Iso syy työttömyyteen (kannustinloukuista)

[Veli Karimies]

Ootas. Yksityisellä oleva duunari saa palkan + perustulon, mutta julkisella vastaavasti palkka miinus perustulo ja päälle perustulo. Tätäkö tarkoitat?

Kyllä.

Se tarkoittaa sitä, että palkkakustannuksista voidaan poistaa sen perustulon verran. Tässähän se koko kupletin juoni on.

Ennen perustuloa yksityisen puolen duunari sai vaikka 1600 euroa kuussa. Perustulon jälkeen tuosta summasta voidaan poistaa sen perustulon verran, jolloin ansio pysyy täysin samana. Julkisella puolella perustulo voidaan joko poistaa palkkasummasta ja maksaa erillismaksuna tai sitten olla maksamatta perustuloa julkisen puolen työntekijälle. Miten vaan, laskelmissa se näyttää silti aivan samalta.

[risto]

Miksi eläkeläiset ei saisi perustuloa?

On aika samantekevää, saavatko eläkeläiset perustulon + leikatun eläkkeen, vai ei perustuloa + nykyinen, leikkaamaton eläke.

Eläke on rahansiirtoa siinä missä muutkin hyvinvointiyhteiskunnan tuet sillä erotuksella, että eläkkeet kansaneläkkeitä, työkyvyttömyyseläkkeitä yms. lukuunottamatta maksetaan teoriassa niistä rahoista, joita itse on työelämän aikana maksellut eläkemaksuina. Siis teoriassa. (Käytännössä seuraavat sukupolvet aina maksavat edellisten sukupolvien eläkkeet, koska konkreettista syötävää, juotavaa ja pyllyt pyyhkivää rahaa ei ole olemassakaan, eikä näitä hyödykkeitä voi neljänkymmenen vuoden työputken aikana laittaa pankkiin ja nostella sitten kolmenkymmenen eläkevuoden aikana pois.)

Samalla perusteella kuin eläkeläisen eläke korvataan perustulolla ja siihen lisätyllä perustulolla leikatulla eläkeosuudella (tai sitten vain maksetaan suoraa se eläke ilman perustuloa ja leikkausta), toimeentulotuilla elävän toimeentulotuet ja asumistuet poistetaan ja korvataan perustulolla. Tällöin laskennallisesti siis eläkeläisten osalta perustulomalli ei lisää eikä vähennä kustannuksia.

****

Noin muuten, kun (usein erityisesti lapsiperheitä koskettavat) asumistuet ja harkinnanvaraiset tuet poistettaisiin perustulomallin tieltä, tämä tulisi huomioida lapsilisien määrässä. Muuten käy väistämättä niin, että ne kovasti mainostetut YH-äidit lapsineen joutuisivat lähestulkoon kadulle (vaikka nyt kotihoidon tukea makssettaisiinkin). Ei ole muutenkaan perusteltua maksaa 600€/kk/ > 18-v ja n. 100€/kk/ < 18-v. Kenties lapsilisien progressiivisuus voitaisiin samalla purkaa.

[Salvation]

Ootas. Yksityisellä oleva duunari saa palkan + perustulon, mutta julkisella vastaavasti palkka miinus perustulo ja päälle perustulo. Tätäkö tarkoitat?

Kyllä.

Se tarkoittaa sitä, että palkkakustannuksista voidaan poistaa sen perustulon verran. Tässähän se koko kupletin juoni on.

Ennen perustuloa yksityisen puolen duunari sai vaikka 1600 euroa kuussa. Perustulon jälkeen tuosta summasta voidaan poistaa sen perustulon verran, jolloin ansio pysyy täysin samana. Julkisella puolella perustulo voidaan joko poistaa palkkasummasta ja maksaa erillismaksuna tai sitten olla maksamatta perustuloa julkisen puolen työntekijälle. Miten vaan, laskelmissa se näyttää silti aivan samalta.

''Niin eli siltä duunariltakin vähennettäisiin se perustulo pois. Riston mallissa vähennyksiä ei tehty ja eliaksen taas vain julkisen sektorin työntekijöiltä.

[Veli Karimies]

Niin no eihän sitä tietenkään mikään pakko olisi vähentää. En vaan näe miten niin ei kävisi. Riittää että siitä tehdään lainsäädännöllisesti mahdollista kaikilla sektoreilla, niin markkinatalouden pitäs hoitaa homma.

[eliasj]

Huhhuh, kun lukee tätä ketjua. Aivan kuin Suomeen haluttaisiin luokkajärjestelmä - siis ainakin jonkun kirjoittajan toimesta. Huhhuh.

Kannattaa muistaa luokkajärjestelmän ja eri tuloluokissa olevien ihmisten ero. Luokkajärjestelmässä luokasta toiseen ei voi siirtyä, vaan tulevaisuutesi on siinä luokassa, johon synnyt. Oikeistolaiset haluavat, että jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet tavoitella itselleen hyvää työnteon ja yrittämisen kautta. Monet menestyjät ovat köyhistä oloista.

[risto]

''Niin eli siltä duunariltakin vähennettäisiin se perustulo pois. Riston mallissa vähennyksiä ei tehty ja eliaksen taas vain julkisen sektorin työntekijöiltä.

Sitä vähennystä sanotaan kapitalismiksi.

Mietitään hetki vaikka 1500 kk ansaitsevan perusduunarin tilannetta perustulon jälkeen. Perusduunari maksaa tällä hetkellä n. 17,6% veroja, eli hänelle jää käteen 1236€.

Omassa mallissani perustulo olisi luokkaa 400€, tasavero luokkaa 40% (lienee rajusti yläkanttiin, en ole laskenut tätä). Tällöin perusduunari tienaisikin 1900€, mutta 1500€:n palkkaosuudelta menisi 40% vero, jolloin käteen jäisi 1300€, erotusta näinollen aikaisempaan n. 60€.

Jos Greusin mallissa perustulo on luokkaa 600€ ja tasavero edelleen 40%, käteen jäisikin n. 1500€, eli yli 260€ enemmän kuin nykyisessä tilanteessa. Kapitalisti olisi huono kapitalisti, jos ei haistaisi tilaisuutta laskea palkkaa jonkin verran syöden ainakin osan työntekijän voitto-osuudesta.

Perustulomallissa tulisikin huomioida se, ettei perustulon osuus kasva liian suureksi. Tämä olisi käytännössä suoraa yritystukea jo alemman keskiluokan palkkatasolla. Keskituloisilla ja ylemmän keskitulon palkansaajilla puolestaan tätä vaikutusta ei juuri olisi perustuloon näennäiseen tasaveromalliin kätketyn voimakkaan progression myötä.

Toisaalta matalimman palkkatason ammateissa en näkisi ollenkaan huonona mallina, että yhteiskunta, eli Valde, eli me todella subventoisimme "paskaduunien" teettämistä. On sanomattakin selvä, että matalimman palkkatason hommat ovat useimmiten matalasti palkattuja siksi, että näistä töistä firmat eivät saa asiakkailtaan riittävästi rahaa, jotta voisivat maksaa isoja palkkoja työntekijöilleen. Tästä johtuen meillä on erittäin paljon tekemättömiä matalapalkka-alojen hommia. Perustulomallin avulla näiden alojen työvoimakustannuksia voitaisiin hieman hillitä ja samalla (osittain keinotekoisesti) vähentää työttömien määrää. Työttömien määrän vähentäminen taas vähentää syrjäytyvien, mielenterveysongelmaisten ja rikollisten määrää. Win-win-win-win: voittajina riistokapitalistit, Valde, matalapalkkaduunarit sekä me muut.

[Sahaaja]

Ootas. Yksityisellä oleva duunari saa palkan + perustulon, mutta julkisella vastaavasti palkka miinus perustulo ja päälle perustulo. Tätäkö tarkoitat?

En tuosta Velin kuvailusta tiedä, mutta ainakin vihreiden versio perustulosta, mitä joskus tuli vilkaistua, hoitaa tuon siten, että kun perustulo isketään verottomana tilille, niin ansiotuloille lätkäistäisiin joku 40% veroprosentti, mikä käytännössä loisi käteen jäävän rahan suhteen tasaisen progression.

Eli keskituloisille jäisi kait suurin piirtein saman verran käteen rahaa kuin ennenkin, mutta veroprosentti voisi alkuun näyttää verokortissa vähän järkyttävän kovalta.  

[VH]

Työttömien määrän vähentäminen taas vähentää syrjäytyvien, mielenterveysongelmaisten ja rikollisten määrää.

Melkoinen yleistys.
Työttömyys=mielenterveysongelmat

[risto]

Työttömien määrän vähentäminen taas vähentää syrjäytyvien, mielenterveysongelmaisten ja rikollisten määrää.

Melkoinen yleistys.
Työttömyys=mielenterveysongelmat

Täh? Missä niin lukee?

Mielestäni tuossa väitetään, että työttömien määrän vähentäminen vähentää syrjäytyvien, mielenterveysongelmaisten ja rikollisten määrää.

Teen erittäin vahvan olettamuksen siitä, että työttömyys lisää syrjäytymisriskiä. Mitä ilmeisemmin tältä aihealueelta on tehty tutkimuksiakin, mutta oletan nyt maalaisjärkeä käyttäen, että ne tukevat kuvitelmaani.

Teen myös toisen vahvan olettamuksen siitä, että syrjäytyminen yhdistettynä työttömyydestä helposti seuraavaan omanarvontunnon ja oman tarpeellisuuden tunnon vähentymiseen on omiaan lisäämään mielenterveysongelmien riskiä.

Syrjäytyneet puolestaan käsittääkseni tekevät enemmän rikoksia kuin ei-syrjäytyneet, mutta tämän olettamuksen osalta lienen kaikkein heikoimmalla pohjalla.

Missään tapauksessa en väittänyt, että työtön olisi mielenterveysongelmainen, syrjäytynyt tai rikollinen. Väitän kuitenkin, että työttömyys luo otollista pohjaa ainakin syrjäytymiselle ja luultavasti mielenterveysongelmille ja näiden kautta mahdollisesti myös rikollisuudelle.

[eliasj]

Työttömien määrän vähentäminen taas vähentää syrjäytyvien, mielenterveysongelmaisten ja rikollisten määrää.

Melkoinen yleistys.
Työttömyys=mielenterveysongelmat

Ei, vaan työttömyys -> mielenterveysongelmat.

[Mulli]

...Teen erittäin vahvan olettamuksen x 2...

...ja olet vallan oikeassa. Työttömyys voi toimia osana ketjua, joka johtaa syrjäytymiseen eri muodoissaan. Se ei tarkkoita sitä, että kyseessä on automaatio, vaan sitä, että mahdollisuus tähän on olemassa.

Muistakaahan kaikki, että on aina olemassa muunlaisiakin tilanteita ja kokemuksia, kuin teillä itsellänne on. Nimenomaan työttömäksi päätyminen on sellainen tilanne, jonka mahdollinen tuhovaikutus riippuu monista eri asioista.

Loiks!

Perustulo ratkaisisi monta pätkätyöläisen loukkua. Suurin ongelma tässä maassa on kuitenkin asumisen hinta. Jos ei sille tehdä jotakin, etuuksien, tukien (tahi millä nimellä niitä almuja nyt halusi nimittääkään) maksaminen jää osassa maata välttämättömyydeksi.

Loiks!

Hohhoijaa

[ämpee]

Kannustinloukut takaavat sen, että on olemassa ns "paskaduuneja".
Jos pahimmassa tapauksessa ko duunista jää vähemmän käteen kuin kotona makaamisesta, niin eihän ne duunit ketään kiinnosta.

Koska kyseessä ei ole mikään rakettitiede, niin ratkaisu on perin yksinkertainen.

Mikäli kansalaiselle ahdingossaan jää miniminä käteen kuukaudessa 420€, niin kokopäiväiselle työtä tekevälle pitäisi jäädä käteen tuo samainen 420€+420€, niin johan alkaa työt kiinnostamaan.
Vastaavasti puolipäivätyössä pitäisi jäädä käteen 420€+210€, välttämättömien menojen jälkeen.

Kyse on yksilöllisestä laskutoimituksesta, jonka päämääränä on laskea pienipalkkaiselle jotain käteen jääpää tukiviidakon jälkeenkin, nykyään tälläistä laskutapaa ei suoriteta, ja lopputulos voi olla negatiivinenkin, mikä ei tietenkään kannusta edes yrittämään.

Väitän, että jokainen tällä metodilla tukityöllistetty parantaa yhteiskuntamme huoltosuhdetta.
Alimmat palkat toki pitäisi saada niin ylös, että niillä eläisi tukemattakin.

[Mulli]

Kannustinloukut eivät ole paskaduunien ongelma. Paskaduunit ovat paskaduunien ongelma.

Jostain syystä on aloja, joiden palveluista kukaan ei halua maksaa ja joille päätyneet työntekijät eivät ole kyenneet huolehtimaan eduistaan.

Itse väitän, että ammattiliitoissa on sellaisia johtajia, jotka maksetaan tuhoamaan Suomalaista työtä, vaan joku väittänee tätä foliohatun tarpeen osoittamiseksi.

Joka tapauksessa elinkustannukset ovat kirineet noiden paskaduunien palkkojen ohi. Siksipä kyseisiä palkkoja pitäisi nostaa, vaikka se tarkoittaisikin sitä, että tehtailijan pitäisi maksaa siivoamisesta ja kauppiaankin sille kassatytölle ihan oikeaa palkkaa.

[eliasj]

Joka tapauksessa elinkustannukset ovat kirineet noiden paskaduunien palkkojen ohi. Siksipä kyseisiä palkkoja pitäisi nostaa, vaikka se tarkoittaisikin sitä, että tehtailijan pitäisi maksaa siivoamisesta ja kauppiaankin sille kassatytölle ihan oikeaa palkkaa.

Ei. Ensinnäkin, miten ihmeessä ajattelit nostaa niitä palkkoja? Toisekseen, jos tällainen olisi jotenkin mahdollista (ehkä ammattiliittojen kautta? lailla?), yritykset hyvin todennäköisesti vähentäisivät työntekijöidensä määrää kasvaneiden kustannuksen vuoksi. Kaupat saattaisivat investoida esimerkiksi itsepalvelukassoihin, kuten Englannissa on jo monissa kaupoissa. Tämä tarkottaisi työttömyyden kasvua.

Jos palkkoja nostettaisiin ammattiliittojen toimesta, yritykset palkkaisivat siivoojiksi todennäköisesti ammattiliittoon kuulumattomia henkilöitä, sillä työ on niin yksinkertainen, että kuka tahansa voi sen tehdä. Toinen mahdollisuus on, että firman pomo palkkaa poikansa pimeästi siivoamaan toimistonsa.

[Mulli]

...Toinen mahdollisuus on, että firman pomo palkkaa poikansa pimeästi siivoamaan toimistonsa.

Kokoomuslaista ajattelua.

Pimeästi palkkaaminen on laitonta. Nyt pitää saada vielä väkeä huolehtimaan siitä, että lain rikkominen on rangaistavaa.

Siivoaminen on arvokkaampaa työtä, kuin tämänhetkinen palkkataso antaa ymmärtää.

[Tasapainorealisti]

...Toinen mahdollisuus on, että firman pomo palkkaa poikansa pimeästi siivoamaan toimistonsa.

Kokoomuslaista ajattelua.

Pimeästi palkkaaminen on laitonta. Nyt pitää saada vielä väkeä huolehtimaan siitä, että lain rikkominen on rangaistavaa.

Siivoaminen on arvokkaampaa työtä, kuin tämänhetkinen palkkataso antaa ymmärtää.

Siivoaminen on tasan niin arvokasta kuinka markkinat sen määrittelevät kullakin hetkellä määrittävät.

Vai tarkoitatko, että kun osa siivoustyöstä tehdään tällä hetkellä pimeänä ja tämä pudottaa sen työn arvoa valtion näkökulmasta?

[Mulli]

...Siivoaminen on tasan niin arvokasta kuinka markkinat sen määrittelevät kullakin hetkellä määrittävät...

Markkinat ovat perseestä ja pääasiassa toimivat pitkässä juoksussa itseään vastaan. Ei ole olemassakaan sellaista työtä, jolla ei ole arvoa. Yritykset, jotka tällä hetkellä säästävät siivouksissaan, käyttävät lopulta enemmän rahaa rappeutuneiden kiinteistöjensä korjaamiseen.

Markkinat pyörivät vain tehdäkseen muutamat ihmiset rikkaiksi. Kun maailmassa on vain rajallinen määrä rikkautta, pitää se viimein ottaa pois kaikkein köyhimmiltä.

Niin kauan, kun AK47 pystyy milloin tahansa tekemään rikkaan ja köyhän tasa-arvoisiksi, kannattaa oikeasti muistella hiukan moraaliakin markkinoita muokatessaan.

[Parasiittiö]

Siivoaminen on kullakin hetkellä tasan yhtä arvokasta kuin markkinat sen määrittelevät.

Ja se, minkä arvoiseksi markkinat määrittelee jonkin työn, riippuu merkittävältä osalta siitä, että miten markkinoiden pelisäännöt määritellään. Eli politiikasta. Siivoojien paskat tai hyvät palkat on siis (käytännössä toki vain tietyissä rajoissa, koska mitä tahansa poliittista päätöstä ei voida toteuttaa) myös poliittinen valinta. Esimerkiksi jos valtion väkivaltakoneisto alkaa vainota teoreettista villinä rehottavaa pimeää siivoustyötä, niin sekä pimeän että sen seurauksena laillisen siivoustyön markkinahinnan luulisi nousevan.

Politiikan kokonaistaloudelliset vaikutukset on sitten tietysti toinen asia. Siivoojille menevä lisäraha on tietysti pois jostain muualta - kansantalouden näkökulmasta toivottavasti ei-kriittisten ulkolaisperäisten tuotteiden ja palvelujen (vaikkapa ulkomaanlomien tai iPadien) kulutuksesta, jolloin kaiken järjen mukaan lisää rahaa jäisi kansantalouteen siivoojien maksamien suurempien verojen ja suuremman kulutuskysynnän kautta. Mikäli näin kävisi, niin samalla siivouspalvelujen laadun pitäisi parantua, kun useampi sossupummi haluaisi siivoojaksi kilpailua lisäten. Tämmöisessä onnellisessa tapauksessa myös kokonaistyöllisyyden luulisi parantuvan sitä kautta, että kansantaloudessa olisi nyt enemmän rahaa pyörimässä. Lienee kuitenkin kyseenalaista, että mistä markkinat siivoojien lisärahan todellisuudessa ottaisi.

Mikään ihmisoikeus tai inhimillinen perustarvehan halpojen siivoojien saatavilla olo toisten palkattaviksi ei ole, joten talous toki pyörisi aivan iloisesti, vaikka koko keskiluokka joutuisi vähentämään telkkarin katselua ja siivoamaan itse omat sotkunsa siivouspalvelujen hinnan vuoksi (rikkaillahan siivoukseen on varaa halutessaan joka tapauksessa, vaikka se maksaisi 2 tai 3 kertaa enemmän poliittisen päätöksen seurauksena). Tässä mielessä ostosiivouspalvelut lieneekin katsottavissa ei-kriittiseksi luksukseksi, ellei niistä sitten löydä kansakunnalle jotain strategisesti tärkeää merkitystä (kovapalkkaisten ulkolaisten veronmaksajien ja kuluttajien houkuttelu maahan asumaan halvalla siivouksellako?).

[JR]

Tiedän jonkunkin mikroyrittäjän, jotka ovat sanoneet, että jos ei joka vuosi pysty tekemään hiukan pimeätä myyntiä, niin ei pysyisi leivässä.
Huomattava osa köyhyysrajan alapuolella olevista työllisistä ihmisistä on pikkuyrittäjiä. Suomessa rakastetaan erilaisia järjestelmiä ja vainoharhaisesti pelätään, että joku vahingossa menestyy muita paremmin. Pikkuisen enemmän yrittämisen vapautta ja mahdollisuuksia, niin kaikki olisi paremmin.

[tyhmyri]

olen kiinnittänyt huomiota useammassakin TES:ssä olevaan kummallisuuteen. Palkan kasvu kymmenessä vuodessa on euron, pari.

Ilmaisin itseäni epäselvästi tuossa. Siis palkkaero 10 vuotta ammatissa olleen ja tulokkaan välillä on tuo 1-2 euroa.

Se on totta. Edellyttäen, että ikälisät suunnilleen ovat samat eli työurat suunnilleen yhtä pitkät. Voihan se olla, että jossain tesseissä ei ole ikälisiä. En tiedä.

Mistä te oikein puhutte? TES määrittelee pelkästään minimirajat, ei ylärajoja. Hyvät tekijät tuppaavat järkevästi toimivissa firmoissa saamaan tuntuvasti parempaa liksaa kuin tumpelommat.

Ei ole kovinkaan pitkä aika siitä kun yhden metallikouran kuukausipalkkaa korotettiin aika selvästi. Lopputuloksena parempi palkka kuin pomollaan.

[risto]

Tiedän jonkunkin mikroyrittäjän, jotka ovat sanoneet, että jos ei joka vuosi pysty tekemään hiukan pimeätä myyntiä, niin ei pysyisi leivässä.
Huomattava osa köyhyysrajan alapuolella olevista työllisistä ihmisistä on pikkuyrittäjiä. Suomessa rakastetaan erilaisia järjestelmiä ja vainoharhaisesti pelätään, että joku vahingossa menestyy muita paremmin. Pikkuisen enemmän yrittämisen vapautta ja mahdollisuuksia, niin kaikki olisi paremmin.

Juuri näin (paitsi harmaan talouden osalta, siihen ei tule alentua). Nämä mullaonniinvähänliksaa-kaverit pitäisi kaikki laittaa vähintään puoleksi vuodeksi yrittämään. Luultavasti pari vuotta olisi hiljaisempaa urputus riistäjäkapitalistisikamarkkinoista.

Valtiota kuppaavat yritykset (mm. Tieto ja muut syöpäläiset) sekä pankki- ja osakekeinottelijat ovat oma lukunsa, mutta näiden ohella on valtavasti mikro- ja pk-yrityksiä, jotka nimenomaisesti ovat se kansakunnan tukipilari sekä se osa väestä, jonka selkänahasta nykyinen hyvinvointi ihan oikeasti revitään.

On ilmeisesti aina vaan ihmisiä, jotka kuvittelevat että palkat ovat Suomessa liian pieniä ja että yrityksiä verotetaan liian vähän. Voin kertoa pyytämättäkin, että esimerkiksi perus mikroyrittäjällä ei ole varaa palkata mitään siivoojia edes nykyisillä palkoilla, saati sitten mahdollisesti kovemmilla palkoilla. Nostetaan vain niiden siivoojien palkkoja vaikka tuplasti nykyiseltä tasoltaan. Sittenpähän toki ovat lähes kaikki kortistossa.

Tuloerot ovat kuulemma kovasti kasvaneet. Mitenkäs on absoluuttisen köyhyyden kanssa? Oliko 1950-luvulla ihmisillä varaa asua, ryypätä, autoilla ja matkailla samalla tavalla kuin nykyään? Väitän, että järkevästi korttinsa pelaava matalapalkkasiivoajakin pystyy saavuttamaan paljon paremman elintason kuin 50-luvun keskiluokka, sekä tekemään vaikkapa etelänmatkan parin vuoden välein siihen päälle.

[Terhon puolesta]

Tuloerot ovat kuulemma kovasti kasvaneet. Mitenkäs on absoluuttisen köyhyyden kanssa?

Ihminen elää ennen kaikkea psykologisessa ja sosiaalisessa todellisuudessa (johon kuuluu mm. kokemus suomalaisuudesta). Siksi on tärkeää, että hän tuntee kuuluvansa muiden kanssa samaan joukkoon. Jos ihminen ei siinä onnistu, seurauksena on herkästi lamaantuminen ja mielenterveydelliset ongelmat.

Työtöntä tohtoria ei henkisesti auta se, että hän elää aineellisesti paremmin kuin 50-luvun työtön. Häntä vituttaa ja masentaa, ettei hän kuulu siihen joukkoon, johon koulutuksensa ja tekemänsä (opiskelu)työn perusteella kuuluisi.

Tämä lienee yksi syy, miksi mielenterveysongelmat aiheuttavat koko ajan enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä. Yhteiskunta on kehittynyt sellaiseksi, että siinä joutuu kilpailemaan ankarasti päästäkseen osalliseksi edes tavallisesta arjesta. Tavallisella arjella tarkoitan pysyvää työtä, ennustettavia tuloja ja mahdollisuutta suunnitella elämää eteenpäin.

Ihminen on perimältään työtä tekevä, mutta ei jatkuvasti kilpaileva, ei etenkään henkisesti kilpaileva. Kun hänet pakotetaan kilpailemaan, hän voi huonosti. Siksi on tärkeää, että samanlaisten joukko pidetään mahdollisimman suurena. Silloin kilpailua ei synny. Se lienee myös yhteiskunnan etu, koska kun samassa veneessä soudetaan, niin silloin vastuukin on yhteinen.

[Pliers]

pienet tuloerot ja siitä seuraavat tulonsiirrot lisäävät työttömyyttä.

Tätäkään teoriaa et aukottomasti ja pitävästi kykene todistamaan. Missä tämä asia on tutkittu ja milloin? Viittaamani Tilastokeskuksen artikkeli on viimeksi päivitetty toukokuussa tänä vuonna, kirjan ensimmäinen painos 2009.

Jos sinulla on esittää tuoreempaa tutkittua tietoa, kerro ihmeessä.

Boldaan tekstin hieman eri tavalla:

Tuloeroista ja työttömyydestä, lihavointi minun.

Tasaista tulonjakoa pidetään eräänä demokraattisen ja hyvinvoivan yhteiskunnan edellytyksenä. Amerikkalaiset tutkijat Richard Wilkinson ja Kate Pickett (2009) päätyvät kirjassaan The Spirit Level: Why More Equal Societies Almost Always Do Better johtopäätökseen, jonka mukaan liialliset tuloerot lisäävät sekä rikkaiden että köyhien pahoinvointia.

Optimaalista tulonjakosuhdetta jälkiteollisessa yhteiskunnassa ei kukaan ole vielä määritellyt. Toisaalta kannustavuuden takia tuloeroja tarvitaan, mutta toisaalta ne eivät saisi kasvaa liian suuriksikaan. Esimerkiksi Suomessa tulonjako on ollut ja on yhä poikkeuksellisen tasaista. Tulonjakosuhde oli lähellä Platonin mainitsemaa "rikkaille korkeintaan neljä kertaa niin paljon kuin köyhille" -suhdetta 1980-luvulla, jolloin se oli 4,5. Nykyisin suhdeluku on kuusi.

Syynä tuloerojen kasvamiseen ovat työttömyyden jääminen pysyvästi korkealle tasolle 1990-luvun alun jälkeen, pääomaverotuksen uudistus, verotuksen progression loiveneminen ja sosiaaliturvan tason lasku. Nämä muutokset ovat seurausta pyrkimyksistä kasvattaa talouskasvua perinteisin talouspoliittisin keinoin.

Lähde: Tilastokeskus

Jos meidän tulonjakomme on poikkeuksellisen tasaista, kuulostaa se ääripäältä.

[tyhmyri]

Totean vain tosiasiat. Jos valitetaan työn puutetta, niin ei voi samaan aikaan valittaa suuria tuloeroja. Suuremmat tuloerot kun vähentävät työttömyyttä ja pienemmän lisäävät sitä. Ihan lineaarisesti tämä ei mene mutta periaate on tämä. Kaikkea ei voi saada.

Mistäs tuo johtopäätös tulee? Voisit varmaankin kertoa muutamia lähteitä tuon näkemyksen perusteluksi.

[Alfresco]

Totean vain tosiasiat. Jos valitetaan työn puutetta, niin ei voi samaan aikaan valittaa suuria tuloeroja. Suuremmat tuloerot kun vähentävät työttömyyttä ja pienemmän lisäävät sitä. Ihan lineaarisesti tämä ei mene mutta periaate on tämä. Kaikkea ei voi saada.

Mistäs tuo johtopäätös tulee? Voisit varmaankin kertoa muutamia lähteitä tuon näkemyksen perusteluksi.

Olen jo kertonut tämän logiikan monessa viestissä. Lue taaksepäin. Asian voi kyllä funtsia ihan itsekin. Jätän kotiläksyksi.

[tyhmyri]

Totean vain tosiasiat. Jos valitetaan työn puutetta, niin ei voi samaan aikaan valittaa suuria tuloeroja. Suuremmat tuloerot kun vähentävät työttömyyttä ja pienemmän lisäävät sitä. Ihan lineaarisesti tämä ei mene mutta periaate on tämä. Kaikkea ei voi saada.

Mistäs tuo johtopäätös tulee? Voisit varmaankin kertoa muutamia lähteitä tuon näkemyksen perusteluksi.

Olen jo kertonut tämän logiikan monessa viestissä. Lue taaksepäin. Asian voi kyllä funtsia ihan itsekin. Jätän kotiläksyksi.

Näennäisen uskottava argumentointi ei talousasioissa valitettavasti aina vastaa todellisuutta. Pienet tuloerot eivät ole täystyöllisyyden este. Eivät varsinkaan vientivetoisissa kansantalouksissa. Kansainvälisen kaupan triviaa.

[Alfresco]

En ole itse aivan 100% varma perustulon toimivuudesta, mutta minusta olisi todella tärkeää 1) yksinkertaistaa nykyistä tukiviidakkoa, ehkä jopa yhdistää kaikki 2) tehdä toimeentulotuesta/minkä-niminen-tuki-onkaan portaittainen, jolloin työn vastaanottaminen kannattaisi.

En minäkään ole vakuuttunut kansalaispalkan toimivuudesta. Tuntuu, että pojat ovat ihastuneet helpolta näyttävään malliin jota ei pysty toteuttamaan.

Laski kansalaispalkan koon miten tahansa, niin jos nykyiset sosiaalitukikustannukset halutaan suunnilleen ylläpitää, kyseessä on vain toinen menetelmä jakaa samat tuet kun nyt. Se on siis vain toinen matemaattinen malli jakaa samat rahat.

Jos vielä oletetaan ettei aleta jakaa kansalaispalkkaa sitä tarvitsemattomille eli esim. verotetaan se pois työtä tekeviltä jne., niin nettomääräisesti rahat päätyvät suunilleen samoille henkilöille kun nyt. Koska 600 euron kansalaispalkka tuskin riittää tuettavien ylläpitoon, tarvitaan lisäksi harkinannavaraisia tukia eli lähes koko sosiaalitukibyrokratia pitää säilyttää. Päälle saamme 4 miljonaan kansalaispalkkaa, jotka pitää käsitellä jollain lailla joka kuukausi.

Tähän liittyy myös monta käytännön ongelmaa. Kansalaispalkkaa on seurattava ettei sitä makseta kuolleille, maasta muuttaneille, ulkomaalsisille, huomoidaan ihmisten verotus oikein jne. Ellei seurantaa ole, kansalaisapalkkaa maksetaan liikaa ja sitä voi joutua perimään takaisin  miljardien edestä vuosittain. Koko sosiaalijärjestelmän laskentaperiaate pitää muuttaa aina tietokonesysteemeistä lähtien, virkamiehiä pitää kouluttaa, kansalaisia opettaa, työnantajien kirjanpito muuttaa jne. Mitä kaikki näiden muutosten tekeminen ja lisäbyrokratia maksaa?

Entäs mitä tapahtuu työmarkkinoille? Muttuvatko ne ja mihin suuntaan? Useammat koulusta vapautuvat saattaa jättäytyä pois työelämästä elämään tuen varaan. Puolivarakkaat henkilöt, jotka eivät ole töissä eivätkä nosta tukia saisivat myös kansalaispalkkaa lisäten menoja. Moni pienellä palkalla työskentelevä saattaa jättytyä tuen varaan. Harmaa talous kasvaa kun perustulo on turvattu ja on vapaa-aikaa myydä työtään tiskin alta. Moni pienyrittäjä jättisi oman palkkansa maksamatta ja vetäisi lisäansiot suoraan kassan ohi kun valde sponssaa 600 euroa kuussa.

Entäs miten palkkarakenne muuttuu jos valtio subventoi kaikille 600 edestä palkkaa. Työnantajien osuus pitää laskea ellei palkkoja haluta korottaa. Sitä vastaan palkkojen verotus pitää kasvattaa rahoittaakseen kansalaispalkan. Palkkojen progressio pitää siis lisätä. Miten se vaikuttaa ihmisten työhaluun ja yleiseen urakehitykseen jos progressio vie suurimman osan lisäansioista?

Kansalaispalkka on vastikkeetonta rahaa. Vastikkeeton raha aiheuttaa aina markkinavääristymiä, keplottelua, harmaata taloutta ja välistävetoa. Miten nämä ongelmat hoidetaan?

Tässä kansalaispalkassa on niin paljon avoimia kysymyksiä ja riskitekijöitä ettei se ole lähimainkaan hoidettavissa niillä yksinkertaisilla malleilla mitä Hommassa esitetään. Minusta näyttää hyvin vahvasti siltä, ettei tämä ole toteutettavissa muuta kun suurella byrokratialla ja riskillä täydellisestä epäonnistumisesta. Luulisi, että tämä kansalaispalkka olisi jossain käytössä jos se on niin loistava malli.

[Sorsalampi]

Mitä teen: Haastan riitaa
Ideani, joka ei ole absoluuttinen, eikä täydellinen:

Kun terve ja työkelpoinen ihminen on työtön, niin en ymmärrä, miksi yhteiskunnan antama tuki ei voisi olla vastikkeellista. Vastikkeellisuus pitäisi tällöin olla työntekoa JULKISELLE puolelle.
Yksityisen sektorin käyttäminen tähän työllistämiseen vääristää markkinoita ja siinä ilmenee tässäkin keskustelussa ilmenneitä väärinkäytöksiä.

Maailmasta eivät työt lopu, esimerkiksi vanhustenhoidossa ja vaikkapa julkisen infran ylläpidossa on loputon työmäärä tarjolla. Mikäli työhön vaadittavaa osaamista ei henkilöltä löytyisi, voisi työnteko olla myös oppisopimusmaista. Voisi harkita myös, että kaikki vastikkeellinen työllistämistyö olisi oppisopimus-nimikkeen alla, ettei se sekaantuisi julkisen puolen normaaleihin työsopimuksiin.

Asetettaisiin esimerkiksi vaikka 1250 euroa / kk minimituloksi jokaiselle:
- Asumistuen maksaminen lopetetaan.
- Työmarkkinatuen maksaminen lopetetaan.
- Toimeentulotukea maksetaan vain poikkeusryhmille (sairaat, moniongelmaiset, yksinhuoltajat, eläkeläiset).
- Opintotuki ja sen malli olisi erikseen.
- Minimieläke on 687,74 e/kk. Tähän pitäisi löytää muita malleja, ehkäpä osa-aikatyö kykeneville eläkeläisille tuon minimin (1250 euroa) saavuttamiseen?

Työttömälle tarjottaisiin julkiselta sektorilta työtä ja työtunteja tuon määritellyn minikuukausiansion mukaisesti. Mikäli hän tekee haastavampaa ja paremman palkkaluokan työtä, se voisi olla osa-aikaista, kuten 22,5h/vk tai vastaavaa. Niin kuitenkin, että 1250 euroa on minimi ja maksimi, jota työllistämispalkkana saa.

Työllistetty voisi tehdä myös työsopimuksellisia töitä yksityisellä ja julkisella puolella osa-aikaisesti, ja jos hän esimerkiksi tienaa 800e/kk näistä töistä, työllistämistyötä tarjottaisiin lisäksi vielä tuon 450e/kk edestä. Mikäli työsopimuksellisen työn tulot nousevat tuon 1250 euron ohi, niin työllistämistyötä ei tarjota. Aina olisi kuitenkin perustulo ja työllistämistyö taustalla tukena.

Yksityinen sektori ja julkisen puolen työsopimukselliset työt
Ns. normaaleissa työpaikoissa palkan muodostus ja työehdot voisivat olla määräytyä entisenlailla markkinatalouden ja etujärjestöjen sopimusten mukaisesti.
Päälle 1250 euroa kuussa ansaitseva työntekijä ei tarvitsisi mitään kansalaispalkkoja tai muita tulonsiirtoja (pl. lapsilisät).

Riskejä:
- Koska julkisen puolen työtehtäviä on yksityistetty laajalti viime vuosina, niin kilpailun vääristyminen on toki riskinä. Työllistämiseen käytetyt työpaikat tulisi olla julkisen puolen monopoleja pääosin.
- Missä vaiheessa tulee raja julkisen puolen täysipäiväisen työn kanssa. Eli missä vaiheessa työllistetty voidaan ja pitäisi ottaa julkiselle puolelle ns. normaaliksi työntekijäksi normaalilla työsopimuksella.
- AY-liike ei koskaan tällaiseen suostu.

1250 euroa tarpeeksi?
- 1250 euroa riittää elämiseen, jos asumiskustannukset eivät nouse liian korkeiksi. Täysin toinen keskustelunaihe on sitten se, että miksi Suomessa asumisesta on tullut tolkuttoman kallista ja mitä sille voisi tehdä.

Mitä se maksaa?
300 000 ihmisen 1250 euron kuukausittainen palkka olisi vuodessa noin 6,5 miljardia euroa. Tähän on laskettu palkan lisäkulut 1,4 -kertoimella, ja 12,5 palkkakuukauden mukaan.
Laittoiko joku jo niitä valtion budjetin menoja näistä nykyisistä työttömyyskorvauksista?

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha:
Wiki sanoo: "Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusosan maksaa valtio. Ansiosidonnaisen osan rahoittavat työnantajat ja työntekijät Työttömyysvakuutusrahastoihin maksettavien pakollisten työttömyysvakuutusmaksujen kautta. Työttömyyskassat rahoittavat lisäksi 5,5 % ansiopäivärahoista.".
Jotta saa valtion maksaman perusosan, tulee osallistua työllistämistöihin tämän osalta, ja myös enemmälti, mikäli 1250 euron vähimmäisosuus ei täyty.

Summarum: Porvari sanoo, että tämä on jo kommunismia suunnitelmatalouksineen ja täystyöllistymisineen.
Sosialisti sanoo, että fasisti vaatii ihmistä orjatöihin.
Minä sanon, että osallistuminen yhteiskunnan rakentamiseen on ihan jokaisen tehtävä ja työnteosta pää ja kroppakin tykkää.

[l'uomo normale]

^Mielekästä työtä riittää varmaan kaikille. Kun työpalvelus tulee, olen heti vapaaehtoinen noukkimaan tupakantumppeja Helsingin päärautatieaseman laiturien välistä.

[Alfresco]

Kun terve ja työkelpoinen ihminen on työtön, niin en ymmärrä, miksi yhteiskunnan antama tuki ei voisi olla vastikkeellista. Vastikkeellisuus pitäisi tällöin olla työntekoa JULKISELLE puolelle.

Tätähän tehdään osittain jo. Monet kunnathan palkkaavat työttömiä tekemään hanttihommia eli se vastaa suunnilleen sitä mitä esität. Työttömyyskorvaus vaan vaihtuu korkeammaksi palkaksi.

Periaateessa tämä on ihan toimiva systeemi mutta silloin pitäisi varmistaa, että teetetty työ on sellaista missä ei ole kaupallisia toimijoita paikallisilla markkinoilla. Muutenhan heidän liiketoiminta muuttu kannattamattomaksi kun lakien turvin voidaan teettää töitä verovaroin.

Ongelmana on myös se, että jos julkinen sektori palkkaa työttömiä, niin heidät siirretään pysyvästi pois vapailta markkinoilta ja julkinen sektori ja kulut sen myötä kasvavat. Julkisesti teetetty työ pitää olla sellaista, että työntekijällä on halu siirtyä yksityiselle puolelle. Eli palkan pitäisi olla aika alhainen jottei julkinen työ kilpaile yksityisen sektorin kanssa työvoimasta.