2011-04-02: HS:Gallup: Astrid Thors putoaa eduskunnasta. Kiitos Jörkka!

[Aldaron]

Jörkkaa ei voi äänestää Oulun piirissä.

Ei Jörkkaa,mutta RKP:tä voi, sillä se osallistuu nyt vaaleihin perinteisten vaalipiiriensä lisäksi myös Oulun ja Lapin vaalipiireissä, mm. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja ja eräs toinen saamelaisaktivisti ehdokkainaan. Vuoden 2015 vaaleihin RKP aikoo asettaa ehdokkaat kaikkiin Manner-Suomen vaalipiireihin.

[slobovorsk]

Muistuttakaas minua muuten siitä, miten estyneiden kansanedustajien korvaussääntö menee?

Tulisiko tilalle poisjäävän itse itselleen nimeämä varamies, vai esim. vaalipiirin ensimmäinen vaaleissa rannalle jäänyt? Jostain syystä minulla on luulo jälkimmäisestä, korjatkaa tarvittaessa.

Ei kai Jörkka sentään voi väistyä heti valituksi tultuaan ja RKP päättää että Turska tulee tilalle? Tämä jos mikä olisi äänestäjien pettämistä. Tosin suomenruåtsalaiset kyllä tunnetusti kykenevät mihin tahansa kielensä pitämisessä framilla Suomessa.

Kahta edustajaa RKP tuskin saa enää läpi edes Jörkan avulla. Heillä ei Metro-Melinin jälkeen ole ollut kunnon vaihtoehtoa oikeistosiivellään, kun kaikki haisevat turskaliberaaleilta. Haju tarttuu vielä Donneriinkin.

[Mika.H]

Tulisiko tilalle poisjäävän itse itselleen nimeämä varamies, vai esim. vaalipiirin ensimmäinen vaaleissa rannalle jäänyt? Jostain syystä minulla on luulo jälkimmäisestä, korjatkaa tarvittaessa.

ensimmäinen rannalle jäänyt sieltä sitten tulee.

Jörkka tuskin enää edes elää seuraavaa neljää vuotta, joten asteroidi tuolla jatkaa joka tapauksessa.

ps. Mutta ei jörkkaa kukaan äänestä. Mieshän on pelkkä vitsi nykyään.

[Ant.]

Muistuttakaas minua muuten siitä, miten estyneiden kansanedustajien korvaussääntö menee?

Varasijalla oleva nousee eduskuntaan. Jos RKP saa yhden paikan Helsingin vaalipiiristä ja listalla eniten ääniä saanut vetäytyy kansanedustajan tehtävästä, nousee hänen tilalleen listalla toiseksi eniten ääniä saanut ja niin edelleen.

Missään nimessä syystä tai toisesta kansanedustajan tehtävästä luopuva henkilö ei saa itse päättää kuka hänen seuraajakseen tulee.

[slobovorsk]

Aargh

Siis varasijalla on kuin onkin RKP:n listalla seuraava eli juuri Turska!

[jmk]

...
Kok7 – 3,9
Vih5 – 3,9
------------------------ läpimenokynnys
Per3 – 3,9
Vas2 – 3,7
...

Kuten taulukosta näkee, perussuomalaisten kolmas paikka on gallupin antamien lukujen perusteella aivan hilkulla.

Totta. Jo pelkästään otosvirhemarginaalin ("3,5 prosenttiyksikköä suurimpien puolueiden kohdalla") perusteella tämänhetkisetkin kannatusprosentit voivat poiketa ilmoitetuista helposti sen verran, että paikkajako muuttuu.

Jos oletetaan kullekin puolueelle ilmoitetun virhemarginaalin mukainen satunnaisvirhe (suurimmalla eli kokoomuksella 3,5 ja muilla suhteessa puolueen koon neliöjuureen), niin pienellä simulaatiolla saadaan paikkamäärien odotusarvoiksi seuraavat (suluissa HS:n paikkaennuste, joka perustuu oletukseen ettei mittauksessa ole virhettä):

Kokoomus 6,6  (HS: 7)
Vihreät  4,6  (HS: 5)
SDP      4,0  (HS: 4)
PS       2,5  (HS: 2)
Vas      1,3  (HS: 1)
RKP      1,0  (HS: 1)
Kesk     1,0  (HS: 1)
Krist    0,06 (HS: 0)

Kokoomus ja vihreät ovat siis hilkulla jäädä yhtä paikkaa vaille HS:n ennustamasta, PS ja vasurit taas hilkulla saada yhden paikan enemmän.

Tosiasiassa ennusteen epävarmuus on vielä suurempi kuin ilmoitettu virhemarginaali, koska äänestäjien käyttäytymistä ei pystytä luotettavasti mallintamaan. Kolme paikkaa PS:lle on siis täysin mahdollisuuksien rajoissa. Ei muuta kuin ahkerasti uurnille!

[Aldaron]

Mutta ei jörkkaa kukaan äänestä.

Tutkimukset kyllä viittaavat siihen että äänestää. Ennen kuin suostui ehdokkaaksi, Donner pyysi RKP:tä teettämään tutkimuksen siitä, olisiko hänellä kannatusta. Osoittautui että oli, ja Donner suostui. Myös sen tutkimuksen mukaan johon tässä ketjussa viitataan hänellä tosiaan on huomattavaa kannatusta. Itsekin tunnen ihmisiä jotka aikovat äänestää häntä.   

[Antisankari]

Todella käsittämätöntä, että Vihreät on saamassa 5 paikkaa ja PS 2. Mikä Helsinkiläisillä viiraa? Toki ulkomaalaistaustaisten määrä saattaa vaikuttaa, mutta toisaalta heistä vain Suomen kansalaiset saavat äänestää.
En ymmärrä. Miksi kaikissa muissa (tai ainakin lähes kaikissa) PS on Vihreiden edellä (monissa jopa selvästi), Helsingissä taas on täysin toisinpäin.

Arvoliberaalius elää vain suurkaupungeissa, ja Suomessa on vain yksi suurkaupunki.

[Mulli]

Kertokaapas minulle, oi antropologit...

Onko se Astrid-tädin naamalle jostain syystä pesiytynyt jöröhkö, töröhuulinen ilme vain yritys tuottaa nuoria äänestäjiä miellyttämään jonkinlainen koppavahko duckface, kehnonpuoleinen yritys pukea kasvoilleen J. Donnerin lähes kaikkea halveksiva kulttuuridinosauruksen ilme, vai onko mahdollista, että tuollainen kasvojen kireytyminen mainitsemaani suuntaan olisi jonkinlainen geneettinen piirre eräässä länsinaapurimme virallisella kielellä pieraisevassa kansanryhmässä?

[Mulli]

...ja Suomessa on vain yksi suurkaupunki.

Mihin sellainen on piilotettu?

[Lodi]

...ja Suomessa on vain yksi suurkaupunki.

Mihin sellainen on piilotettu?

Espoon sisälle?

[Lemmy]

Mut jos siis PS pääsee hallitukseen, mitä -vettiä siellä tekee RKP?

Istuu hallituksessa joka poistaa pakkoruotsin 

[pelle12]

Mut jos siis PS pääsee hallitukseen, mitä -vettiä siellä tekee RKP?

Istuu hallituksessa joka poistaa pakkoruotsin  

Siis ei edes pakkoruotsin poisto ole SFP:lle kynnyskysymys? Toisaalta, turhahan sitä hyvää ja pitkää hallitusputkea on katkaista mokoman pikku seikan vuoksi. Nalle Wahlroosia ja kumpp. tuskin pakkoruotsin poistaminen suomenkieliseltä rahvaalta paljon harmittaisi, kunhan muut edut säilyvät intact.

[Aldaron]

Mut jos siis PS pääsee hallitukseen, mitä -vettiä siellä tekee RKP?

Istuu hallituksessa joka poistaa pakkoruotsin  

Siis ei edes pakkoruotsin poisto ole SFP:lle kynnyskysymys? Toisaalta, turhahan sitä hyvää ja pitkää hallitusputkea on katkaista mokoman pikku seikan vuoksi. Nalle Wahlroosia ja kumpp. tuskin pakkoruotsin poistaminen suomenkieliseltä rahvaalta paljon harmittaisi, kunhan muut edut säilyvät intact.

Tarkastellaan, miten eri eduskuntapuolueiden johtajat asennoituvat tuohon kysymykseen.

HS:n vaalikone sisältää kysymyksen:
"Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?"

Kyllä
Timo Soini (PS)

Ei
Mari Kiviniemi (Kesk)
Jyrki Katainen (Kok)
Anni Sinnemäki (Vihr)
Paavo Arhinmäki (Vas)
Stefan Wallin (RKP)
Päivi Räsänen (KD)

Jutta Urpilainen (SDP) ei ole täyttänyt HS:n vaalikoneen kysymyskaavaketta, mutta Ylen vaalikoneessa on vastaava kysymys, joka kuuluu:

"Ruotsin kielen opiskelun pitää olla kouluissa pakollista."

Urpilaisen vastaus: "Täysin samaa mieltä."

Eduskuntapuolueiden johtajien joukossa Soini on siis tässä kysymyksessä yksin. Hän voi päästä muiden puolueiden johtajien kanssa yksimielisyyteen useista muista asioista, mutta tästä ei. Ei ole realistista olettaa ruotsin pakollisuuden kouluaineena poistuvan ainakaan vaalikaudella 2011 - 2015, riippumatta siitä onko PS hallituksessa vai ei.

[Timoteus]

Tuo on vain puolitotuus. YLE:n vaalikoneesta selviää, että RKP:tä lukuun ottamatta kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaiden enemmistö on pakkoruotsin poistamisen kannalla, olkoonkin, että Perussuomalaisia lukuun ottamatta enemmistö on niukka. Väite "Ruotsin kielen opiskelun pitää olla kouluissa pakollista" on saanut seuraavat vastausjakaumat.

Samaa mieltä / Eri mieltä:
RKP 99 % / 1 %
KOK 48 % / 52 %
KD 46 % / 54 %
VIHR 43 % / 56 %
SDP 42 % / 58 %
VAS 42 % / 58 %
KESK 40 % / 60 %
PS 4 % / 95 %

Täysin samaa mieltä olevien osuus on RKP:tä lukuun ottamatta sangen pieni.

Täysin samaa mieltä:
RKP 85 %
KOK 18 %
VAS 15 %
VIHR 14 %
SDP 13 %
KD 11 %
KESK 5 %
PS 0 %

Puoluejohtajista Kiviniemen, Sinnemäen ja Räsäsen kanta lievenee muotoon "Jokseenkin samaa mieltä" (HS:n vaalikoneessa oli vain vaihtoehdot kyllä/ei). Näistä mielenkiintoisin on tietysti Kiviniemi, joka molemmissa vaalikoneissa ilmoittaa kannattavansa mahdollisuutta valita venäjä ruotsin sijasta Itä-Suomessa. Jo tämä olisi RKP:lle tappio.

Kysymys on vanhoille suurille puolueille kauppatavaraa, vieläpä nappikauppaa, jossa varsin halvalla hinnalla saatetaan saada ostettua Perussuomalaisten tuki jossakin ratkaisevammassa kysymyksessä. Perussuomalaisille kauppa saattaa kelvata, koska pakkoruotsin poistaminen olisi kuitenkin varsin konkreettinen näyttö siitä, että jotakin on saatu aikaan.

Kaupankäynnistähän hallitusneuvotteluissa on kyse eikä sanelusta. Jos hallitusohjelmaan saadaan vain sellaisia asioita, joista hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat yhtä mieltä, maahan ei taideta saada vaalien jälkeen hallitusta lainkaan.

[Tomi]

Tuo on vain puolitotuus. YLE:n vaalikoneesta selviää, että RKP:tä lukuun ottamatta kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaiden enemmistö on pakkoruotsin poistamisen kannalla, olkoonkin, että Perussuomalaisia lukuun ottamatta enemmistö on niukka. Väite "Ruotsin kielen opiskelun pitää olla kouluissa pakollista" on saanut seuraavat vastausjakaumat.

Samaa mieltä / Eri mieltä:
RKP 99 % / 1 %
KOK 48 % / 52 %
KD 46 % / 54 %
VIHR 43 % / 56 %
SDP 42 % / 58 %
VAS 42 % / 58 %
KESK 40 % / 60 %
PS 4 % / 95 %

Täysin samaa mieltä olevien osuus on RKP:tä lukuun ottamatta sangen pieni.

Täysin samaa mieltä:
RKP 85 %
KOK 18 %
VAS 15 %
VIHR 14 %
SDP 13 %
KD 11 %
KESK 5 %
PS 0 %

Puoluejohtajista Kiviniemen, Sinnemäen ja Räsäsen kanta lievenee muotoon "Jokseenkin samaa mieltä" (HS:n vaalikoneessa oli vain vaihtoehdot kyllä/ei). Näistä mielenkiintoisin on tietysti Kiviniemi, joka molemmissa vaalikoneissa ilmoittaa kannattavansa mahdollisuutta valita venäjä ruotsin sijasta Itä-Suomessa. Jo tämä olisi RKP:lle tappio.

Kysymys on vanhoille suurille puolueille kauppatavaraa, vieläpä nappikauppaa, jossa varsin halvalla hinnalla saatetaan saada ostettua Perussuomalaisten tuki jossakin ratkaisevammassa kysymyksessä. Perussuomalaisille kauppa saattaa kelvata, koska pakkoruotsin poistaminen olisi kuitenkin varsin konkreettinen näyttö siitä, että jotakin on saatu aikaan.

Kaupankäynnistähän hallitusneuvotteluissa on kyse eikä sanelusta. Jos hallitusohjelmaan saadaan vain sellaisia asioita, joista hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat yhtä mieltä, maahan ei taideta saada vaalien jälkeen hallitusta lainkaan.

Miksi puoluejohtajat ovat eri mieltä, kuin muut ehdokkaat? Kokoomuksen suurimmat nimet: Katainen ja Stubb ovat avoimesti täysin pakkoruotsin kannalla.
Ben sanoo näin:
Zyskowicz, Ben:
"En kannata ruotsin kielen opetuksen pakollisuuden poistamista. Kannatan silti sitä, että eräät Itä-Suomen kunnat voisivat halunsa mukaisesti kokeilumielessä vähentää ruotsin opetusta venäjän hyväksi."
Pakkoruotsin poistuminen riippuu pitkälti siitä, ketkä muista puolueista menevät läpi ja mitä he kannattavat. Eli menevät pakkoruotsin vastustajat läpi.
Itse pidän ensi vaalikauden aikana mahdollisena, että pakkoruotsi poistuu ainakin osassa Itä-Suomessa. Muualla siihen menee pidempään, siellä ruotsinkielisiä on enemmän. Eri asia on se, että voiko tulevaisuudessa Itä-Suomessa valita kakkoskieleksi Venäjän ja Ruotsin vaihtoehtojen lisäksi jonkun muun, eli voiko ottaa kakkoskieleksi esim. Saksan tai Ranskan.

[Aldaron]

Tuo on vain puolitotuus. YLE:n vaalikoneesta selviää, että RKP:tä lukuun ottamatta kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaiden enemmistö on pakkoruotsin poistamisen kannalla, olkoonkin, että Perussuomalaisia lukuun ottamatta enemmistö on niukka.

Otettava huomioon seuraavaa:

a) Ruotsin pakollisuuden vastustaminen on keskimääräistä yleisempää puolueiden "takapenkkiläisten" keskuudessa sekä niiden, joiden mahdollisuus tulla valituksi on keskimääräistä vähäisempi.

b) Kunkin puolueen (PS poikkeuksena) "sisärenkaassa" pakollisuuden kannatus on kaikkein voimakkaimmillaan.

On siis kiinnitettävä huomiota siihen, mitä mieltä

a) 17.4. valitut kansanedustajat (ei siis ehdokkaat) ja etenkin

b) puolueittensa vaikutusvaltaisimmat poliitikot ovat tästä kysymyksestä.

Jos kaikki muut puoluejohtajat kuin Soini liputtavat julkisesti ruotsin pakollisuuden puolesta vaalikampanjan aikana, ei ole realistista olettaa heidän muuttavan mieltään vaalien jälkeen.

[Aldaron]

Kysymys on vanhoille suurille puolueille kauppatavaraa, vieläpä nappikauppaa, jossa varsin halvalla hinnalla saatetaan saada ostettua Perussuomalaisten tuki jossakin ratkaisevammassa kysymyksessä. Perussuomalaisille kauppa saattaa kelvata, koska pakkoruotsin poistaminen olisi kuitenkin varsin konkreettinen näyttö siitä, että jotakin on saatu aikaan.

Tuossa on kaksi virhettä:

a) Se on niille vähemmässä määrin kauppatavaraa kuin luulet. Monet pakollisuuden vaikutusvaltaiset puolustajat (myös muualla kuin RKP:ssä) suhtautuvat asiaan periaatteellisena kysymyksenä.

b) Äänestäjien näkökulmasta (mukaanlukien PS:n äänestäjät) aika moni muu kysymys ajaa tärkeydessä kielikysymyksen ohi. En pidä kovinkaan realistisena sellaista skenaariota, jossa Soini sanoo hallitusneuvotteluissa muille puoluejohtajille: "En vaadi mitään muuta kuin että ruotsin pakollisuus kouluaineena poistuu. Muilta osin saatte kirjoittaa hallitusohjelman, ja minä allekirjoitan kaiken. En tule vaatimaan maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, en mitään muutoksia harjoitettuun talous-, sosiaali- enkä ympäristöpolitiikkaan. Suostun siihenkin, että hallitus jossa olen mukana syytää lisää tukimiljardeja kaikille EU-maille jotka niitä vaativat, vaikka vaalikampanjan aikana lupasin toisin - ja toivon että puolueeni äänestäjät antavat minulle anteeksi."

Noin tyhmä Soini ei kerta kaikkiaan ole.

[Aldaron]

Puoluejohtajista Kiviniemen, Sinnemäen ja Räsäsen kanta lievenee muotoon "Jokseenkin samaa mieltä" (HS:n vaalikoneessa oli vain vaihtoehdot kyllä/ei). Näistä mielenkiintoisin on tietysti Kiviniemi, joka molemmissa vaalikoneissa ilmoittaa kannattavansa mahdollisuutta valita venäjä ruotsin sijasta Itä-Suomessa. Jo tämä olisi RKP:lle tappio.

Toki, mutta muualla kuin Itä-Suomessa (tai osassa Itä-Suomea) Kiviniemi kannattaa pakollisuuden säilyttämistä. Sinnemäki taas on sillä kannalla, että pitäisi toisaalta varata huonommin motivoituneille oppilaille mahdollisuus lukea ruotsia kahden vuoden minimiaika (nykyisen kolmen vuoden sijasta) ja toisaalta antaa nykyistä useammille oppilaille mahdollisuus aloittaa ruotsin opinnot nykyistä aikaisemmin. Hän siis haluaa eriyttää oppilaat motivaation mukaan ja satsata laatuun. On hyvinkin mahdollista että lopulta päädytään tuonsuuntaiseen ratkaisuun, riippumatta siitä ovatko Vihreät mukana hallituksessa vai eivät.  

[Timoteus]

a) Ruotsin pakollisuuden vastustaminen on keskimääräistä yleisempää puolueiden "takapenkkiläisten" keskuudessa sekä niiden, joiden mahdollisuus tulla valituksi on keskimääräistä vähäisempi.

Tämä on totta. Kuitenkin kentän mielipiteet tarkoittavat, että puolueilla on kielipolitiikassa vapaat kädet. Kannatus ei kärsi eikä omia tule petettyä, vaikka takki kääntyisikin. Oikeastaan päinvastoin.

Jos kaikki muut puoluejohtajat kuin Soini liputtavat julkisesti ruotsin pakollisuuden puolesta vaalikampanjan aikana, ei ole realistista olettaa heidän muuttavan mieltään vaalien jälkeen.

Ja Kiviniemi ei tälläkään hetkellä liputa. Väittää toki liputtavansa mutta ei se ole ruotsin pakollisuuden kannattamista, jos samaan hengenvetoon toteaa, että ruotsin sijaan pitäisi olla valittavissa jokin toinen kieli.

Kiviniemen malli voi oikein hyvin ensi vaalikaudella toteutua ja se voisi olla jopa kaikkien kasvot pelastava kompromissi. Pakkoruotsin kannattajatkin voisivat Kiviniemen tapaan istuskella kahdella pallilla kannattamalla pakkoruotsia juhlapuheissa samalla kun purkavat sitä toisaalla.

RKP:lle ratkaisu tuskin kelpaa. Jos sitä lähdetään toteuttamaan, RKP jättäytynee hallituksen ulkopuolelle.

a) Se on niille vähemmässä määrin kauppatavaraa kuin luulet. Monet pakollisuuden vaikutusvaltaiset puolustajat (myös muualla kuin RKP:ssä) suhtautuvat asiaan periaatteellisena kysymyksenä.

Poliittisista puolueista tiettyjen Kokoomuksen kellokkaiden on asiassa vaikein taipua (ainakaan enempää kuin mainittuun Kiviniemen malliin) mutta vaaleja ei ole vielä käyty. Kokoomus ei välttämättä ole suurin puolue, ja jos se ei ole suurin puolue, se ei välttämättä ole hallituksessa lainkaan. Oppositiossa voi kannattaa pakkoruotsia niin paljon kuin sielu sietää.

b) Äänestäjien näkökulmasta (mukaanlukien PS:n äänestäjät) aika moni muu kysymys ajaa tärkeydessä kielikysymyksen ohi. En pidä kovinkaan realistisena sellaista skenaariota (...)

Noin tyhmä Soini ei kerta kaikkiaan ole.

Ei ole, ei, enkä mitään sellaista väittänytkään. Tietenkään kielipolitiikka ei ole PS:n ainoa vaatimus hallitusneuvotteluissa mutta se voi olla yksi vaatimuksista – ja sellainen vaatimus, johon muiden on mahdollista taipua. N. 40 kansanedustajan on varaa esittää useampiakin vaatimuksia.

En oikeastaan ymmärrä, mistä olet saanut niin ehdottoman varmuuden, ettei kielipoliitikalle ole kerrassaan mahdollista tehdä yhtään mitään. Poliittinen kysymys se on siinä missä mikä tahansa muukin ja kuuluu eduskunnan päätösvaltaan. Jos poliittista tahtoa löytyy, kielipolitiikka on muutettavissa. Vaalit ja hallitusneuvottelut on vielä käymättä.

[Roope]

Kielikysymys ei ole jyrkästi joko/tai. Suma lähtee aikanaan liikkeelle Itä-Suomen "kokeilusta", ei täydestä valinnaisuudesta. Sekä vihreät että keskusta suhtautuvat puolueina myönteisesti pakollisen ruotsin vaihtamiseen vapaaehtoiseen venäjään itärajalla. Kokoomuksella on pakollisen ruotsin poistamisesta puoluekokouspäätös, jonka puoluejohto sittemmin jyräsi. Sdp:n varapuheenjohtaja on ilmoittanut vastustavansa pakollista ruotsin opetusta, samoin rkp:n varapuheenjohtaja. Näin laajaa hajaannusta puolueiden sisällä ei olisi voinut kuvitellakaan vielä vuosi sitten.

Jäykkä kielipolitiikka muuttuu suurille puolueille koko ajan suuremmaksi riskiksi, eivätkä ne olekaan suostuneet rkp:n esittämään vaatimukseen, että kaikkien puolueiden pitäisi ennen vaaleja ilmoittaa, kannattavatko ne nykyisen kielipoliittisen tilanteen jäädyttämistä etukäteissopimuksella ensi kauden ajaksi. Puoluejohtajat väistävät tämän vaatimuksen ilmoittautumalla yleisesti ottaen pakollisen ruotsin kannattajiksi, mutta jättävät samalla takaportin auki muutoksille. Se onkin heille käytännössä ainoa mahdollinen taktiikka.

[slobovorsk]

Vaikka olenkin vastustanut pakkosuomenruåtsia (sehän on kielen vanhahtavaa murre) vuosikymmeniä, en PS:nä tosiaankaan tekisi siitä hallituskysymystä (tai kenään muunakaan], vaan asiassa voidaan edetä pienemminkin askelin, niin kuin muut johtavat puolueet viestittävät. Useimmille puolueille suomenruåtsi tulee olemaan kauppatavaraa, vaikka puoluejohdot puhuisivat muuta

Pakkosuomenruåtsin korvaaminen yhdellä pakollisella, mutta valinnaisella kielellä kuten riikinruotsilla, latinalla, venäjällä, ranskalla, saksalla, englannilla, kiinalla, japanilla tai vaikka hollannilla, katalaanilla, kreikalla, arabialla, heprealla ... sen mukaan mitä voidaan tarjota ja minkä vanhemmat näkevät lapselleen tarpeelliseksi on järkevä tie, johon tulee pyrkiä jollain aikataululla. Toteutuksessa ei minusta pitäisi takertua venäjään, vaikka sitä kokeiltaisiinkin ensin.

Vuosisataisen rakenteen purkamisen tiellä voidaan tehdä pieniä kokeiluja, kuten venäjä Itä-Suomessa ja pieniä muutoksia kuten aluksi ruotsin kielen poistaminen suomenkielisten lukion jälkeisten koulutuspaikkojen lähtöpisteistä (nyt kun ruotsin kirjoittaminen ei enää ole pakollista) olisivat pieniä askelia oikeaan suuntaan.

Sivumenne sanoen koulusta vois samassa hötäkässä alkaa riisua tunnustuksellista uskonnopetusta kokonaan sen sijaan, että lisättäisiin islaminopetuksen resursseja niin kuin nyt vaaditaan.

[Aldaron]

Jos kaikki muut puoluejohtajat kuin Soini liputtavat julkisesti ruotsin pakollisuuden puolesta vaalikampanjan aikana, ei ole realistista olettaa heidän muuttavan mieltään vaalien jälkeen.

Ja Kiviniemi ei tälläkään hetkellä liputa. Väittää toki liputtavansa mutta ei se ole ruotsin pakollisuuden kannattamista, jos samaan hengenvetoon toteaa, että ruotsin sijaan pitäisi olla valittavissa jokin toinen kieli.

HS:n vaalikoneessa Kivininemi toteaa kannattavansa pakollisuutta, mutta tekee tämän poikkeuksen: "Kannatan kuitenkin Itä-Suomen kunnissa kokeilua, jossa ruotsin tilalle voitaisiin valita venäjä." Ylen vaalikoneessa hän vastaa: "Antaisin mahdollisuuden Itä-Suomen kouluissa kokeiluna valita ruotsin sijaan venäjän."

Eritellään hieman.

a) Kiviniemi puhuu tuosta vaihtoehdosta kokeiluna. Kokeilu muuttuu pysyväksi olotilaksi vain jos tuloksiin ollaan tyytyväisiä.

b) Hän rajaisi sen Itä-Suomeen. Muualla ruotsi olisi edelleen pakollinen.

c) Ruotsia ei voisi Itä-Suomen kokeilun puitteissa vaihtaa mihin kieleen tahansa vaan ainoastaan venäjään.

Nuo ovat kaikki aika merkittäviä rajoituksia.

En pidä mitenkään mahdottomana sitä että tuontyyppistä mallia jossain vaiheessa kokeiltaisiin. Se on mielestäni kuitenkin vaalikaudella 2011-2015 melko epätodennäköistä. Sinnemäen mallin (johon edellä viittasin) toteutumista pidän jonkin verran todennäköisempänä kuin Kiviniemen mallin.

[Timoteus]

a) Kiviniemi puhuu tuosta vaihtoehdosta kokeiluna. Kokeilu muuttuu pysyväksi olotilaksi vain jos tuloksiin ollaan tyytyväisiä.

b) Hän rajaisi sen Itä-Suomeen. Muualla ruotsi olisi edelleen pakollinen.

c) Ruotsia ei voisi Itä-Suomen kokeilun puitteissa vaihtaa mihin kieleen tahansa vaan ainoastaan venäjään.

Nuo ovat kaikki aika merkittäviä rajoituksia.

A on, b ja c eivät niinkään. Rajoitus b on ehdotuksen sisäänrakennettu tasavertaisuusepäkohta eikä se voi jäädä pysyväksi. Joko käytäntö laajenisi koko maahan tai se lopetettaisiin tyystin. Jos käytäntö laajenisi koko maahan, samalla luovuttaisiin todennäköisesti rajoituksesta c.

Kuinka todennäköistä sitten on, että kokeilu jäisi kokeiluksi, kenpä tietää. Se riippuu vähintään yhtä paljon poliittisista suhdanteista kuin tyytyväisyydestä kokeilukunnissa.

[Aldaron]

a) Kiviniemi puhuu tuosta vaihtoehdosta kokeiluna. Kokeilu muuttuu pysyväksi olotilaksi vain jos tuloksiin ollaan tyytyväisiä.

b) Hän rajaisi sen Itä-Suomeen. Muualla ruotsi olisi edelleen pakollinen.

c) Ruotsia ei voisi Itä-Suomen kokeilun puitteissa vaihtaa mihin kieleen tahansa vaan ainoastaan venäjään.

Nuo ovat kaikki aika merkittäviä rajoituksia.

A on, b ja c eivät niinkään. Rajoitus b on ehdotuksen sisäänrakennettu tasavertaisuusepäkohta eikä se voi jäädä pysyväksi. Joko käytäntö laajenisi koko maahan tai se lopetettaisiin tyystin. Jos käytäntö laajenisi koko maahan, samalla luovuttaisiin todennäköisesti rajoituksesta c.

Tuskin. Ideanahan tuossa on, että

a) Itä-Suomi on kaukana siltä alueelta, jossa ruotsin- ja kaksikieliset kunnat sijaitsevat, joten ruotsin kieltä kuulee siellä harvoin, toisin kuin esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla.

b) Itä-Suomessa käy paljon venäläisiä turisteja ja siellä asuu suhteellisen paljon venäläisiä maahanmuuttajia, joten venäjää kuulee siellä usein.

Juuri nämä ovat ne argumentit joilla ajatusta "Itä-Suomen kokeilusta" on perusteltu. Vasta-argumenttina taas on käytetty sitä, että jos itäsuomalainen (joka ei ole lukenut ruotsia) muuttaa esimerkiksi Pääkaupunkiseudulle ja hakee virkaa tai työpaikkaa joka edellyttää ainakin jonkinasteista ruotsin taitoa, hän joutuu aikuisiällä opettelemaan ruotsin ollakseen samalla viivalla muiden hakijoiden kanssa.

Mutta kuten sanoin: pidän "Sinnemäen mallin" (tai vastaavan) toteutumista huomattavasti todennäköisempänä kuin "Kiviniemen mallin".

[Timoteus]

Juuri nämä ovat ne argumentit joilla ajatusta "Itä-Suomen kokeilusta" on perusteltu.

Niin ovat mutta en silti usko siihen, että pysyvänä käytäntönä eri osissa maata voisi olla lakisääteisesti eri kielet pakollisia. Olisi kestämätöntä tarjota vain itäsuomalaisille vapaus valita, etenkin kun Länsi-Suomessakin on maakuntia, joissa ruotsinkielisten väestöosuus on vain muutaman promillen luokkaa (ja pienempi kuin venäjänkielisten).

[Aldaron]

Juuri nämä ovat ne argumentit joilla ajatusta "Itä-Suomen kokeilusta" on perusteltu.

Niin ovat mutta en silti usko siihen, että pysyvänä käytäntönä eri osissa maata voisi olla lakisääteisesti eri kielet pakollisia. Olisi kestämätöntä tarjota vain itäsuomalaisille vapaus valita, etenkin kun Länsi-Suomessakin on maakuntia, joissa ruotsinkielisten väestöosuus on vain muutaman promillen luokkaa (ja pienempi kuin venäjänkielisten).

Juuri tuo seikka tekeekin "Kiviniemen mallin" toteutumisen epätodennäköisemmäksi kuin "Sinnemäen mallin" (tai vastaavan). Koko jutun bottom line (valtion näkökulmasta) on siinä että valtio tarvitsee tietyn määrän ruotsia riittävän hyvin osaavia virkamiehiä. Osa niistä jotka eivät lukisi ruotsia koulussa törmäisi myöhemmin virkaruotsin vaatimukseen, ja vapautuksen antaminen siitä olisi valtion näkökulmasta huomattavasti hankalampi juttu kuin pelkkä kysymys siitä onko koulussa luettava ruotsia tai ei. Virkaruotsin lakkauttamiselle taas löytyy selvästi vähemmän kannatusta kuin vain ruotsin pakollisuuden lakkauttamiselle kouluaineena. Tällöin ideana on se, että vastuu on oppilaalla itsellään tai hänen vanhemmillaan, ja jos oppilas tarvitsee ruotsia koulun jälkeen, hän joutuu opettelemaan sen alusta asti aikuisiällä.

[Luotsi]

Kielikysymys ei ole jyrkästi joko/tai. Suma lähtee aikanaan liikkeelle Itä-Suomen "kokeilusta", ei täydestä valinnaisuudesta. Sekä vihreät että keskusta suhtautuvat puolueina myönteisesti pakollisen ruotsin vaihtamiseen vapaaehtoiseen venäjään itärajalla. Kokoomuksella on pakollisen ruotsin poistamisesta puoluekokouspäätös, jonka puoluejohto sittemmin jyräsi. Sdp:n varapuheenjohtaja on ilmoittanut vastustavansa pakollista ruotsin opetusta, samoin rkp:n varapuheenjohtaja. Näin laajaa hajaannusta puolueiden sisällä ei olisi voinut kuvitellakaan vielä vuosi sitten.

Jep, ja tämä lisää houkutusta käyttää pakkoruåtsia kauppatavarana. Miksi ihmeessä sitä ei nyt käyttäisi maksuvälineenä kun se myöhemmin muuttuu arvottamaksi?

[Pike84]

Kylläpä taas kuin varkain muuttui keskustelu Astrid Thorsin putoamisesta eduskunnasta keskusteluksi pakkoruotsista . Aika teoreettista jauhantaa tosin itse aiheenkin osalta...

En osaa varmuudella sanoa, olisiko Donner parempi vaihtoehto kuin Thors, mutta perstuntuma on, ettei moni RKP:nkaan edustaja viitsisi uhrata niin paljon aikaa ja vaivaa mokuttamiseen kuin mitä Thors teki. Ja kuten täällä on todettukin, Donner on jo huomattavan vanha, että puhti voi olla vähissä jo ylipäätään.

(...ja lopettakaa nyt jo perkule se ruotsin kirjoitusmerkkien sekoittaminen suomenkieliseen tekstiin - rasittavaa lukea )

[slobovorsk]

Kerran vielä...

Haluaisinpa lukea uutisen, jonka mukaan Mari Kiviniemi putoaa eduskunnasta kun tälläytyi Helsinkiin ehdokkaaksi. Ajatuskin kepulilaisesta Helsingin kansanedustajasta i n h o t t a a. Muutama tuhat junantuomien ääntä pitäisi vielä saada siirtymään PS:n laariin.