Helsinki: Kaupungin vuokra-asunnot ja asukkaat

[Saippuakupla]

Ara-vuokrataloihin on silti lähtökohtaisesti keskittynyt pienituloisia asukkaita. Yleisen asumistuen saajista 55 % Helsingissä ja 65 % muualla pääkaupunkiseudulla asuu ara-vuokrataloissa. Koko maassa ara-asukkaista oli 47 % työssä käymättömiä vuonna 2005 (Hirvonen 2008). He olivat eläkeläisiä ja työttömiä. Pelkästään työttömien osuus oli 20 %. Eläkeläisistä kaikki eivät ole vanhuuseläkeläisiä, vaan mukana on myös nuorempia työikäisiä eläkeläisiä, jotka syystä tai toisesta eivät enää kuulu työvoimaan. Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa työelämästä syrjäytyneiden osuus on samaa luokkaa ja osuus ylittää 1990-luvun alun lama-ajan työttömyystasot.

Pakolaisina ja turvapaikanhakijoina maahan tulleista maahanmuuttajista suuri osa on ajan kuluessa keskittynyt lähinnä Helsinkiin. Tulo Helsinkiin on helppoa, sillä se ei edellytä muuta kuin maistraattiin ilmoittamista. Helsingissä on muutamia osa-alueita, joissa vieraskielisten osuus ylittää 20 % alueen väestöstä. Muunkielisestä väestöstä lähes puolet asuu ara-vuokra-asunnoissa. Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa on muunkielisten asukkaiden osuus keskimäärin noin 22 %. Osuudet vaihtelevat kaupungin eri alueilla alle 10 %:sta 36 %:iin. Yksittäisissä taloissa muunkielisten asukkaiden osuudet vaihtelevat nollasta 66 prosenttiin.

Huono-osaisten keskittymisellä on kielteisiä alueen eriytymiseen vaikuttavia seurauksia. Yksittäisissä taloissa koetaan sosiaalista epäjärjestystä, joka johtaa lapsiperheiden ja työssäkäyvän kantaväestön muuttohalukkuuteen ja lopulta poismuuttamiseen. Talojen ja alueen maine kärsii järjestyshäiriöiden vuoksi ja ne leimautuvat. Julkisen sektorin palvelut ovat suuren haasteen edessä. Työntekijöiden saanti vaikeutuu niin terveydenhoidon kuin opetuksenkin alalla. Asukkaat altistuvat myös rikollisuudelle ja väkivallalle. Lasten ja nuorten roolimallit ovat vääristyneitä. Syntyy ongelmien kierre, jossa huono-osaisuuden tekijät lisääntyvät ja kumuloituvat.
(Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukainen käyttö, 130-131.)

[Saippuakupla]

Olisi mielenkiintoista tietää, että miten nämä 3 600 asuntoa ovat jakautuneet mainituille ryhmille?

Helsingin kaupungin sosiaalivirastolla on lisäksi hallinnassaan erityisryhmille kohdennettuja asuntoja noin 3 600 asuntoa. Tällaisia asuntoja on vanhuksille, pitkäaikaisasunnottomille, mielenterveyskuntoutujille, maahanmuuttajille, lastensuojelun jälkihuollon nuorille ja vammaisille.
(Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukainen käyttö, 169.)

[Saippuakupla]

Selvityksen liitetaulukoista löytyy huimia lukuja mm. Meri-Rastilan maahanmuuttajakeskittymästä.

Tässä on taas kikkailtu ettei näyttäisi niin pahalta. Esimerkiksi Vuosaaren vanhalla alueella on paljon omistusasuntoja eli vähän mamuja. Merirastilassa enemmistö lienee vierasmaalaisia.

Kyllä nuo luvut ihan oikeilta vaikuttavat. Ne on laskettu alueiden mukaan (Vuosaari esim. peruspiirinä ja myös viiteen alueeseen jaoteltuna), joilla kaupungin vuokra-asuntoihin liittyvät luvut esitetään erikseen. Kannattaa katsoa liitetaulukot 7-8, 10a & 10b, 11 ja erityisesti 12.

[SuomalainenMies]

Vaikuttaa tositieteelliseltä, kun on pari graafia ja taulukko. Parempi perehtyminen lähdematriaaliin olisi paikallaan tahi sitten kirjoittelisit ihan itsellesi näitä viestejä etkä haaskaisi sellaisten ihmisten aikaa, joilla vielä aivot toimivat.

[Kyrsimys]

Erittäin mielenkiintoista luettavaa, kiitos vaivannäöstä Toofastille. Se, että 40% kaikista kaupungin vuokra-asunnoissa asuvista alle 18-vuotiaista on vieras- tai sekakielisiä kertoo paljon ja saa kyllä miettimään missä sitä haluaa lapsensa kasvattaa.

Ja SuomalainenMies voisi joko esittää asiallista kritiikkiä tai pitää sormensa kurissa.

[Saippuakupla]

Oheisessa liitteessä mielenkiintoisia näkökulmia ja lukuja aiheeseen liittyen.

Liite: Tasapainoinen naapurusto, turvallinen ympäristö – onko segregaatio estettävissä? Osastopäällikkö Markku Leijo, Helsingin kaupungin asunto-osasto.

Rikoksentorjuntaneuvoston ja Helsingin kaupungin 21-22.9.2011 järjestämään paikallisen rikoksentorjunnan seminaariin osallistui n. 100 henkilöä.

Seminaarissa käsiteltiin asiantuntijapuheenvuorojen, työryhmätyöskentelyn ja hanketorin avulla ajankohtaisia rikoksentorjuntaan ja kaupunkiympäristön turvallisuuteen liittyviä teemoja, kuten joukkoliikenteen turvallisuutta, ikäihmisten rikosriskien vähentämistä, monikulttuurisuutta, rakennetun ympäristön turvallisuutta ja asukkaiden osallisuutta.

http://www.rikoksentorjunta.fi/Etusivu/Neuvosto/Ajankohtaista/Uutiset/1302673925930

[kohmelo]

Oheisessa liitteessä mielenkiintoisia näkökulmia ja lukuja aiheeseen liittyen.

http://www.rikoksentorjunta.fi/Etusivu/Neuvosto/Ajankohtaista/Uutiset/1302673925930

Maahanmuuttokriittisten lisäksi on ilmestynyt asumiskriittisiä?

Näyttää siltä, että kun noin 20 prosentissa talon asunnoista asuu vieraskielisiä asukkaita, kantaväestö muuttuu kriittiseksi

[P]

Oheisessa liitteessä mielenkiintoisia näkökulmia ja lukuja aiheeseen liittyen.

http://www.rikoksentorjunta.fi/Etusivu/Neuvosto/Ajankohtaista/Uutiset/1302673925930

Maahanmuuttokriittisten lisäksi on ilmestynyt asumiskriittisiä?

Näyttää siltä, että kun noin 20 prosentissa talon asunnoista asuu vieraskielisiä asukkaita, kantaväestö muuttuu kriittiseksi

Ja siitä menee muutama hetki, kun hyvän puolella oleva kolumnisti tai pääkirjoitustoimittaja  toteaa norsunluutornistaan kriittisten olevan "oikeasti todellisuudessa rasisteja". Mitäs sitä ilmeista asiaa kirtelemään ja verhoamaan. Ja alkaa voivotella suomalaisten kaupungin vuokrataloasukkaiden "rasistisuutta". Oikea hyvä ihminen asuu omistusasunnossa kalliilla alueella ja ei tunne vieraanpelkoa ja selvää rasismia naapureitaan kohtaan, sillä hän on käynyt ulkomailla lomalla, toisin kuin nämä potentiaaliset junttimaiset persujen äänestäjät, jotka pitäisi uudelleenkouluttaa kohtaamaan rikastavaa erilaisuutta.

Olisi pitänyt lähteä toimittajaksi aikoinaan. Olisi pirun luimu homma.

[Saippuakupla]

2011-11-05 Helsingin Uutiset: Asuntojonossa rikotaan uusi ennätys joka kuukausi

Ennestään pitkät asuntojonot ovat kasvaneet rajusti Helsingissä tänä syksynä.

Kaupungin vuokra-asuntoa hakee tällä hetkellä noin 23 000 hakijaa. Viime vuodenvaihteessa hakemuksia oli 20 000. Hakemusten määrä on kasvanut 250-300 hakemuksen kuukausivauhtia.

– Viime vuosina hakemusten määrä on säännönmukaisesti kasvanut niin, että joka kuukausi tehdään uusi ennätys. Se johtuu asuntotarjonnan ja kysynnän kehityksestä. Kysyntä on pahasti patoutunut, kertoo kiinteistöviraston asuntoasiainosaston päällikkö Markku Leijo.

Asunnonhakijoiden määrä on kasvanut rajusti myös yksityisillä vuokranantajilla.

Esimerkiksi VVO:lla määrä on kasvanut tänä syksynä lähes 20 prosenttia viime vuoteen nähden. Tällä hetkellä VVO:lta anoo vuokra-asuntoa noin 25?000 hakijaa, joista yli puolet jonottaa asuntoa pääkaupunkiseudulta.

[...]

Helsingin kaupunki tuottaa itsekin koko ajan uusia vuokra-asuntoja, mutta asuntohakemusten määrään nähden noin 300 uutta asuntoa vuodessa on kuin pisara meressä.

Kaupungin vuokra-asuntoja myös vapautuu melko harvakseltaan.

– Kaupungin vuokra-asunnosta ei niin herkästi lähdetä. Ulkoinen vaihtuvuus on viime vuosina ollut vain noin seitsemän prosentin luokkaa ja ennuste on, että tänä vuonna se jää alle sen, Leijo sanoo.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/78550-asuntojonossa-rikotaan-uusi-ennatys-joka-kuukausi

Edit: Ylimääräiset kysymysmerkit poistettu.

[Saippuakupla]

Asunnottomuus Helsingissä 2010

Helsinki

Helsingissä yksinäisten asunnottomien määrä väheni 110 henkilöllä vuodesta 2009 vuoteen 2010 ja pitkäaikaisasunnottomien 85 henkilöllä. Yksinäisiä pitkäaikaisasunnottomia oli 20 vähemmän asuntoloissa ja muissa tilapäisissä  majoituspaikoissa. Myös laitoksissa ja huoltokodeissa asuvien määrä oli vähentynyt edellisvuoteen verrattuna 50 pitkäaikaisasunnottomalla. Vastaavasti ulkona ja ensisuojissa yöpyjien osuus oli lisääntynyt viime vuodesta. 

Naisia ja alle 25-vuotiaita nuoria oli hiukan edellisvuotta vähemmän asunnottomina. Sen sijaan yksinäisten maahanmuuttajien asunnottomuus kasvoi ja heitä oli viime vuotta enemmän myös pitkäaikaisasunnottomina. Myös asunnottomien perheiden määrä lisääntyi edellisvuodesta, sillä 27 perhettä enemmän oli vailla vakinaista asuntoa vuoteen 2009 verrattuna. Maahanmuuttajaperheiden asunnottomuus korostui. Kaupungin asunto- ja sosiaalitoimi pystyi järjestämään asunnon 46 perheelle enemmän kuin vuosi  sitten.

Myös oheinen kuva on kyseisestä julkaisusta.

Asunnottomat 2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Selvitys 4/2011.

Ongelmia liittyen pitkäaikaisasunnottomuuden määrittelyyn ja tilastointiin löytyy täältä:

Selvitys pitkäaikaisasunnottomuuden määrittelystä ja tilastoinnista. ARAn raportteja 2/2010.

Selvityksessä kartoitettiin, millä tavoin ARAn asuntomarkkinakyselyssä ilmoitetut tiedot pitkäaikaisasunnottomuudesta on määritelty ja tilastoitu, sekä tutkittiin, millaisia tuki- ja palveluasumisen määritelmiä ja tuen muotoja kaupunkien asunnottomuuslaskennoissa olevissa yksiköissä on käytössä. Raportissa esitetään suosituksia pitkäaikaisasunnottomuuden määritelmän täsmentämiseen ja keinoja, joilla asuntomarkkinakatsauksessa esitettävien asunnottomuus- ja pitkäaikaisasunnottomuustietojen yhdenmukaisuutta ja luotettavuutta voitaisiin parantaa.

[Saippuakupla]

2011-11-17 Yle: Asunnottomien tilanne kurjistui Helsingissä

Uutta asunnottomuutta syntyy pelottavaa tahtia, sanovat helsinkiläisten asunnottomien parissa työskentelevät. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmasta huolimatta jonot pienasuntoihin, solutukiasuntoihin ja tukikoteihin ovat pisimmät yli kymmeneen vuoteen.

Helsingin kaupunki on suorittamassa rajua ihmiskoetta, ilmoittavat asunnottomien kanssa työskentelevät Helsingin kaupungin työntekijät.

Kaupungille laatimassaan kannaotossa he ovat erittäin huolestuneet siitä, kuinka moni asunnoton jää Hietaniemenkadun palvelukeskuksen ovien ulkopuolelle.

Pahimpana yönä ulkona yöpyneiden määrä syys-lokakuussa oli15 henkilöä. Kun pakkaset tulevat, on hätämajoituksen tarve suuri.

Työntekijät ovat erityisen huolissaan asuntolapaikkojen katoamisesta. Tänä vuonna päättyvän pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena oli saada asunnottomat asumaan ja asuntolat lakkautettua.

Työntekijöiden mukaan vaikeimmassa tilanteessa olevat asunnottomat eivät kuitenkaan pärjää vuokrasopimusperusteisessa, pysyvässä asumisessa.

VVA: Asuntolat eivät ole ratkaisu

Asunnottomien itsensä perustamassa Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksessä puolestaan ollaan sitä mieltä, että Helsingin palvelujen ylikuormittuminen ja asuntoloiden lakkauttaminen ovat kaksi eri asiaa.

- Paluu vanhaan asuntolasysteemiin ei ratkaise itse ongelmaa. Tilanne kriisiytyy, koska pienasuntojen ja tukiasumisen jonot ovat tukossa eikä paikkoja vapaudu. Jokaiseen asuntojonoon on koko ajan uusia tulijoita kuten lapsiperheitä ja maahanmuuttajia, sanoo VVA:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Lehtosen mukaan pitkäaikaisasunnottomat kykenevät pysyvään asumiseen, kun siihen saa riittävän ja oikeanlaisen tuen. Sen sijaan asuntoloissa ja päihdehuollossa pomputtelu ei korjaa heidän elämäänsä.

http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/11/asunnottomien_tilanne_kurjistui_helsingissa_3036221.html

[Saippuakupla]

2011-12-07 MTV3: Asunnottomuuden vähentämistavoite uhkaa karata

Hallitus tavoittelee pitkäaikaisasunnottomuuden poistamista vuoteen 2015 mennessä. Järjestöjen mukaan tavoitteessa ei pysytä, sillä rakennuttamisvauhti uhkaa puolittua.

[...]

Helsingin kaupunki, jossa noin puolet Suomen asunnottomista elää, on vaatinut, että Kaste-rahoituksen pitää jatkua myös parheillaan meneillään olevien hankkeiden osalta. Ministeriölähteen mukaan nykyisen 6,7 miljoonan euron päälle pitäisi saada miltei puolet lisää, jos poistamisohjelman tavoitteessa haluttaisiin pysyä. Uusi hallitus muutti politiikkaa, ja vain uudet, ensi vuoden alusta alkavat asuntohankkeet saavat Kaste-rahaa.

[...]

Järjestöjen mukaan tilanne on kriisiytymässä.

– Tänne on alkanut tulemaan työssäkäyviä asunnottomia ja se on todella huolestuttava merkki. Sehän tarkoittaa sitä, että ne toimeenpiteet eivät pure, kertoo Lehtonen.

Helsingin kaupunki aikoo hoitaa tavoiteohjelman loppuun - tuli valtiolta tukea tai ei. Kysymys on säästöistä.

– Pelkästään Helsinki säästää miljoonia hoitamalla asuntoja asunnottomille, Sininauhaliiton Kiviniemi lisää.

Lehtosen mukaan vuokrat ovat karanneet käsistä ja monilla ei ole enää varaa asua pääkaupunkiseudulla. Hänen mukaansa nyt tarvitaan valtiolta edullisia korkotukilainoja rakennuttajilla ja vuokrasäännöstelyn palauttamista. Kiviniemi taasen sanoo jyrkän ein Kaste-rahoituksen leikkauksille.

Asunnottomien määrä oli vuoden 2010 lopussa vajaa 8000.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/12/1456191/asunnottomuuden-vahentamistavoite-uhkaa-karata

[foobar]

Onhan se selvä kumpi valitaan asuntoon jos valita pitää: asunnottomaksi päätynyt työssäkäyvä suomalainen vai tuhansien kilometrien päästä ilman kunnollista maahantuloperustetta maahan tullut kielitaidoton ja täysin normaalityöllistymisen ulkopuolelle jäävä nk. maahanmuuttaja.

Valitettavaa on, että looginen ja todellinen ilmiselvyys ovat tässä tilanteessa toistensa vastakohtia.

[Saippuakupla]

2011-12-10 Helsingin Uutiset: Pitkäkään hakuaika ei auta asuntojonossa

Pitkään voimassa ollut vuokra-asuntohakemus ei auta kaupungin vuokra-asunnon saamisessa.

Asuntoja ei jaeta jonotusjärjestyksessä vaan tarveharkintaisesti.

Hakijataloudet luokitellaan kolmeen tarveharkintaluokkaan: erittäin kiireellinen, kiireellinen ja asunnon tarpeessa oleva.

– Asunnonhakemisajan pituudella ei ole vaikutusta siihen, mihin kiireellisyysluokkaan asunnonhakija sijoittuu. Tarkastelemme hakijatalouden kokonaistilannetta, kiinteistöviraston asunto-osaston päällikkö Markku Leijo sanoo.

[...]

Maahanmuuttajia kohdellaan siinä missä muitakin asunnonhakijoita.

Poikkeuksena ovat pakolaisstatuksella Helsinkiin otetut, kaupunki on sitoutunut järjestämään heille asunnon.

[...]

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/84165-pitkakaan-hakuaika-ei-auta-asuntojonossa

[nuiv-or]

Maahanmuuttajia kohdellaan siinä missä muitakin asunnonhakijoita.

Poikkeuksena ovat pakolaisstatuksella Helsinkiin otetut, kaupunki on sitoutunut järjestämään heille asunnon.

Olisiko niin, että oleskeluluvan saaneet tp-hakijat lasketaan tässä pakolaisstatuksen saaneiksi. Työperäisiä ehkä kohdellaan kuten kantiksia, tämäkään ei ole niin varma asia.

Pakolaisstatuksen sai viime vuonna 181 spontaanipakolaista, kiintiöpakolaisia haettiin leireiltä 634. Kaikki eivät pääse Helsinkiin, vaan heille osoitetaan asuntoja muualtakin. Aina silloin tällöin saa lukea kun kunta X kieltäytyi pakolaisista.

Tuskin nämä aiheuttavat ruuhkaantumista.

[Saippuakupla]

Maahanmuuttajia kohdellaan siinä missä muitakin asunnonhakijoita.

Poikkeuksena ovat pakolaisstatuksella Helsinkiin otetut, kaupunki on sitoutunut järjestämään heille asunnon.

Olisiko niin, että oleskeluluvan saaneet tp-hakijat lasketaan tässä pakolaisstatuksen saaneiksi. Työperäisiä ehkä kohdellaan kuten kantiksia, tämäkään ei ole niin varma asia.

Pakolaisstatuksen sai viime vuonna 181 spontaanipakolaista, kiintiöpakolaisia haettiin leireiltä 634. Kaikki eivät pääse Helsinkiin, vaan heille osoitetaan asuntoja muualtakin. Aina silloin tällöin saa lukea kun kunta X kieltäytyi pakolaisista.

Tuskin nämä aiheuttavat ruuhkaantumista.

Eiköhän niitä löydy muitakin syitä, joilla maahanmuuttajat ajavat kantaväestön ohi? Esim. ensin sosiaaliviraston kämppään (joita on 3 600 asuntoa) ja sieltä sitten tarveharkinnna kautta kaupungin normaaliin vuokra-asuntoon?  Jos kyse olisi vain pakolaisstatuksen saaneista, niin kyllä sekin toki vaikuttaa vuosittaisena asukasvirtana, koska:

Kaupungin vuokra-asuntoa hakee tällä hetkellä noin 23?000 hakijaa. Viime vuodenvaihteessa hakemuksia oli 20?000. Hakemusten määrä on kasvanut 250-300 hakemuksen kuukausivauhtia.

[...]

–?Kaupungin vuokra-asunnosta ei niin herkästi lähdetä. Ulkoinen vaihtuvuus on viime vuosittaisena asukasvirtana ollut vain noin seitsemän prosentin luokkaa ja ennuste on, että tänä vuonna se jää alle sen, Leijo sanoo.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/78550-asuntojonossa-rikotaan-uusi-ennatys-joka-kuukausi

[nuiv-or]

Eiköhän niitä löydy muitakin syitä, joilla maahanmuuttajat ajavat kantaväestön ohi? Esim. ensin sosiaaliviraston kämppään (joita on 3 600 asuntoa) ja sieltä sitten tarveharkinnna kautta kaupungin normaaliin vuokra-asuntoon?  Jos kyse olisi vain pakolaisstatuksen saaneista, niin kyllä sekin toki vaikuttaa vuosittaisena asukasvirtana, koska:

Toinen tekijä on, että perheet ohittavat yksinelävät. Veikkaisin, että mitä suurempi perhe, sitä parempi. Tuskin 634+181 pakolaista (100-200 perhettä), jotka eivät läheskään kaikki päädy Helsinkiin, tuntuvat 23 000:n jonossa. Ne yksintulleet 329 lapsukaista ja 4018 muuta sen sijaan...

Ei ole muuten päivittynyt sitten lokakuun somalien perheenyhdistämisjono, edelleen 6000.


Kommentti:

Poikani hakenut asuntoa puolitoista vuotta kaupungilta. Sairastui ja jäi sen myötä työttömäksi, parisuhde katkesi ja samassa rytäkässä meni luottotiedot. Asuu pääsääntöisesti äidin luona, pienessä kolmiossa jossa kolme muuta aikuista. Vapailta markkinoilta mahdoton saada asuntoa. Luottohäiriömerkintä ei sisällä vuokravelkoja. Kysyttäessä kaupungilta sanotaan, että on kiireellisten asunnonhakijoiden joukossa. Asuntoa ei vaan kuuluu. Olen tähän asti luullut, että kaupungin asunnot ovat tarkoitettu niille, jotka eivät muuten voi saada asuntoa ja ovat täysin ilman asuntoa. Asuntosihteerit eivät vastaa puheluihin. Asuntojen jako on mielestäni täysin mielivaltaista.

Ihan kuin Enoch Powellin Britannia 1968.

[Saippuakupla]

Kommentti:

Poikani hakenut asuntoa puolitoista vuotta kaupungilta. Sairastui ja jäi sen myötä työttömäksi, parisuhde katkesi ja samassa rytäkässä meni luottotiedot. Asuu pääsääntöisesti äidin luona, pienessä kolmiossa jossa kolme muuta aikuista. Vapailta markkinoilta mahdoton saada asuntoa. Luottohäiriömerkintä ei sisällä vuokravelkoja. Kysyttäessä kaupungilta sanotaan, että on kiireellisten asunnonhakijoiden joukossa. Asuntoa ei vaan kuuluu. Olen tähän asti luullut, että kaupungin asunnot ovat tarkoitettu niille, jotka eivät muuten voi saada asuntoa ja ovat täysin ilman asuntoa. Asuntosihteerit eivät vastaa puheluihin. Asuntojen jako on mielestäni täysin mielivaltaista.

Ihan kuin Enoch Powellin Britannia 1968.

Ei ihme, mutta toisaalta voi pohtia, että ketkä sitten ajavat jonossa ohi:

– 23 000 asunnonhakijaa on jonossa, mutta se ei kerro koko totuutta. Tällä hetkellä erittäin kiireellisiä hakijoita on 4 793.

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/07/20/kymppitonnin-tulot-asuu-silti-kaupungin-vuokra-asunnossa/201110170/139

[nuiv-or]

Ei ihme, mutta toisaalta voi pohtia, että ketkä sitten ajavat jonossa ohi:

– 23 000 asunnonhakijaa on jonossa, mutta se ei kerro koko totuutta. Tällä hetkellä erittäin kiireellisiä hakijoita on 4 793.

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/07/20/kymppitonnin-tulot-asuu-silti-kaupungin-vuokra-asunnossa/201110170/139

Ei-kiireellinen, kiireellinen, erittäin kiireellinen, muu kansalaisuus

https://www.stadinasunnot.fi/web/guest/asuntohakemus

Jostain syystä kysytään minkälainen oleskelulupa on. Toisin kuin Tampereella, lomakkeessa ei ole mahdollista rastittaa kohtaa "ulkomaalaisasunto".

Kansalaisuus *
   suomi
   muu EU-kansalaisuus
   muu ulkomaalainen, jolla pysyvä oleskelulupa tai jatkuva oleskelulupa (P, A, A1 - A5)
   muu ulkomaalainen, jolla tilapäinen oleskelulupa (B, B1-B4, D1, D2, F1-F6) tai oleskelulupaa ei vielä ole

Esitetään, kun asuntoa tarjotaan:

    * verotuspäätös ja esitäytetyn veroilmoituksen erittelyosa viimeksi toimitetusta verotuksesta (18 vuotta täyttäneiltä)

Mitenköhän hätää ja vainoa pakenevalla on tuollaista esittää? Tuskin kaikki ovat alaikäisiä.

Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinta pohjautuu tarveharkintaan, jossa huomioidaan hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot (varsinaisia tulorajoja ei kuitenkaan enää sovelleta). Tavoitteena on, että asunnot tarjotaan vuokra-asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille pyrkien samalla vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen.

Jos sovellettaisiin, 10k kuussa -ihmiset pääsisivät pois kaupungin asunnoista. Oulussa on tulorajat käytössä.

Edit: ei olekaan,

Käytännössä hakijan ei tarvitse välittää tulo- ja varallisuusraja asioista. Arava- ja korkotukikohteiden tulorajat ovat poistuneet. Mikäli samassa tilanteessa olevia hakijoita on useampia, tulee vuokranantajan tehdä tulovertailu. Perussääntö on, että hakijalla ei ole sellaista omaisuutta, jolla hän voisi järjestää asuntoasiansa omin kustannuksin. Asiaan vaikuttavat kuitenkin asuntotilanne ja monet muut tekijät. Meillä on myös vapaarahoitteisia asuntoja joihin ei ole tulo- ja varallisuusrajoja.

http://www.oulunsivakka.fi/useinkysyttya/hakeminen/

Helsingin kaupungin vuokra-asuntoja välitetään vuodessa noin 3000 kappaletta. Hakemusrekisterissämme on aktiivisia hakemuksia koko ajan yli 21 000. Erittäin kiireellisessä asunnon tarpeessa on hakijoista noin 60 %. Vapautuvien asuntojen pienen määrän ja toisaalta hakijoiden suuren määrän vuoksi emme pysty tarjoamaan asuntoa kaikille halukkaille.

Hakijoista noin 60 % hakee asuntoa yksin ja perheellisiä on reilu 20 % hakijoista. Valtaosa tarjonnastamme on 2-3 huoneen pienasuntoja, kun taas 4-5 huoneen suuria perheasuntoja on alle 10 % välitetyistä asunnoista.

Jonossa on siis 4 000 perhettä ja asuntoja tarjotaan 3 000 vuodessa + 200 uudistuotantoa. Ei ihme, että jono ei purkaannu.

Eikö ole vieläkään superasuntoja? Mitä tekee Hgin kaupunki.

[Saippuakupla]

Ei ihme, mutta toisaalta voi pohtia, että ketkä sitten ajavat jonossa ohi:

– 23 000 asunnonhakijaa on jonossa, mutta se ei kerro koko totuutta. Tällä hetkellä erittäin kiireellisiä hakijoita on 4 793.

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/07/20/kymppitonnin-tulot-asuu-silti-kaupungin-vuokra-asunnossa/201110170/139

Ei-kiireellinen, kiireellinen, erittäin kiireellinen, muu kansalaisuus

https://www.stadinasunnot.fi/web/guest/asuntohakemus

Jostain syystä kysytään minkälainen oleskelulupa on. Toisin kuin Tampereella, lomakkeessa ei ole mahdollista rastittaa kohtaa "ulkomaalaisasunto".

Stadin esimerkit kiireellisyysluokista:

https://www.stadinasunnot.fi/c/document_library/get_file?p_l_id=19138&folderId=19272&name=DLFE-501.pdf

[Titus]

em Taloussanomien jutusta: Helsingissä kaupungin vuokra-asunto on ikuinen. Tulojen tai perhekoon muutos ei siihen vaikuta.

Pian Meri-Rastila ja ympäröivä alue on somalieläkeläisten alue jossa asutaan keskimäärin pari huonetta / henkilö asunnoissa.

Ikuisesti ilmaiseksi.

[Saippuakupla]

em Taloussanomien jutusta: Helsingissä kaupungin vuokra-asunto on ikuinen. Tulojen tai perhekoon muutos ei siihen vaikuta.

Pian Meri-Rastila ja ympäröivä alue on somalieläkeläisten alue jossa asutaan keskimäärin pari huonetta / henkilö asunnoissa.

Ikuisesti ilmaiseksi.

Nyt lapsia ja jossain vaiheessa vanhuksia. Stadin tutkimuksen mukaan: Meri-Rastilassa ja Myllypurossa kokonaan vieraskielisissä asuntokunnissa asuvien lasten osuus on jo yli 40 prosenttia alueen vuokra-asuntokannan lapsista.

[nuiv-or]

http://budjetti.vm.fi/indox/indoxservlet?fullpathxpointer=/2012/TAE/he/pl32/pl32ml70.xml%23/1&documentrole=tae2012

Tämän mukaan oleskeluluvan saaneet lasketaan pakolaisiksi. En ihmettelisi jos Helsinki käyttäisi samoja termejä.

[Teme]

Muistinvaraisesti, joku korjatkoon tai täydentäköön jos jaksaa.

Helsingin kaupungin asuntojono on ollut tyypillisesti noin 20´000 hakemuksen luokkaa. Se vaihtelee vuosittain jonkun verran ja viime vuosina trendi on ollut kasvava. Tällä hetkellä puhuttanee lähempänä 25´000:sta kuin 20´000:sta hakemuksesta. Päivitetty tieto tullee vuodenvaihteen tienoilla.

Vuosittain kaupungille tulee jaettavaksi luokkaa 1200 asuntoa. Näistä asunnoista velvoitettavia jaettavia, käytännössä turvapaikka, pakolais tms. statuksella asutoa hakemia ihmisiä on asuntojen saaneista noin 55-60%. Karkeasti asuntoja tämän yli jää jaettavaksi noin 500 asuntoa. Kaikki nämä asunnot jaetaan erittäin kiireelliset hakemukset ryhmään. Ryhmässä on etuoikeutetussa asuasemassa etniset kansalaiset tai ulkomaalaisasunnot saman säännöstönperusteella, jolla mm. maahanmuttaja on palkattava jos hän on "yhtä pätevä tai lähes yhtäpätevä kuin valtaväestön edustaja". Karkeasti tätä säännöstön perusteella em. asunnoista noin puolet menee kantaväestön ulkopuolelle. Näiden lisäksi on jonkun verran olemassa mm. työsuhdeasuntoja tai työsuhde riippuvaisia asuntoja sekä mm. sosiaalipuolen asuntoja. Näiden merkitys kokonaisuudessa on kuitenkin mitätön.

Erittäin kiirrellisiä hakemuksia on tyyypillisesti 4´000 - 5´000 jonossa. Näistä siis todellisuudessa purkautuu vuosittain noin 1´000, joista muutama sata saa asunnon kaupungilta. Vastavuoroisesti uusia tulee lisää jatkuvasti. Onkin laskettu, että Helsingin oma (tai sopimussuhteinen) asuntotuotanto tulisi olla noin 5´000 asuntoa/vuosi, jotta asuntojen tarve tulisi tyydytetyksi. Kaikkiaan asuntojen rakentamisen tarve on tasossa 10´000 asuntoa/vuosi (noin 30 suraavan vuoden ajan). Osin tilannetta voisi helpottaisi kehyskuntien (kuten Espoon, Vantaan ja Keravan) nykyistä suurempi asuntotuotanto. Kokonaistarve PK-seudulla on karkeasti arvioiden em. aikana noin 7-8´000 vuokra- kaikkiaan 14-15´000 asuntoa/vuosi.  Nykyisellä tahdilla asuntojen hinnat kohoaa entisestään, asuntojen laatu laskee (koska kaikki menee kaupaksi aaltomajasta lähtien) ja asuntojonot kasvavat sekä näiden yhteisvaikutuksesta erillaiset sosiaaliset ongelmat (eikä vähiten luottopuolen aiheuttmat) ja niiden kustannukset nousevat vuosi vuoden jälkeen.

[Saippuakupla]

2011-12-22 YLE: Helsinki ei saa asunnottomuutta aisoihin

Helsinkiin tulee uusia asunnottomia samaan tahtiin kuin entisille löytyy koti. Pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt viime vuodesta, mutta tilapäinen ja lyhytaikainen asunnottomuus ovat kasvussa. Taustalla vaikuttaa kaupungin surkea vuokra-asuntotilanne.

Marraskuun puolivälin selvitysten mukaan yksinäisiä asunnottomia on Helsingissä tällä hetkellä 3400, eli noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Asunnottomien joukossa on entistä enemmän maahanmuuttajia ja naisia.

Helsingin viranomaisten arvio on, että tilapäistä ja lyhytaikaista asunnottomuutta kasvattavat sekä muuttoliike, talouden taantuma että kaupungin vaikea vuokra-asuntotilanne.

Pitkäaikaisasunnottomuus sen sijaan on vähentynyt vuoden takaisesta. Yli vuoden asunnottomana on ollut 1200 henkilöä eli 160 vähemmän kuin viime vuonna.

Jono kaupungin vuokra-asuntoihin kasvaa

Vuokra-asuntomarkkinat ovat tiukentuneet entisestään Helsingissä. Kaupungin vuokra-asuntojonossa oli kuukausi sitten yli 25 000 hakijaa. Määrä on kasvanut tuhannella edellisvuoden vastaavasta ajasta.

Vuokra-asuntomarkkinoiden hyytymisen myötä kaupungin asukkaiden vaihtuvuus on pudonnut alle kymmeneen prosenttiin. Tänä vuonna asuntoja on välitetty noin 5 300, eli 500 edellisvuotta vähemmän.

http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/12/helsinki_ei_saa_asunnottomuutta_aisoihin_3123569.html

[Jouko]

2011-12-22 YLE: Helsinki ei saa asunnottomuutta aisoihin

Helsinkiin tulee uusia asunnottomia samaan tahtiin kuin entisille löytyy koti. Pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt viime vuodesta, mutta tilapäinen ja lyhytaikainen asunnottomuus ovat kasvussa. Taustalla vaikuttaa kaupungin surkea vuokra-asuntotilanne.

Marraskuun puolivälin selvitysten mukaan yksinäisiä asunnottomia on Helsingissä tällä hetkellä 3400, eli noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Asunnottomien joukossa on entistä enemmän maahanmuuttajia ja naisia.

Helsingin viranomaisten arvio on, että tilapäistä ja lyhytaikaista asunnottomuutta kasvattavat sekä muuttoliike, talouden taantuma että kaupungin vaikea vuokra-asuntotilanne.

Pitkäaikaisasunnottomuus sen sijaan on vähentynyt vuoden takaisesta. Yli vuoden asunnottomana on ollut 1200 henkilöä eli 160 vähemmän kuin viime vuonna.

Jono kaupungin vuokra-asuntoihin kasvaa

Vuokra-asuntomarkkinat ovat tiukentuneet entisestään Helsingissä. Kaupungin vuokra-asuntojonossa oli kuukausi sitten yli 25 000 hakijaa. Määrä on kasvanut tuhannella edellisvuoden vastaavasta ajasta.

Vuokra-asuntomarkkinoiden hyytymisen myötä kaupungin asukkaiden vaihtuvuus on pudonnut alle kymmeneen prosenttiin. Tänä vuonna asuntoja on välitetty noin 5 300, eli 500 edellisvuotta vähemmän.

http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/12/helsinki_ei_saa_asunnottomuutta_aisoihin_3123569.html

Helsinki ei ole houkutteleva asuinpaikka tavalliselle palkansaajalle. Kaupungin poliitikoilla ja virkamiehillä ei ole edes tahtotilaa muuttaa sitä asiaa. Intressit keskittyvät ihan muuhun. Me kyllä tiedämme, mihin.

[Titus]

2011-12-22 YLE: Helsinki ei saa asunnottomuutta aisoihin

Marraskuun puolivälin selvitysten mukaan yksinäisiä asunnottomia on Helsingissä tällä hetkellä 3400, eli noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Asunnottomien joukossa on entistä enemmän maahanmuuttajia ja naisia.

Tuon pitäisi, helsinkiläistä sosiaaliviraston työntekijää lainatakseni, olla "maahanmuuttajanaisia". Esim somaliperheet hajoavat valtavalla vauhdilla jolloin isäntä jää uuden, yleensä haetun/yhdistetyn, vaimon kanssa entiseen asuntoon ja "pois potkittu" on "yksinhuoltaja" ilman asuntoa = jonotuslistan ohi heittämällä. Eli virallisesti perhe-elämä päättyy eroon, mutta oikeasti moniavioinen perhe jatkaa paisumistaan. Yhdellä "isännällä" saattaa olla jopa viiden asunnon perhe joista paria pienintä voidaan vuokrata pimeästi eteenpäin.

Tämä kaikki sosiaaliviraston siunauksella ja haluttomuudella tutkia näitä perheitä. Käytäntö on ruvennut kuuleman mukaan korpeamaan osaa työntekijöistä aika pahasti.
Toivottavasti joku (vaikkapa eläkkeelle jäävä) em asioista päättävä hieman avautuisi ja saisi mediatilaa järjestelmälliselle ja hyväksytylle väärinkäytölle. 

[Topi Junkkari]

Pian Meri-Rastila ja ympäröivä alue on somalieläkeläisten alue jossa asutaan keskimäärin pari huonetta / henkilö asunnoissa.

Kirjoitan tätä viestiä Meri-Rastilassa. Näköetäisyydellä on yhtä lailla kaupungin vuokrataloja, sosiaalisin perustein toimivien tahojen kuten SATO:n ja VVO:n vuokrataloja, Hitas-omistusasuntoja kuin ihan kovaakin rahaa.

Tämä alue on mainettaan parempi. Olen asunut täällä kohta neljä kuukautta. Omassa rapussani asuu kantasuomalaisia, yksi virolaisperhe ja yksi arabilta kuulostava.

[Saippuakupla]

2011-12-28 Helsingin Uutiset: "Naisia ei suosita vuokra-asuntojen jaossa"

[...]

Helsingin kaupungin omistamissa vuokra-asunnoissa asuu noin 90 000 kaupunkilaista. Vuokra-asunnoista on pulaa. Pelkästään Arabian uusia vuokra-asuntoja haki 15 000 taloutta.

– Miten oikeudenmukaisuus voi tällaisessa hakijamäärässä toteutua, eräs perheasuntoa hakenut ihmettelee.

– Peruspariaate asuntojen jaossa on kiireellisyysluokitus. Kun on kyse uustuotannosta, katsotaan tarkkaan myös asukasrakennetta, jotta siitä tulee mahdollisimman monipuolinen. Mitkään talot tai porraskäytävät eivät saa vinoutua asukasrakenteen suhteen, osastopäällikkö Markku Leijo selvittää.

Rekisterissä on nyt 23 000 aktiivista asunnonhakijaa. 80 prosenttia kaupungin vuokra-asuntoa hakevista on kiireellisessä asunnontarpeessa. Se voi johtua esimerkiksi siitä, että vuokrasopimus on määräaikainen tai perheeltä on myyty asunto alta.

[...]

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/86503-%E2%80%9Dnaisia-ei-suosita-vuokra-asuntojen-jaossa%E2%80%9D

Edit: Kysymysmerkit pois.

[nimismies]

Näin rasistina mainitsen että jokaiselle suomalaiselle asunnottomalle olisi asunto jos ei haettaisi ulkomailta valtion parempirotuisiksi määrittelemiä tänne isolla rahalla hoivaan.

Ei välttämättä.
Jos emme ottaisi maahanmuuttajia, emme rakentaisi niin paljon taloja. Huomaa, että suurin osa maahanmuuttajista tai ainakin pakolaisista sijoitetaan pääkaupunkiseudulle, jolloin syntyy asuntopulaa. Asuntopula taas johtaa asuntojen rakennuttamiseen kunnan tai valtion rahoilla. Asuntoja siis rakennetaan maahanmuuttajille. Ei maahanmuuttajia, ei asuntoja. Tämä on vääryys!

Asunnottomia tämänhetkisistä puolueista ajattelee tällä hetkellä vain vasemmistoliitto, joka aktiivisesti ajaa asunnottomien asiaa. Mielestäni voisimme nostaa rikkaiden veroja ja rakennuttaa niillä rahoilla kaupungille vuokra-asuntoja nimenomaan suomalaisten pienituloisten käyttöön.