2011-05-25 Perussuomalaisilta julkilausuma rasismia ym. vastaan

[MrMikropiiri]

Juuri uutisoitiin että lyhyet ja lihavat saavat huonompaa palkkaa yms. No itse satun olemaan lyhyehkö ja kaiken lisäksi grillimakkarakin on tehnyt tehtävänsä.
Toivonkin, että jo ensi viikolla tasa-arvovaltuutettu ottaa asiaan kantaa ja alkaa ajamaan meidän lyhyiden asiaa ja saamme lain missä palkka laskee mitä pidempi on.

Totta puhuen jos olisin etninen tai muu erikoissuojeltu ryhmä niin en missään nimessä haluaisi kiintiöitä tai erityiskohtelua. Kuka haluaa olla se joka on päässyt läpi vain jonkun etnisyytensä tai sukupuolensa takia?

[pallopaa]

Hanken ja ÅA varmaan soittavat kelloja itse kullakin? Ne ovat resurssien hurjan tehokasta keskittämistä, vaikka kieltämättä ovatkin yliedustettuja kotimaisessa korkeakoulukentässä.

Opiskeleehan molemmissa äidinkieleltään suomenkielisiäkin. Muutenkaan en ymmärrä puhetta kiintiöistä tai positiivisesta syrjinnästä, kun kyse on opiskelusta jollain kielellä... kieltä joko osaa tai ei. Äidinkielen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Ei kai Suomessakaan sentään tartte mennä sen tyhmimmän savolaisen ehdoilla... tai no Katainenkin osaa sentään ruotsia.

Niinpä. Meillä suomenkielisillä olisi paljon opittavaa suomenruotsalaisilta suomalaisilta ja siitä, kuinka he ovat monet asiat järjestäneet. Persut yrittävät jostain syystä hajottaa kansallista yhtenäisyyttä lyömällä kiilaa kielien väliin. Se on silkkaa idiotismia. Voimat pitäisi yhdistää, ei käydä veli veljeä vastaan.

[pallopaa]

Hanken ja ÅA varmaan soittavat kelloja itse kullakin? Ne ovat resurssien hurjan tehokasta keskittämistä, vaikka kieltämättä ovatkin yliedustettuja kotimaisessa korkeakoulukentässä.

Opiskeleehan molemmissa äidinkieleltään suomenkielisiäkin. Muutenkaan en ymmärrä puhetta kiintiöistä tai positiivisesta syrjinnästä, kun kyse on opiskelusta jollain kielellä... kieltä joko osaa tai ei. Äidinkielen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Ei kai Suomessakaan sentään tartte mennä sen tyhmimmän savolaisen ehdoilla... tai no Katainenkin osaa sentään ruotsia.

Niinpä. Meillä suomenkielisillä olisi paljon opittavaa suomenruotsalaisilta suomalaisilta ja siitä, kuinka he ovat monet asiat järjestäneet. Persut yrittävät jostain syystä hajottaa kansallista yhtenäisyyttä lyömällä kiilaa kielien väliin. Se on silkkaa idiotismia. Voimat pitäisi yhdistää, ei käydä veli veljeä vastaan.

PS. Käteinen voisi kyllä opetella puhumaan paremmin ruotsia.

[nuiseva]

En ole ehtinyt seurata uutislähetyksiä, mutta onko telkku-uutisissa ollut lausumasta juttua, vai vaietaanko se kuoliaaksi? Persut kyllä aloittaa niin kouriintuntuvalla tavalla tavalla syöttämällä mokustamolle heidän oman rasistisen-mustaihoinen on huonompi ja tarvitsee siksi erityiskohtelua-asenteensa, että olen odottavalla kannalla, mikä pommi suomalaisten eteen putoaa seuraavaksi persujen puoluetoimistosta:)

[JaskaJokunen]

En ole ehtinyt seurata uutislähetyksiä, mutta onko telkku-uutisissa ollut lausumasta juttua, vai vaietaanko se kuoliaaksi? Persut kyllä aloittaa niin kouriintuntuvalla tavalla tavalla syöttämällä mokustamolle heidän oman rasistisen-mustaihoinen on huonompi ja tarvitsee siksi erityiskohtelua-asenteensa, että olen odottavalla kannalla, mikä pommi suomalaisten eteen putoaa seuraavaksi persujen puoluetoimistosta:)

todennäköisesti vahvasti kreikalla höystetty pommi joka kiteytyy sanoihin "mitä minä sanoin" soinin sanomana ja viitaten kreikan pika saneeraukseen tai mikäli EU haluaa pitä kulissia yllä niin seuraavaan tukipakettiin./off


ja niinhän asia on että mitä persut tekevätkään niin tällähetkellä on melkein taattu win-win tilanne jonka media heille takaa mustamaalaamalla heitä sanomisistaan vaikka ne kansan mielestä ovat täysin oikeanlaisia mielipiteitä

[Kimmo Pirkkala]

Juuri uutisoitiin että lyhyet ja lihavat saavat huonompaa palkkaa yms. No itse satun olemaan lyhyehkö ja kaiken lisäksi grillimakkarakin on tehnyt tehtävänsä.
Toivonkin, että jo ensi viikolla tasa-arvovaltuutettu ottaa asiaan kantaa ja alkaa ajamaan meidän lyhyiden asiaa ja saamme lain missä palkka laskee mitä pidempi on.

Totta puhuen jos olisin etninen tai muu erikoissuojeltu ryhmä niin en missään nimessä haluaisi kiintiöitä tai erityiskohtelua. Kuka haluaa olla se joka on päässyt läpi vain jonkun etnisyytensä tai sukupuolensa takia?

Erinomainen pointti. Minunkin pituuteni on vain naurettavat 173cm ja painoindeksi on ylipainoisen puolella. Miksen saa positiivista erityiskohtelua?

Ja mitä työuraltani hakemuksia muistelen, niin järjestään minut ohittaneet ovat olleet pidempiä kuin minä. Vaadin positiivista syrjintää!

[Siili]

Enkä muuten näe mitään ongelmaa siinä, että ylläpidettäisiin ruotsinkielisiä opinahjoja, kuten nytkin tehdään. Hanken ja ÅA varmaan soittavat kelloja itse kullakin? Ne ovat resurssien hurjan tehokasta keskittämistä, vaikka kieltämättä ovatkin yliedustettuja kotimaisessa korkeakoulukentässä.

Luulenpa, että yksi syy siihen, että koulutuspuolella joudutaan monella alalla turvautumaan tasa-arvon kannalta arveluttaviin kiintiöjärjestelmiin on se, että Suomessa on tarjolla ruotsinkielistä korkeakouluopetusta suhteettoman paljon verrattuna ruotsinkielisten väestöosuuteen. Lisää tarjontaa on Ruotsin puolella.

Opiskelijoiden ja opintoon hakevien akateemiset suorituskyvyt muodostavat normaalijakauman.  Jos opiskelupaikan saaminen on helppoa, myös heikompi opiskelija-aines pääsee kiinni opintoihin.  Opiskelija-aines ikään kuin laimenee.  Turussa kuulemma ÅA:n opiskelijoita kutsutaan termillä "ABBA", viitaten heidän keskimääräisiin ylioppilastodistuksiinsa.    

Huomattavasti laimentunut aines pärjää luonnollisesti pääsykokeessa heikommin kuin vähemmän laimentunut aines. Siksi ruotsinkieliset eivät pärjää tilastollisesti yhtä hyvin kuin suomenkieliset sellaisissa pääsykokeissa, joissa kysymys on vain substanssiosaamisesta (kielellä ei merkitystä).  Kaksikielikuviot kuitenkin pakottavat suosimaan ruotsin kielen osaamista, eli substanssiosaamisen suhteen pitää harjoittaa syrjintää.  Yksilön kohdalla kyse on 100%:sta asiasta eikä mistään pienestä hallinnollisesta korjausliikkeestä.  Luulisi ankkalammessakin ymmärrettävän, miksi moiset kuviot kyrsivät suomenkielisiä.

Jos ruotsinkielisen korkeakoulutuksen osuutta Suomessa vähennettäisiin esimerkiksi muuttamalla sitä lisääntyvän kansainvälisyyden myötä englanninkieliseksi, suomenruotsalaisia hakeutuisi enemmän myös linjoille, joihin heistä hakeutuu nykyään vähän.  Tämä varmasti vähentäisi kaikenlaisen kielipohjaisen positiivisen syrjinnän tarvetta.

Esimerkiksi Hanken antaa jo nykyään maisteritason koulutusta englanniksi, ja niihin kandeja valittaessa ruotsin kielen osaamisella ei ilmeisesti ole merkitystä.  Tuskinpa olisi teknisesti ylivoimaista muuttaa siellä kanditasonkin ruotsinkielistäkin opetusta enemmän englanninkieliseksi ja vaatia kaikilta hakijoilta hyvää englannin, ei ruotsin, kielen osaamista.  Kaupan alan, jos minkä, kuvittelisi tulevaisuudessa  olevan nimen omaan yhä enemmän globaalia, eikä (kaksikieli)nationalismi ole kenties järkevä pohja kehitykselle.

Jos ruotsin kieltä luonnostaan osaavia olisi tasaisemmin eri ammattiryhmissä, voitaisiin kaksikielistä Suomea ylläpitää luontevammin, vähemmillä kiintiöillä.  Eikä ankkalammen tarvitsisi olla niin hysteerinen pakkoruotsin suhteen.

[foobar]

Jos ruotsin kieltä luonnostaan osaavia olisi tasaisemmin eri ammattiryhmissä, voitaisiin kaksikielistä Suomea ylläpitää luontevammin, vähemmillä kiintiöillä.  Eikä ankkalammen tarvitsisi olla niin hysteerinen pakkoruotsin suhteen.

On jännittävää, kuinka esim. teknilliset alat pärjäävät korkeakoulutuksessa (käytännössä?) ilman kielikiintiöitä. Havaittavissa on ollut, etteivät niillä äidinkieleltään ruotsinkieliset ole merkittävästi yli- kuin aliedustettuinakaan, ja vaikka kaikki ruotsinkieliset ovat ainakin niillä kursseilla joita olen ollut järjestämässä ovat vastanneet kysymyksiin joko suomeksi tai englanniksi (eivätkä ruotsiksi, joka olisi suomelle täysin validi vaihtoehto), ei heidän identiteettinsä ole kadonnut minnekään. Mihin Hankenia ja ÅA:ta tarvitaan? Väkisinkin tulee mieleen, että vajokkiaineksen oikopoluksi.

[Everyman]

Luulisi ankkalammessakin ymmärrettävän, miksi moiset kuviot kyrsivät suomenkielisiä.

Sekö kyrsii, että ruotsinkieliseen koulutukseen pääsee helpommin kuin suomenkieliseen? Mitäs jos sinne olisi vaikeampi päästä? Luulen että silloin valitettaisiin siitä.

Eikös muuten suurin osa korkeakoulutuksesta Suomessa ole "kiintiöity" 100-prosenttisesti suomenkielisille? Mitäs niille pitäisi tehdä, ei kai sekään ihan oikein voi olla, jos ei ruotsinkielinen opetuskaan ole.

[Jouko]

Luulisi ankkalammessakin ymmärrettävän, miksi moiset kuviot kyrsivät suomenkielisiä.

Sekö kyrsii, että ruotsinkieliseen koulutukseen pääsee helpommin kuin suomenkieliseen? Mitäs jos sinne olisi vaikeampi päästä? Luulen että silloin valitettaisiin siitä.

Eikös muuten suurin osa korkeakoulutuksesta Suomessa ole "kiintiöity" 100-prosenttisesti suomenkielisille? Mitäs niille pitäisi tehdä, ei kai sekään ihan oikein voi olla, jos ei ruotsinkielinen opetuskaan ole.

Minä muistan taannoisia ohjelmia, joissa esiteltiin suomenruotsalaisia perheitä. Siinä tuli selväksi miten ruotsalaisuus on erityinen etu jälkikasvulle. Kyllä maar se on etu kaikkine etuoikeuksineen yhteiskunnassame. Pitää olla tosi surkea tapaus jos ei pärjää den bättre folk-taustalla.

[foobar]

Luulisi ankkalammessakin ymmärrettävän, miksi moiset kuviot kyrsivät suomenkielisiä.

Sekö kyrsii, että ruotsinkieliseen koulutukseen pääsee helpommin kuin suomenkieliseen? Mitäs jos sinne olisi vaikeampi päästä? Luulen että silloin valitettaisiin siitä.

Eikös muuten suurin osa korkeakoulutuksesta Suomessa ole "kiintiöity" 100-prosenttisesti suomenkielisille? Mitäs niille pitäisi tehdä, ei kai sekään ihan oikein voi olla, jos ei ruotsinkielinen opetuskaan ole.

Miten se on suomenkielisille kiintiöity? Periaatteessahan kaikkien korkeakouluopetusta suomeksi antavien pitäisi hallita myös virkamiesruotsi, ja pitäisi antaa mahdollisuus suorittaa kurssit ainakin suomeksi ja ruotsiksi. Silti en törmännyt itse kertaakaan henkilöihin, jotka olisivat noin kymmenen vuoden korkeakoulurupeamani aikana halunneet suorittaa tenttejä tai harjoitustöitä nimenomaan ruotsiksi. Kuulin muutamista tapauksista, mutta näitä oli äärimmäisen vähän suhteessa ruotsinkielisiin itse korkeakoulussa. Joitakin kursseja luennoitiin myös ruotsiksi, mutta vain kaikista suurimmilla kursseilla oli sen verran osanottajia, että kiinnostuneita ylipäänsä löytyi.

[requiem]

Kyrsivä asia ei ole ruotsinkielisen korkeakoulutuksen järjestäminen, vaan esim. koulutuspaikkojen määrän suhde ja muut käytännöt.

http://www.pakkoruotsi.net/kiintiot.shtml

Suomen- ja ruotsinkielisestä kauppatieteellisestä koulutuksesta ruotsinkielisen koulutuksen osuus on noin 18 %, vaikka ruotsinkielisiä on vain 5,5 %.

Helsingin Sanomat 29.7.2006: "Ensi syksynä alkavaan yliopistokoulutukseen hakeneista joka kolmas on saanut opiskelupaikan. – – Ruotsinkielisiä hakijoita oli viisi prosenttia kaikista hakijoista. Heistä hyväksyttiin yliopistokoulutukseen hiukan yli puolet."

(kirjoittajan oma huom.: Hakijat suhteessa 95/5, päässeet n. 32/2,5. Hakijoista ruotsinkielisiä 5 % ja päässeistä (2,5/(32+2,5)=) 7,2 %. Hakijoista suomenkielisiä 95 % ja päässeistä (32/(32+2,5)=) 92,8 %. Kansankielellä suomenkielisistä raakataan pois kaksi kolmesta, ruotsinkielisistä joka toinen.)

...

Korkekoulujen ruotsinkieliseen opetukseen pyrkivillä suomenkielisillä täytyy olla joko valtion tutkintolautakunnan todistus ns. täydellisestä ruotsin kielen taidosta tai hakijan täytyy osallistua tiedekunnan järjestämään vaativaan ruotsin kielen kokeeseen. Ruotsinkielisiltä ei vaadita suomen kielen koetta mihinkään suomenkieliseen koulutukseen. Ruotsinkielisistä 45 % osaa suomea täydellisesti tai lähes täydellisesti.

Noin puolelle ruotsinkielisistä, jotka osaavat lähes täydellisesti suomea, on kaksi linjaa tarjolla miltei kaikessa koulutuksessa – suomenkielinen ja ruotsinkielinen – kun suomenkielisille, jotka pääsääntöisesti eivät osaa ruotsia hyvin, on vain yksi eli suomenkielinen.

Lisäksi ruotsinkielisillä on mahdollisuus opiskella Ruotsin yliopistoissa ja korkeakouluissa. Pääsykoe Ruotsin korkeakouluihin jopa järjestetään Suomessa. Vuonna 2007 koe järjestettiin Vaasassa ja Kirkkonummella. Ahvenanmaalaisista  2/3 osaa suorittaa korkeakouluopiskelunsa Ruotsissa.

...

On sanottu, että kaikilla ruotsia taitavilla suomalaisilla on pääsy ruotsinkieliseen opetukseen, ja näin ollen ruotsinkielisiä kiintiöitä ei tarvitsisi siirtää suomenkieliseen opetukseen. Suomenkielisillä on oikeus opiskella omalla äidinkielellään, joten väite on kestämätön.

Jos periaatteeksi otetaan, että suomenkielisten ei tarvitse saada opiskella omalla äidinkielellään, pätee tämä periaate tietysti myös ruotsinkielisiin. Ruotsinkielinen opetus voitaisiin tällä logiikalla lopettaa Suomesta, koska ruotsinkielisillä on pääsy suomenkieliseen opetukseen.

...

[henkka]

Uudessa Suomessa juttu Hesarin jutun pohjalta ja gallup posiviisesta syrjinnästä.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/112592-"jussi-halla-aho-ymmarsi-vaarin"

[Lalli IsoTalo]

"Syrjintä on paitsi hyväksyttävää, myös toivottavaa kun sen tekevät Oikeat Ihmiset Oikeista Syistä. Väärien Ihmisten harrastamana se on luonnollisesti karmeaa rasismia".

Jatkomuokkasin ajatusta. Ihan pikkasen kärjistin ...

Puvavirhemädättäjien tärkeimmät arvot:

1. Moraalisäteilevä rasismi enemmistöä kohtaan on länsimaisen sivistyksen korkein muoto.
2. Enemmistön moraaliton yhdenvertaisuusvaatimus on rikos ihmiskuntaa vastaan.
3.

[kale vale]

Tuollaisilla hesarin jutun maksetuilla "tutkijoilla" ei ole
kuin viihdearvo. Jokainen lukekoon julkilausuman itse ja ajatelkoon
asioita tovin.Sen verran selkeää tekstiä ettei tarvita ulkopuolisia
sananselittäjiä.

[Siili]

Eikös muuten suurin osa korkeakoulutuksesta Suomessa ole "kiintiöity" 100-prosenttisesti suomenkielisille?

Kuinka niin?  Ei suomenkielisillä linjoilla järjestetä mitään erillisiä karsivia suomen kielen kokeita ruotsinkielisistä lukioista tuleville.  Hanken, ÅA ja esim. Hesan lääkiksen ruotsinkielinen linja vaativat kuitenkin tuollaisen kokeen suomenkielisistä lukioista tulleille. 

Suomenkieliset oppilaitokset ilmeisesti luottavat siihen, että suomenkieliseen oppilaitokseen hakevilla ruotsinkielisillä on realistinen kuva omasta kielitaidosta.  Ruotsinkielisistä linjoista vastaavilla on puolestaan selvästi vähäisempi luottamus suomenkielisiin hakijoihin.  Mistä tämä kertoo?

Mitäs niille pitäisi tehdä, ei kai sekään ihan oikein voi olla, jos ei ruotsinkielinen opetuskaan ole.

Mitä järkisyitä on sille, että ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen osuus kaikesta korkeakouluopetuksesta on selvästi suurempi kuin ruotsinkielisten osuus koko väestöstä?  Sama taitaa päteä lukio-opetukseen.

Ei tuota vinoumaa voida ainakaan virallisella kaksikielisyydellä perustella.

[Aldaron]

Suomessa on tarjolla ruotsinkielistä korkeakouluopetusta suhteettoman paljon verrattuna ruotsinkielisten väestöosuuteen.

Ainoa ala jolla tiedän tuon väittämän pitävän paikkansa on kaupallinen. Esim. lääkiksen aloituspaikoista on valtakunnallisesti 5% ruotsinkielisiä. Nämä ovat kaikki Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisellä linjalla, sillä yksikään maan muista lääketieteelisistä tiedekunnista ei tarjoa opetusta ruotsin kielellä.

31.12.2010 19-vuotiaista (abiturientti-ikäisistä) oli Suomessa suomenkielisiä 90,3%, ruotsinkielisiä 5,4% ja muunkielisiä 4,3%. Ruotsinkielisistä lukioista valmistuvien ylioppilaiden määrä on muistaakseni noin 6,5% (ruotsiksi koulua käyvistä osalla virallinen äidinkieli on suomi), joten lääkiksen tapauksessa puhutaan itse asiassa aliedustuksesta.

Yliopistojen ja korkeakoulujen sisäänoton pisterajat vuodelta 2009 löytyvät tästä: http://www.koulutusnetti.fi/files/hyvksymispistemrt_s09.pdf

Sieltä löytyvät pisterajat mm. kaikkiin lääketieteellisiin tiedekuntiin. Helsingin osalta suomenkielinen ja ruotsinkielinen linja on eritelty.

Ensimmäinen luku tarkoittaa valintakokeen ja alkupisteiden perusteella hyväksyttyjä, toinen pelkän valintakokeen perusteella hyväksyttyjä On syytä huomata että mahdollinen kokonaispistemäärä on eri tiedekunnissa erisuuruinen:

Helsinki (suom)  93.707/121    54.683/74
Helsinki (ruots) 90.707/121    50.585/74
Turku            88/112        53.5/72
Oulu             72.056/110    42.056/72
Tampere          92.2/114      52.1/72
Kuopio           76.2/108      48.6/72

Koska kokonaispistemäärä on eri tiedekunnissa erisuuruinen, noista luvuista saadaan vertailukelpoisia vasta prosenttilaskun avulla: lasketaan alarajan prosentti mahdollisten pisteiden kokonaismäärästä.

Ryhmässä valintakokeiden ja alkupisteiden perusteella hyväksytyt saadaan seuraavat prosenttiluvut, vaikeimmasta helpoimpaan:

Tampere         80,9%
Turku           78,6%
Helsinki (suom) 77,4%
Helsinki (ruots)75,0%
Kuopio          70,6%
Oulu            65,5%

Ryhmässä pelkän valintakokeen perusteella hyväksytyt saadaan seuraavat prosenttiluvut, vaikeimmasta helpoimpaan:

Turku            74,3%
Helsinki (suom)  73,9%
Tampere          72,4%
Helsinki (ruots) 68,4%
Kuopio           67,5%
Oulu             58,4%

Huomataan, että Helsingin ruotsinkielinen opintolinja edustaa kummassakin ryhmässä keskitasoa. Koska kyseessä on maan ainoa ruotsinkielinen opintolinja, tulos ei ole yllättävä vaan juuri se jota voisi odottaakin.

Huomataan myös, että se nettikeskustelussa usein esiintyvä väite jonka mukaan ruotsiksi muka pääsee opiskelemaan Suomessa lääketiedettä helpommin kuin suomeksi ei pidä paikkaansa, sillä Kuopion ja Oulun lääketieteellisiin tiedekuntiin pääsee helpommin kuin Helsingin ruotsinkieliselle linjalle. Toisin sanoen suomeksi pääsee opiskelemaan lääketiedettä helpommin kuin ruotsiksi.

Oikeustieteellisten aloituspaikkojen (oikeustieteen maisterin tutkinto) osalta en muista suoralta kädeltä ruotsinkielisten aloituspaikkojen prosentuaalista osuutta koko maassa, mutta se on muistaakseni samaa luokkaa kuin lääkiksen osalta.

Tässä Helsingin (erikseen suomen- ja ruotsinkieliset linjat), Turun ja Lapin yliopistojen oikeustieteellisten tiedekuntien sisäänottopisteet vuodelta 2009:

Helsinki (suom)  76/102      50/70
Helsinki (ruots) 79/102      50/70
Turku            77.5/109    52.5/80
Lappi            62/122      44/93

Tehdään sama prosenttilasku kuin lääkisten tapauksessa. Ensin ryhmä valintakokeen ja alkupisteiden perusteella hyväksytyt, vaikeimmasta helpoimpaan:

Helsinki (ruots) 77,5%
Helsinki (suom)  74,5%
Turku            71,1%
Lappi            50,8%

Huomataan, että tässä ryhmässä Helsingin ruotsinkieliselle linjalle on kaikkein vaikeinta päästä.

Sitten ryhmä pelkän valintakokeen perusteella hyväksytyt:

Helsinki (ruots) 71,4%
Helsinki (suom)  71,4%
Turku            65,6%
Lappi            47,3%

Tässä ryhmässä Helsingin suomen- ja ruotsinkieliset linjat ovat sisäänpääsyn suhteen tasoissa keskenään.

Huomataan, että myös oikeustiedettä pääsee Suomessa opiskelemaan helpommin suomeksi kuin ruotsiksi.

Nettikeskusteluissa levitellään muutenkin mitä omituisimpia käsityksiä näistä asioista. Jotkut luulevat esimerkiksi, että kaikkiin yliopistoihin ja korkeakouluihin on omat "kiintiöt" ruotsinkielisille, vaikka nämä niin sanotut "kiintiöt" (joita ei valtaosassa yliopistoja edes ole) ovat itse asiassa ruotsinkielisiä opintolinjoja, joiden pointti on siinä että opetus annetaan niissä ruotsiksi (Helsingin lääkiksen ruotsinkielisellä linjalla opiskelevat tosin joutuvat käytännön syistä suorittamaan noin puolet opinnoistaan suomeksi).

Turun, Tampereen, Oulun jne yliopistothan eivät anna opetusta ruotsiksi, joten yhtä hyvin voisi puhua "100%:n suomenkieliskiintiöistä" niiden osalta. Mitä Helsingin yliopistoon tulee, sen voisi periaatteessa jakaa isoksi suomenkieliseksi Helsingin ja pieneksi ruotsinkieliseksi Helsingforsin yliopistoksi (jossa olisi myös oma lääkis ja oikis), mutta nykyinen ratkaisu jossa ruotsinkieliset opintolinjat on sijoiteltu enimmäkseen suomeksi toimivan yliopiston sisään on koettu sittenkin käytännöllisemmäksi.

[Lalli IsoTalo]

Erityiskohtelu ... tyypillinen esimerkki vääristyneestä positiivisesta syrjinnästä ...

Tarvitaanko pohjoismaisessa yhteiskunnassa muuta kuin vammaisuuteen ja ikään (alaikäiset, eläkeläiset) perustuvaa erityiskohtelua?

[Runner]

Persujahan vastaan, kuin muitakin... on käytetty tätä ''vaadin että irtisanoudutte näistä teoista/rasismista''-korttia. Ja nyt siihen on vastattu.
Vastaavasti persut voisivat vaatia muilta samaa, irtisanoutumista perussuomalaisten tappo-uhkauksista ja niin edelleen.
Olisiko teillä selkä rankaa vihreät allekirjoittaa se? Taikka tämä persujen rasismin vastainen lausuma? Paskat on.

[Everyman]

Mitä järkisyitä on sille, että ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen osuus kaikesta korkeakouluopetuksesta on selvästi suurempi kuin ruotsinkielisten osuus koko väestöstä? 

Prosenttiosuus väestöstä oli aiemmin korkeampi, sitten alkoi vyöryä mamuja maahan (yksinkertaistetusti ilmaistuna). Ruotsinkielisten lukumäärähän ei ole juurikaan muuttunut.

Ja äidinkieleltään suomenkielisiäkin niissä opinahjoissa opiskelee, paljonkin. Että mitä joku prosenttiosuuksien vertaileminen lopulta kertoo? Ei yhtikäs mitään. Onhan ne kuitenkin selvästi sinnepäin vaikkeivat ihan desimaalin tarkkuudella mätsääkään.

[Jaska]

Enpä tiedä. Siinä käännetään asia päälaelleen taas kerran: positiivinen syrjintä on hyvä asia. Ei ole. Sitä voidaan käyttää väärin, lyömäaseena. Liian tulkinnanvarainen. Sensijaan vanha perinteinen tasa-arvo on hyvä asia. Ihnisoikeudet on hyvä asia. Jopa eläinten oikeudet on hyvä asia.

Ei positiivista syrjintää voi käyttää lyömäaseena, koska syrjintä on positiivista vain niin kauan kuin yhden ryhmän suosimisen lopputuloksena on tasavertaisuus. Heti jos yhden ryhmän suosimisen lopputuloksena on epätasavertaisuus, on siirrytty negatiiviseen syrjintään. Kuten nyt Helsingin kaupungin mallissa:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Helsinki.html


Sivuraide:

Niin, saamelaisethan täällä ovat pisimpään majailleet, ...

Museovirasto sanoisi, että suomalaiset ovat. Heimoutuminen on tapahtunut vasta asuttamisen jälkeen.

Museovirasto on vielä 90- tai jopa 80-luvulla sivujensa sisällön osalta. Nykykäsityksen mukaan itämerensuomen ja saamen eriytyminen alkoi jo Suomen kaakkoispuolella.
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf

Saamelaiset ovat alkuperäisempiä ylivoimaisesti suurimmassa osassa Suomea, suomalaiset ovat alkuperäisempiä (yhdessä germaanien kanssa) lounaisrannikolla.

[Lalli IsoTalo]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011052613786664_uu.shtml

... kiintiöt eivät tarkoita sitä, että ketään pitäisi suosia heidän taustansa takia, sanoo Kouros. ... kiintiöitä käytetään silloin, kun kyseessä on kaksi yhtä hyvää hakijaa. Silloin työnantajan tulee valita hakijoista se, jonka edustama ryhmä on työpaikalla aliedustettuna.

Suomennos:

Kouros: "Kiintiöt eivät tarkoita yksilön suosimista työnhaussa ryhmäidentiteetin perusteella, vaan koko ryhmän suosimista sen aliedustuksen perusteella, tasapelitilanteessa."

Oukki doukki.

- Pitääkö ryhmien aliedustusta korjata suhteessa ryhmän suhteelliseen osuuteen maapallolla, Suomessa vai työpaikalla?

- Miten eri aliedustetut ryhmätyypit (rotu, sukupuoli, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuneisuus jne) priorisoidaan keskenään?

- Miten autetaan ryhmiä, joilla ei ole edustusta lainkaan?

- jne

[Siili]

Suomessa on tarjolla ruotsinkielistä korkeakouluopetusta suhteettoman paljon verrattuna ruotsinkielisten väestöosuuteen.

Ainoa ala jolla tiedän tuon väittämän pitävän paikkansa on kaupallinen.

Suomen korkeakouluverkosto (ammattikorkeakoulut mukaanluettuna) on varsin laaja, enkä odotakaan sinun olevan perillä kaikista yksityiskohdista.  Jussi Niinistö on tehnyt kirjallisen kysymyksen yliopistojen aloituspaikoista, ja laskelmissa, joihin hän on perehtynyt, ruotsikielisiä korkeakoulupaikkoja on 6-8% kaikista aloituspaikoista.

http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/73449-kirjallinen-kysymys-yliopistojen-aloituspaikoista

Vaikka prosenttiyksikköinä "ylitarjonta" tuntuu vähäiseltä, suhteessa populaatioon se on paljon, eli keskimäärin ruotsinkielistä korkeakouluopetusta nauttimaan on kielitaitoisen huomattavasti helpompi päästä kuin suomenkielistä vastaavaa.  Myös ruotsinkielisiin lukioihin vaadittavat keskiarvot ovat keskimäärin selvästi alhaisemmat kuin suomenkielisiin lukioihin.

Kaupallisen alan hirmuinen epäsuhta vaikuttaa tietenkin merkittävästi tuohon yleiskuvaan, mutta en usko, että se on ainoa tekijä.  Joka tapauksessa ruotsinkielisen korkeakoulutuksen "ylitarjonta" aiheuttaa sen, että kilpailu ruotsinkielisistä opiskelupaikoista on selvästi vähäisempää kuin suomenkielisellä puolella.  Tämä taas heijastuu siihen, että aloilla, joilla eri kieliset hakijat osallistuvat samanlaiseen pääsykokeeseen, ruotsinkieliset pärjäävät keskimäärin heikommin.  Kaksikieli-infran ylläpidon nimissä harjoitetaan tuolloin positiivista syrjintää, mikä luonnollisesti kyrsii niitä, jotka jäävät opiskelupaikasta rannalle sen vuoksi, että heitä huonommin pärjännyt osaa ruotsia paremmin.  

Mitäköhän tapahtuisi, jos Hankenin sisäänottoa kanditutkintoon (puhtaasti ruotsinkielinen) pudotettaisiin kahdella kolmasosalla?  
Veikkaan, että se lisäisi hakijamäärää (ja siten kilpailua) muilla ruotsinkielisillä linjoilla mikä puolestaan vähentäisi selvästi tarvetta moraalisesti arveluttaville kiintiöille.  

Esim. lääkiksen aloituspaikoista on valtakunnallisesti 5% ruotsinkielisiä. Nämä ovat kaikki Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisellä linjalla, sillä yksikään maan muista lääketieteelisistä tiedekunnista ei tarjoa opetusta ruotsin kielellä.

Ruotsinkielisistä lukioista valmistuvien ylioppilaiden määrä on muistaakseni noin 6,5%, joten lääkiksen tapauksessa puhutaan itse asiassa aliedustuksesta.

Minusta tuo on ankkalampilogiikkaa parhaimmillaan (tai pahimmillaan).  

Tuota 5% kiintiötä lääkiksen aloituspaikoista perustellaan nimen omaan väestöpoliittisesti.  Ruotsinkielisistä lukioista tulee enemmän ylioppilaita sen vuoksi, koska ruotsinkielisten lukiopaikkojen osuus kaikista lukiopaikoista ylittää selkeästi ruotsinkielisen väestön osuuden.  Sille puolestaan ei ole minkäänlaisia väestöpoliittisia perusteita  Meinaatko todellakin, että lukiopaikkojen määrä on validi kriteeri lääkiskiintiön koolle, kun kerran puhut aliedustuksesta?  

Tässä Helsingin (erikseen suomen- ja ruotsinkieliset linjat), Turun ja Lapin yliopistojen oikeustieteellisten tiedekuntien sisäänottopisteet vuodelta 2009:

Helsinki (suom)  76/102      50/70
Helsinki (ruots) 79/102      50/70
Turku            77.5/109    52.5/80
Lappi            62/122      44/93

.....

Ennen kuin rupeat väsäämään tuon piste- ja prosenttilaskun perusteella väitöskirjaa, sinun kannattaa huomioida, että erikieliset pääsykokeet ovat erilaisia ja perustuvat eri kirjoihin:

http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi/valintakokeet/2011/valkoe2011.htm

Kyseessä on kaksi eri pääsykoetta, minkä vuoksi niiden väliset pistevertailut ovat mieltä vailla. Näistä meloneista ja omenoista onkin viime aikoina ollut puhetta.

[Aldaron]

Tässä Helsingin (erikseen suomen- ja ruotsinkieliset linjat), Turun ja Lapin yliopistojen oikeustieteellisten tiedekuntien sisäänottopisteet vuodelta 2009:

Helsinki (suom)  76/102      50/70
Helsinki (ruots) 79/102      50/70
Turku            77.5/109    52.5/80
Lappi            62/122      44/93

.....

Ennen kuin rupeat väsäämään tuon piste- ja prosenttilaskun perusteella väitöskirjaa, sinun kannattaa huomioida, että erikieliset pääsykokeet ovat erilaisia ja perustuvat eri kirjoihin:

http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi/valintakokeet/2011/valkoe2011.htm

Perustuvat eri kirjoihin (toisin kuin lääkiksen pääsykoe), entä sitten? Jos tarkastellaan Helsingin oikista, niin suomen- kuin ruotsinkieliselläkin linjalla oli periaatteessa mahdollista saada 102 pistettä. Suomenkieliselle linjalle pääsi jos sai vähintään 76 pistettä/102, mutta ruotsinkieliselle pääsi vasta jos sai 79 pistettä/102. Täysin validi vertailu.

[Aldaron]

Esim. lääkiksen aloituspaikoista on valtakunnallisesti 5% ruotsinkielisiä. Nämä ovat kaikki Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisellä linjalla, sillä yksikään maan muista lääketieteelisistä tiedekunnista ei tarjoa opetusta ruotsin kielellä.

Ruotsinkielisistä lukioista valmistuvien ylioppilaiden määrä on muistaakseni noin 6,5%, joten lääkiksen tapauksessa puhutaan itse asiassa aliedustuksesta.

Tuota 5% kiintiötä lääkiksen aloituspaikoista perustellaan nimen omaan väestöpoliittisesti.  Ruotsinkielisistä lukioista tulee enemmän ylioppilaita sen vuoksi, koska ruotsinkielisten lukiopaikkojen osuus kaikista lukiopaikoista ylittää selkeästi ruotsinkielisen väestön osuuden.  Sille puolestaan ei ole minkäänlaisia väestöpoliittisia perusteita

Itse asiassa on, sillä osa kaksikielisten perheiden lapsista on rekisteröity virallisesti suomenkielisiksi, vaikka käyvätkin koulua ruotsiksi. Tästä syystä myös ruotsinkielisissä peruskouluissa on suhteessa enemmän oppilaita kuin ruotsinkielisten virallinen prosenttiosuus peruskouluikäluokista edellyttäisi. Kaksikielisiähän ei rekisteröidä erikseen vaan he (= me) ovat kaikki virallisesti joko ruotsin- tai suomenkielisiä.

Kun tämän ottaa huomioon, ei ole millään lailla yllättävää, että 5,4% 19-vuotiaista on virallisesti ruotsinkielisiä, mutta ylioppilaista valmistuu ruotsinkielisistä lukioista peräti 6,5%. Syy: suomenkielisiksi rekisteröidyt kaksikieliset.

EDIT: 31.12.2010 ruotsinkielisten osuus 0-4-vuotiaitten ikäluokassa oli jo 5,8%, joten ihan oikeaan suuntaan ollaan kyllä menossa, jos demografiasta puhutaan...

[Siili]

Tässä Helsingin (erikseen suomen- ja ruotsinkieliset linjat), Turun ja Lapin yliopistojen oikeustieteellisten tiedekuntien sisäänottopisteet vuodelta 2009:

Helsinki (suom)  76/102      50/70
Helsinki (ruots) 79/102      50/70
Turku            77.5/109    52.5/80
Lappi            62/122      44/93

.....

Ennen kuin rupeat väsäämään tuon piste- ja prosenttilaskun perusteella väitöskirjaa, sinun kannattaa huomioida, että erikieliset pääsykokeet ovat erilaisia ja perustuvat eri kirjoihin:

http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi/valintakokeet/2011/valkoe2011.htm

Perustuvat eri kirjoihin, entä sitten? Jos tarkastellaan Helsingin oikista, niin suomen- kuin ruotsinkieliselläkin linjalla oli periaatteessa mahdollista saada 102 pistettä. Suomenkieliselle linjalle pääsi jos sai vähintään 76 pistettä/102, mutta ruotsinkieliselle pääsi vasta jos sai 79 pistettä/102. Täysin validi vertailu.

Pidät siis aikuisen oikeasti kahdesta erilaisesta kokeesta saatuja pisteitä vertailukelpoisena?

Jos olet perehtynyt pääsykoepisteytykseen, olet varmasti huomannut, että eri vuosina pisteissä voi olla merkittäviäkin eroja.  Voiko mielestäsi pistemääristä vetää suoria johtopäätöksiä kunkin vuoden opiskelija-aineksen laadusta? 

Oman kokemukseni mukaan pääsykokeiden vaikeusaste vaihtelee vuodesta toiseen huomattavastikin.  Mikseivät ne voisi vaihdella kahden eri tentin välillä saman vuoden aikana?  Tietääkseni oikiksen ruotsin- ja suomenkielisen pääsykokeen tehtävät laaditaan erikseen (eri toimikunnat), eikä laadinnan yhtydessä ole kummoista tarvetta kysymysten synkronointiin. 

[Aldaron]

Tässä Helsingin (erikseen suomen- ja ruotsinkieliset linjat), Turun ja Lapin yliopistojen oikeustieteellisten tiedekuntien sisäänottopisteet vuodelta 2009:

Helsinki (suom)  76/102      50/70
Helsinki (ruots) 79/102      50/70
Turku            77.5/109    52.5/80
Lappi            62/122      44/93

.....

Ennen kuin rupeat väsäämään tuon piste- ja prosenttilaskun perusteella väitöskirjaa, sinun kannattaa huomioida, että erikieliset pääsykokeet ovat erilaisia ja perustuvat eri kirjoihin:

http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi/valintakokeet/2011/valkoe2011.htm

Perustuvat eri kirjoihin, entä sitten? Jos tarkastellaan Helsingin oikista, niin suomen- kuin ruotsinkieliselläkin linjalla oli periaatteessa mahdollista saada 102 pistettä. Suomenkieliselle linjalle pääsi jos sai vähintään 76 pistettä/102, mutta ruotsinkieliselle pääsi vasta jos sai 79 pistettä/102. Täysin validi vertailu.

Pidät siis aikuisen oikeasti kahdesta erilaisesta kokeesta saatuja pisteitä vertailukelpoisena?

Pidän, koska niitä voi verrata siihen määrän pisteitä jonka voi maksimaalisesti saada.

[IDA]

Skandaali!!! Painokoneet seis!!!

Voin todistaa, että perussuomalaisissa perheissä puhutaan ruotsia!!!1

Paljonko Seiska maksaa, jos otan salaa valokuvan moisesta puheaktista?

[Aldaron]

Skandaali!!! Painokoneet seis!!!

Voin todistaa, että perussuomalaisissa perheissä puhutaan ruotsia!!!1

Paljonko Seiska maksaa, jos otan salaa valokuvan moisesta puheaktista?

Seiska varmaan vaatii todisteeksi vähintään videomateriaalia...

[IDA]

Skandaali!!! Painokoneet seis!!!

Voin todistaa, että perussuomalaisissa perheissä puhutaan ruotsia!!!1

Paljonko Seiska maksaa, jos otan salaa valokuvan moisesta puheaktista?

Seiska varmaan vaatii todisteeksi vähintään videomateriaalia...

Voi tuolla näköjään salaa videoidakin. Olen järkyttynyt tästä kaikesta. Pitäisikö soittaa Kotkan kaupungin syrjintäpuhelimeen? Vai suoraan Pekka Saurille?