Sini Väisänen: Nuivien Suomi (gradu)

[Saippuakupla]

Onko kellään tuota gradua esim. pdf-tiedostona, jonka voisi toimittaa sähköpostitse liitetiedostona?

[Lalli IsoTalo]

Maahanmuutokriitikot ovat kapeakatseisia sovinistisia rasisteja toisin kuin puhtaan tiukkaoppisen Islamin harjoittajat ...

Hyvä meuhkausta, Huhhai! 

[Juha Mäki-Ketelä]

Mietin vain, että onko laillista levitellä toisen gradua netissä? Tietääkö kukaan?

Ei ainakaan tässä tapauksessa, mikäli saamassasi sähköpostissa luki, että "... lukemiseen tarvitset salasanan, joka on: falökjfölakfjdölakjfalök. Salasana on tarkoitettu vain henkilökohtaiseen käyttöön".

[Topi Junkkari]

Mietin vain, että onko laillista levitellä toisen gradua netissä? Tietääkö kukaan?

Ei ainakaan tässä tapauksessa, mikäli saamassasi sähköpostissa luki, että "... lukemiseen tarvitset salasanan, joka on: falökjfölakfjdölakjfalök. Salasana on tarkoitettu vain henkilökohtaiseen käyttöön".

Miksi tyypit poistelevat viestejään jälkeenpäin, ja ne jäävät kuitenkin elämään lainausten muodossa?

Lyhyesti sanottuna: se, mitä henkilö itse väittää, ei välttämättä merkitse yhtään mitään. Tekijän oma julistus "tämä on luottamuksellista tietoa, pidä salasana salassa" pikemminkin luo kuvaa tekijän asiantuntemattomuudesta.

Ihan oikeasti pro gradu on tekijänoikeudellisessa mielessä teos siinä missä muutkin teokset. Sen kirjoittaneella opiskelijalla on teokseensa tekijänoikeus. Toisaalta yliopistollisena opinnäytteenä pro gradu on myös julkinen asiakirja, joka on annettava sitä pyytävälle. Graduntekijän on paha väittää esimerkiksi sitä vastaan, että teos on kaikkien luettavissa yliopiston kirjastossa.

Asiaa on pohdiskeltu muun muassa täällä: http://www.mit.jyu.fi/palvelut/sovellusprojektit/luennot/tekijanoikeusesimerkkeja.html

[Saippuakupla]

Ihan oikeasti pro gradu on tekijänoikeudellisessa mielessä teos siinä missä muutkin teokset. Sen kirjoittaneella opiskelijalla on teokseensa tekijänoikeus. Toisaalta yliopistollisena opinnäytteenä pro gradu on myös julkinen asiakirja, joka on annettava sitä pyytävälle. Graduntekijän on paha väittää esimerkiksi sitä vastaan, että teos on kaikkien luettavissa yliopiston kirjastossa.

Asiaa on pohdiskeltu muun muassa täällä: http://www.mit.jyu.fi/palvelut/sovellusprojektit/luennot/tekijanoikeusesimerkkeja.html

Noinhan tuo menee ja tuolla Turun yliopiston kirjastossahan tuo näyttää möllöttävän (1 kpl), joten helpommalla pääsisi kun saisi sen luettavaksi pdf- tai word-tiedostona joltain haastatellulta (joille kaikille se pitäisi olla toimitettu).

Tosin hieman ihmetyttää sellainen seikka, että miksi tuota ei ole julkaistu Turun yliopiston elektronisessa julkaisuarkistossa? Onko se niin heikkolaatuinen vai mikä on syynä?

[Topi Junkkari]

Tosin hieman ihmetyttää sellainen seikka, että miksi tuota ei ole julkaistu Turun yliopiston elektronisessa julkaisuarkistossa? Onko se niin heikkolaatuinen vai mikä on syynä?

Aiemmin tässä ketjussa:

Ei kannata henkeä pidättää, kun odottelee tuota sähköiseen muotoon. Toimistotädin mukaan he eivät ole saanet laitettua graduja sinne, ovat kuulemma jälkijunassa ja "pitäisikin saattaa se ajantasalle".

Odotellessa voi lueskella vaikkapa molempien Halla-ahojen väitöskirjoja Helsingin yliopiston ethesis-palvelusta.

[Saippuakupla]

Ei kannata henkeä pidättää, kun odottelee tuota sähköiseen muotoon. Toimistotädin mukaan he eivät ole saanet laitettua graduja sinne, ovat kuulemma jälkijunassa ja "pitäisikin saattaa se ajantasalle".

Hieman outoa, koska ovat siirtyneet elektronisen julkaisuarkiston käyttöön "jo" vuonna 2007!

[Topi Junkkari]

Bonaventura, tein aiempaa viestiäni kirjoittaessani saman kokeilun ja huomasin, että näin on. En kuitenkaan kenttäolosuhteissa jaksanut ryhtyä tuota svenska ankdammenin gradua lukemaan. Toivottavasti sinä tai joku muu selvittää Halla-aho-relevanssin.

[Saippuakupla]

Kyseessä on ihan uusi gradu, nimeltään Medieberättelser om den politiska retoriken om invandring - Hur konstrueras vår bild av invandring genom nyhetsrapportering?

Johtunee siitä, että Halla-aho mainittiin gradussa seitsemän kertaa ja halla-aholaiset yhden kerran. Gradun avainsanoissa Halla-ahoa ei mainittu.

[Juha Mäki-Ketelä]

Kyseessä on ihan uusi gradu, nimeltään Medieberättelser om den politiska retoriken om invandring - Hur konstrueras vår bild av invandring genom nyhetsrapportering?

Tuosta ruotsinkielisestä gradusta tiedeyhteisö kostuu varmaankin iäksi. Toisaalta kun joskus paskapaperista tulee kenties pulaa, voi moni metsuri ja putkimies käyttää ko. gradua ns. parempaan tarkoitukseen. Ja luulenpa, että JMK:n gradu ja mahdollisesti tri väitöskirjakin löytää parempaa käyttöä tulevaisuudessa.

Itse puolestani veikkaan, että meikän gradu ei löydä mitään käyttöä koskaan, sillä käsitykseni mukaan sitä on tulostettuna kokonainen yksi kappale jossain Joensuun yliopiston arkistossa. Itselläni se lienee jossain sähköisenä tallenteena. En ole ihan varma, kun en ole sen koommin sitä tarvinnut. Eikä kukaan muukaan.

Väitöskirja sen sijaan varmaan kiinnostaa suurempaakin yleisöä, jahka / jos sen nyt joskus valmiiksi saan. Ei oikein jassa puuhastella sen kanssa.

[Sanglier]

Huhhai, etkö ole sisäistänyt suvislogian metodologiaa?

Pitää kuunnella kaikkien mielipiteitä.
Eri mieltä olevat ovat rasisteja.
Rasisteja ei tarvitse kuunnella.
Repeat.

[Juha Mäki-Ketelä]

Odotellessa voi lueskella vaikkapa molempien Halla-ahojen väitöskirjoja Helsingin yliopiston ethesis-palvelusta.

Heh. Innostuin menemään e-thesikseen kurkkimaan. Laitoin e-thesiksen etusivun hakukenttään "Halla-aho". Tuloksia oli kolme: odotetusti kummankin Halliksen sekä lisäksi Henrik Vieraankiven maahanmuutto-aiheinen (ruotsinkielinen) pro gradu. Vieraankiven gradun esittelytekstissä ei ole sanaa Halla-aho. Tarkoittaako tämä sitä, että hakujärjestelmässä Halla-aho ja maahanmuutto on jotenkin koplattu yhteen vai onko tuossa mukana piilotettuja hakusanoja? Toki Halla-aho löytyy itse gradutekstistä.

Kyseessä on ihan uusi gradu, nimeltään Medieberättelser om den politiska retoriken om invandring - Hur konstrueras vår bild av invandring genom nyhetsrapportering?

Veikkaanpa, että kyseessä on nimenomaan piilotettu asiasana.

Tarkoitus on siis se, että kun hakee hakusanalla "maahanmuutto", niin päätyy Halla-ahoon ja ainakin äkkivilkaisulla saa luettavakseen sitä samaa asenteellista p*skaa kuin mitä tuosta tuutista on tähänkin asti tullut.

Mainiona kuriositeettina pisti silmään, että maahanmuuttokriittiset ja halla-aholaiset ovat gradun kirjoittajan mukaan yksi ja sama asia. Olisi sekin viitsinyt edes vähän googlettaa. Huoks.

[Topi Junkkari]

Mitä eroa on pseudo- ja kvasitieteellä?

Kysyy nimim. Tietämätön, opiskelija, Nykykielten laitos, HY.

[herra 4x]

Mitä eroa on pseudo- ja kvasitieteellä?

Kysyy nimim. Tietämätön, opiskelija, Nykykielten laitos, HY.

Tuo on hyvä gradunaihe. Sosiologiassa esimerkiksi. Haastatellaan ihmisiä ja sitten tutkija kertoo mikä niillä on ero. Kielitieteessä tehtynä tulisi vaan turhan tarkkaa ja kyllästyttävää faktajutskaa, joka ei olisi silleen ollenkaan suvaitsevaista ja tiedostavaa.

[VH]

Jostain syystä ulkomaalaistaustaisten rikollisuudesta ei löytynyt kunnon lähdettä ja pian jo todettiin, että suomalaiset raiskaa lukumääräisesti enemmän kuin ulkomaalaistaustaiset (tietenkin, koska suomalaisia vielä selvä enemmistö; tilastotieteen peruskurssi olisi tutkijalle tarpeen. Mutta enta raiskaukset ja ryöstöt per capita?

"Rikostyypeistä Suomessa asuvat ulkomaalaiset olivat suhteellisesti useimmin epäiltyinä ryöstöistä
(27 %) ja raiskauksista (21 %) vuonna 2005. Ulkomaalaisten tekemiin ryöstöihin
epäillyistä lähes 40 % oli somaleja."

http://www.optula.om.fi/uploads/nul786y.pdf

"Vanhaa" tietoa, liekkö asianlaita parantunut nykypäivinä...

[Saippuakupla]

Lähteeseen viitaten Sini väittää, että gettoutumista ei ole Suomessa tapahtunut. Entä somalien Itäkeskus Helsingissä ja arabien Varissuo Turussa. Tavoitteena ovat varmaankin Ruotsin ja Tanskan valtavat getot?

Nyt löytyy ainakin Helsinkiin liittyen, kts. esim Meri-Rastilan prosentit.

[Saippuakupla]

Ulkomaalaisten rikollisuudesta on saatavilla päivitettyä tietoa ja lähteitä. Nämä suorat lainaukset US:n mokutusblogin kommenteista hieman ennen vaaleja! Päälähteenä on käytetty vuonna 2010 julkaistua Rikollisuustilanne 2009 -tutkimusta ja alkuvuonna 2011 julkaistua Henkirikoskatsaus 2010 -verkkokatsausta.

Itse pintapuolisesti tarkastelin tuolloin näitä kommentissa kirjoitettuja lukuja ja kyllä ne oikealta vaikuttivat!

Gradun tekijä olisi voinut halutessaan (tai tietäessään näistä) hyödyntää näitä tietoja.

Lisää suomalaisten rikollisuudesta kuin myös Suomessa asuvien/oleskelevien ulkomaalaisten rikollisuudesta (sivut 271-282) voi lukea esim. Rikollisuustilanne 2009 -tutkimuksesta. Keikautetaanpa samalla tämä kakku, koska mitään ei pidä tarkastella yksipuolisesti. Kyllä niitä rikoksia tekevät täällä Suomessa myös muut kuin suomalaiset. Tutkimus kun ei anna mitenkään kaunista tai kaunisteltua kuvaa Suomessa asuvista/oleskelevista ulkomaalaisista, jotka ovat vuodesta toiseen suhteellisesti useimmin epäiltyinä raiskauksista, muista seksuaalirikoksista ja ryöstöistä. Ulkomaan kansalaisten osuus poliisin tietoon tulleista rikoksista oli 6 % vuonna 2009. Ulkomaalaiset ovat myös väestöosuuteensa nähden useammin rikoksesta epäiltynä kuin suomalaiset.

Eräistä yleisimmistä rikoslajeista epäiltyjen ulkomaalaisten määrä ja osuus tästä rikoslajista epäillyistä vuonna 2009:

Liikennerikos 4,4 %
Varkaus 12,8 %
Pahoinpitelyt 8,9 %
Liikennejuopumus 8,2 %
Petokset 6,6 %
Huumausainerikos 5,5 %
Alkoholirikos 2,6 %
Luvaton käyttö 8,3 %
Ryöstö 11,5 %
Muut seksuaalirikokset 13,1 %
Raiskaus 27,5 %
Henkirikokset 0,8 %

Tilastojen valossa "virtaus ja vitsaus muualta maailmasta" ei näytäkään niin lauhkealle kuin voisi kuvitella! Yksilöt ovat toki yksilöitä ja tämän perusteella ei toki pidä tuomita kaikkia. Rikollisuustilanteen kehitys erityisesti raiskauksiin liittyen on kuitenkin enemmän kuin huolestuttavaa, koska vastaava luku oli vuonna 2008 "vain" 15,6 %. Muihin seksuaalirikoksiin liittyen vastaava luku oli vuonna 2008 7,4 %, ryöstöihin liittyen 11,5 % ja esim. henkirikoksiin liittyen 1,9 %.

"Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset ovat olleet vuosittain epäiltyinä rikoksista heidän väestöosuuteensa nähden noin 1,3–1,5 kertaa useammin kuin suomalaiset. Täsmällisempi kuva heidän tilastoidusta rikollisuudestaan verrattuna suomalaisiin saataisiin vasta, kun epäiltyjä ja väestöryhmiä tarkasteltaisiin ikäryhmittäin ja asuinpaikan mukaan. Rikoksista suhteellisesti suurin osa on nimittäin nuorten ja nuorten aikuisten suurissa asutuskeskuksissa tekemiä rikoksia."

Tämä vasta onkin huolestuttavaa, koska nämä nuorukaiset pitäisi saada opiskelemaan ja pikaisesti!

Hyvin huolestuttavaa on myös se, että maahanmuuttajaväestöön kohdistuu enemmän väkivaltarikollisuutta kuin suomalaisiin! Väkivaltaahan ei tule missään muodossa hyväksyä kohdentuen maahanmuuttaväestöön tai suomalaisiin!

Tammikuussa julkaistiin myös Rikosseuraamuslaitoksen tilastollinen vuosikirja 2009. Vuosikirjasta selviää, että ulkomaalaisten vankien määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana ja heidän osuutensa kaikista vangeista on noussut vajaaseen 11 prosenttiin. Vuonna 2009 ulkomaalaisten vankien päivittäinen keskimäärä oli 370, mikä oli 14 prosenttia edellisvuotta (2008) enemmän. Vankirakennekartoituksen 1.5.2009 mukaan ulkomaalaisista vangeista noin 46 prosenttia oli virolaisia tai venäläisiä. Pohjoismaalaisia oli noin kuusi prosenttia. Kansalaisuudet löytyvät eriteltynä taulukosta 20.

Tämäkin kehitys on varsin huolestuttavaa ja yhteiskunnalle kallista!

Verkkokatsauksia 17/2011 / Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Rikollisuustilanne 2009 (Julkaistu 10/2010) / Rikollisuus- ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa

Rikollisuustilanne 2009 / Tiedote

Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 1/2011. Rikosseuraamuslaitoksen tilastollinen vuosikirja 2009 – Vangit ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaat. 1.2.2011. Sivut 10-11 + taulukko 20.

Näin on, tuo tieto löytyy toki tuosta Optulan tutkimuksestakin sivulta 274. Sen sijaan epäiltyjen lukumäärä suhteutettuna 1000 kyseisen kansalaisuuden omaavaa henkilöä kohti antaa hieman erilaisen näkökulman asiaan (kts. 274): 1. Turkki, 2. Iran, 3. Somalia, 4. Irak, 5. Ruotsi, 6. Venäjä ja 7. Viro...

"Suurimman rikoksista epäiltyjen ulkomaalaisryhmän muodostivat virolaiset (22 %), sitten venäläiset (16 %) ja ruotsalaiset (7 %) vuonna 2009. Niihin kuuluu vuosittain lähes puolet kaikista ulkomaalaisepäillyistä. Näistä rikoksesta epäiltyjen virolaisten määrä on Viron EU:hun liittymisen jälkeen kasvanut selvästi.

Väestömäärään suhteutettu syylliseksi epäiltyjen osuus Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista oli vuonna 2009 korkeampi kuin edellä mainituilla kansalaisuusryhmillä esimerkiksi turkkilaisilla (35 %), iranilaisilla (34 %), irakilaisilla (27 %). Venäläisillä ja virolaisilla tämä osuus on 14 %, mikä on lähes sama kuin suomalaisilla (14 %). Rikoksista epäillyille Romanian kansalaisille oli taas tyypillistä se, ettei heillä ollut pysyvää asuinpaikkaa Suomessa. Ulkomaalaisista romanialaiset syyllistyivät varkausrikoksiin toiseksi eniten virolaisten jälkeen.

On huomattava, että useiden rikosten kasautuminen pienehkölle rikosaktiiville joukolle nostaa tällaisia suhdelukuja, koska sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan tilastossa rikoksista epäiltynä. Tämä seikka on syytä pitää mielessä vertailtaessa eri ulkomaalaisryhmien rikoksiin syyllistymistä Suomessa. Samalla on kuitenkin myös todettava, että eri kansalaisuusryhmien rikosten määrää osoittava suhdeluku ja eri kansallisuuksien keskinäinen järjestys näyttävät pysyvän vuodesta toiseen melko samanlaisina. Romanialaisten rikollisuus on kuitenkin ollut viime vuosina selvästi kasvussa."

[M.]

Mitä eroa on pseudo- ja kvasitieteellä?

Kysyy nimim. Tietämätön, opiskelija, Nykykielten laitos, HY.

Itse sanoisin, että pseudotiede on valheellista epätiedettä, joka esiintyy tieteenä. Kvasitieteellä on taas joitain tieteen piirteitä muttei kaikkia tarvittavia. Onko tällaisessa erottelussa sitten juurikaan mieltä onkin sitten oma asiansa.

[IDA]

En tiedä tästä gradusta, mutta käsittääkseni laadullisen tutkimuksen ei sinänsä tarvitse edes ottaa kantaa mihinkään "tosiasioihin". Eli voidaan esimerkiksi ottaa joku olemassa oleva teoreettinen perusta ja sitten tukia miten oma aineisto suhtautuu tuohon teoreettiseen perustaan. Jotenkin noin siis.

[tietotyöläinen]

En tiedä tästä gradusta, mutta käsittääkseni laadullisen tutkimuksen ei sinänsä tarvitse edes ottaa kantaa mihinkään "tosiasioihin". Eli voidaan esimerkiksi ottaa joku olemassa oleva teoreettinen perusta ja sitten tukia miten oma aineisto suhtautuu tuohon teoreettiseen perustaan. Jotenkin noin siis.

Mutta eikö silloin(kin) olisi vähintäänkin reilua kertoa haastateltavilleen, että aion muuten vääntää gradussani sinusta rasistin joka tapauksessa?

Kommentoin siis edelleen lukematta tuota kyseessä olevaa opinnäytetyötä.

[Lalli IsoTalo]

Mitä eroa on pseudo- ja kvasitieteellä? Kysyy nimim. Tietämätön, opiskelija, Nykykielten laitos, HY.

Itse sanoisin, että pseudotiede on valheellista epätiedettä, joka esiintyy tieteenä. Kvasitieteellä on taas joitain tieteen piirteitä muttei kaikkia tarvittavia. Onko tällaisessa erottelussa sitten juurikaan mieltä onkin sitten oma asiansa.

Totta kai siinä on mieltä, jos on semanttinen pilkunviilaaja! Nyt kun päästiin spekulointiin primääreillä argumenteilla, niin hiihtäisin jäsen M:n avaamaa latua. Pseudon käyttäjä pyrkinee kohteen tarkoitukselliseen loukkaamiseen ja/tai mustamaalaamiseen monikulttuuristamiseen. Kvasin käyttäjä sen sijaan jättänee ainakin näennäisen mahdollisuuden sille, että kohde ei ole typerä, vaan laiska tai ja/tai huolimaton.

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanatk.html#kvasi

kvasi- näennäis-; liki-, lähes ¶ Johtuu latinan sanasta "quasi" 'ikään kuin; lähes'. Merkitys on kuitenkin hämärtynyt, ja usein kvasi-etuliitettä käytetään paheksuvassa merkityksessä. Vrt. pseudo-.

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanatp.html#pseudo-:

pseudo- vale-, väärä-; näennäis- ¶ Johtuu valehtelemista tarkoittavasta kreikan sanasta. Tarkoittaa kuitenkin nykyisin usein vain jonkinlaista näennäisyyttä tai kaltaisuutta. Esim. "pseudosatunnaisluvut" ovat lukuja, jotka eivät ole aidosti satunnaisia mutta joita voidaan yleensä pitää riittävän satunnaisina. Vrt. kvasi-.

[Topi Junkkari]

Selailin nyt lämpimikseni tuota puheena ollutta ruotsinkielistä gradua (Henrik Vieraankivi).

Aikamoista mokutusta ja asenteellista kakkaa. Tätä tasoa (lainaus sivulta 56, lihavointi minun):

Den s.k. invandrarkritiken har också tagit mer plats i de traditionella medierna, i.o.m. sannfinländarnas och dess rasistiska medlemmars som Jussi Halla-ahos valframgång i kommunalvalet 2008.

Tuossahan suoraan nimitetään Halla-ahoa ja joitakin muita viime kunnallisvaaleissa pärjänneitä perussuomalaisia rasisteiksi.

[tietotyöläinen]

Tuossahan suoraan nimitetään Halla-ahoa ja joitakin muita viime kunnallisvaaleissa pärjänneitä perussuomalaisia rasisteiksi.

Juopa syvenee...

[Tuomas Tähti]

Haastattelun yhteydessä korostin Väisäselle, että on harhaanjohtavaa puhua maahanmuuttajista yhtenä homogeenisenä joukkona; esim. kysymyksen "Oletko maahanmuuttovastainen?" järkevyys on yhtä tyhjän kanssa, koska tuollainen kysymyksenasettelu ei tee eroa työperäisen ja humanitäärisen tai vaikkapa länsimaista ja muualta tänne suuntautuvan maahanmuuton välille. Gradussaan Väisänen kuitenkin sortuu täsmälleen tähän virheeseen ja kirjoittaa surkeilematta "maahanmuuttovastaisuudesta" jättäen monissa kohdissa epäselväksi, mitä termillä tarkoitetaan. Muutenkin Väisänen käyttää tekstissään yksinkertaistuksia ja yleistyksiä ja samanaikaisesti syyttää nuivia näistä paheista.

Koko gradun luonnetta kuvaa erittäin hyvin tämä katkelma: "Heidän [haastateltujen] mukaansa yleinen turvallisuus on muuttunut niin, ettei naisten ole enää turvallista kävellä yöllä yksin baarista kotiin. Tällaisella väittämällä pyritään tekemään merkityksettömäksi se tosiasia, että myös suomalaiset miehet syyllistyvät raiskauksiin ja suurin osa Suomessa tapahtuneista raiskauksista on suomalaisten miesten tekemiä." Juuri ennen tuota kohtaa on samalla sivulla eräästä haastattelusta poimittu sitaatti, jossa haastateltu toteaa, että väkimäärään suhteutetusti tietyt maahanmuuttajaryhmät korostuvat tiettyjen rikosnimikkeiden osalta oikeustilastoissa.

Ikävä kyllä tämä gradu ei ole lukemisen arvoinen. Merkittävin uusi tieto minulle teosta lukiessani oli se, miten hirvittävästi käytin täytesanoja ja puhekieltä haastattelussa. (Onneksi Turun Sanomien mukaan olen sittemmin ottanut opikseni ja annan nykyään haastattelut selkeällä kirjakielellä.)

[M.]

Haastattelun yhteydessä korostin Väisäselle, että on harhaanjohtavaa puhua maahanmuuttajista yhtenä homogeenisenä joukkona; esim. kysymyksen "Oletko maahanmuuttovastainen?" järkevyys on yhtä tyhjän kanssa, koska tuollainen kysymyksenasettelu ei tee eroa työperäisen ja humanitäärisen tai vaikkapa länsimaista ja muualta tänne suuntautuvan maahanmuuton välille. Gradussaan Väisänen kuitenkin sortuu täsmälleen tähän virheeseen ja kirjoittaa surkeilematta "maahanmuuttovastaisuudesta" jättäen monissa kohdissa epäselväksi, mitä termillä tarkoitetaan.

Mikäli sinä tai joku toinen haastateltava suoraan selitti haastatteluissa, miksi ei ole mielekästä kysyä tuolla tavalla maahanmuuttovastaisuudesta, mutta tutkija on kieltäytynyt ottamasta kuulemaansa huomioon, kyse ei ole enää mistään muusta kuin räikeästä puoskaroinnista, jota ei ole mahdollista puolustaa sillä, että kyseessä on opinnäyte. Haastattelujen koko idea aineistonkeruumenetelmänä on se, että haastateltavien tapa käsittää tutkittavana oleva ilmiö otetaan huomioon eikä sitä piiloteta tutkijan ennakko-odotusten alle. Näinhän helposti käy kyselytutkimuksissa, joita ei ole pohjustettu esimerkiksi laadullisella tutkimuksella - siis annetaan vastausvaihtoehdot, jotka eivät ole tutkittaville mielekkäitä.

[gloaming]

Mikäli sinä tai joku toinen haastateltava suoraan selitti haastatteluissa, miksi ei ole mielekästä kysyä tuolla tavalla maahanmuuttovastaisuudesta, mutta tutkija on kieltäytynyt ottamasta kuulemaansa huomioon, kyse ei ole enää mistään muusta kuin räikeästä puoskaroinnista, jota ei ole mahdollista puolustaa sillä, että kyseessä on opinnäyte.

Eiköhän humaniteettien piirissä progressoidien tekemissä ihan oikeissakin tutkimuksissa tulos ole tavallisesti päätetty jo etukäteen. Ainoaksi tehtäväksi jää aineiston sovittaminen haluttuun tulokseen, mihin tarvitaaen erilaisia "piilo-" ja "kätketty" ilmiöitä, koska ilman tällaista oletusta päättelyssä ei olisi sitä vähääkään järkeä. Tärkeintä ei ole tieteellinen metodi, saati pyrkimys eksaktiuteen, vaan "hyvän puolella pahaa vastaan", politiikka.

Tällaisen roskan (en nyt viittaa tähän opinnäytetyöhön) julkinen rahoittaminen ei ole milläänlailla perusteltua. Näemmä pitää odottaa vielä seuraavat eduskuntavaalit, kunnes kunnon leikkuri saadaan yliopistomaailmaankin ja tällaisestä hyödyttömästä puuhastelusta päästään eroon (= tekijät kilometritehtaalle ja putiikkiin lappu luukulle lopullisesti).

[Jouko]

Mitä eroa on pseudo- ja kvasitieteellä?

Kysyy nimim. Tietämätön, opiskelija, Nykykielten laitos, HY.

Kvasi-, pseudo-, virtuaali-, vale-. Kaikki periaatteessa samaa mielestäni. Vain yhdyssanan jälkiosa erottaa ne toisistaan.

[ajuha]

Mitä eroa on pseudo- ja kvasitieteellä?

Itse tulkitsisin pseudon, ohjelmoinnissa, tarkoituksella "väärän koodin" syöttämiseksi, eri ohjelmien/ohjelmoitikielien rajapinnoilla tapahtuvien syntaksi erojen löytämiseksi.

Kvasitieteen hahmotteli Bonaventura, "rutaalisti", mutta erittäin hyvin.

[Lalli IsoTalo]

Eiköhän humaniteettien piirissä progressoidien tekemissä ihan oikeissakin tutkimuksissa tulos ole tavallisesti päätetty jo etukäteen.

Jeps.

Ainoaksi tehtäväksi jää aineiston sovittaminen haluttuun tulokseen, mihin tarvitaaen erilaisia "piilo-" ja "kätketty" ilmiöitä, koska ilman tällaista oletusta päättelyssä ei olisi sitä vähääkään järkeä.

Jeps.

Tärkeintä ei ole tieteellinen metodi, saati pyrkimys eksaktiuteen, vaan "hyvän puolella pahaa vastaan", politiikka.

Taustaa ilmiölle: kun internationalistinen maailmanvallankumous ei onnistunut valloittamaan Länsi-Eurooppaa, Frankfurt Schoolin neomarxistit yhdistivät I maailmansodan jälkeen marxismiin muita tutkimusaloja, kuten psykoanalyysin (Freud) ja antipositivismin.

Antipositivism ... is the view in social science that academics must necessarily reject empiricism and the scientific method in the conduct of social theory and research.

-- http://en.wikipedia.org/wiki/Antipositivism

Antipositivismi vastustaa tieteellistä menetelmää, johon kuuluvat ilmiön systemaattinen havainnointi ja mittaaminen, koejärjestelyt, sekä hypoteesin muotoilu, testaus ja muokkaus.

Scientific researchers propose hypotheses as explanations of phenomena, and design experimental studies to test these hypotheses via predictions which can be derived from them. These steps must be repeatable, to guard against mistake or confusion in any particular experimenter.

-- http://en.wikipedia.org/wiki/Scientific_method

Nykyinen poliittisesti korrekti postmoderni sosiaalinen yliopistotutkimus siis näyttää monilta osin tukevan kritiikittömästi epätieteellistä marxkulttia ja sosialismin toista aaltoa (Marx+Freud), jota ei voisi vähempää kiinnostaa VHM:n rationalismi ja logiikka.

[Lalli IsoTalo]

Kvasi -sanalla on ihan kunniallinenkin käyttötarkoitus. Oikeastaan kaikki insinööritiede on kvasia. Eli tieteellisiä menetelmiä soveltamalla, tieteellisyyden vaatimuksista tarkoituksenmukaisesti tinkimällä pyritään tutkimaan, voisiko esimerkiksi jollain uudella kehitellyllä prosessilla tai materiaalilla olla taloudellista merkitystä.

"Quick & dirty". Kunniallinen menetelmä, totta. Ja kustannustehokas.