennä pitkään.

Pulaa on erityisesti yksiöistä.

– Yli 60 prosenttia hakijoista on yhden perheen ruokakuntia, ja niillä on vaikeata kaikkialla, Pitkänen sanoo.

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/07/20/kymppitonnin-tulot-asuu-silti-kaupungin-vuokra-asunnossa/201110170/139

[Saippuakupla]

TARMO-työryhmä: pienituloisimmat ja tuettu asuminen. Tuomas Sukselainen 17.6.2011.

[Saippuakupla]

Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukainen käyttö. TARMO-työryhmä. Valtiovarainministeriön julkaisuja 30/2011.

[valkobandiitti]

Selvityksen liitetaulukoista löytyy huimia lukuja mm. Meri-Rastilan maahanmuuttajakeskittymästä.

Tässä on taas kikkailtu ettei näyttäisi niin pahalta. Esimerkiksi Vuosaaren vanhalla alueella on paljon omistusasuntoja eli vähän mamuja. Merirastilassa enemmistö lienee vierasmaalaisia.