News:

Jos haluat tukea Homma ry:n toimintaa, voit liittyä kannatusjäseneksi maksamalla 30 euroa tilille FI4958001320216863

Main Menu

YK: Luomuviljely voisi tuplata sadon köyhissä maissa

Started by kaisla, 18.03.2011, 14:59:04

Previous topic - Next topic

ElenaDaylights

Quote from: Ulkopuolinen on 18.03.2011, 16:44:35
Oikeassa elämässä asia menee niin että esim. suomalaisissa viljelijöissä on mielettömästi sellaisia jotka oikeasti viljelevät luomuna juuri sen vuoksi että se on kaikkein tehokkain + aika edullinen tapa viljellä mutta eivät kuitenkaan myy tuotantoaan luomuna sen vuoksi että jos möisivät niin heidän pitäisi sitoa kätensä myös tulevien vuosien osalta.

noinkaan. On tietenkin viljelijöitä, jotka viljelevät pelkästään hyvien tukien vuoksi. Luomuviljelyn tarve  ajatellaan eri tavalla Suomessa. Varmaankaan luomuviljelyä ei ajatella muualla maailamassa samoin linjauksin.
hei punakommarit, minkä kenttäoikeuden päätöksellä? mehän ollaan metsässä!

Perttu Ahonen

Kyllä luomuviljely on oikeasti ihan hyvä ja erityisen kannatettava asia.  Tosin länsilailla ei ole paljoakaan opittavaa asiasta kehitysmailta, vaan ihan päin vastoin. 

Luomuviljelyssä voi toki käyttää lannoitteita, mutta ei keinotekoisia lannoitteita eikä myrkkyjä; siksi luomumaatalous ei voi olla tehomaataloutta ja suuria yksipuolisia viljelyksiä. Toimivassa luomutuotannossa on sekä karjataloutta, että maanviljelystä ja käytännössä toimiakseen se tarkoittaa sitä, että karjanlanta-ja biojätteet kompostoidaan ruokamullaksi/ levitetään pelloille, harjoitetaan vuoroviljelyä ja kesantopelto käytetään karjanlaitumena 3-4-vuoden kierrolla.
Periaatteessa, kuten itämeren alueella on tehty viimeiset 2000-vuotta, poislukien 1900-luvun puolenvälin jälkeinen tehomaatalous.

Toimivassa kehitysavussa voitaisiinkin kiinnittää huomiota juuri luomutuotannon kaltaisiin hankkeisiin vastikkeettoman rahan kaatamisen sijaan.  Tärkeää olisi juuri se, että kehitysmaat alkaisivat tulla ruoantuotannossaan omavaraisemmiksi ja kuten Kaislan hyvänä huomiona - luomulla on oikeasti myös vientimarkkinat - erityisesti länsimaissa, joten siitä kehitysmaat saisivat myös kaipaamaansa ansaittua länsivaluuttaa, jolla sitten kehittää entisestään omaa maatansa taloudellisesti itsenäisemmiksi, sen sijaan, että kehitysmaat vain odottavat-ja passivoituvat, että kyllä sitä rahaa vastikkeettomasti aina kaadetaan suoraa länsimaiden budjeteista.

Luomussa kehitysmaille on sekin hyvää, että silloin kehitysmaat eivat ole riippuvaisia kalliista tuontilannoitteista -ja myrkyistä, jotka ovat tulotasoon nähden varsin kalliita ja koukuttavia.


Parasiittiö

Quote from: JR on 19.03.2011, 10:08:42
Minusta ainoa sivistynyt tapa on, että jokainen kansakunta tuottaa itse pääosan elintarvikkeistaan.

Samaa mieltä. Kansainvälinen vapaakauppa ei mielestäni ole hyvä asia perusruuan tuotannossa. Se on ymmärtääkseni ollut tärkeä tekijä siinä kehityksessä, että viljelijät saa nykyään niin surkeita hintoja tuotannostaan, eivätkä pysty työllistämään ihmisiä (ainakaan kunnollisilla ehdoilla ja merkittävässä määrin) vaan joutuvat hakemaan aina vaan suurempaa tehokkuutta energiaintensiivisistä teollisista menetelmistä. Ja niissä menetelmissä on ymmärtääkseni tällä vuosituhannella alkanut vihdoinkin tulla katto vastaan.


Quote from: Perttu Ahonen on 19.03.2011, 13:11:04
Luomussa kehitysmaille on sekin hyvää, että silloin kehitysmaat eivat ole riippuvaisia kalliista tuontilannoitteista -ja myrkyistä

Joo, sama käsitys. Ja ajattelen, että samasta syystä se voisi olla Suomellekin hyvä homma. Jos se niinku saisi Suomen kansantalouden kauppatasetta paremmaksi.
Kansalaispalkka, perustulo tms. ois kiva.

MaisteriT

Quote from: Perttu Ahonen on 19.03.2011, 13:11:04
Luomuviljelyssä voi toki käyttää lannoitteita, mutta ei keinotekoisia lannoitteita eikä myrkkyjä; siksi luomumaatalous ei voi olla tehomaataloutta ja suuria yksipuolisia viljelyksiä.

Anteeksi sarkasmini, mutta keinotekoisista lannoitteistahan menee kasvien biorytmit sekaisin joten on ihan selvä, että tuottavuus pienenee.

Henkilökohtaisesti alan ihmetellä onko Vihreän Langan ja Homman kirjoittajat vaihtuneet päikseen tai jotain. Mutta ei se mitään. Viljelkää te Luomua (TM), minä tyydyn vapaaseen tyyliin.

AL: Jussi Halla-Aho (kuvassa) poseeraa tässä arkistokuvassa virallisesti puvussa. Tiistaina hänet nähtiin eduskunnassa rennoissa kesävaatteissa.

MaisteriT

Quote from: ElenaDaylights on 19.03.2011, 10:45:06
noinkaan. On tietenkin viljelijöitä, jotka viljelevät pelkästään hyvien tukien vuoksi. Luomuviljelyn tarve  ajatellaan eri tavalla Suomessa. Varmaankaan luomuviljelyä ei ajatella muualla maailamassa samoin linjauksin.

Jatkaisin tähän että kun sadot vaihtelevat rajusti, markkinatalous toimii huonosti. Kun tähän yhdistetään tukipolitiikka jolla yritetään - ei vain Suomessa vaan joka puolella turvata huoltovarmuus, on ihan selvä että viljeleminen ei kannata ilman tukia. Eli jos sen nyt haluat noin sanoa, "viljelevät pelkästään hyvien tukien vuoksi", niin voihan sen noinkin panna. Toinen tapa sanoa tuo on, että maanviljely on kovaa työtä ilman järkevää palkkaa. Silti me kaikki tarvitsemme sitä. Eli pieni henkinen kiitollisuus olisi silti ehkä paikallaan.

Ostan itse luomumunia - en siksi että pitäisin niitä parempina, vaan siksi että toivon kanojen voivan luomuvalvonnassa paremmin kuin peruskanaloissa. Silti tämä on pelkkää kosmetiikkaa, koska jalosteissa käytetään aina halvinta mahdollista munaa, ei mitään vapaan kanan munaa. Noin yleisesti Luomu(TM) kuitenkin lähentelee kulttia tai uskontoa. Samaan sarjaan luen geenitekniikan, rokotteiden ja ydinvoiman vastustamisen. Ja minä olen siis vihreä, pienellä veellä.
AL: Jussi Halla-Aho (kuvassa) poseeraa tässä arkistokuvassa virallisesti puvussa. Tiistaina hänet nähtiin eduskunnassa rennoissa kesävaatteissa.

kaisla

Kun nyt täällä on parjattu luomun tehottomuutta (mm. ruotsalaistutkimuksiin vedoten, kun uutinen koskee köyhien maiden pienviljelyä ???), niin muistuttaisin että tehokkuus/kannattavuus ei ole yhtä kuin pelkkä sadon määrä.
Tuossa uutisessa kyllä on sanottu, että myös satomäärät ovat kasvaneet, mutta luomun "paremmuuteen" vaikuttaa myös mm. sen joustavuus (mikä on "resilience" suomeksi?). Tehomaatalous on pitkälti öljyriippuvaista, ja öljyn hinnan noustessa myös tuotannon kustannukset nousevat. Luomutuottaja on paremmin suojassa myös sään ääri-ilmiöiltä, kuten kuivuudelta. Luonnonmukaisten menetelmien käyttö viljelyssä parantaa maaperän laatua ja vedensitomiskykyä sekä suojaa maata eroosiolta. Luonnonmukaisesti viljellyt pientilat ovat siis kaikenkaikkiaan paremmin suojattuja erilaisia taloudellisia ja ilmastollisia heilahteluja vastaan.

Ote YK:n raportista Organic Farming and Food Security in Africa  - liittyy myös tuohon täällä aiemmin mainittuun vedenkulutukseen:
QuoteOrganic farming leads to many improvements to the natural environment, including increased water retention in soils, improvements in the water table (with more drinking water in the dry season), reduced soil erosion combined with improved organic matter in soils, leading to better carbon sequestration, and increased agro-biodiversity (including in situ preservation of traditional land races which are currently being lost at alarming rates). Other environmental benefits of organic farming include less pollution, no genetic contamination and reduced energy consumption.

Water conservation technologies associated with an integrated organic farming system can make a huge difference in areas where water resources are scarce. Increasing the water holding capacity of the soil enables food to be grown further into the dry season, thus increasing food security. Related improvements in the water table also result in more available water for consumption and for watering livestock.

Organic farming improves and nurtures the land's topsoil, which is widely recognized as being one of the most important resources for the farmer. Organic farmers increase the organic matter and nutrient capacity of the soil by growing leguminous crops and adding compost, animal dung or green manures. Adding elements of agroforestry, check dams and terracing (amongst other methods) also stabilizes the soil and thus reduces soil erosion. As a result soils are healthier, are better able to hold water and are more stable, can sustain plant growth better and have a higher nutrient content. All this enables farmers to grow crops for longer periods, with higher yields and in marginal conditions. This of course can make a major impact on reducing the food insecurity of a region.
http://www.unep-unctad.org/cbtf/publications/UNCTAD_DITC_TED_2007_15.pdf


Quote from: Faidros. on 18.03.2011, 19:12:56
Olisi aivan kohtuullista, jos nämä teoreetikot koettaisivat joskus itse viljellä maata.
Terveisiä maataloustöitä tekevältä ympäristöalan opiskelijalta  ;)

Kafir Sikakoira

"YK:n varsinainen maatalouden asiantuntijajärjestö FAO ei ole ikinä suosittanut luomua maailman ruokaturvan ratkaisuksi.

Tämä raportti on osa luomuväen viimeistä epätoivoista vastaiskuyritystä vuosikymmeniä kestäneessä "ruokasodassa". Vielä yritetään pitää edes Afrikka luomuviljeltynä, muut maanosat he ovat menettäneet."

http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=170

MaisteriT

Keskustelussa asetetaan vastakkain onnistunut Luomu (TM) ja huonosti toteutettu tehotuotanto. Tämä on höhlää.

Luomu eroaa tehotuotannosta siten, että Luomun(TM) tuottajalta kasvinsuojelu ja kemiallinen lannoitus on kielletty. Luomu(TM) ei voi kasvattaa sadon määrää.

QuoteLuomutuottaja on paremmin suojassa myös sään ääri-ilmiöiltä, kuten kuivuudelta.

No ei ole, mutta "tehotuottajankin" on tietysti mietittävä, miten kuivuudelta suojaudutaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi katteen käyttöä, maanpeitekasvullisuutta, varjostavia puita, jne. Samat keinot ovat tietysti käytössä myös Luomu (TM) -tuottajalle. Tehotuottaja voi käyttää kaikkia niitä keinoja, joita luomutuottaja käyttää - plus keinolannoitusta ja kasvinsuojeluaineita.

Keinovalikoiman laajentaminen (Luomu(TM) => tehotuotanto) ei voi alentaa tuotantotasoa. Tuotantotasoa voi alentaa tiedolliset ja taidolliset puutteet. Keinovalikoiman supistaminen (tehotuotanto => Luomu(TM)) ei voi nostaa tuotantotasoa. Tietojen ja taitojen oppiminen voi nostaa tuotantotasoa.
AL: Jussi Halla-Aho (kuvassa) poseeraa tässä arkistokuvassa virallisesti puvussa. Tiistaina hänet nähtiin eduskunnassa rennoissa kesävaatteissa.