Sini Väisänen: Nuivien Suomi (gradu)

[Jouko]

Kvasi-sanan merkityksen opin opiskellessani elektroniikkaa ja tietoliikennettä(kvasikomplementaariaste). Samaten muut vastaavat sanat: pseudostereo, virtuaalitodellisuus.

[Iloveallpeople]

Nythän tuo näyttää tulleen nettiin.

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69923/gradu2011vaisanen.pdf?sequence=1

[Saippuakupla]

Nythän tuo näyttää tulleen nettiin.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69923/gradu2011vaisanen.pdf?sequence=1

Kiitos tiedosta!

[Suvaitsija]

Olen lukenut puolet tästä "gradusta" ja voi kylläpä on vastenmielistä tekstiä. Teksti on lähinnä maahanmuuttokriitikoiden vastausten alas ampumista standardiargumentein, perstuntumalta ja kirjoittajan omiin ideologisiin mielipiteisiinsä yhteneviin "tutkijoihin" tukeutumalla. Maahanmuuttajat yhdistetään yhdeksi massaksi ja erotellaan etnisiksi ryhmiksi silloin, kun se kirjoittajalle parhaiten sopii. Tilastojen edessä kiemurrellaan ja yritetään selittää ongelmaryhmien sopeutumisongelmat parhain päin (todistetusti rasismia, rakenteellista syrjintää, toiseuttamista, rodullistamista!), mutta Vesa Puuroseen ja Anna Rastaaseen luotetaan sokeasti. Täydellistä itsekritiikittömyyttä.

Lukisi nyt jumalauta edes ne Halla-ahon perustekstit ennenkuin vääntää näitä standardiargumentteja ja -olkiukkoja jotka on tuhottu miljoona kertaa. Tosin kirjoittaja jo heti tekstin alussa ilmoittaa "kannattavansa suvaitsevaisuutta" (mikä tarkoittaa hänelle ilmeisesti maahanmuuttokriittisyyden vastakohtaa), joten se siitä puolueettamasta tieteenteosta. Mutta kyllä tällä pedataan varmaan ihan hyvin tie monikultturistin uralle.

[M.]

Eikö "suvaitsevaisuuden kannattaminen" ole jo lähtökohtaisesti suvaitsemattomien "toiseuttamista"?

[KJ]

Toisella puolella oli sitoumus haastateltaville ja toisella sitoumus omille näkemyksille. Päätin ratkaista tämän ongelman lähestymällä maahanmuuttokriittisyyttä nationalismin ja suomalaisuuden kautta.

Luin yhdeksän sivua ja siinähän se olikin. Luultavasti huonoin gradu josta olen lukenut yhdeksän sivua, toisaalta myös neljänneksi hauskin gradu, jonka lukemisen olen edes aloittanut.

[Pöllämystynyt]

Nythän tuo näyttää tulleen nettiin.

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69923/gradu2011vaisanen.pdf?sequence=1

En ole kyllä huonompaa "tutkimusotetta" koskaan nähnyt. Tyyppi oli haastattelevinaan, mutta ei suostunut etsimään, kuulemaan, näkemään tai löytämään mitään, mitä ei ollut jo ennalta päättänyt löytää. Epämääräisistä ja valikoiduista löydöksistä, suurimman osan aineistoaan sivuuttaen, hän sitten kapeiden aasinsiltojen varassa teki valmiin ideologiansa mukaisia yleistyksiä, jotka ikään kuin todistivat hänen lähtö-ideologiansa oikeaksi. Kyse ei ollut edes suoranaisesti kehäpäätelmästä, koska kehäpäätelmätkin liikkuvat sillä kehällään. Kyse oli paikoilleen jumittuneista, fiksoituneista ajatuskaavoista, jotka eivät liikkuneet yhtään mihinkään, eivätkä hakeneet perusteluja mistään. Kyse oli kuoreensa vetäytyneistä, ideologisen fanatismin nosteessa irti maasta kelluvista ajatuskuplista, joihin hän vain pumppasi lisää tyhjää.

Yhtä hyvin hän olisi voinut jättää haastattelut tekemättä tai sepittää ne, ja päätyä silti samaan ennakkoluuloiseen vihakirjoitelmaansa. Sitä tuo teksti nimenomaan on, vihakirjoitus, ennakkoluuloinen saarna aatteen vihollisia vastaan. Se jättää tarkoituksella "tutkimuskohteensa" mahdollisimman pelkistetyksi, yksioikoiseksi viholliskuvaksi, jota se ei yritäkään ymmärtää, ei edes "tunne vihollisesi"-periaatteella. Oman ideologian mukaisten leimojen liimaaminen tuntemattoman päälle, teki sen sitten miten hienostuneesti tahansa, ei millään tavalla edistä aiheen ymmärtämistä, eikä tuota siitä lisää tietoa.

Gradu itsessään tarjoaa meille akateemisille rasisminvastustajille tutkittavaksemme aidon vihakirjoituksen ja rasismin tuotoksen.

[Nauris]

Aloitin vähän aikaa sitten Sinin gradun lukemisen ja yritän poimia sieltä mielenkiintoisia kohtia.

Sivu 8:

Maahanmuuttokriittisyys ei ole terminä täysin ongelmaton, sillä kriittisyyden tulisi ainakin tieteellisessä merkityksessä olla asioita monipuolisesti ja tarkasti tutkiva. Kuitenkin keskustelu esimerkiksi maahanmuuttokriittisillä foorumeilla keskittyy lähinnä ongelmiin, joita maahanmuutosta koetaan aiheutuvan.

Maahanmuuttokriitikot väittävät myös olevansa keskustelun avaajia maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvistä ongelmista, vaikka näistä ongelmista on keskusteltu ennenkin. Tämän lisäksi heidän näkemyksensä kriittisyydestä ovat usein uhkakuvia luovia ja yksinkertaisten syy- ja seuraussuhteiden esittämistä eikä niinkään ilmiöiden monimutkaisuuden hahmottamista. (Keskinen, Rastas & Tuori 2009, 10-14.)

Sivu 9:

Maahanmuuttovastaiset uskovat maahanmuuton, joka ilmiönä liittyy globalisaatioon, uhkaavan järjestystä ja turvallisuutta. Globalisaatiolla on kuitenkin paljon uhkaavampia vaikutuksia kuten terrorismi, kansainvälinen huumekauppa tai vakavien tautien nopea maailmanlaajuinen leviäminen. Siitä huolimatta länsimaat ovat erityisen kiinnostuneita kitkemään pois laitonta maahanmuuttoa. Juuri se nähdään ongelmaksi, johon kannattaa puuttua ensimmäisenä, vaikka vakavampiakin olisi. (mt. 2003, 1-3.)

Sivu 14:

Aina juridisen kansalaisuuden saaminen ei kuitenkaan takaa sitä, että maahanmuuttaja mielletäisiin suomalaiseksi. Jos suomalaisuus käsitetään vain suomalaiseksi etnisyydeksi, se on suljettu piiri, johon voi päästä vain periytyvien ominaisuuksien kanssa. Jos etnisyyden sijaan suomalaisuus käsitettäisiin yhteiskunnalliseksi yhteenkuuluvuudeksi, Suomessa vakinaisesti elävien ja toimivien joukoksi, suomalaisuuden määrittely ei olisi enää niin hankalaa. Sen piiriin voisivat kuulua niin maahanmuuttajat kuin maassa syntyneetkin.

Lisätietoa alkaen gradun sivulta 79:

Kapean suomalaisuuskäsityksen mukaan vain syntyperäiset, etnisesti yhteneväiset suomalaiset eli niin sanotut kantasuomalaiset ovat oikeita suomalaisia. Tällainen näkemys ei sulje ulkopuolelleen vain maahanmuuttajia vaan myös Suomen perinteiset vähemmistöt kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset, tataarit ja romanit.

...eikä ainakaan tummaihoisesta, voi koskaan tulla suomalaista.
Suomen etniset ryhmät

Sivu 16:

Stereotyyppisten kuvien avulla markkinoidaan usein kaupallisia tuotteita. Esimerkkeinä toimivat vuoteen 2008 asti markkinoilla ollut Laku-Pekka lakritsi, jonka kääreessä oli afrikkalainen musta mies, jolla oli kihara tukka ja paksut huulet, sekä Elovena-tyttö, joka edustaa suomalaista vaaleaa naista. Stereotyyppistäminen tarkoittaa moninaisuuden pelkistämistä muutamiksi piirteiksi, jotka sitten esitetään luonnollisina ja muuttumattomina. Näiden stereotyyppien avulla ihmiset luokitellaan eri ryhmiin. (Hall 1997, 245-249.) Tällaiset kuvat eivät ole vain stereotyyppisiä, vaan myös rasistisia, sillä yksinkertaistamisella ne rodullistavat tietynlaiset piirteet yhdeksi roduksi. Populaarikulttuurin yksinkertaistukset voivat vaikuttaa viattomilta, mutta ne vahvistavat huomaamattomasti näiden rodullistettujen kuvien elinvoimaisuutta.

Sivu 21:

Vaikka kansallistunne on ollut ja edelleenkin on arkiajattelussa kyseenalaistamaton ja luonnollinen asia, on tähän asiaan tullut muutos, jonka globalisaatio on saanut aikaan.

Sen myötä alueiden ja paikallisuuden merkitys kansallisuuden muotoutumiselle on hämärtynyt, ja näin ollen kansallistunnetta on alettu kyseenalaistaa kasvavassa määrin. (Lehtonen 2004, 11.) Globalisaatiolla voi olla erilaisia vaikutuksia ihmisten identiteettikäsityksiin. Hall jakaa nämä mahdolliset kehityskulut kolmeen erilaiseen tendenssiin.

Ensinnäkin on mahdollista, että kansalliset identiteetit rapautuvat globaalin homogeenisen kulttuurin levitessä kaikkialle. Toiseksi kansallisten identiteettien rapautuessa niiden tilalle voivat tulla uudet, useammista lähteistä yhdistetyt hybridit identiteetit. Toisaalta taas voi olla, että tämän globaalin kulttuurillisen homogenisoitumisen tai hybridisyyden vastareaktiona paikalliset ja kansalliset identiteetit vain vahvistuvat entisestään. (Hall 2005, 58.)

Nykyään erityisesti Euroopassa, on tapana korostaa nationalismin läheisyyttä rasismin kanssa ja sen toiseuden pelkoon ja vihaan paikantuvia juuria. Nationalismi on kuitenkin ollut tuottamassa myös paljon hyvää. Kansallistunteet ovat synnyttäneet syvää ja jopa uhrautuvaa rakkautta. Sen lisäksi nationalismi aatteena on tuottanut hienoja kulttuurituotteita, kuten runoutta, proosaa, musiikkia ja muuta taidetta.

Nationalismiin liittyvä yhteenkuuluvuuden tunne kansakunnassa muodostuu helposti yhteisen kielen kautta, vaikka vähemmistökieliä on tietysti aina olemassa. Tämä yhteenkuuluvuuden tunne kansakunnassa voi tuottaa solidaarisuutta ja yhteisen edun puolesta uhrautumista. Siihen myös perustuu ajatus sosiaalidemokratiasta ja tulojen tasauksesta yhden valtion sisällä eli se, että huolehditaan kaikkien kansalaisten eduista.

Sivu 24:

Olen ottanut tarkasteltavaksi myös sukupuolen merkityksen kansallisuuden tuottamisessa. Tämä on tutkielmani kannalta merkityksellistä kahdesta syystä.

Ensimmäinen on se, että vaikka Hommaforumilla on myös paljon naisjäseniä, kaikki haastateltavani olivat miehiä. Naisten vähäinen edustus maahanmuuttokriittisten mielipiteiden esittäjinä voi johtua siitä, että naisten oletetaan olevan sovittelevaisempia ja maahanmuuttomyönteisempiä. Miehillä on myös yleisesti ollut suurempi merkitys kansallisen kuvan ja kansalaisuuden mallin muodostamisessa.

Toinen syy tarkastella sukupuolen merkitystä on se, että maahanmuuttokriittisessä keskustelussa on usein esitetty näkemyksiä, joiden mukaan Suomessa vallitseva naisten ja miesten välinen tasa-arvo saattaa kärsiä kasvavan maahanmuuton ja maahanmuuttajien mukana tulevien kulttuurivaikutusten takia.

Lisätietoa gradun sivulla 38.

Male and female migration rates
Miksi "suvaitsevaisto" tahtoo avata Suomen rajat?
Marko Hamilo: Muukalaisviha on ihmiselle ominaista
Uusnatsismin synty selvitetty
Kaiken pahan alku ja juuri

Sivu 30:

Rasismin tunnistamista vaikeuttaa myös se, että yhä useammin nationalistisessa dialogissa aiemmin rotuun liitetyt biologiset käsitykset on korvattu kulttuurisilla määrityksillä. Kun termi rotu korvataan etnisyydellä, eronteot liitetään kulttuurisiin ja uskonnollisiin piirteisiin biologisten sijaan. (Hall 2003, 254-255.) Tämä tarkoittaa sitä, että jos joku esimerkiksi esittää halventavia kommentteja muslimeista, tätä ei nähdä rasismina, sillä hän ei kritisoi tiettyä ryhmää biologisesti eroavana vaan islamilaiseen kulttuuriin liittyviä piirteitä. Kuitenkin myös kulttuuriset eronteot voivat olla rasismia.

Rasismi käsitteeseen liittyy ajatus ihmislajista, joka jakaantuu eri rotuihin. Rodun käsite syntyi Euroopassa 1700-luvun loppupuolella tieteellisenä käsitteenä, joka myöhemmin on todistettu täysin epätieteelliseksi. Rotuopilla ihmisryhmien tai ’rotujen’ väliset erot selitettiin biologisiksi ja luonnollisiksi. Tämä käsite auttoi eurooppalaisia toiseuden representaatiossa.

Vaikka rotu biologisena käsitteenä on todistettu epätieteelliseksi, on sen merkitys jäänyt elämään ja se on edelleen hyvin vahva. Siksi rodusta ei voida käsitteenä luopua.

Somalit eivät ole neekereitä

Sivu 36:

Huomionarvoista on, että kun tavoitin haastateltavani tältä maahanmuuttokriittiseltä foorumilta, tutkimusaineistoni muodostui eräänlaisesta ääriaineksesta. Hommaforumin aktiivit ovat kuitenkin juuri niitä, joiden ääni on kuuluvin ja jotka muokkaavat kyseisen joukon julkikuvaa.

Sivu 40:

Hommaforumilla viettämäni ajan ja haastattelujen myötä huomasin, että maahanmuuttokriittinen puhetapa sisältää paljon termejä, joihin en ollut aiemmin törmännyt. Heille on kehittynyt oma puhetapa. Tällainen oma puhetapa on keino luoda yhtenäisyyttä ryhmän kesken ja sulkea muut sen ulkopuolelle. Oli hämmästyttävää kuulla, kuinka kaikki haastateltavat käyttivät samanlaisia ilmauksia ja esimerkkitapauksia uutisista, jotka eivät muuten olleet erityisen tunnettuja. Termejä, joita he käyttivät olivat muun muassa ”suvaitsevaisto”, ”kukahattutäti” ja ”ammattiloukkaantuja”, joilla kuvattiin suomalaisia, jotka eivät jaa heidän näkemyksiään.

Sivu 48:

H3: Yleensä tällanen niin sanottu työperänen maahanmuutto ei aiheuta minkäänlaista keskustelua, eikä se aiheuta niinko, sitä ei oikeestaan niinko vastusta kukaan,

Lisätietoa gradun sivulla 76.

Siltä näyttää. Perkele

Sivu 49:

Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että maahanmuuttokriittisyys ei ole kritiikkiä itse maahanmuuttajia kohtaan, vaan kyse on vain maahanmuuttopolitiikan kritiikistä. Siitä huolimatta suuri osa kritiikistä liittyi suoraan maahanmuuttajiin ja heidän kulttuurisiin taustoihinsa...

Sivu 50:

Asennetutkimusten mukaan journalistien suhtautuminen maahanmuuttoon onkin ollut myönteisempää kuin yleinen mielipide (Raittila 2009, 69). Tämä ei kuitenkaan vielä suoraan vaikuta siihen, että maahanmuuttajiin liittyvä uutisointi olisi jotenkin ideologisesti sävytettyä. Vuosilta 1999-2002 tehdyn laajan tilastollisen mediaseurantatutkimuksen mukaan maahanmuuttajiin liittyvässä uutisoinnissa rikollisuus oli yksi keskeinen aihealue (Raittila 2002, 32-38).

Sivu 59:

Haastateltavat uskoivat, että maahanmuuttajat kasvattavat Suomen rikostilastoja. Syyksi maahanmuuttajien korkeaan rikosprosenttiin epäiltiin yhteiskuntaan sopeutumattomuutta. Suomessa ei kuitenkaan tilastoida rikoksista tuomittuja etnisyyden perusteella, joten maahanmuuttajataustaisten, mutta Suomen kansalaisuuden saaneiden rikoksiin syyllistymistä on hyvin vaikea selvittää (http://www.stat.fi.).

Vain ulkomaan kansalaisten tuomioita on tilastoitu ja Tilastokeskuksen viimeisimmän tutkimuksen mukaan vuonna 2009 kaikista rikoksiin tuomituista 9,1 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia. Tämä ei kuitenkaan kerro mitään maahanmuuttajista, sillä lukuun sisältyvät myös Suomessa vain käymässä olevat ulkomaalaiset. (http://www.stat.fi.)

Ulkomaalaisten rikollisuudesta on saatavilla päivitettyä tietoa ja lähteitä.
Lakimuutos voi jopa kaksinkertaistaa kansalaisuushakemusten määrän
HS Kuukausiliite 10.2008

Sivu 60:

Haastateltavat uskoivat rikollisuuden, erityisesti seksuaalirikosten, lisääntyvän maahanmuuton myötä. Erityisen ongelmallisena he pitivät naisten turvallisuuden heikentymistä. Heidän mukaansa yleinen turvallisuus on muuttunut niin, ettei naisten ole enää turvallista kävellä yöllä yksin baarista kotiin.

Tällaisella väittämällä pyritään tekemään merkityksettömäksi se tosiasia, että myös suomalaiset miehet syyllistyvät raiskauksiin ja suurin osa Suomessa tapahtuneista raiskauksista on suomalaisten miesten tekemiä.

Tässä diskurssissa naiset näyttäytyvät viattomina objekteina, jotka eivät pysty itse huolehtiman itsestään. Tällaisessa puhetavassa nainen on toimijana marginalisoitu, jolloin häntä täytyy suojella, sillä hän ei pysty sitä itse tekemään (Gordon, Komulainen & Lempiäinen 2002, 14).

Seksuaalirikosten korostaminen johtuu myös siitä, että naisten on ajateltu representoivan kansakunnan puhtautta ja jatkuvuutta. On siis ajateltu, että naisia tulisi suojella vieraan uhan edessä. Tällaiset representaatiot eivät kuitenkaan esitä naisia yksilöinä vaan kuvaavat heitä yhtenä ryhmänä (Gordon 2002, 40-41).

Poliisin raiskaustutkimus nostatti kovan metelin

Sivu 62:

H3: Joskus tietysti tulee tämmösiä kuvia, ku Afrikasta tullu ihminen raiskaa...

Sini: Rodullistamista esiintyy edellisessä lainauksessa maininnassa seksuaalirikoksesta, joka on liitetty afrikkalaiseen mieheen. Kyseessä on hyvin tyypillinen rasistinen ja stereotyyppinen kuva yliseksuaalisesta, mustasta miehestä (Hall 2005, 147-149).

Onko väärin sanoa "neekeri"?

Sivu 64:

Vaikka haastateltavat kielsivät olevansa rasisteja, silti vastauksissa esiintyy rasistisia ilmauksia. Edellä olevassa lainauksessa haastateltava sanoo, että alaikäisiä turvapaikanhakijoita kutsutaan jopa ”karva-ankkureiksi”. Sillä ilmaistaan oletus turvapaikanhakijan tietynlaisesta ulkonäöstä. Näin ollen turvapaikanhakijoiden ulkoisia piirteitä pyritään rodullistamaan ja sen myötä määrittyy hänen yhteiskunnallinen asemansa (Puuronen 2011, 20). Tässä tapauksessa hänet määritellään kehitysmaasta paenneeksi, joka valehtelun avulla yrittää hyötyä länsimaisesta rikkaudesta. Esimerkistä voidaan huomata myös se, että maahanmuuttokriittisessä diskurssissa kiistetään turvapaikanhakijoiden todellinen tarve humanitaariseen suojeluun.

Sivu 68:

Haastateltavat käyttivät vastauksissaan tieteellisiä termejä, kuten esimerkiksi paretooptimi edellisessä lainauksessa. Maahanmuuttokriittisessä puhetyylissä pyritäänkin luomaan auktoriteettiasemaa perustelemalla näkemyksiä tieteellisin käsittein.

Sivu 70:

Muslimit esitettiin siis huonosti sopeutuneena ryhmänä. Johtuuko tämä siitä, etteivät he yleensä juo olutta eivätkä syö makkaraa? Toisin sanoen eivät toteuta suomalaisuutta sen arkisuudessaan. Myös Englannissa esiintyy väitteitä siitä, että muslimit eivät sopeudu yhteiskuntaan (Grillo 2007, 982). Vaikka muslimit kävisivät töissä ja maksaisivat veroa, heitä ei siltikään nähdä yhteiskuntaan sopeutuneena.

1990-luvulla menin useita kertoja hätiin, kun muslimimiehet...

Sivu 71:

Haastateltavien mukaan Suomeen on siis helppo päästä, sillä täällä ei ole samalla tavalla kiristetty maahanmuuton kriteereitä kuin muualla. Tämä on kuva jota maahanmuuttokriitikot pitävät yllä aktiivisesti, vaikka todellisuudessa maahanmuuttoa rajoitetaan hyvinkin tarkasti.

Sivu 75:

Maahanmuuttokriitikoiden mielestä Suomen maahanmuuttopolitiikka on liian löysää ja siksi maahanmuuttosäädöksiä tulisi kiristää. Suomessa oli aiemmin yksi Euroopan tiukimmista maahanmuuttolaista, kun taas muualla Euroopassa oli paljon löysempää.

Tämä johtui siitä, että läntisessä Euroopassa tarvittiin työvoimaa aloille, joihin ei riittänyt työntekijöitä omien maiden kansalaisista (Doty 2003, 14). Viimeisten kymmenen vuoden aikana muualla Euroopassa ihmisten näkemykset ovat muuttuneet ja maahanmuuttajat onkin alettu nähdä yhteiskuntaa kuormittavana väestönosana.

Läntisessä Euroopassa suuntaus on ollut se, että maahanmuuttosäädöksiä on kiristetty. (Doty 2003, 15-17.) Haastateltavien mukaan Suomessa rajoituksia on löysennetty samaan aikaa, kun kehitys Euroopassa on ollut päinvastaista.

Sen sijaan, että oppisimme näiden maiden kohtaamista ongelmista, olemme kriitikoiden mukaan päättäneet uusia ne.

Sivu 77:

Toisin kuin maahanmuuttokriitikot, suvaitsevainen kansanosa eli ”suvaitsevaisto” oli haastateltavien mielestä erityisen valmis suvaitsemaan islaminuskoa ja siihen liittyviä traditioita. Haastateltavien mielestä islam on kuitenkin suvaitsematon uskonto, mikä ei suvaitse esimerkiksi naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, jota taas pidettiin perustavana arvona suomalaisessa yhteiskunnassa. Tässä islamiin liitetään stereotyyppinen kuva naisia alistavana uskontona. Yksinkertaistukset ovat yleisiä puheessa, kun aihe on puhujalle vieras.

Sivu 99:

Entä suomalaisuus, mille maahanmuuttokriitikot näkivät kansallisen identiteetin perustuvan? Aineiston mukaan, näkemyksistä muodostui kapea suomalaisuuskäsitys. Se perustuu uskomukseen Suomen kansan homogeenisyydestä. Kuva suomalaisten homogeenisyydestä on kuitenkin rakennettu, sillä Suomi ei ole koskaan ollut yksikulttuurinen (Löytty 2005, 22). Meillä on aina ollut kulttuuri- ja kielivähemmistöjä.

Sivu 100:

Maahanmuuttokritiikissä tuli esille myös tarve suojella naisia lisääntyviltä seksuaalirikoksilta. Naisten suojelu liittyy kansalliseen representaatioon, jossa naiset edustavat kansakunnan puhtautta (Gordon 2002, 52-53). Maahanmuuttokritiikkiä perusteltiin tasa-arvolla, vaikka suojeluargumentissa naiset näyttäytyvät passiivisina objekteina, jotka eivät itse pysty huolehtimaan itsestään. Lisäksi maahanmuuttokriittisessä diskurssissa esiintyy naisia halventavia ilmauksia kuten ”femakot” tai ”kukkahattutädit”. Miehistä ei juuri käytetä tällaisia ilmauksia.

[Phantasticum]

Pitääpä minunkin vihdoinkin avautua. Ilmoittauduin mukaan Sinin tutkimukseen sillä ehdolla, että saan vastata kysymyksiin kirjallisesti. Ja vastasinkin. Tosin vastaukset ovat edelleen täällä koneellani, koska niistä puuttuu linkit joihinkin Homman kirjoituksiini, joihin olin ajatellut viitata.

Sen verran tyrmäävä on Sinin gradun vastaanotto ollut, että omat tuntemukseni ovat lähinnä ristiriitaiset. Toisaalta nolottaa, etten saanut vastauksiani lähetettyä ajoissa ja toisaalta taas olen huokaissut helpotuksesta. Miksi kertoa omista ajatuksistaan niinkin henkilökohtaisesti kuin tein, jos toinen ei ole edes halukas vastaanottamaan erilaisia näkemyksiä.

Luultavasti olisi ollut erittäin turhauttavaa jälkeenpäin huomata, miten omia sanomisiani väännetään gradun tekijän omaan agendaan sopiviksi ilman, että minulla on mitään mahdollisuutta puolustautua. Ehkä koneen piiputtaminen ja pääsiäisloma osuivatkin juuri oikeaan aikaan. En tiedä.

Todettakoon nyt kuitenkin se, etten ole itse graduun vielä tutustunut. Ehkä jotain kertoo se, ettei gradun tekijä ole millään lailla kommentoinut saamaansa palautetta.

[Panopticon]

Jopas on tutunoloista tekstiä. Itsekin on tullut opiskeltua kulttuurintutkimusta ja yhteiskuntatieteitä yliopistossa ja tollasia ne tekstit on. Olen näin jälkeenpäin kriittisemmällä otteella tarkastellut alan teoreetikkoja ja todennut, että kaikki mitä täällä suomalaisessa tutkimuksessa käytetään teoreettisessa viitekehyksessä on sosialisteja. Ton tutkielman teoriaosuudesta bongasin randomilla nimen, joka oli tuttu omistakin tenteistä (Stuart Hall) ja totesin googletuksen perusteella, että oikein kunnon marxisti. Jotenkin kuvaavaa mun mielestä on se, että täällä ei käydä edes minkäänlaista kriittistä keskustelua siitä, että tutkimuksen ja tutkielmien teoreettisina taustoina on sosialisteja. Ymmärtääkseni Yhdysvalloissa on olemassa ei-sosialistinen tutkimustraditio kulttuuri-, ja yhteiskuntatieteiden piirissä. Jostain syystä se ei kauheasti heijastele suomalaiseen tutkimukseen. Neuvostoliitto kaatu 20 vuotta sitten ja tuskin kukaan enää uskoo mihinkään kansainvälisen sosialismin nousuun, mut nää vaan jaksaa ja jatkaa.

[Saippuakupla]

Voisin olettaa, että näemme Väisäsen vielä avautumassa aiheesta jossain laatulehdessä, jonka toimittajalla on pakonomainen tarve todistaa maahanmuuttokritiikki rasismiksi.

[Rapsakka Rapu]

Tällaiset kuvat eivät ole vain stereotyyppisiä, vaan myös rasistisia, sillä yksinkertaistamisella ne rodullistavat tietynlaiset piirteet yhdeksi roduksi

Luin kohdan monta kertaa mutten ymmärtänyt. Onko stereotypioiden luominen rasismia? Jos ei, niin miten eroaa stereotypioiden luomisesta tuo lakupekan laittaminen karkkipaperiin?

[M.]

Rasismin tunnistamista vaikeuttaa myös se, että yhä useammin nationalistisessa dialogissa aiemmin rotuun liitetyt biologiset käsitykset on korvattu kulttuurisilla määrityksillä. Kun termi rotu korvataan etnisyydellä, eronteot liitetään kulttuurisiin ja uskonnollisiin piirteisiin biologisten sijaan. (Hall 2003, 254-255.) Tämä tarkoittaa sitä, että jos joku esimerkiksi esittää halventavia kommentteja muslimeista, tätä ei nähdä rasismina, sillä hän ei kritisoi tiettyä ryhmää biologisesti eroavana vaan islamilaiseen kulttuuriin liittyviä piirteitä. Kuitenkin myös kulttuuriset eronteot voivat olla rasismia.

Tässä on kyllä viihdyttävää kehäilyä parhaimmillaan graduilijalta. Miksi ihmeessä jokin, mikä ei ole rasismia sanan varsinaisessa tai ei oikeastaan missään merkityksessä, pitäisi voida välttämättä nähdä rasismina?

Jos joku kirjoittaa muslimeista arabien sijaan, hänellä lienee hyvä syy kohdistaa kirjoituksensa juuri muslimeihin uskonnon perusteella. Graduilija on ehkä kuitenkin tainnut ymmärtää Stuart Hallin väärin. Jos rotu eli biologinen perimä vain korvataan jossain argumentissa uskonnolla, puhumalla muslimeista kun kuitenkin kirjoitetaan käytännössä arabeista, tietysti kyseessä edelleenkin rasistinen "eronteko". Mikäli kritisoidaan "islamilaiseen kulttuuriin liittyviä piirteitä" näin ei tietenkään tehdä, vaan tässä tapauksessa muslimit nähdään nimenomaan uskonnollisena ryhmänä, jolloin kyse ei tietenkään ole rasismista.

[IDA]

Tällaiset kuvat eivät ole vain stereotyyppisiä, vaan myös rasistisia, sillä yksinkertaistamisella ne rodullistavat tietynlaiset piirteet yhdeksi roduksi

Luin kohdan monta kertaa mutten ymmärtänyt. Onko stereotypioiden luominen rasismia? Jos ei, niin miten eroaa stereotypioiden luomisesta tuo lakupekan laittaminen karkkipaperiin?

Olet asian ytimessä. Nimittäin suuri ja mahtawa neuvostoliittoVesa Puuronen on kaikessa mahtavuudessaan sanonut, että rasismia, tarkemmin "uusrasismia", on rodullistettujen identiteettien luominen... Niinpä mieti sitä.

Pohjimmiltaan tuo tietysti tarkoittaa sitä, että ihmisillä ei ole omaa identiteettiä, vaan he ovat muovailtavaa, juuretonta massaa, jolle Itäsuomen yliopisto voi sopivaa maksua vastaan luoda sopivia identiteettejä.

[Sanglier]

Tiivistelmästä:

Maahanmuuttokriitikoiden käsitykset maahanmuutosta ovat tutkimuksen tulosten
mukaan yksinkertaistavia.

On täysin mahdollista että kaikista nuivista tutkimukseen osallistui 10 yksinkertaistajaa.

Johdanto:

Tämä yllätti minut, sillä kyseinen järjestö
rahoittaa mikrolainoja kehitysmaissa, enkä ollut ajatellut maahanmuuttokriitikoiden
olevan huolissaan kehitysmaiden ihmisten hyvinvoinnista.

Kirjoittaja myöntää ennakkoluulonsa.

Luku 2:

Tällaiset rajanvedot ovat nationalismin
rakennusosia, joilla usein perustellaan maahanmuuttokriittisiä näkemyksiä.

Usein näiden kymmenen keskuudessa vai usein yleensä? Huolimatonta.

Maahanmuuttokriittisissä piireissä on korostettu suomalaisuuden erityisyyttä
ja sitä kuinka se poikkeaa oleellisesti muista kansallisuuksista.

Mitä nämä piirit ovat, missä niihin voi tutustua ja millä perusteella kirjoittaja väittää piireissä korostettavan jotain? Frekvenssin perusteella? Todisteet? Huolimatonta, yleistävää, hatusta vedettyä.

Omaan perustelemattomaan perstuntumaheittoonsa nojaten samassa luvussa myöhemmin:

Kuten jo aiemmin mainitsin, maahanmuuttokriittisyyteen liittyy olennaisesti vahva
käsitys suomalaisista yhtenäisenä kansakuntana ja maahanmuuttajista suomalaisista
etnisesti tai kulttuurisesti poikkeavana, Suomeen myöhemmin saapuneena joukkona.

Minun mielestäni käsitys suomalaisista yhtenäisenä kansakuntana ja maahanmuuttajista suomalaisista etnisesti tai kulttuurisesti poikkeavana, Suomeen myöhemmin saapuneena joukkona kuuluu kenen tahanssa sellaisen ajatteluun jolla on silmät, korvat ja edes puolikas aivoja. Ihan perustavan laatuinen empiirinen havainto on siis maahanmuuttokritiikkiä... right...

Entäs kun suvis toteaa mamujen olevan kulttuuriltaan niiiiiiiin erilaisia ja poikkeavia? Olla maahanmuuttokritiikkiä?

Haluaako joku kiistää suomalaisten olleen täällä ennen maahanmuuttajia?

Vähän kehujakin:

Maahanmuuttajista puhutaan maahanmuuttajina, vaikka he olisivat asuneet useita
kymmeniä vuosia Suomessa, puhuisivat suomea ja omaisivat Suomen kansalaisuuden.
Myös maahanmuuttajien lapsia, jotka ovat syntyneet Suomessa ja näin ollen ovat
juridisesti täysivaltaisia suomalaisia, kutsutaan yleisesti toisen polven
maahanmuuttajiksi. He ovat siis edelleen maahanmuuttajia, vaikka eivät välttämättä
ole koskaan muuttaneet yhtään minnekään. Tämä johtuu kapeasta
suomalaisuuskäsityksestä ja näin ollen he ovat kantaväestön ulkopuolelle suljettuja,
toisia.

Tämähän on tuskallisen totta, mutta syy tähän löytyy suviksesta. Vain ylläpitämällä mamutaustaisen toiseutta, maahanmuuttajuutta, voidaan perustella toiseudelle polvesta toiseen suotavat helpotukset, kiintiöt, tasoitukset, erityiskohtelu yms. Kirjoittajalla oikea oivallus, mutta kokonaisuus ei ole hallussa.

Neljäsosa gradua on jo takana, ja vieläkin ruoditaan kirjallisuutta ja teoriaa. Aika etupainoinen ote. Leikkaamalla ja liimaamalla saa kyllä helposti 114 sivua kasaan, vaikkei asiaa olisikaan... En tiedä jaksanko lukea kunnes pihvi tulee vastaan.

[Sanglier]

Kyllä nyt alkaa naurattaa. Haastattelemassa-luvussa kirjoittaja selostaa jännittävää matkaansa nuivuuden lähteille kuin Viisikko syö eväitä luolassa-tyyppistä seikkailua. Tyyli muuttuu laakista ainekirjoitukseksi.

Eikö gradun valvojalla ollut mitään sanottavaa otteen lipsahtamiseen? Vaikka aika hellyttävä pätkähän tuo on.

[pelle12]

 Tyypillisen mielipidemaisterin opinnäyte. Ei tarvitse itkeä, ei nauraa, ainoastaan

[M.]

Eikö gradun valvojalla ollut mitään sanottavaa otteen lipsahtamiseen? Vaikka aika hellyttävä pätkähän tuo on.

Graduohjaajalla, seminaariryhmän jäsenillä (n. 8-12 kpl) ja gradun (oletettavasti) kahdella tarkastajalla on varmasti ollut tilaisuus antaa palautetta tai ottaa huomioon tuollaiset ja muunkinlaiset asiat.

[Rapsakka Rapu]

Neljäsosa gradua on jo takana, ja vieläkin ruoditaan kirjallisuutta ja teoriaa. Aika etupainoinen ote. Leikkaamalla ja liimaamalla saa kyllä helposti 114 sivua kasaan, vaikkei asiaa olisikaan... En tiedä jaksanko lukea kunnes pihvi tulee vastaan.

Gradujen, väikkärien yms lukeminen kannattaa aloittaa lopusta. Katsoa mihin lopputulokseen kirjoittaja päätyy, ja sitten seurata tämän ajatuksenjuoksua kohti lopputulemaa. Jotkut tekstit myös kirjoitetaan näin.

[tyhmyri]

Eikö gradun valvojalla ollut mitään sanottavaa otteen lipsahtamiseen? Vaikka aika hellyttävä pätkähän tuo on.

Graduohjaajalla, seminaariryhmän jäsenillä (n. 8-12 kpl) ja gradun (oletettavasti) kahdella tarkastajalla on varmasti ollut tilaisuus antaa palautetta tai ottaa huomioon tuollaiset ja muunkinlaiset asiat.

Gradun, diplomityön tai myyn puuhanäytteen eli opinnäytetyön tarkoitus on ensisijaisesti osoittaa riittävä perehtyneisyys johonkin aineeseen sekä kohtuullinen taito kirjoittaa ymmärrettävää tekstiä. Meillä on töissä pari kaveria, joiden opinnäytetyö on aivan hanurista. Hemmot osaavat silti työnsä. Mutta suurin päämäärä graduntekijällä on saada gradu tehtyä ja tutkinto pihalle. Jos ohjaaja pitää vaikkapa valaanrasvasta, niin dippatyön tekijä voitelee tekstinsä sillä. Toisin sanoen tekijää on ihan turha syyttää jos työ ei ole tiedettä. Eivät dippatyöt tai gradut moista lähtökohtaisesti ole.

[Sanglier]

Neljäsosa gradua on jo takana, ja vieläkin ruoditaan kirjallisuutta ja teoriaa. Aika etupainoinen ote. Leikkaamalla ja liimaamalla saa kyllä helposti 114 sivua kasaan, vaikkei asiaa olisikaan... En tiedä jaksanko lukea kunnes pihvi tulee vastaan.

Gradujen, väikkärien yms lukeminen kannattaa aloittaa lopusta. Katsoa mihin lopputulokseen kirjoittaja päätyy, ja sitten seurata tämän ajatuksenjuoksua kohti lopputulemaa. Jotkut tekstit myös kirjoitetaan näin.

Kylläkyllä. Luen kuitenkin järjestyksessä. On aika helppo arvata mitä lopussa päätellään. Nythän kirjoittaja etsii haastatteluista jotain mikä sopii teoriaan ja - ylläri pylläri - vahvistaa omat ennakkoluulot.

Kyllä tuon ruotiminen on ajanhukkaa. "Tulokset" ja "johtopäätökset" voi ihan tyynesti sivuuttaa höpöhöpönä. Valitettavasti ne(kin) tullaan nostamaan suvaitsevaisuuden nimissä Totuudeksi. Ja Sini voi mennä telkkariin itkemään nuivavainoa kun työtä ei arvosteta.

[matriarkka]

Oi voi, tähänkö kaikki tiivistyy. Itken.  

Pohdinta, sivu 98
"...Ihmisten epävarmuutta ja niitä ristiriitaisia tunteita, joita syntyy, kun
kasvavan työttömyyden aikaan maahanmuuttoa perustellaan työvoimapulalla, on
helppo ymmärtää. Lisääntyvä työttömyys ei kuitenkaan johdu maahanmuuttajista,
vaan muista asioista kuten epävakaasta markkinatalousjärjestelmästä..."

Näin äkkiseltään selaillessani en tekisi tuollaista päätelmää aineistonkaan perusteella (puhumattakaan täällä pyörineenä... tai ajattelevana ihmisenä...). Mielestäni hän puhuu paljonkin hommalaisten esittämistä oikeista syistä (kuten sananvapaus) ja päätyy kuitenkin tähän...

En tiedä ketä haastatteli, mutta eikös perus hommalaiset ole työssäkäyvää kansaa ja tarkoitan työpaikkoja, joissa eivät esim. somalialaiset ole kilpailemassa ylennyksestä.

Lisäänpä vielä, että somalit, jotka vievät mun työpaikan - tervetuloa, Suomi tarvitsee teitä

[IDA]

Kaikki johtuu epävakaasta markkinatalousjärjelmästä.

[Mika.H]

En ole kyllä huonompaa "tutkimusotetta" koskaan nähnyt. Tyyppi oli haastattelevinaan, mutta ei suostunut etsimään, kuulemaan, näkemään tai löytämään mitään, mitä ei ollut jo ennalta päättänyt löytää.

Sääli. Yksi nollatutkimus sitten taas lisää.

Pannaan kello käyntiin ja odotellaan, koska joku lehtineekeri perustelee juttujansa tuon "tutkimuksen" perusteella.

ps. eipäs harmita yhtään, etten haastateltavaksi mennyt, vaikka hieman jo sellaista lupailinkin.

[matriarkka]

Loppukaneetti on hieno ja proosallinen. "Meidän on siedettävä erilaisuutta, sillä
kukaan meistä ei ole samanlainen, jos uskomme yksilöllisyyteen. Yksilöllisyys taas
on yksi länsimaisen ja kapitalistisen maailmankuvan perustavista lähtökohdista, joten
sietäminen näyttää olevan välttämättömyys."

Kun tälle linjalle lähdetään, väittäisin myös, että ahneus on samanlainen hyve kapitalistisessa yhteiskunnassa, ja esim. omaisuus... Näiden valossa en ymmärrä (muun kuin työperäisen) maahanmuuton kannattamista sitä vähääkään.

Kunhan vaan taivastelen, miten tämä ontuu kuin karhun raiskaama.

[Panopticon]

Tieteentekijänä toivoisin, että ette lähtisi nyt arvostelemaan tätä graduntekijää tuotoksensa perusteella, varsinkaan henkilöön menevällä arvostelulla. Tieteen tekeminen on usein valitettavasti yhtä objektiivista kuin journalismi. Aina joutuu mukailemaan sisältöä erilaisten ulkoisten tekijöiden perusteella. Tieteessä voimakkain tekijä on ns. heimokulttuurit http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/1998/4898.html Tieteen noviisit sosiaalistetaan tiettyyn arvomaailmaan ja se opiskeluaika on liian lyhyt kyseenalaistamaan tieteenalan oman hegemonian ja muodostamaan omia mielipiteitä. Tällä kaikella on oma tarkoituksensa tieteellisen tiedon mudostuksessa ja akateemisen tradition kannalta. Jos itse graduntekijä tätä lukee ni toivotan työllistymistä ja onnea valmistumisen johdosta.

[Nauris]

Täällä on aiheellisesti paljon kritisoitu Sinin gradua, mutta ei se mielestäni ekalla lukukerralla tarkemmin tekstiin syventymättä kuitenkaan täysin huonolta näyttänyt vaan oli enimmäkseen hyvä. En tiedä millainen edes on hyvä gradu, mutta ainakaan minulta ei luonnistu yli sadan sivun verran tekstin vääntäminen, joka oli pitkälti mielenkiintoista luettavaa osittain Vesa Puurosen omituisilla höpinöillä höystettynä. Korkeakoulutetuilla hommalaisilla näytti olevan paljon hyviä mielipiteitä vaikka en niitä kaikkia lukenut, koska keskityin Sinin kirjoituksiin.

[Lalli IsoTalo]

OT: Onko mokutus lisännyt tieteellisen heimokulttuurin pakkososiaalistamista ja syrjäyttänyt tieteellistä menetelmää?

Tieteen pitäisi olla objektiivista (henkilökohtaisesta näkemyksestä tai asenteesta riippumatonta, puolueetonta, tasapuolista, yleispätevää). Ylijoen väitöskirjan mukaan tieteen tekijän on kuitenkin sitouduttava oppiaineensa heimokulttuuriin, eli siis ymmärrettävä ja noudatettava yhteisön normeja, arvoja ja tapoja.

Tähän liittyen, onko

a) opiskelijan sosiaalistaminen oppiainekulttuuriinsa ja
b) tieteellisen menetelmän syrjäyttäminen

lisääntynyt mokutuksen myötä, vai ovatko jotkin alat olleet koko ajan tieteellisempiä, ja toiset enemmän, eh,  kulttuurisidonnaisia?

Tieteellinen menetelmä tarjoaa objektiivisen menetelmän ratkaisujen löytämiseksi erilaisiin ongelmiin tieteen ja tekniikan eri aloilla.

-- http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellinen_menetelm%C3%A4

Tieteen tekeminen on usein valitettavasti yhtä objektiivista kuin journalismi. Aina joutuu mukailemaan sisältöä erilaisten ulkoisten tekijöiden perusteella. Tieteessä voimakkain tekijä on ns. heimokulttuurit http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/1998/4898.html Tieteen noviisit sosiaalistetaan tiettyyn arvomaailmaan ja se opiskeluaika on liian lyhyt kyseenalaistamaan tieteenalan oman hegemonian ja muodostamaan omia mielipiteitä. Tällä kaikella on oma tarkoituksensa tieteellisen tiedon mudostuksessa ja akateemisen tradition kannalta.

Tämä on sen verran mielenkiintoinen linkki, että laitan väitöskirjan tiivistelmän tähän kokonaisuudessaan.

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Oili-Helena Ylijoen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja

Akateemiset heimokulttuurit ja noviisien sosialisaatio

TIIVISTELMÄ
Tutkimuksessa tarkastellaan yliopisto-opetusta ja -opiskelua heimo- ja tarinametaforien kautta.

Oppiaineita hahmotetaan akateemisina heimoina, joilla on omat tavoitteensa, traditionsa, arvonsa, uskomuksensa, ongelmansa ja toimintatapansa.

Kukin oppiainekulttuuri kiteytyy alan keskuudessa vallitsevassa moraalijärjestyksessä, perustavanlaatuisessa hyveiden ja paheiden erottelussa.

Opiskelijat ovat tieteenalansa noviiseja, joiden on opintojensa kuluessa sosiaalistuttava oppiainekulttuuriinsa saavuttaakseen tunnustetun aseman alansa edustajina.

Opiskelussa ei siten ole kyse pelkästään tieteenalan kognitiivisen perustan omaksumisesta vaan myös opiskelijan identiteettiprojektista. Siinä opiskelija rakentaa yhtäältä sosiaalista identiteettiä sitoutumalla alansa moraalijärjestystä ylläpitävään ja välittävään kollektiiviseen mallitarinaan; toisaalta hän luo persoonallista identiteettiä muokkaamalla sisäistä tarinaansa, omaa erityistä kiinnittymisen tapaansa alan keskeisiin hyveisiin. Perimmältään tutkimuksen kysymyksenasettelu koskee sosiaalipsykologian erästä peruskysymystä, kulttuurisen ja yksilöllisen suhdetta.

Tutkimuksen empiirisenä pohjana on Tampereen yliopiston neljän ainelaitoksen opettajien ja opiskelijoiden keskuudessa kerätty laadullinen aineisto. Tapaustutkimukset tuovat esiin yliopisto-opetuksen ja -opiskelun moni-ilmeisyyden sekä eri oppiainekulttuurien toisistaan poikkeavat näkemykset hyvästä ja oikeasta opetuksesta ja opiskelusta. Selkeimmin oppiainekulttuureja erottaa toisistaan se, onko koulutus ammattisuuntautunutta vai ei. Oppiaineiden eroja voi tehdä ymmärrettäväksi sen perusteella, miten koulutusalat sijoittuvat kova-pehmeä ja puhdas-soveltava -ulottuvuuksilla.

Tutkimus osoittaa, että yliopisto-opetuksen kehittämisessä ja laadun arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon yliopiston sisäinen eriytyminen ja oppiaineiden omaleimaisuus. Samalla tutkimus nostaa keskeiseksi haasteeksi yliopistoyhteisön jäsenten oman toiminnan ja sen perussitoumusten kriittisen reflektoinnin. Tiedekulttuurien tutkimuksen tehtävänä on tarjota välineitä oppiaineiden itseymmärryksen ja sisäisen hyvän voimistamiseen, joka puolestaan voi edesauttaa toiminnan kehittämistä ja parantaa niin yliopistoyhteisön sisällä kuin yliopiston ulkopuolisten tahojen kanssa käytävää dialogia.

[matriarkka]

Eikös tieteellisen julkaisemisen/ylipäätään julkaisun idea ole nimenomaisesti, että asiat saatetaan julkiseen keskusteluun ja arvosteluun. Henkilökohtaisia ominaisuuksia ei tietysti saa arvioida.

Ongelmahan tässä on se, että osan täällä kirjoittavien mielestä hän on tullut vääriin johtopäätöksiin. Siihen voi olla seuraavia syitä: kaikki alan teoriat (gradun tekemiseen niitä pitäisi käsitellä laajasti!) ovat väärässä tai me eri mieltä olevat olemme väärässä tai esim. käsitteiden tulkinnassa (esim. mikä on rasisti ja uuskulttuurirasisti) joku ontuu tai loppuanalyysissä(kyse kuitenkin laadullisesta tutkimuksesta - paljon tulkintaa).

Itse kritisoisin esim. sitä, että lähteitä (vaikka luettelosta löytyykin riittävä määrä) ei ole käytetty tarpeeksi analysointeja tehdessä. Muistelen, että meillä velvoitettiin vetoamaan ainakin muutamaan tunnettuun kirjottajaan ja muistaakseni vielä jokaisen kappaleen/esitetyn faktan yhteydessä. Tässä tukeudutaan vahvasti muutamaan teokseen, joiden luotettavuudesta ja kiistanalaisuudesta en sosiologiassa tiedä.

Edellen sosiologiaa tuntematta, voisin arvioida, että haastattelujen tulkinnassa on myös joku ontunut, kts.

"Maahanmuuttokriitikot halusivat korostaa sitä, että maahanmuuttokriittisyydessä ei
ole kyse maahanmuuttajien kritisoimisesta yksilöinä vaan maahanmuuttopolitiikan
kritiikistä. Heidän kritiikkinsä kuitenkin kohdistui käytännössä lähinnä
maahanmuuttajiin ja niihin ongelmiin, joita he uskoivat maahanmuutosta aiheutuvan." (Väisänen; 2011, 92)

Lähtökohtaisesti - millä tavalla voi kritisoida maahanmuuttopolitiikkaa tuomatta esille sitä, mitä ongelmia maahanmuutosta aiheutuu?

Miksi he halusivat korostaa, mikäli kyse oli kuitenkin siitä, että tänne ei haluta
maahanmuuttajia? Eikö se, että haastatellut haluavat korostaa asiaa, tarkoita, että niin on - tai niin pitäisi olettaa olevan. Tai sitten tässä pitäisi perustella hyvin, miksi haastateltavilla on jonkinlainen piilomerkitys.

Tässäkin yhteydessä viitataan vain yhteen lähteeseen.

**Huom. oma disclaimerini, en ole tämän alan asiantuntija, enkä tehnyt toistaiseksi kuin kaksi opinnäytettä eri alalta.

Vähemmän tieteellisesti nostan myös tämän kommentin, joka mielestäni kuvaa maahanmuuttokeskustelun tilaa laajemminkin:
"Maahanmuuttajilta vaadittiin sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan." Tästä päästään (edelleen yhtä lähdettä siteeraten) rotuhygieniaan ja kulttuurilliseen uusrasismiin.(Väisänen; 2011, 93)

Onko nyt todistetusti niin, että ei saa esittää, että haluaa maahanmuuttajien sopeutuvatn suomalaiseen yhteiskuntaan ilman, että on rotuhygienisti (tai kulttuurinen uusrasisti)?

Tieteentekijänä toivoisin, että ette lähtisi nyt arvostelemaan tätä graduntekijää tuotoksensa perusteella, varsinkaan henkilöön menevällä arvostelulla. Tieteen tekeminen on usein valitettavasti yhtä objektiivista kuin journalismi. Aina joutuu mukailemaan sisältöä erilaisten ulkoisten tekijöiden perusteella. Tieteessä voimakkain tekijä on ns. heimokulttuurit http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/1998/4898.html Tieteen noviisit sosiaalistetaan tiettyyn arvomaailmaan ja se opiskeluaika on liian lyhyt kyseenalaistamaan tieteenalan oman hegemonian ja muodostamaan omia mielipiteitä. Tällä kaikella on oma tarkoituksensa tieteellisen tiedon mudostuksessa ja akateemisen tradition kannalta. Jos itse graduntekijä tätä lukee ni toivotan työllistymistä ja onnea valmistumisen johdosta.

edit:typoja

[matriarkka]

Minun mielesätni tässä oli aika yksipuolisesti lainattu lähteitä. Voi tietysti olla, että nämä olivat sosiologian keskeiset (ja kohtalaisen kiistämättömät) teoreetikot, mutta muistelen vaan omista kokemuksistani, että lähteitä pitäisi käyttää laajemmin. TUolta löytyy esim. kokonaisia sivuja, joissa lainataan pelkkää Puurosta.

En siis tiedä sosiologiasta, mutta meillä taloustieteessä ei saanut lainata edes Porteria kuin muistaakseni yhden lyhyen kappaleen verran ja samassa yhteydessä tuettava toisilla kirjoittajilla.

Summarum - päätyisin joko vaihtoehtoon a tai b.

OT: Onko mokutus lisännyt tieteellisen heimokulttuurin pakkososiaalistamista ja syrjäyttänyt tieteellistä menetelmää?

Tieteen pitäisi olla objektiivista (henkilökohtaisesta näkemyksestä tai asenteesta riippumatonta, puolueetonta, tasapuolista, yleispätevää). Ylijoen väitöskirjan mukaan tieteen tekijän on kuitenkin sitouduttava oppiaineensa heimokulttuuriin, eli siis ymmärrettävä ja noudatettava yhteisön normeja, arvoja ja tapoja.

Tähän liittyen, onko

a) opiskelijan sosiaalistaminen oppiainekulttuuriinsa ja
b) tieteellisen menetelmän syrjäyttäminen

lisääntynyt mokutuksen myötä, vai ovatko jotkin alat olleet koko ajan tieteellisempiä, ja toiset enemmän, eh,  kulttuurisidonnaisia?

Tieteellinen menetelmä tarjoaa objektiivisen menetelmän ratkaisujen löytämiseksi erilaisiin ongelmiin tieteen ja tekniikan eri aloilla.