2011-03-23 SAK: Maahanmuuttajien työllistymistä parannettava

[Iloveallpeople]

SAK: Maahanmuuttajien työllistymistä parannettava

Viranomaisten on selvitettävä maahanmuuttajien korkean työttömyyden syyt ja esteet työllistymiselle. Ne on pyrittävä ratkaisemaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, vaaditaan tänään julkaistussa SAK:n maahanmuuttopoliittisessa puheenvuorossa.

Kansalaisuudesta ja etnisyydestä riippumatta kaikilla pitää olla oikeus yhdenvertaiseen kohteluun – myös työmarkkinoilla. Maahanmuuttajien työttömyysaste on lähes kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. He työllistyvät usein koulutuksesta riippumatta palvelualalle, yleisimmin siivous- ja ravintola-aloille.

Joillekin SAK:laisille aloille on syntynyt kahden kerroksen työmarkkinat, joilla ulkomaalaiset työntekijät ovat muita heikommassa asemassa. Heille ei makseta esimerkiksi ylityö-, viikonloppu- tai lomakorvauksia. Myös työturvallisuudessa ja asuinoloissa on puutteita. Eniten ongelmia on työpaikoilla, joiden työntekijät ovat Suomessa tilapäisesti ja joissa työ on pilkottu alihankintaketjuihin.
...

SAK:n mukaan maahanmuuttajien kotouttamisen pitää edistää työllistymistä. TE-toimistojen ja kuntien on tarvittaessa taattava maahanmuuttajille yksilöllinen kotoutumissuunnitelma.

Kaikilla Suomessa asuvilla maahanmuuttajilla täytyy olla mahdollisuus myös laadukkaaseen kielikoulutukseen. – Perinteisen työvoimakoulutuksen lisäksi Suomen/ruotsin kielen koulutuksen määrää ja tasokursseja on lisättävä sekä huomioitava paremmin yksilön tarpeet, muistuttaa Björkbacka.

SAK

[caprifolium]

Suomalaiten pitkäaikaistyöttömien työllistymistä on parannettava!! Mutta kukapa siitä nykypäivänä enää viis veisaa!

[apexi]

Viranomaisten on selvitettävä maahanmuuttajien korkean työttömyyden syyt ja esteet työllistymiselle.

Hyvä, hyvä, kannatetaan. Toivottavasti tutkimus julkaistaan, vaikka sattuisi tulemaan ei-toivottu tulos.

[Alapo]

Suomalaiten pitkäaikaistyöttömien työllistymistä on parannettava!! Mutta kukapa siitä nykypäivänä enää viis veisaa!

Mitä sitä nyt omista. Ymmärrän kyllä sak:n "hädän", jollain lailla pitää mamuja kosiskella ammattiliittoihin, muuten on helppo romuttaa nykyinen palkkajärjestelmä kun kieltä ymmärtämättömät voi tehdä työtä liksalla millä hyvänsä. Eikä välitä lakoistakaan tai ylityökielloista

[Iloveallpeople]

Koulutustutkijoilta tukea SAK:n maahanmuuttajalinjaukselle

SAK:n vaatimus maahanmuuttajien yhdenvertaisesta kohtelusta saa tukea koulutustutkijoilta, joiden mukaan maahanmuuttajien on vaikea päästä mukaan suomalaiseen työkulttuuriin.
...

Professori Johanna Lasonen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta sekä tutkijatohtori Marianne Teräs ja lehtori Annalisa Sannino Helsingin yliopistosta sanovat osaamisen tunnustamisen olevan keskeinen haaste työelämälle, mutta myös tärkeä kokemus arvostuksesta maahanmuuttajille itselleen.

"Ilmaista työtä saa aina tehdä", kuvaa korkeasti koulutettu maahanmuuttaja omaa työtaivaltaan Suomessa.
...

Ulkomaalaisten on vaikea päästä töihin myös korkeakouluihin.

– Suomalaisten yliopistojen valmiudet rekrytoida ulkomaalaistaustaista henkilökuntaa ja turvata heidän urakehityksensä ovat jälkeenjääneitä, arvioi tutkija David Hoffman kirjoittajakollegoineen.
...

Eri-ikäisinä ja eri kulttuuritaustoilla tulevat maahanmuuttajat ovat tutkijoiden mukaan suuri haaste myös koulutusjärjestelmälle.

– Koulutuspoliittinen haaste on kehittää opettajankoulutusta, luoda uusia oppimisympäristöjä ja pedagogisia ratkaisuja, jotka paremmin vastaisivat monikulttuurisuuden haasteisiin, kirjan tutkijat esittävät.

Kansan Uutiset

[Roope]

– Koulutuspoliittinen haaste on kehittää opettajankoulutusta, luoda uusia oppimisympäristöjä ja pedagogisia ratkaisuja, jotka paremmin vastaisivat monikulttuurisuuden haasteisiin, kirjan tutkijat esittävät.

Kirjanjulkistamistilaisuuden kutsusta:

Miten tieto on talouden ytimessä? Mistä yliopistouudistuksessa on kysymys? Miten yhteiskunnan monikulttuuristuminen haastaa koulutuksen? Millainen rooli on ikääntyvien yliopistoilla? Mihin suuntaan eurooppalainen opettajankoulutus kehittyy?

Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen järjestämässä tiedotustilaisuudessa. Tilaisuudessa julkistetaan kirja Koulutus yhteiskunnan muutoksissa: jatkuvuuksia ja katkoksia, jonka ovat toimittaneet Johanna Lasonen ja Jani Ursin. Teoksen on julkaissut Suomen kasvatustieteellinen seura ry, ja sen kirjoittajat ovat pääasiassa Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkijoita.

Suomalainen koulutus on jatkuvassa yhteydessä sekä maailman että Suomen muutoksiin. Kirjan yhtenäisenä haasteena on tarkastella, miten yhteiskunnan muutokset vaikuttavat koulutukseen – ja päinvastoin: voiko koulutus muuttaa maailmaa? Kirjassa kiinnitetään huomiota sekä traditioihin, jatkuvuuksiin, että niiden katkoksiin ja muutoksiin.

Tutkijat kysyvät: olisiko jo aika alkaa tarkastella koulutusta globaalin vastuun näkökulmista? Tämä ei tarkoita vain sitä, että koulutusta katsotaan vain kansallisvaltion ahtaista näkökulmista. On myös tärkeää ymmärtää, millaisten integraation prosessien kautta Suomeen muuttavat ihmiset sopeutuvat, ja miten sopeutumista voidaan koulutuksen avulla parantaa.

[Roope]

Viranomaisten on selvitettävä maahanmuuttajien korkean työttömyyden syyt ja esteet työllistymiselle. Ne on pyrittävä ratkaisemaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, vaaditaan tänään julkaistussa SAK:n maahanmuuttopoliittisessa puheenvuorossa.

Kuinka monta kertaa tätä asiaa pitää tutkia? Syiksi on moneen kertaan todettu maahanmuuttajien puutteellinen kielitaito, koulutus, työkokemus ja kontaktiverkosto uudessa maassa. Jossain kaukana näiden perässä tulevat rekrytoijien ennakkoluulot (käytännössä halu välttää riskejä), joilla maahanmuuttajien positiivista erityiskohtelua halutaan perustella. Tosin Astrid Thors tietää kertoa, että syy maahanmuuttajien korkeampaan työttömyysasteeseen on suomalaisten rasismi, eikä muita syitä voi olla.

Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työttömyysongelmaan on sitten ihan toinen juttu. Kannattaisi varmaan aloittaa maahanmuuton säätelystä työllistymiseen vaikuttavien omainaisuuksien perusteella. Jotenkin vain tuntuu siltä, että tällaista ratkaisua SAK ei halunnut kuulla.

SAK:n mukaan maahanmuuttajien kotouttamisen pitää edistää työllistymistä. TE-toimistojen ja kuntien on tarvittaessa taattava maahanmuuttajille yksilöllinen kotoutumissuunnitelma.

Uusi kotouttamislaki määrää tekemään suunnitelmat nyt myös muille kuin työttömille maahanmuuttajille. Ikään kuin näiden suunnitelmien laatimisella olisi ollut kummoista vaikutusta ennenkään.

SAK:n tavoiteohjelma tarkemmin:
SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi (pdf, 29 sivua)

Maahanmuutto-
kriittiset asenteet, jopa rasismi, ovat saaneet paljon tilaa julkisessa
keskustelussa. Puhe lietsoo epäluuloja maahanmuuttajia kohtaan –
pahimmillaan jopa vihaa. Tällaisella ilmiöllä voi olla yhteiskuntaa ha-
jottavia seurauksia. On tärkeää, ettei muukalaisviha saa tilaa Suo-
messa eikä tänne synny vastakkainasettelua.

SAK on edistänyt maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusasioita mo-
nella tavalla koko 2000-luvun. Vuoden 2001 edustajakokouksen Liik-
keessä tulevaisuuteen -asiakirjassa on voimakas tasa-arvon, oikeu-
denmukaisuuden ja suvaitsevaisuuden henki. SAK:n mielestä erilai-
suus ei ole uhka vaan voimavara. Kansainvälistyvä, yhdenvertainen
työelämä on mahdollisuus suomalaiselle yhteiskunnalle. Maahan-
muuttajilla täytyy olla samat mahdollisuudet osallisuuteen työelämäs-
sä ja ay-liikkeessä kuin kantaväestöllä. Maahanmuuttajien järjestäy-
tymisaste on toistaiseksi kuitenkin alhaisempi kuin kantasuomalais-
ten.

SAK:laisilla aloilla on havaittu, että usein ulkomaisen työvoiman palk-
kaaminen kertoo ennemminkin huonoista työehdoista tai yritysten
työvoimakustannusten vähentämistavoitteista kuin aidosta työvoima-
pulasta. Työvoiman saatavuusharkinta turvaa Suomen työmarkkinoil-
la jo olevien työllisyyttä ja varmistaa kolmansista maista rekrytoitavi-
en työntekijöiden työehtojen asiallisuuden. Saatavuusharkintaa tarvi-
taan niin kauan, kun työehtojen ennakko- ja jälkivalvonta ei ole riittä-
vää ja työllisyystilanne on huono.

Jos Suomesta palkattava työvoima ei riitä,
tarvitaan realistinen arvio ulkomaisen työvoiman tarpeesta sekä ly-
hyellä että pitkällä aikavälillä. Vain näin voidaan toteuttaa systemaat-
tista, hallittua ja todellisiin tarpeisiin perustuvaa työvoiman maahan-
muuttopolitiikkaa.

Nykyiset tilastot ja selvitykset eivät tuota tietoa riittävällä tarkkuudella.
Liian usein arvioita ulkomaisten työntekijöiden tarpeesta ohjaavat
pelkät eläkkeelle jäävien määrät ja avoimet työpaikat. Viranomaisten
pitäisi tehdä huomattavasti enemmän sellaisia selvityksiä, jotka en-
nakoivat työvoiman tarvetta toimialoittain ulkomaisen työvoiman nä-
kökulmasta. Lisäksi olisi selvittävä ja tutkittava ulkomaisten työnteki-
jöiden työehtojen todellinen taso sekä työnantajien palkkausperus-
teet. Erityisesti EU-maista tulevien työntekijöiden tilastointia on kehi-
tettävä niin, että tiedetään kuinka paljon, kuinka pitkään ja millä aloil-
la heitä työskentelee Suomessa.

Maahanmuuttajat ovat keskittyneet asumaan erityisesti suurimmissa
kaupungeissa samoille asuinalueille. Vaikka tämä ei ole välttämättä
ongelma, yhdessä matalan koulutuksen ja vuokra-asunto-
valtaisuuden kanssa se nostaa riskiä huono-osaisuuden kasautumi-
sesta tietyille alueille. Kuntien on tehtävä paljon enemmän sen eteen,
että asuinalueiden eriytymiskehitys saadaan pysähtymään. Maa-
hanmuuttajien lisääntyvä asunnottomuus on erittäin huolestuttavaa.
Myös maahanmuuttajille on taattava kohtuuhintainen asuminen.

Maahanmuuttajien täytyy saada kotikunnissaan sosiaali- ja terveys-
palveluja sellaisella kielellä, jota he ymmärtävät. On myös tärkeää,
että Suomeen muuttavien henkilöiden ja heidän lastensa oman äi-
dinkielen taito säilyy uudessa kotimaassa. Monikielisyydestä hyötyy
sekä yhteiskunta että maahanmuuttaja itse.

[normi]

Mistäs saataisiin meidän pojalle töitä? Monenko maahanmuuttajan jälkeen on hänen vuoronsa?

[caprifolium]

Viranomaisten on selvitettävä maahanmuuttajien korkean työttömyyden syyt ja esteet työllistymiselle.

Hyvä, hyvä, kannatetaan. Toivottavasti tutkimus julkaistaan, vaikka sattuisi tulemaan ei-toivottu tulos.

Mites jossain jutussa kerrottiin juuri että moni ulkkari ei edes ilmoittaudu työkkäriin koska puutteellisen kielitaidon takia ei kuitenkaan saisi hommia. Tuliko siinä jo kaksi syytä? Ei haeta + ei osata kieltä jolla pitäisi työskennellä. Melkein olettaisin että nuo kaksi asiaa voisivat jotenkin vaikuttaa työllistymiseen.

Jos ei ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työkkäriin, niin silloin toimeentulotuen määrää pienennetään. Näin ainakin meiltä perunaneniltä.

[Kala]

Joillekin SAK:laisille aloille on syntynyt kahden kerroksen työmarkkinat, joilla ulkomaalaiset työntekijät ovat muita heikommassa asemassa. Heille ei makseta esimerkiksi ylityö-, viikonloppu- tai lomakorvauksia. Myös työturvallisuudessa ja asuinoloissa on puutteita. Eniten ongelmia on työpaikoilla, joiden työntekijät ovat Suomessa tilapäisesti ja joissa työ on pilkottu alihankintaketjuihin.

Eihän tämä johdu mitenkään etnisestä taustasta, vaan puhtaasti siitä, kuka menee tällaisiin töihin. Kyllä näitä töitä suomalaisillekin annettaisiin, ja myös annetaan, mutta ulkomaalaista todennäköisemmin suomalainen kieltäytyy näin hämäristä työehdoista.

Ulkomaalaisen kohdalla syyt voivat olla monenlaisia; lakia ei tunneta, ei saanut oppia polvenkorkuisesta asti suomalaisen työelämän sääntöjä ja toisaalta ulkomaalaisen kotimaassa nämä kurjatkin ehdot saattavat tuoda huomattavasti paremman palkan kuin mitä kotimaassa saisi, eikä työolotkaan välttämättä eroaisi mitenkään.

Pitää unohtaa nämä rasismiin viittaavat jutut, kuten yhdenvertaisuus höpötykset, ja katsoa itse syitä objektiivisesti. Ongelma kun ei johdu ulkomaalaisuudesta. Ongelman juuret on enemmänkin heikossa valvonnassa ja pienissä sanktioissa. Tokkopa tarvitsee kovin paljon tonkia, että saa useat mätäpaisepajat vastuuseen, sen verran avoimesti korruptio rehottaa tietyillä aloilla. On vain ihme, ettei valvontaa ole. Kai se on sitä säästämistä, vaikka näin säästettäisiin verotulotkin pienemmäksi.

[pw]

SAKn suurin huoli on ulkomaiset työttömät

Kun ammattiliitotkin jo liittyvät mokurintamaan niin taitaa olla pakko myöntää että järjestelmä on tullut tiensä päähän.