Iso syy työttömyyteen (kannustinloukuista)

[Terhon puolesta]

En usko, että tukien varassa lorvailijoita on niin paljoa kuin moni tuntuu kuvittelevan.

Eipä ole, ei. Heti kun tarjolla on työpaikka, jolla itsensä elättää, hakijoita riittää.

Suuri osa niin sanotuista lorvailijoista, joita ei paljon ole, on tavalla tai toisella mielenterveysongelmaisia tai muuten moniongelmaisia. Heidän joukossaan on sekä koulutettuja että kouluttamattomia. Näiden ihmisten työllistymisen suurin este liittyy työnantajien asenteisiin.

Tilanne näet yksinkertaisesti on se, että kun työmarkkinoilta putoaa, sinne on hyvin vaikea päästä takaisin, jos työnantajat eivät harjoita positiivista syrjintää. Masentuneen maisterin leimalla vuosikausien poissa olon jälkeen ei takaisin kärryille pääse, jos joku ei ojenna auttavaa kättä.

Selviämistä työelämässä ei määritä ahkeruus tai yrittäminen vaan persoonallisuus. Koulutus kuin koulutus tai ei koulutusta lainkaan, niin tietyt ihmistyypit työllistyvät aina. Sen sijaan tunnolliset ja ahkerat voivat jäädä syrjään, koska heiltä puuttuu riittävän röyhkeä persoona.

[Alfresco]

Tästä keskustelusta selviää ainakin yksi asia. Suurin osa jengistä ei ymmärrä edes työttömyysongelman syitä.

Tulonsiirrot, joilla valtio kilpailuttaa työväekä yksityistä sektoria vastaan on koko ongelman ydin. Tämä halutaan korjaa lisäämällä tulonsiirtoja vielä enemmän kaiken maailman kansalaispalkoilla ja muulla höpölöpöllä, jotta palkkauskustannukset nousisi vielä lisää.

Pient tuloerot johtavat myös siihen, ettei ihmisillä ole varaa ostaa toistensa palveluja. Tavaraan meillä on varaa, koska se tulee Kiinasta, mutta työn hinta Suomessa on jo niin korkea ettei markkinoille synny tarpeeksi palveluja tuottavia yrityksiä. Yhä enemmän kannattaa leikkaa omat hiuksensa ja korjaa omat kylppärinsä. Tähänkin ratkaisuksi ehdotetaan tuloerojen pienetämistä vielä lisää kasvattamalla veroprogressiota ja veroja.

Siis kaikki toimet, mitä poliitikot ehdottavat työttömyyden nujertamiseksi ovat juuri päinvastaisia mitä pitäisi tehdä. Niin kauan kun nämä tosiasiat kielletään, rämpiminen työttömyyssuossa jatkuu ja maasto jalkojen alla vettyy yhä enemmän.

Palkkatyön lisäksi on olemassa myös itseään työlistävä yrittäjyys. Hyvin harvoin se nähdään optiona ansaita elantonsa koska ilmapiiri Suomessa on perusnegatiivinen ja yrittäjyyteen sisältyy suuret henkilökohtaiset riskit johtuen lainsäädännöstä. Tuntuu myös siltä, ettei suuriin osa suomalaisista edes havaitse tämän option olemassaoloa vaikka heillä olisi resursseja työllistää itsensä. Ilmiselvästi suomalaisessa koulutuksessa on suuria aukkoja.

[Terhon puolesta]

Palkkatyön lisäksi on olemassa myös itseään työlistävä yrittäjyys.

Käsitykseni on se, että keskimäärin pieniä yrityksiä on sitä enemmän, mitä paskempi ja korruptoituneempi maa on. Olenko väärässä?

Toinen juttu on sitten se, että ihan oikeasti työllisyyttä pitäisi vähentää - se oikeastaan pitäisi romahduttaa - jos tästä pallosta tahdotaan jättää jotain tulevillekin sukupolville. Työnteko on tuhon tie. Elintasoa pitäisi laskea esimerkiksi työtä jakamalla.

Se, että maapallon luonnon tulevaisuus tai yleensä kestokyky (resurssien riittävyys) ja ihmisten itsekkäät toiveet ovat ristiriidassa, on ikävä juttu. Rehellistä olisi kuitenkin myöntää, että nykyjärjestelmä on valinta kohti sotia ja puutetta. Minusta on uskomatonta, että koulutetut ihmiset pystyvät kirkkain silmin väittämään, että järjestelmämme on hyvä. Sehän on perustaltaan tuhoon tuomittu. Tuomio tulee ajan myötä. Jos ei oman sukupolven aikana, niin satojen vuosien saatossa kuitenkin.

[mikkoR]

Itse olen tehnyt nyt pari vuotta pääsääntöisesti yksin hommia, ennen oli vähintään 1-2 heppua töissä.

Mikä on sitten muuttunut?
Stressiä paljon vähempi ja jos haluaa niin voi pitää viikolla vapaapäivän ilman että tarvitsee miettiä miten hommat etenee.
Rahan suhteen voi sanoa että sitä on melkein enempi kuin ennen mutta ei ainakaan vähempää ja useinkaan itse palkka ja sivukulutkaan ei aiheuta niitä ylimääräisiä kustannuksia vaan kaikenmaailman saikut ja se palkka mikä maksetaan tuottamattomasta työstä.

Minusta esim. saikkupäivissä pitäisi olla työntekijällä 2 päivän omavastuu nimittäin on paljon niitä maanantainuhaisia jotka tulevat kalliiksi.

Jos palataan nuorten työttömyyteen niin on todellakin typerä miettiä miksi joku menee töihin kun saman saa lorvimalla ja extraa kun tekee vähän jotain pimeästi, en minäkään lähtisi tekemään 160h/kk jos siitä saa 0-500 euroa rahaa.
Edellinen laskettu sillä oletuksella että tukina saa 1000 ja töistä näppiin 1000-1500e ja aloittelevalle kouluttamattomalle 1500e/kk on normipalkka eikä edes huonoimmasta päästä.

[Alfresco]

Palkkatyön lisäksi on olemassa myös itseään työlistävä yrittäjyys.

Käsitykseni on se, että keskimäärin pieniä yrityksiä on sitä enemmän, mitä paskempi ja korruptoituneempi maa on. Olenko väärässä?

Osittain olet väärässä. Viitamasi maat ovat yleensä köyhällistömaita, jotka eläävät agraariyhteiskuntina missä kaikki tekevät kaiken itse. Yrittäjät näissä maissa ovat siis esim. viljelijöitä, jotka kaupustelevat omia tuotteitaan toreilla ja turuilla koska toimivaa yhteiskuntajärjestelmää järkevällä palvelurakenteella ja jakeluportaalla ei ole olemassa. Alkeellisissa yhteiskunissa on siis paljon yrittäjyyttä koska se on ainoa tapa hankkia elanto. Alkeellisissa yhteiskunnissa yleensä rehottaa myös korruptio ja muu laittomuus.

Kun suurteollisuuden merkitys länsimaissa pikku hiljaa laskee, ulkoistamisien myötä, ja kansan varallisuus nousee, työllisyyden painopiste alkaa siirtymään palveluihin koska ne on tuotettava paikallisesti. Vapaa-aikaa arvostavat, osaamattomat tai kiireelliset ihmiset ostavat erinäisä palveluija muilta koska eivät halua/osaa/ehdi hoitaa kaikkea itse.
Tämä edellyttää tarpeeksi suuria tuloeroja eli että on olemassa ihmisiä, joilla on tarpeeksi rahaa ostaa tarpeeksi edullisesti. Jos tuloerot ovat pienet markkinoita ei synny ja palvelusektori jää kitukasvuiseksi. Jos silloin suurteollisuus samalla liputtaa työpaikat ulkomaille, työttömyys jää korkeaksi.

Suomeen pitäisi saada syntymään järkevä pienpalvelusektori missä nurmikoiden leikkaajat, pienremontoijat, lumenkolaajat, koiranulkoiluttajat, mummojen kävellyttäjät ja muut pienfirmat voisivat menestyä. Kuten Pliers sanoi, niin tekemättömiä töitä on vaikka kuinka plajon. Ongelma on asiakkaiden puute, johtuen pienistä tuloeroista, ja raskaanpuoleinen byrokratia, jonka puitteissa ei kannata alkaa ryhtyä pieneen liiketoimintaan.

[Kanta-astuja]

Tästä keskustelusta selviää ainakin yksi asia. Suurin osa jengistä ei ymmärrä edes työttömyysongelman syitä.

Tulonsiirrot, joilla valtio kilpailuttaa työväekä yksityistä sektoria vastaan on koko ongelman ydin. Tämä halutaan korjaa lisäämällä tulonsiirtoja vielä enemmän kaiken maailman kansalaispalkoilla ja muulla höpölöpöllä, jotta palkkauskustannukset nousisi vielä lisää.

Pient tuloerot johtavat myös siihen, ettei ihmisillä ole varaa ostaa toistensa palveluja. Tavaraan meillä on varaa, koska se tulee Kiinasta, mutta työn hinta Suomessa on jo niin korkea ettei markkinoille synny tarpeeksi palveluja tuottavia yrityksiä. Yhä enemmän kannattaa leikkaa omat hiuksensa ja korjaa omat kylppärinsä. Tähänkin ratkaisuksi ehdotetaan tuloerojen pienetämistä vielä lisää kasvattamalla veroprogressiota ja veroja.

Tähän asti esitetyt kansalaispalkkamallit (vas. + vihreät) ovat totaalisen huonoja "sekasikiöitä" ts. juuri sitä höpönlöpöä. Järkevä kansalaispalkka on siis AINOA tulonsiirto ja se tulee kaikille, myös sinulle. Nykyjärjestelmään verrattuna se ei nostaisi palkkakustannuksia.
Nythän on seuraava tilanne vallalla ... tarjoat työtä työttömälle 1200€/kk -> hän ei tule, koska nettotulo työttömyysaikaan verrattuna jää negatiiviseksi (esim. yksinhuoltaja joutuu hakemaan edelleen toimeentulotukea palkan lisäksi) tai jos tuleekin/pakotetaan tulemaan, niin työmotivaatiota voi vain arvailla -> pitää tarjota enemmän jos työvoimantarve on todellinen -> palkkakustannukset nousevat.
Kustannustasoon oikein mitoitettu kansalaispalkka antaa ihmiselle aina mahdollisuuden kohentaa talouttaan ilman että perusturvallisuuden tunne järkkyy -> saat työntekijän 1200 eurolla -> palkkakustannukset eivät nouse -> työntekijällä on varaa mennä parturiin / ostaa muita palveluja = kuluttaa ->työllisyys ja verokertymä lisääntyy

Siis kaikki toimet, mitä poliitikot ehdottavat työttömyyden nujertamiseksi ovat juuri päinvastaisia mitä pitäisi tehdä. Niin kauan kun nämä tosiasiat kielletään, rämpiminen työttömyyssuossa jatkuu ja maasto jalkojen alla vettyy yhä enemmän.

Tästä aivan samaa mielipuolta.

Palkkatyön lisäksi on olemassa myös itseään työlistävä yrittäjyys. Hyvin harvoin se nähdään optiona ansaita elantonsa koska ilmapiiri Suomessa on perusnegatiivinen ja yrittäjyyteen sisältyy suuret henkilökohtaiset riskit johtuen lainsäädännöstä. Tuntuu myös siltä, ettei suuriin osa suomalaisista edes havaitse tämän option olemassaoloa vaikka heillä olisi resursseja työllistää itsensä. Ilmiselvästi suomalaisessa koulutuksessa on suuria aukkoja.

Hyvin suuri osa suomalaisista tiedostaa tämän option jossakin vaiheessa elämäänsä, mutta ei uskalla yrittää juurikin suuren henkilökohtaisen (perheenjäsenten) riskin vuoksi.

[Veli Karimies]

Tulonsiirrot, joilla valtio kilpailuttaa työväekä yksityistä sektoria vastaan on koko ongelman ydin. Tämä halutaan korjaa lisäämällä tulonsiirtoja vielä enemmän kaiken maailman kansalaispalkoilla ja muulla höpölöpöllä, jotta palkkauskustannukset nousisi vielä lisää.

1. Kansalaispalkka ei lisää tulonsiirtoja, vaan vähentää niitä.
2. Kansalaispalkka laskee palkkakustannuksia.

Puhut varmaankin jostain muusta asiasta, kuin kansalaispalkasta.

[tyhmyri]

Kun suurteollisuuden merkitys länsimaissa pikku hiljaa laskee, ulkoistamisien myötä, ja kansan varallisuus nousee, työllisyyden painopiste alkaa siirtymään palveluihin koska ne on tuotettava paikallisesti.

Mikä on se talousoppi, jonka perusteella talouden teollisen pohjan hapertuminen, mitä ilmeisestikin tarkoitat, johtaa kansan varallisuuden nousuun? Voinet avata tuota päättelyä hieman enemmän.

Sillä, että pesemme toistemme paitoja tai leikkaamme toistemme hiuksia ei oikein kerry varallisuutta, jolla ostella Mersuja ja Bemareita tai matkustaa ulkomaille lomalle.

[Alfresco]

Tulonsiirrot, joilla valtio kilpailuttaa työväekä yksityistä sektoria vastaan on koko ongelman ydin. Tämä halutaan korjaa lisäämällä tulonsiirtoja vielä enemmän kaiken maailman kansalaispalkoilla ja muulla höpölöpöllä, jotta palkkauskustannukset nousisi vielä lisää.

1. Kansalaispalkka ei lisää tulonsiirtoja, vaan vähentää niitä.
2. Kansalaispalkka laskee palkkakustannuksia.

Puhut varmaankin jostain muusta asiasta, kuin kansalaispalkasta.

Vaikea sanoa mistä tästä puhutaan. Kansalaispalkkakäsite on sen verran sekava ja jokaisella on oma määritelmä siitä, ettei sitä oikein voi kommentoida kunnolla ilman yksityiskohtaista tietoa mitä sillä tarkoitetaan.

Perinpohjin kansalaispalkka on vain uusi nimike nykyisille toimeentulotuille ja tulonsiirroille. Jakoperuste voi olla eri tms. mutta ne ovat lähinnä teknikaliteetteja.

Perusteeltaan kaikki toimeentulotuet ja tulonsiirrot, myös kansalaispalkka, kuitenkin kilpailevat palkkatyön kanssa. Miten kansalaispalkka konkreettiesti toimisi paremmin työttömyysnäkökulmasta riippuu yksityiskohdista. Lienee kuitenkin selvä, että siinäkin systeemissä joku nykyinen tulonsiirtojen saaja häviäisi ja joku muu voittaisi, eli joku menisi töihin kansalaispalkan turvin ja joku jättäisi menemättä.

Kansalaispalkasta on tullu jonkinlainen hattutemppu, jonka uskotaan korjaavan kaikki tulonsiirtoihin ja työttömyyteen liittyvät ongelmat. Vaikka tämä jokus toteutettaisiin, niin jonkin ajan kulutta tilanne olisi varmaan sama kun nyt ellei kansalaispalkalla vähennetä kokonaistulonsiirron määrää mitä nyt suoritetaan.

[Alfresco]

Mikä on se talousoppi, jonka perusteella talouden teollisen pohjan hapertuminen, mitä ilmeisestikin tarkoitat, johtaa kansan varallisuuden nousuun?

En ole niin väittänyt.

Sillä, että pesemme toistemme paitoja tai leikkaamme toistemme hiuksia ei oikein kerry varallisuutta, jolla ostella Mersuja ja Bemareita tai matkustaa ulkomaille lomalle.

Kyllä palveluja myymällä kertyy varallisuutta. Palvelujen myyminen on tulonsiirtoa. Jos siivooja myy työnsä ja miljonääri sen ostaa, miljonääriltä siirtyy rahaa siivoojalle. Jos siivooja siivoa tarpeksi monta kartanoa hän voi ehkä laittaa jotain säästöön, hankkia oman talon, perustaa firman, palkata työntekijöitä, menestyä ja rikastua. Hänelle siis syntyy palveluja myymällä varallisuutta. Sensijaan siivoojan on turha yrittää myydä palvelujansa suutarille, jolla on sama tulotaso. Suutarin kannattaa siivota kämppänsä itse.

Olennaista siis on, että yhteiskunnassa on tarpeeksi suuri tuloerojakauma, muuten palveluille ei ole juuri mitään kysyntää. Tai kääntäen, jos tuloerot ovat pienet kellään ei ole varaa ostaa toistensa palveluja ja kaikki jäävät työttömiksi.

[Teaparty]

Sillä, että pesemme toistemme paitoja tai leikkaamme toistemme hiuksia ei oikein kerry varallisuutta, jolla ostella Mersuja ja Bemareita tai matkustaa ulkomaille lomalle.

Kaikilla ei riitä kyvyt tai ambitio vientiteollisuuden insinöörihommiin. Ja kääntäen, moni insinööri ottaisi mielellään siivoojan kotiin, jos siihen olisi varaa. Nyt insinööri siivoaa itse iltaisin ja maksaa valtion kautta rahaa muille kotona lepäilystä vaikka mielellään itsekin lepäisi työajan ulkopuolella.

[l'uomo normale]

Raha ei ole ainoa motiivi käydä töissä. Itse olen havainnut, että pitkän työttömyyskauden jälkeen työelämään paluu on aina syystä tai toisesta tuskaisampaa. Siksi käyn koulutusta vastaamattomissa silpputöissäkin, vaikken niistä välttämättä rahallisesti juuri kostukaan. En uskalla jäädä kotiin tylsistymään.

[Alfresco]

Sillä, että pesemme toistemme paitoja tai leikkaamme toistemme hiuksia ei oikein kerry varallisuutta, jolla ostella Mersuja ja Bemareita tai matkustaa ulkomaille lomalle.

Kaikilla ei riitä kyvyt tai ambitio vientiteollisuuden insinöörihommiin. Ja kääntäen, moni insinööri ottaisi mielellään siivoojan kotiin, jos siihen olisi varaa. Nyt insinööri siivoaa itse iltaisin ja maksaa valtion kautta rahaa muille kotona lepäilystä vaikka mielellään itsekin lepäisi työajan ulkopuolella.

Juuri näin se menee. Monilla on enemmän rahaa kun vapaa-aikaa ja olisivat valmiita vaihtamaan nämä päittäin. Se edellyttää, että löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään työt tarpeeksi alhaiseen hintaan suhteutettuna maksajan tulotasoon.

[MaisteriT]

Pient tuloerot johtavat myös siihen, ettei ihmisillä ole varaa ostaa toistensa palveluja.

Jos tuloerot olisivat isoja, joka tapauksessa vain isotuloisilla olisi varaa. Ongelma on pikemminkin, että verottaja haluaa osuutensa, joka voi olla liian iso jotta koko liiketoimintaa syntyisi.

[Veli Karimies]

Vaikea sanoa mistä tästä puhutaan. Kansalaispalkkakäsite on sen verran sekava ja jokaisella on oma määritelmä siitä, ettei sitä oikein voi kommentoida kunnolla ilman yksityiskohtaista tietoa mitä sillä tarkoitetaan.

Kansalaispalkka on vastikkeeton säännöllisesti kansalaisille maksettava tulonsiirto, jonka jokainen suomalainen saa, poislukien alaikäiset ja varusmiespalvelusta tai vankeusrangaistusta suorittavat. Kansalaispalkka korvaa kaikki tai osan muista tulonsiirroista.

[Salvation]

Tämä on ihan totta; juuri siksi kannatankin perustuloa, sillä se aidosti motivoisi vastaanottamaan työtä ja tekisi työnteosta kannattavaa joka tilanteessa. Jokin harkinnan varainen toimeentulotuki voisi siinä rinnalla olla, mutta that's it - elintasoaan on korotettava sen jälkeen ottamalla vastaan pätkätöitä (mutta huom. niiden tekeminen ei rankaisisi työntekijää kuten nykyisessä tukimallissa tekee).

Perustelisitko vastaustasi. Mikä olisi mielestäsi sopiva perustulon summa?

Lisäkysymys: miten rahoittaisit perustulon?

[requiem]

Pient tuloerot johtavat myös siihen, ettei ihmisillä ole varaa ostaa toistensa palveluja.

Jos tuloerot olisivat isoja, joka tapauksessa vain isotuloisilla olisi varaa. Ongelma on pikemminkin, että verottaja haluaa osuutensa, joka voi olla liian iso jotta koko liiketoimintaa syntyisi.

Ei välttämättä.

Tällainen kuvailemasi tilanne syntyy yhteiskunnassa, jossa varallisuus on jakautunut absoluuttisesti ja suhteellisesti hyvin epätasaisesti. Tällaisten yhteiskuntien voidaan luonnehtia vaikkapa oligarkistisiksi. Näissä yhteiskunnissa valta ja varallisuus kasautuvat tietyille tahoille lain, korruption, valtion väkivaltamonopolin tai syntymäluokan turvin. Enemmistö ihmisistä elää tälläkin hetkellä kyseisenlaisissa yhteiskunnissa, ja pitkään se oli myös monen eurooppalaisen arkipäivää.

Toisaalta jos varallisuus on jakautunut suhteellisesti epätasaisesti, mutta pienempien tuloluokkien absoluuttinen varallisuustaso takaa tämän ryhmänkin edustajille mukavan elintason, ja yhteiskunnan rakenteet antavat talouden toimia dynaamisesti mahdollistaen sosioekonomiset muutokset suuntaan ja toiseen, niin kuvaileemaasi ongelmaa ei synny.

Tätä voidaan havainnollistaa vaikkapa Gin-kertoimia (mitä pienempi, sen pienemmät tuloerot).

Suomi saa tästä arvoksi 26.8, ja esim. Sveitsi saa tästä arvoksi 33.7.

Esim. taas se parjattu Yhdysvallat saa tästä arvoksi 45, sitä kolme edeltänyttä maata olivat Iran (44.5), Kamerun (44.6) ja Norsunluurannikko (44.6). Vaikka tuloerot ovatkin samaa suuruusluokkaa, niin jostain syystä se ei tunnu hidastavan Yhdysvaltain palvelusektorin toimintaa.

Tai että Uuden-Seelannin arvo 36.2 on samaa suuruusluokkaa kuin Intialla (36.8 ) ja Azerbaidzanilla (36.5). Tästä huolimatta en luokittelisi Uutta-Seelantia miksikään ikäväksi rotankoloksi asua, ja hyvin se palvelusektori sielläkin tuntuu rullaavan.

[Nuivanlinna]

Kaikilla ei riitä kyvyt tai ambitio vientiteollisuuden insinöörihommiin. Ja kääntäen, moni insinööri ottaisi mielellään siivoojan kotiin, jos siihen olisi varaa. Nyt insinööri siivoaa itse iltaisin ja maksaa valtion kautta rahaa muille kotona lepäilystä vaikka mielellään itsekin lepäisi työajan ulkopuolella.

Eiköhän jo nyt inssillä olisi vara siivouttaa kämppäänsä vaikkapa 2 tuntia viikossa?
Iso-Inssi sitten voisi palkata päätoimisen siivoojan itselleen.

[Salvation]

Kaikilla ei riitä kyvyt tai ambitio vientiteollisuuden insinöörihommiin. Ja kääntäen, moni insinööri ottaisi mielellään siivoojan kotiin, jos siihen olisi varaa. Nyt insinööri siivoaa itse iltaisin ja maksaa valtion kautta rahaa muille kotona lepäilystä vaikka mielellään itsekin lepäisi työajan ulkopuolella.

Eiköhän jo nyt inssillä olisi vara siivouttaa kämppäänsä vaikkapa 2 tuntia viikossa?
Iso-Inssi sitten voisi palkata päätoimisen siivoojan itselleen.

Aivan varmasti on. Meillä siivous 2 krt kuussa noin 4 h per kerta. Nettokustannus per kk on 90 euroa.

[Maya]

Miksi minä palkkaisin siivoojan, kun osaan itse siivota? Nykyajan imurit on tosia tehokkaita ja käteviä. Roope Ankkana minun motivaationi on maksimoida säiliöni rahavarat ja siihen ei kuulu tuhlata rahojani joihinkin siivojiin.

[Salvation]

Miksi minä palkkaisin siivoojan, kun osaan itse siivota? Nykyajan imurit on tosia tehokkaita ja käteviä. Roope Ankkana minun motivaationi on maksimoida säiliöni rahavarat ja siihen ei kuulu tuhlata rahojani joihinkin siivojiin.

Ei se niin vaikeaa ole, etteikö kaikki osaisi. Jokainen nyt vain käyttää rahansa kuka mihinkin.

[Mulli]

...Meillä palkattaisiin suunnittelupuolelle välittömästi...
...Tuotannon puolelle on myöskin vaikea löytää väkeä, joka pystyy riittävän hyvään työhön. Palkka asiallinen, mutta laatuvaatimus tyly...

Työnantajien yksi ongelma on se, että nykyään suurin osa tuntuu ajattelevan, että pitäisi saada vain valmis tekijä. Kun Suomessa vielä ymmärrettiin käytännön asioista, jokaisessa yrityksessä oli ihmisiä, jotka vetivät ja opettivat tulokkaat talon tavoille. Tämän osaa enää harva.

Joillain paikkakunnilla se on toki mahdollista pestata osaava ihan lennostakin (lähinnä Hki ja pari muuta tarpeeksi isoa kylää), vaan suurimmassa osassa maata ja varsinkin erikoisemmissa ammateissa lähinnä mahdoton idea.

En tiedä alaasi, enkä aluetta, jolla toimit, mutta ehdottaisin silti oppisopimukselle pestaamista. Ja aikuisen, jo työkokemusta ja elämänkokemusta omaavan ihmisen pestaaminen oppisopimuksella on se kannattava temppu. Monethan ovat kouluttautuneet penikkana lähinnä asuinpaikakuntiensa koulutustarjonnan perusteella. Nyt aiuisena tietävät paremmin, mitä osaavat ja mitä eivät.

[Alfresco]

Kaikilla ei riitä kyvyt tai ambitio vientiteollisuuden insinöörihommiin. Ja kääntäen, moni insinööri ottaisi mielellään siivoojan kotiin, jos siihen olisi varaa. Nyt insinööri siivoaa itse iltaisin ja maksaa valtion kautta rahaa muille kotona lepäilystä vaikka mielellään itsekin lepäisi työajan ulkopuolella.

Eiköhän jo nyt inssillä olisi vara siivouttaa kämppäänsä vaikkapa 2 tuntia viikossa?
Iso-Inssi sitten voisi palkata päätoimisen siivoojan itselleen.

Aivan varmasti on. Meillä siivous 2 krt kuussa noin 4 h per kerta. Nettokustannus per kk on 90 euroa.

Mitä muita kotipalveluja ostatte, vai jääkö se siivoamiseen?

[Salvation]

Kaikilla ei riitä kyvyt tai ambitio vientiteollisuuden insinöörihommiin. Ja kääntäen, moni insinööri ottaisi mielellään siivoojan kotiin, jos siihen olisi varaa. Nyt insinööri siivoaa itse iltaisin ja maksaa valtion kautta rahaa muille kotona lepäilystä vaikka mielellään itsekin lepäisi työajan ulkopuolella.

Eiköhän jo nyt inssillä olisi vara siivouttaa kämppäänsä vaikkapa 2 tuntia viikossa?
Iso-Inssi sitten voisi palkata päätoimisen siivoojan itselleen.

Aivan varmasti on. Meillä siivous 2 krt kuussa noin 4 h per kerta. Nettokustannus per kk on 90 euroa.

Mitä muita kotipalveluja ostatte, vai jääkö se siivoamiseen?

Lähinnä sitten kodin remontointia. Kotitalousvähennys on kyllä korjauksista melkoinen harmaan talouden väline. Kuinkahan monessa remontissa firma ostaa myös materiaalit ja merkkaa ne sitten työksi. Tai kuinkahan monta pihamökin rakentamista merkitään laskuun esimerkiksi tapetoinniksi tms.

[Alfresco]

Työnantajien yksi ongelma on se, että nykyään suurin osa tuntuu ajattelevan, että pitäisi saada vain valmis tekijä.

Tuskin kukaan työnantaja uskoo tällaisiin epärealistisiin toiveisiin. Ihan vähintäänhän pitää koulutta typit työpaikan tavoille. Eli jotain kouluttamista lähes aina tarvitaan.

Työnantajat kyllä toivovat "valmiin" tyypin koska palkkasi kuka tahansa niin pitää maksaa saman minimihinnan. Miksi työnantaja silloin palkkaisi jonkun noviisin, jota pitäisi opetella nollasta jos on mahdollisuus saada kokenut kaveri? Juuri tähän ongelmaan nuorisotyöttömyys kompastuu. Kokematonta hessua ei kannata ottaa jos muita on tarjolla. Ainoa vaihtoehto on, että kokematon tulisi paljon halvemmalla eli hän kompensoisi osaamatomuuttaan lahaisemmalla liksalla. Työehtosopimuksissa se on kielletty.

[Alfresco]

Kaikilla ei riitä kyvyt tai ambitio vientiteollisuuden insinöörihommiin. Ja kääntäen, moni insinööri ottaisi mielellään siivoojan kotiin, jos siihen olisi varaa. Nyt insinööri siivoaa itse iltaisin ja maksaa valtion kautta rahaa muille kotona lepäilystä vaikka mielellään itsekin lepäisi työajan ulkopuolella.

Eiköhän jo nyt inssillä olisi vara siivouttaa kämppäänsä vaikkapa 2 tuntia viikossa?
Iso-Inssi sitten voisi palkata päätoimisen siivoojan itselleen.

Aivan varmasti on. Meillä siivous 2 krt kuussa noin 4 h per kerta. Nettokustannus per kk on 90 euroa.

Mitä muita kotipalveluja ostatte, vai jääkö se siivoamiseen?

Lähinnä sitten kodin remontointia. Kotitalousvähennys on kyllä korjauksista melkoinen harmaan talouden väline. Kuinkahan monessa remontissa firma ostaa myös materiaalit ja merkkaa ne sitten työksi. Tai kuinkahan monta pihamökin rakentamista merkitään laskuun esimerkiksi tapetoinniksi tms.

Remontit tuskin ovat kovin toistuvia. Insinöörillä on varmaan varaa siivotuttaa kämpäänsä mutta siihen se taitaa sitten jäädäkin. Useimmat suomessa ei edes osta siivouspalveluja. Lastenhoito, pihatyöt, auton peseminen ja muut hommat pitääkin sitten hoitaa omasta takaa, muuten palaisi koko palkka.

Suomessa ollaan jäljessä palvelujen käytössä ja ostamisessa. Täällä lähinnä halveksitaan kapitalistisikoina niitä, jotka ostavat palveluja kotiinsa ja "orjuuttavat" muita. Tämähän on suunilleen se mielikuva mitä halutaan ylläpitää.

[Mulli]

...Työehtosopimuksissa se on kielletty.

Itseasiassa (Pitääkö sinun perkeleen kanssa olla muka samaa mieltä jostakin?!?) olen kiinnittänyt huomiota useammassakin TES:ssä olevaan kummallisuuteen. Palkan kasvu kymmenessä vuodessa on euron, pari. Käytännössä on lähes sama, pestaako nulikan vai ammattilaisen, noin rahan kannalta. Vaan nulikkaa ei kannata alkaa opettamaan, koska hintaero ei ole merkittävä.

Ja asiasta viidenteen.

Oppisopimuskoulutus olisi todellakin paras tapa huolehtia siitä, että yritys saa juuri oman tarpeensa mukaista työväkeä. Paitsi että yritykset haluavat liikkuvaa väkeä, josta on helppo päästä äkkiä eroon, eikä pitkäaikainen sijoitus uuteen työntekijään kiinnosta.

Entisaikaan, kun talousalan ammattilaisten mielestä yrityksen looginen tulevaisuus ei ollut konkurssi, työtekijöitä hankittiin lähes kustannuksista piittaamatta. Suomessakin on monta tehdaspaikkakuntaa, joihin houkuteltiin ihmisiä toinen toistaan paremmilla eduilla.

Nyt, kun olemme kuulemma rikkaampia kuin koskaan, sellaiseen ei ole varaa.

Työttömyysongelma johtuu kyllä siitä (yksinomaan siitä), että olemme ahneempia, kuin koskaan.

[Alfresco]

Vaikea sanoa mistä tästä puhutaan. Kansalaispalkkakäsite on sen verran sekava ja jokaisella on oma määritelmä siitä, ettei sitä oikein voi kommentoida kunnolla ilman yksityiskohtaista tietoa mitä sillä tarkoitetaan.

Kansalaispalkka on vastikkeeton säännöllisesti kansalaisille maksettava tulonsiirto, jonka jokainen suomalainen saa, poislukien alaikäiset ja varusmiespalvelusta tai vankeusrangaistusta suorittavat. Kansalaispalkka korvaa kaikki tai osan muista tulonsiirroista.

Mitkä osat se ei korvaisi ja miten suuri kansalaispalkan pitäisi olla? Ilmeisesti jättäisit takaportin auki joillekin tapauskohtaisille tuille. Eli kansalaispalkka edustaisi vain pohjaosan, jonka päälle sitten sovelletaan muita tukia vielä lisäksi?

Koska olet antamassa kansalaispalkkaa eläkeläisillekiin, niin eläkkeet on laskettava ellei haluta eläkeläistulojen nousevan. Onko tarkoitus silloin pienentää eläkevakuutusmaksuja ja nostaa tuloveroja vai miten tehdään palkkaa nauttivan työvoiman päässä, jotta rahoituskuvio pysyy kasassa?

Kaiketi kansalaispalkka olisi myös veronalaista tuloa? Ellei, niin miten se rahoitetaan?

[Alfresco]

olen kiinnittänyt huomiota useammassakin TES:ssä olevaan kummallisuuteen. Palkan kasvu kymmenessä vuodessa on euron, pari.

Tuskin niin vähän sentään. TES:n palkankorotusket tuupaavat olla jotain 1-3% vuodessa. 1500 euron liksalla se olisi jo 15-45 euroa kuussa eli suunilleen sata kertaa enemmän enemmän kun euron pari vuodessa.

Käytännössä on lähes sama, pestaako nulikan vai ammattilaisen, noin rahan kannalta. Vaan nulikkaa ei kannata alkaa opettamaan, koska hintaero ei ole merkittävä.

Kyllä sillä on tuottavuuden kannalta paljonkin merkitystä. Ammattilaiselle kannattaa maksaa jopa kymmeniä prosentteja enemmän liksaa koska hänen tuottavuus voi olla moninkertainen amatööriin verrattuna. Eri asia on sitten löytyykö niitä ammattilaisia.

Oppisopimuskoulutus olisi todellakin paras tapa huolehtia siitä, että yritys saa juuri oman tarpeensa mukaista työväkeä. Paitsi että yritykset haluavat liikkuvaa väkeä, josta on helppo päästä äkkiä eroon, eikä pitkäaikainen sijoitus uuteen työntekijään kiinnosta.

Tietääkseen oppisopimusporukkaan pätee ihan samat työehdot kun muille palkkakustannuksia lukuunottamatta. Ne on määräaikaisia työsuhteita, joita ei voi irtisanoa. Oppisopimuksessa on myös ongelmia. Koska se on tuettua työllistämistä se maksaa veronmaksajille ja se vääristää kilpailutilannetta. Käytännössä se on siis tulonsiirtoa veronmaksajilta oppisopimustyönantajalle. Oppisopimus on sitä kuuluisaa positiivista syrjintää, missä verotuettu työntekijä voi ohittaa toisen pätevämmän duunarin.

Entisaikaan, kun talousalan ammattilaisten mielestä yrityksen looginen tulevaisuus ei ole konkurssi, työtekijöitä hankittiin lähes kustannuksista piittaamatta. Suomessakin on monta tehdaspaikkakuntaa, joihin houkuteltiin ihmisiä toinen toistaan paremmilla eduilla.

Nyt, kun olemme kuulemma rikkaampia kuin koskaan, sellaiseen ei ole varaa.

Kuvasit juuri sen mihin tuloerojen kaventaminen johtaa. Alhaisempi tuloluokka on vaurastunut ja juuri sen takia ei enää ole tarpeeksi sellaisia varakkaita, jotka palkkaisi ihmisiä hommiin.
Ennen tuloerot olivat suuremmat, jolloin maatalon isännällä ja pikkuporvarilla oli varaa palkata piikoja, renkejä ja sisäkköjä. Nykyään se on tuiki harvinaista. Kaikki pitää tehdä itse.

[Mulli]

olen kiinnittänyt huomiota useammassakin TES:ssä olevaan kummallisuuteen. Palkan kasvu kymmenessä vuodessa on euron, pari.

Ilmaisin itseäni epäselvästi tuossa. Siis palkkaero 10 vuotta ammatissa olleen ja tulokkaan välillä on tuo 1-2 euroa.