Simon Elon ek-vaalikampanjaketju | Uusimaa nro. 228

[Aldaron]

Odotan suurella kiinnostuksella, mitä uusia "luovia" ehdotuksia vielä tuleekaan esille vaalikampanjan aikana tällä foorumilla. On jo nähtävissä selviä merkkejä tietystä oikeistoradikalisoitumisesta...       

Ja minä odotan minkälaisia olkinukkeja tässä vielä rakennetaankaan. Hienosti loitkin ja tuhosit yhden

Otetaan vielä kerran tuo eduskunta-asia. Jos suuri osa kansasta on pakkoruotsin ja yleensä ruotsinkielen virallisen aseman poistamisen puolella, ei asiaa voi sivuuttaa sillä, että "se on hankalaa." Jos hankalia asioita ei kerran saa käsitellä, silloin voimme sulkea eduskunnan. Kaikki asiat ovat hankalia.

Taas kirjoitat: "voimme sulkea eduskunnan". Voisitko täsmentää, keistä tämä epävirallinen taho koostuu, joka mielestäsi voi ottaa itselleen perustuslain vastaisen oikeuden sulkea eduskunnan ja säätää lakeja eduskunnan sijaan? Koska kirjoitat "voimme", lasket ainakin itsesi osaksi tätä epävirallista tahoa.

Kun edellä kirjoitin, että ehdotuksesi tarkoittaa laillisen yhteiskuntajäjestyksen kumoamista ja korvaamista diktatuurilla, se ei totisesti ollut mitään olkiukkojen rakentamista, sillä ehdotustasi ei ole mahdollista tulkita millään muulla tavalla.

[chacha2]

Minusta oikein hauska video:
www.youtube.com/watch?v=J7jUUuDvsuA

Seuraavaa blogia odotellen.

[Alfresco]

Jos aletaan pohtimaan kuinka hankalaa tämän ja tämän lakipykälän muuttaminen on, niin pistetään eduskunta kiinni ja mennään näillä pykälillä eteenpäin. Jokaisen pykälän muuttamisessa on omat hankaluutensa, joten ihan turhaa. Halvemmalla päästään, kun ei tarvitse maksaa kansanedustajien palkkioita.

Perusjen ruotsipolitiikasta ei oikein ota selvää. Jotkut haluavat pakkoruotsin poistamista ja sitä itsekin kannatan. Elo haluaa, ainakin videon perusteella, Suomen "yksikieliseksi".

Aika monelle varmaan herää kysymys mitä tässä nyt ajetaan. Äkkiä tulee mielikuva, että pallon saatettua liikkelle pakkoruotsin osalta, samalla putsataan koko kenttä ja lopetetaan kaikki ruotsin kieleen liittyvä toiminta. Kaltevan pinnan logiika noudattaen tietysti herää kysymys, että mitä seuraavaksi ajetaan kun uho ja kiihko saa vielä enemmän tuulta purjeisiinsa?!

Ei voi välttyä ajatukselta, että pakkoruotsi alkaa yhä enemmän näyttää eräiden persujen keppihevoselta, jolla pyrkivät hankkiutumaan eroon koko suomenruotsalaisuudesta ihan ideologisista syistä.

Vaalikampanjan edetsssä moni on jo huomioinut, että vain persut itse voivat vesittää oman menestyksensä. Pahasti näyttää siltä, että pakka on hajoamassa monella rintamalla kun ehdokkaat vetelee omaa linjaansa ja Soini puhuu telkakrissa löysiä. Tämä ei näytä hyvältä.

[Kikken]

Omasta mielestäni video oli mauton. Minusta on ihan ok olla sitä mieltä että haluaa tehdä Suomesta virallisesti yksikielisen, mutta tämä video oli hyökkäys suomenruotsalaisia kohtaan. Eikä ainakaan jäänyt epäselväksi mitä mieltä Simon Elo on suomenruotsalaisista. Itse olen katsonut läpi sormien sitä vihamielisyyttä mitä joillaikin persuilla on suomenruotsalaisia kohtaan, ja olin ajatellut antaa ääneni persuille. Tämän videon jälkeen se on mahdottomuus.

[Uuno Nuivanen]

Omasta mielestäni video oli mauton. Minusta on ihan ok olla sitä mieltä että haluaa tehdä Suomesta virallisesti yksikielisen, mutta tämä video oli hyökkäys suomenruotsalaisia kohtaan. Eikä ainakaan jäänyt epäselväksi mitä mieltä Simon Elo on suomenruotsalaisista. Itse olen katsonut läpi sormien sitä vihamielisyyttä mitä joillaikin persuilla on suomenruotsalaisia kohtaan, ja olin ajatellut antaa ääneni persuille. Tämän videon jälkeen se on mahdottomuus.

Elo on vain yksi nuori persu, joka koettaa sissimarkkinoinnilla parantaa heikohkoja mahdollisuuksiaan tulla valituksi. Kaltaisesi äänestäjät ovat juuri niitä, jotka ratkaisevat hyvin pitkälti tulevan hallituksen meille niin tärkeitä maahanmuuttolinjauksia persujen vaalivoiton kautta, joten toivon, ettei yksi poikanen pyörrä sinua pois persuja äänestämästä.

Ja jos se yhtään lohduttaa, eihän itte pääpiru sulkenut edes RKP:tä pois hallituksesta. Koulujen pakkoruotsia vastustan itsekin, mutta ymmärtääkseni useimmat suomenruotsalaiset eivät pidä koko asiaa kovin tärkeänä?

PS. En ole katsonut ko. videota, enkä katso. EVVK.

[Roope2]

Mielenkiintoinen kysymys on, kuinka pieneksi ruotsinkielisten osuuden pitää mennä, ennekuin on moraalisesti hyväksyttyä a) julkisessa keskustelussa kyseenalaistaa kielen virallinen asema b) ryhtyä toimenpiteisiin yksikielisyyden toteuttamiseksi ?

[Emperor]

Kaltaisesi äänestäjät ovat juuri niitä, jotka ratkaisevat hyvin pitkälti tulevan hallituksen meille niin tärkeitä maahanmuuttolinjauksia persujen vaalivoiton kautta

Itse asiassa on todennäköistä, että jos ei kykene suhtautumaan viralliseen kaksikielisyyteen tai pakkoruotsiin muuten kuin mielipuolisen svekomaanisesti niin mitä luultavimmin tällöin myös suhtautuu maahanmuuttopolitiikkaan samalla irrationaalisuuden tasolla. Molemmat sopivat RKP:n linjaan. Svekomaani-maahanmuuttokriittiset ovat todellakin sitä promillejengiä. Itse tiedän suomenruotsalaisia, jotka aikovat äänestää persuja sekä maahanmuuttopolitiikan että kielipolitiikan takia. Ei kaikki suomenruotsalaiset todellakaan ole niin typeriä mitä svekomaanit antavat puheissaan ymmärtää.

Toisin sanoen, Simonin linja on aivan hyvä eikä nyt kannata missään nimessä toppuutella. Tosin tuo kuntalinjanveto on kyllä hanurista. Mielestäni Halla-ahon linjaus on oikeudenmukaisempi ja järkevämpi:

Kunnallistasolla ruotsi voi säilyä virallisena kielenä pääsääntöisesti nykykäytännön mukaisesti mutta kuitenkin seuraavin poikkeuksin:

1) Nykyisistä yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista tulee kaksikielisiä. Muutoksen jälkeen Suomessa on suomenkielisiä ja kaksikielisiä kuntia.

2) Kaksikielisenä pidetään jatkossa kuntaa, jonka asukkaista vähintään 20 prosenttia on ilmoittanut äidinkielekseen ruotsin. Jos ruotsinkielisten osuus asukkaista jää tämän alle, heillä ei ole subjektiivista oikeutta saada kunnan viranomaisilta ruotsinkielistä palvelua. Mikäli heidän absoluuttinen lukumääränsä kuitenkin on merkittävä, kuten Helsingissä ja Turussa, kunnalle voidaan tarkemmin määriteltävin ehdoin säätää velvoite tarjota asioimistulkin palveluja.

http://www.halla-aho.com/scripta/kielipoliittisia_linjauksia.html

Tässäkin keskustelussa on nähtävissä samanlaisia merkkejä kuin maahanmuuttokeskusteluissa vielä pari vuotta sitten. Esim. nimimerkki Alfresco asettuu välittömästi johonkin irrationaaliseen uhri-positioon, joka muistuttaa aika paljon natsikortin tyylistä retorista keinoa.

[Aldaron]

Mielenkiintoinen kysymys on, kuinka pieneksi ruotsinkielisten osuuden pitää mennä, ennekuin on moraalisesti hyväksyttyä a) julkisessa keskustelussa kyseenalaistaa kielen virallinen asema b) ryhtyä toimenpiteisiin yksikielisyyden toteuttamiseksi ?

On aika yleinen harhaluulo, että ruotsinkielisten määrä olisi vähenemässä. Tässä harhaluulossa ei ole mitään kovin yllättävää, sillä vielä joitakin vuosia sitten näin olikin. Ruotsinkieliset ovat nimittäin yliedustettuja sekä vanhimmissa että nuorimmissa ikäluokissa. Suurin osa kaksikielisten perheiden lapsista käy nykyisin koulunsa ruotsiksi ja rekisteröidään ruotsinkielisiksi, ja tämä trendi vahvistuu jatkuvasti. Ruotsinkieliset äidit saavat myös keskimäärin hieman enemmän lapsia kuin suomenkieliset, mutta se että ruotsinkielisten määrä kasvaa suhteessa enemmän kuin suomenkielisten johtuu enimmäkseen mainitsemastani kaksikielisyysilmiöstä. Vähän tilastoa:

Vuoden 2010 aikana koko Suomen väestö kasvoi 0,4%. Eri kieliryhmät lisääntyivät seuraavasti:

Suomenkieliset   +0,1%
Ruotsinkieliset    +0,3%
Muunkieliset       +8,3%

Tarkastellaan seuraavaksi kieliryhmien prosenttiosuuksia 31.12.2009 ja 31.12.2010:

                             2009    2010
Suomenkieliset     90,7%   90,4%   
Ruotsinkieliset        5,4%      5,4%
Muunkieliset           3,9%      4,2%


Kaikkein selvimmin kehityksen suunnan saa selville, kun tarkastellaan kaikkein nuorimpia ikäluokkia (0-4-vuotiaita):

                            2009     2010
Suomenkieliset     89,7%    89,3%
Ruotsinkieliset        5,7%      5,8%
Muunkieliset           4,6%      4,9%

Näistä luvuista on helppo huomata, että ruotsinkieliset eivät suinkaan ole tästä maasta vähenemässä.

[Aldaron]

Kaltaisesi äänestäjät ovat juuri niitä, jotka ratkaisevat hyvin pitkälti tulevan hallituksen meille niin tärkeitä maahanmuuttolinjauksia persujen vaalivoiton kautta

Itse asiassa on todennäköistä, että jos ei kykene suhtautumaan viralliseen kaksikielisyyteen tai pakkoruotsiin muuten kuin mielipuolisen svekomaanisesti niin mitä luultavimmin tällöin myös suhtautuu maahanmuuttopolitiikkaan samalla irrationaalisuuden tasolla.

Nyt syyllistyt argumentaatiovirheeseen. Kielikysymyksen ja maahanmuuttopolitiikan välillä ei ole loogista yhteyttä, joten saman tien voisit väittää, että nykyistä restriktiivisemmän maahanmuuttopolitiikan kannattajan on samalla kannatettava myös tasaveroa, vapaata aseenkanto-oikeutta ja Suomen Nato-jäsenyyttä.

Olen myös sitä mieltä, että käsitteitä on käytettävä niiden oikeassa merkityksessä. Jos luonnehdit kaikkia virallisen kaksikielisyyden kannattajia "mielipuolisen svekomaanisiksi", se johtaa jokseenkin järjettömään lopputulokseen. Tällöinhän joudut olemaan sitä mieltä, että kaikki Suomen presidentteinä toimineet henkilöt paitsi Kyösti Kallio (joka ainoana presidenttina oli periaatteessa virallisen yksikielisyyden kannalla) ovat olleet "mielipuolisia svekomaaneja". Samoin joudut leimaamaan kaikki sekä nykyisen että entisen perustuslain puolesta äänestäneet kansanedustajat "mielipuolisiksi svekomaaneiksi". Kun nykyinen kielilaki hyväksyttiin eduskunnassa, sitä vastaan äänesti eduskunnassa vain kolmihenkinen persuryhmä. Sinun logiikkasi mukaan kaikki kielilain puolestä äänestäneet edustajat (= lähes koko eduskunta) ovat "mielipuolisia", varmaankin Freudenthalin kuvaa seinällään palvovia "svekomaaneja". Se käsitteiden väärinkäyttö, jota harjoitat, on aivan samanlaista kuin se jota ne harjoittavat, jotka ovat välittömästi leimaamassa kulttuurirelativistisen maahanmuuttopolitiikan lievätkin kriitikot "rasisteiksi".

[Emperor]

On aika yleinen harhaluulo, että ruotsinkielisten määrä olisi vähenemässä.

Täysin yhdentekevää. Asioita pitää tarkastella nykyisen todellisuuden mukaan, ei siten miten ne mahdollisesti olisivat jossain rinnakkaistodellisuudessa. Pakkoruotsi tai virallinen kaksikielisyys olisi silloin oikeutetumpaa ja mielekkäämpää, mikäli ruotsinkielisten määrä olisi esim. 30 % tai enemmän. Myöskin tasainen jakautuminen ympäri maata olisi suotavaa. Koska näin ei harmiksesi ole käymässä, pakkoruotsi tai virallinen kaksikielisyys on mieletöntä.

[Uljanov]

Jos joskus käy niin, että Suomessa on ruotsinkielisiä suurempi kielivähemmistö, niin viralliselta kaksikielisyydeltä putoaa pohja ja se lakkautetaan. Minulle, kuten monille muillekin, nyt kuitenkin riittäisi jyrkän epäoikeudenmukaiseksi ja perusteluiltaan ilmeisen epärehelliseksi koetun pakkoruotsin poistaminen.

Pidän kuitenkin selvänä, että mitä pidempään pakkoruotsidebattia joudutaan käymään, sitä useampi kääntyy koko kaksikielisyyden vastustajiksi. Kaksikielisyyden ylläpidossa on enemmistön näkökulmasta kyse hyväntahtoisuudesta toiseksi suurinta kieliryhmää kohtaan, ei pragmaattisesta oman edun tavoittelusta, johon ihmisen toiminta yleensä perustuu. Epäoikeudenmukaisuus ja epärehellisyys kaventavat tätä hyväntahtoisuutta ja ohjaavat ihmisiä kohti oman edun tavoittelua.

Tätä videota en ole vielä katsonut, mutta ilmeisesti pitää kun se näin paljon herättää keskustelua.

[Aldaron]

On aika yleinen harhaluulo, että ruotsinkielisten määrä olisi vähenemässä.

Täysin yhdentekevää. Asioita pitää tarkastella nykyisen todellisuuden mukaan, ei siten miten ne mahdollisesti olisivat jossain rinnakkaistodellisuudessa.

En kirjoittanut mitään mistään "rinnakkaistodellisuudesta" enkä jossitellut. Sen sijaan esitin eräitä tilastolukuja, joista käy hyvin selvästi ilmi, mihin suuntaan asiat ovat kehittymässä.

Kiinnitä erityisesti huomiota seuraaviin seikkoihin:

a) Ruotsinkielisten määrä kasvaa suhteessa nopeammin kuin suomenkielisten, niistä syystä jotka edellä mainitsin.

b) Kasvu on erityisen voimakasta kaikkein nuorimmissa ikäluokissa, joten emme me tästä mihinkään ole katoamassa, tvärtom.

30%:iin ruotsinkielisten määrä ei tässä maassa ole koskaan yltänyt ainakaan sinä aikana, kun näitä prosentteja on tässä maassa mitattu tai arvioitu. Jos oikein muistan, ruotsinkielisten määrä taisi olla 14%:n luokkaa Suomen itsenäistyessä. Olisit toisin sanoen varmasti käyttänyt samaa "30%:n argumenttia" jo vuoden 1919 perustuslakiin kirjattua virallista kaksikielisyytta koskeneessa keskustelussa, jos olisit elänyt silloin ja osallistunut tuohon keskusteluun.

[Emperor]

Nyt syyllistyt argumentaatiovirheeseen. Kielikysymyksen ja maahanmuuttopolitiikan välillä ei ole loogista yhteyttä, joten saman tien voisit väittää, että nykyistä restriktiivisemmän maahanmuuttopolitiikan kannattajan on samalla kannatettava myös tasaveroa, vapaata aseenkanto-oikeutta ja Suomen Nato-jäsenyyttä.

Nyt pää pois sieltä ankkalammikosta.

En minä kirjoittanut, että kategorisesti pitää kannattaa molempia. Vaan totesin sen tosiasian, että RKP:tta  äänestää suurin osa suomenruotsalaisista. Tällöin on tosiasia, että nämä äänestäjät antavat legimiteetin myös RKP:n kielipolitiikalle että maahanmuuttopolitiikalle. Totesin myös, että suomenruotsalaiset, jotka osaavat suhtautua näihin molempiin kysymykseen muuten kuin "mielipuolisen ideologisesti", ovat selvää vähemmistöä ja persujen ei kannata taktikoida heidän vuokseen. Tiedän, että poikkeuksiakin on, mutta yksittäistapauksia ei saa yleistää. Eli siis suomenruotsalaiset, jotka suhtautuvat järjellä sekä maahanmuuttopolitiikkaan että kielipolitiikkaan ovat merkityksetön vähemmistö.

Kuten todettua, poliittisen eliitin ja kansan välillä on suuri ristiriita näissä asioissa ja se kasvaa koko ajan.

Jos luonnehdit kaikkia virallisen kaksikielisyyden kannattajia "mielipuolisen svekomaanisiksi", se johtaa jokseenkin järjettömään lopputulokseen.

En ole missään luonnehtinut kaikkia kaksikielisyyden kannattajia mielipuolisiksi svekomaaneiksi. Kaksikielisyyttä voi kannattaa monesta syystä: poliittisesta paineesta, tietämättömyydestä, ideologisista syistä jne.

Täysin ideologiset, vailla järkeä olevat poliittiset päätökset ansaitsevat ankaraakin kritiikkiä. Aivan kuten maahanmuuttopolitiikkakin.

[Emperor]

joten emme me tästä mihinkään ole katoamassa

Tämä on totta ja samalla myös itsestäänselvää.

Alkuperäinen kysymys olikin se, että milloin on järkevää tai mielekästä puhua virallisesta kaksikielisyydestä tai pakkoruotsista, eli mikä se määrä pitäisi olla. Mielestäni sen pitäisi olla huomattavasti enemmän, ainakin 30 % väestöstä, jotta se olisi mielekästä. Kansan kyykyttäminen pienen vähemmistön takia nyt vain on ihan helvetin typerää.

[Aldaron]

Jos joskus käy niin, että Suomessa on ruotsinkielisiä suurempi kielivähemmistö, niin viralliselta kaksikielisyydeltä putoaa pohja ja se lakkautetaan.

Kolmanneksi suurimman kieliryhmän muodostavat tietenkin venäjänkieliset. Heitä oli 31.12. 2010  54 559 henkeä (1,0% väestöstä), kun ruotsinkielisiä oli 291 153 henkeä (5,4%).
Vuoden 2010 aikana ruotsinkielisten absoluuttinen määrä lisääntyi 761 hengellä (0,26%), kun taas venäjänkielisten määrä lisääntyi (ennen kaikkea maahanmuuton kautta) 2876 hengellä (5,56%). Joku voi vaikka huvikseen laskea, miten kauan kestää ennen kuin venäjänkielisten määrä saavuttaa ruotsinkielisten määrän, jos trendi säilyy samana kuin vuonna 2010.

Todellisuudessä kysymys ei tietenkään ole noin yksinkertainen, kahdesta syystä.

Ensinnäkin venäjänkielisen maahanmuuton volyymiä lähivuosikymmeninä on hyvin vaikea lähteä ennakoimaan.

Toiseksi: ruotsinkielisen väestön kasvun takeena toimii ruotsinkielinen päiväkoti- ja kouluverkosto. Venäjänkielisillähän vastaavaa verkostoa ei varsinaisesti ole. On muutamia venäjänkielisiä päiväkoteja ja kouluja, mutta valtaosa venäjänkielisistä lapsista käy koulunsa suomeksi, jotkut ruotsiksi. Tämä tulee seuraavissa sukupolvissa johtamaan siihen, että venäjänkielinen nuoriso suurimmalta osalta assimiloituu, enimmäkseen suomenkielisiksi, pieneltä osalta ruotsinkielisiksi. Tästä syystä ei ole varmaa, saavuttaako venäjänkielisten määrä Suomessa koskaan ruotsinkielisten määrää. Mahdollista se kyllä on.

[Uljanov]

Venäjänkielisten osalta minulla on ihan sama näkemys, kunhan jossittelin. Lähinnä tarkoitus oli tuoda esille sitä kantaa, että mielestäni kaksikielisyyskin voi kuitenkin perustua ainoastaan väestöosuuksiin, ei historiaan tai Runebergiin.

Nyt videon katsottua olen Elon (ja ilmeisesti Halla-ahon?) kanssa kielipolitiikasta jyrkästi eri linjoilla. Eniten siis tökki ehdotettu lainkohta (muistinvaraisesti lainattuna):

"Jos kunnassa on suomenkielisiä, kunta on suomenkielinen"

Tämä on jyrkässä ristiriidassa oman näkemykseni kanssa, jossa päätöksenteon tulisi olla aina lähellä ihmistä kun se on mahdollista, ja lainsäädännön tulee myötäillä alueellisia realiteetteja. Kaksikielisyydenkin tulisi siis olla alueellista. Olisi sekä epäoikeudenmukaista että käytännön toteutuksen kannalta erittäin tyhmää tehdä ruotsinkielisenemmistöisestä kunnasta suomenkielinen.

[Sibis]

HÖH!

EU:n kaksikielisyys lähtee siitä, että kansassa on 20% toiskielisiä, samankielisiä.

Suomessa aikoinaan oli raja 12% jotta voi olla kaksikielinen kunta.
Suomessa, hurrien vähentyessä raja asetettiin sitten 8%:iin
Suomessa, hurrien vaatimukseta raja asetettiin sitten 5%:iin ja sitten asetettiin 3000 hlön min vaikka muunkielisiä oli enemmän.

Raja on kai nykyään 0,001%

Ja se maksaa parikin miljardia vuositasolla!

[Sibis]

Aldaronille viellä.

Lapsuuskaverini kanssa kävimme tietysti eri kouluja. Hän ruotsinkielistä ja minä suomenkielistä (jopa 40 oppilasta samalla luokalla).

Vartuimme ja tuli yliopistoon pyrkimisen paikka ja molemmat halusimme lääkikseen.

Minä en päässyt mutta kaverini pääsi VAIKKA hänen pisteensä olivat alemmat minun pisteisiini verratuina.

Menikö oikein? Tasa-arvoisesti. Toki muualle Suomen yliopistoon olisi voinut päästä mutta kun EI OLLUT VAROJA.

[Aldaron]

Aldaronille viellä.

Lapsuuskaverini kanssa kävimme tietysti eri kouluja. Hän ruotsinkielistä ja minä suomenkielistä (jopa 40 oppilasta samalla luokalla).

Vartuimme ja tuli yliopistoon pyrkimisen paikka ja molemmat halusimme lääkikseen.

Minä en päässyt mutta kaverini pääsi VAIKKA hänen pisteensä olivat alemmat minun pisteisiini verratuina.

Menikö oikein? Tasa-arvoisesti. Toki muualle Suomen yliopistoon olisi voinut päästä mutta kun EI OLLUT VAROJA.

Tästä on on puhetta joskus aikaisemminkin.

1) Lääketiedettä voi opiskella ruotsiksi vain Helsingin yliopistossa.

2) Helsingin lääkikseen on perinteisesti vaikeampi päästä kuin maan muihin lääkiksiin.

3) Ruotsinkielisistä kouluista valmistuneiden ylioppilaiden määrä on vähän yli 6% maan ylioppilaiksi valmistuneiden kokonaismäärästä ja Helsingin lääkiksen ruotsinkielisen linjan aloituspaikkojen määrä on noin 5% koko maan kaikkien lääkisten aloituspaikoista. Kaikki ruotsinkielisellä linjalla aloittavat eivät ole käyneet kouluaan ruotsiksi, vaan linjalla aloittavista osa on käynyt koulunsa suomeksi. Näiden on osoitettava kielikokeella, että pystyvät käytännössä seuraamaan ruotsinkielistä opetusta.

4) Edellisistä seikoista seuraa vääjäämättä, että maan ainoalle ruotsinkieliselle lääkislinjalle on jonkin verran helpompi päästä kuin Helsingin suomenkieliselle linjalle, jonne pääsy on - kuten todettiin - perinteisesti vaikeinta koko maassa. Helppouden vertaaminen Helsingin suomenkieliseen linjaan ei kuitenkaan ole relevanttia, sillä Helsingin ruotsinkielinen linja on - kuten edellä totesin - maan ainoa. Sitä voi sen vuoksi verrata vain maan kaikkiin suomenkielisiin lääkislinjoihin kokonaisuudessaan, ja silloin kuvio näyttää jo toisenlaiselta. Jos maan jokaisessa lääkiksessä toimisi ruotsinkielinen opintolinja, se olisi eri asia, mutta kun ei toimi.

Tuota kustannuskuviota en oikein ymmärrä. Eihän opiskelu sinänsä maksa Suomessa mitään, ja mitä asumiseen tulee, se on halvempaa missä muussa yliopistokaupungissa tahansa kuin Helsingissä.

[Jaakko Sivonen]

On aika yleinen harhaluulo, että ruotsinkielisten määrä olisi vähenemässä.

Pitkä linja nähtävissä linkitetyn sivun oikeasta laidasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenruotsalaiset#Suomenruotsalainen_v.C3.A4est.C3.B6nkehitys

1610: 17,5 %
1900: 12,9 %
2009: 5,4 %

[maltti on valttia]

On aika yleinen harhaluulo, että ruotsinkielisten määrä olisi vähenemässä.

Pitkä linja nähtävissä linkitetyn sivun oikeasta laidasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenruotsalaiset#Suomenruotsalainen_v.C3.A4est.C3.B6nkehitys 1610: 17,5 %      1900: 12,9 %   2009: 5,4 %   

Harhaluulo on siis parempi kuin harhatieto. 

[Hyvien puolella]

Vastaan vielä Paten kysymyksiin, mutta tässä vaiheessa kampanjani hauskin video, joka käsittelee kielipolitiikkaa:

Ruåtsalainen painajainen

Mitä tapahtuu, kun toimittaja Jean-Baptiste Hörningsholm (rkp) seuraa eduskuntavaaliehdokas Simon Elon (ps) matkaa eduskuntaan?

Erikoisvieraina Jussi Halla-aho, Teemu Lahtinen, Jarno Eerola, Pasi Salonen ja Anu Eteläaho. Päärooleissa Simon Elo (omana itsenään) ja J-B Hörningsholm (Toni Stenström).

Onkos tuo katalogimusiikkia tms. vai oletko pyytänyt luvan synkronointiin?

[Alfresco]

Mielenkiintoinen kysymys on, kuinka pieneksi ruotsinkielisten osuuden pitää mennä, ennekuin on moraalisesti hyväksyttyä a) julkisessa keskustelussa kyseenalaistaa kielen virallinen asema b) ryhtyä toimenpiteisiin yksikielisyyden toteuttamiseksi ?

Riippu nyt vähän mitä "virallisella asemalla" tarkoitetaan. Jos ruotsi pitää pyhkiä pois kokonaan lakikirjoista, virallista asemaa ei ole lainkaan. Sellainen linja olisi aika käsittämätön jopa historiallisessa kontekstissä mutta ilmeisesti sillekin löytyy persuissa kannatusta.

Sama koskee "yksikielisyyttä". Mitä sillä tarkoitetaan? Onko kyse vain juridisesta jumpasta missä pakkoruotsista ja ehkä virkamiesruotsista luovutaan vai onko tarkoitus vähentää suomenruotsin puhuminen Suomessa?

Kyllähän kielipolitiikkaa aina voi ja pitää kyseenalaistaa. Suomenruotsalaisena olen jopa sitä mieltä, että ruotsin kieli on saanut liian suuren merkityksen ja tarvitaan muutoksia. Pakkoruotsin voi poistaa kokonaan ja virkamiesruotsin ainakin niiltä paikkakunnilta missä sillä ei ole todellista merkitystä. En kuitenkaan kannata maan aktiivista "yksikielistämistä", jonka olen tulkinnut tarkoittavan ruotsin kielen systemaattinen poistaminen kansankielenä ja jopa käyttökielenä.

Aikookohan persut tehdä tästäkin asiasta hallituskysymyken? Vaalit taitavat persujen osalta olla ohi ennen kun ne ovat edes alkaneet.

[Alfresco]

Totesin myös, että suomenruotsalaiset, jotka osaavat suhtautua näihin molempiin kysymykseen muuten kuin "mielipuolisen ideologisesti", ovat selvää vähemmistöä ja persujen ei kannata taktikoida heidän vuokseen.

Ruotsin kielen asema ei koske vain suomenruotsalaisia vaan sen puolesta ottaa kantaa myös moni suomenkielinen. Meillä on paljon seka-aviolittoja, sukulais-, työ- ja ystävyyssuhteita, jotka laajentavat kielikysymyksen kauas suomenruotsalaisen klikin ulkopuolelle. Suurin osa suomalaista suhtautunee aika neutraalisti ruotsin kielen asemaan, ainakin muilta kun pakkoruotsin osalta.

Onko persujen kannalta viisasta lietsoa kielisotaa ja hankkia paljon vastustajia juuri vaalien alla vain erinäisten peratteellisten kielikysymysten takia, vaikka ei olisikaan vaalimatemaattisesti tarpeellista yrittää kosia pientä kielikriittistä suomenruotsalaista väestöä?

Persujen ohjelmassa on aika monta liikkuvaa osaa. Ollaan astuttu monen eri ryhmän varpaille yliampuvalla EU-kritiikillä, maahanmuutolla, kielipolitiikalla, taidepolitiikalla jne. Se, joukko, joka voisi allekirjoittaa kaikki persujen kannanotot on aika pieni. On olemassa riski, että esim. maahanmuutokriittiset äänestäjät kääntyvät persuja vastaan kun lyödään kiilaa joka rakoon, joka koskettaa äänestäjiä henkilökohtaisesti.

Simo Elon mainosvideo oli tökerö ja sekava yritys tehdä suomenruotsalaisista, Suomen kansalaisista, karikatyyri. Ymmärsin kyllä "huumorin" ja jossain kohtaa se oli jopa hauska, itseironisesta suomenruotsalaisesta näkökulmasta katsottuna, ei muuten. Viedo kuitenkin kertoi enemmän Elon vaalitaktisesta kömpelyydestä kun vakavasti otettavasta poliitikosta. Ehkä se pitää pistää naivin nuoren miehen poliittisen kokeilun piikkiin.

[Aldaron]

On aika yleinen harhaluulo, että ruotsinkielisten määrä olisi vähenemässä.

Pitkä linja nähtävissä linkitetyn sivun oikeasta laidasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenruotsalaiset#Suomenruotsalainen_v.C3.A4est.C3.B6nkehitys 1610: 17,5 %      1900: 12,9 %   2009: 5,4 %   

Harhaluulo on siis parempi kuin harhatieto. 

Kerroin ihan selvästi edellä, että ruotsinkielisten määrä väheni vielä joitakin vuosia sitten, mutta on kasvanut jo useamman vuoden ajan. Väheneminen johtui seuraavista syistä:

1) Ruotsinkieliset naiset synnyttivät aikaisemmin suhteessa vähemmän lapsia kuin suomenkieliset,mutta nykyisin asia on päinvastoin.

2) Ruotsiin suuntautunut siirtolaisuus oli menneinä vuosikymmeninä suhteessa suurempaa ruotsinkielisillä seuduilla kuin suomenkielisillä.

2) Aikaisemmin suurin osa kaksikielisten perheiden lapsista kävi koulunsa suomeksi ja rekisteröitiin suomenkielisiksi. Trendi alkoi muuttua 70-luvulta alkaen yhä vahvemmin, ja nykyisin valtaosa kaksikielisistä lapsista käy koulunsa ruotsiksi ja rekisteröidään ruotsinkielisiksi.

Koska ilmeisesti et lukenut ylempänä tähän ketjun laittamiani Tilastokeskuksen sivuilta peräisin olevia lukuja, laitan ne vielä uudestaan ihan sinua varten siinä toivossa että ehkä ymmärtäisit niiden merkityksen.

Vuoden 2010 aikana Suomen väestö kasvoi 0,4%:lla. Kieliryhmät kasvoivat seuraavasti:
             
Suomenkieliset  +0,1%
Ruotsinkieliset  +0,3%
Muunkieliset     +8,3%

Verrataan kieliryhmien prosenttiosuuksia 31.12.2009 ja 31.12.2010:

                         2009    2010
Suomenkieliset   90,7%   90,4%
Ruotsinkieliset      5,4%    5,4%
Muunkieliset         3,9%    4,2%

Trendin näkee selvimmin kaikkein nuorimmissa ikäluokissa (0-4-vuotiaat):

                          2009     2010
Suomenkieliset    89,7%    89,3%
Ruotsinkieliset       5,7%     5,8%
Muunkieliset          4,6%     4,9%


Tuo mitä luulet "harhatiedoksi" on Suomen virallista tilastoa, Tilastokeskuksen nettisivuilta peräisin. Men mot enfald kämpar även gudarna förgäves.

 

[Sibis]

Aldaron: "Tuota kustannuskuviota en oikein ymmärrä. Eihän opiskelu sinänsä maksa Suomessa mitään, ja mitä asumiseen tulee, se on halvempaa missä muussa yliopistokaupungissa tahansa kuin Helsingiss"

Svekologiikkaa

Minä siis köyhän perheen lapsena muutan pois Helsingin kodistani antaakseni herrakansalle opiskelupaikkani vaikka juuri hänen perheellä olisi varaa lähettää lapsensa vaikka Sveitsiin opiskelemaan.

[Emperor]

Onko persujen kannalta viisasta lietsoa kielisotaa ja hankkia paljon vastustajia juuri vaalien alla vain erinäisten peratteellisten kielikysymysten takia, vaikka ei olisikaan vaalimatemaattisesti tarpeellista yrittää kosia pientä kielikriittistä suomenruotsalaista väestöä?

Suurin osa suomalaisista vastustaa pakkoruotsia. Pakkoruotsin vastustaminen on kuulunut tietääkseni aina persujen teemoihin. Mielestäni on johdonmukaista myös vastustaa virallista valtakunnallista kaksikielisyyttä. Lukaise vaikka tuo em. Halla-ahon kielipoliittinen linjaus.

http://www.halla-aho.com/scripta/kielipoliittisia_linjauksia.html

Mielestäni hyvin perusteltuja asioita pitäisi ajaa aina vaikka ne eivät olisikaan kovin kovassa huudossa vallitsevana hetkenä.

Lopetan keskustelun omalta osaltani tähän.

[Alfresco]

Men mot enfald kämpar även gudarna förgäves.

[maltti on valttia]

... ... ...
Tuo mitä luulet "harhatiedoksi" on Suomen virallista tilastoa, Tilastokeskuksen nettisivuilta peräisin. Men mot enfald kämpar även gudarna förgäves.

Kiitos tiedosta. . . . Tarkemmin kun asiaa ajattelen, huomasin että omassa kotikaupungissani lakkautettiin eräs pikkukoulu säästösyistä muutama vuosi takaperin, ja oppilaat siirrettiin isompaan kouluun, osa opiskelee pulpetit käytävällä. Tyhjäksi jääneelle koulurakennukselle ei löytynyt muutamaan vuoteen mitään käyttöä, kunnes...ylläripylläri lopetettuun kouluun tehdään miljoonien remontti ja siihen tulee... mikäs muu kuin ...ruotsinkielinen koulu.

[hyperbeli]

Men mot enfald kämpar även gudarna förgäves.

Jotenkin todella kylmäävää käytöstä...

Ja aiheeseen liittyen, Aldaronin kannattaisi kaivaa ne lukiokirjat hyllystä ja yrittää selvittää, mitä eroa on käsitteiden trendi ja tilastovaihtelu välillä.

Ei sillä. Itse kielipolitiikan suhteen Alfrescon ajatukset tuntuvat ihan järkeenkäyviltä...