YK: Luomuviljely voisi tuplata sadon köyhissä maissa

[kaisla]

HS uutisoi 15.3.2011 seuraavaa:

Luomuviljelyyn siirtymällä voidaan jopa kaksinkertaistaa ruuantuotanto monissa maailman köyhimmissä maissa, kertoo YK:n raportti. Tutkijoiden mukaan muutoksella on kiire, koska ruuan hinta nousee ja nälänhätä lisääntyy koko ajan.

YK:n mukaan köyhissä maissa menestyvät parhaiten pienet, luonnonmukaisia menetelmiä käyttävät maatilat, jotka viljelevät monipuolisesti erilaisia kasveja.

Yhteensä 57 maassa toteutetuissa ekoviljelyprojekteissa huomattiin, että sadot kasvoivat keskimäärin 80 prosenttia, kun viljelijät ryhtyivät käyttämään luonnonmukaisia keinoja maaperän muokkaamiseen ja tuholaisten torjuntaan.

Kun synteettisten väkilannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä vähennettiin, maanviljelijöiden kulut laskivat, ympäristön saastuminen väheni ja maaperä sai toipua.

"Maanviljely on tullut tienristeykseen. Viljelyssä ei voi enää olla kyse vain tuotannon kasvattamisesta, vaan sen täytyy keskittyä minimoimaan ekosysteemeille koituvat haitat sekä säilyttämään maatalouden monimuotoisuus", sanoi YK:n erityisraportoija Olivier De Schutter.

Monet parhaiksi havaituista luomumenetelmistä ovat yksinkertaisia ja perustuvat paikallisten asukkaiden kokemuksiin, De Schutter kertoo.

Esimerkiksi Keniassa maanviljelijät ovat pystyneet kaksinkertaistamaan maissisatonsa käyttämällä paikallisia kasveja tuholaisten torjuntaan. Viljelijät istuttavat maissipeltoon kasveja, jotka karkottavat tuholaishyönteisiä. Lisäksi kauemmas pellosta istutetaan kasveja, jotka puolestaan houkuttelevat tuholaishyönteisiä puoleensa.

YK:n mukaan jo yli 10 000 itäafrikkalaista kotitaloutta on ottanut menetelmän käyttöönsä kuultuaan siitä kyläkokouksissa, radiossa tai maanviljelijöille suunnatuissa viljelykouluissa.

Japanissa maanviljelijät huomasivat, että ankat ja kalat hävittävät tuholaisia riisipelloilta yhtä tehokkaasti kuin torjunta-aineet. Ankat syövät rikkaruohoja ja tuhohyönteisiä samalla kun niiden jätökset lannoittavat viljelyksiä. Japanista menetelmä on levinnyt myös Kiinaan, Intiaan ja Filippiineille.

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/YK+Luomuviljely+voisi+tuplata+sadon+k%C3%B6yhiss%C3%A4+maissa/1135264616155


Luomuviljelyyn siirtyminen toisi helpotusta ruokapulan lisäksi alueen ympäristöongelmiin.
Olisiko tässä eräs mahdollisuus "auttaa niitä lähtömaassa"? Viedään kehitysavun sijasta tietotaitoa (tai sellaisia kanavia, joiden kautta paikalliset viljelijät voivat jakaa sitä keskenään)? Ohjataan taloudellista tukea suoraan viljelykoulujen perustamiseen ja toimintaan?
Pitäisikö myös suomalaisten pyrkiä suosimaan kehitysmaista tulevia luomutuotteita?

[Snuiva]

Luomuviljelyyn siirtyminen toisi helpotusta ruokapulan lisäksi alueen ympäristöongelmiin.
Olisiko tässä eräs mahdollisuus "auttaa niitä lähtömaassa"? Viedään kehitysavun sijasta tietotaitoa (tai sellaisia kanavia, joiden kautta paikalliset viljelijät voivat jakaa sitä keskenään)? Ohjataan taloudellista tukea suoraan viljelykoulujen perustamiseen ja toimintaan?
Pitäisikö myös suomalaisten pyrkiä suosimaan kehitysmaista tulevia luomutuotteita?

Mitäs sen jälkeen kun ovat triplanneet väkilukunsa?

[Tykkimies Pönni]

Luomuviljelyyn siirtyminen toisi helpotusta ruokapulan lisäksi alueen ympäristöongelmiin.
Olisiko tässä eräs mahdollisuus "auttaa niitä lähtömaassa"? Viedään kehitysavun sijasta tietotaitoa (tai sellaisia kanavia, joiden kautta paikalliset viljelijät voivat jakaa sitä keskenään)? Ohjataan taloudellista tukea suoraan viljelykoulujen perustamiseen ja toimintaan?
Pitäisikö myös suomalaisten pyrkiä suosimaan kehitysmaista tulevia luomutuotteita?

Mitäs sen jälkeen kun ovat triplanneet väkilukunsa?

ööö... no tota, kato sit joku tiedemies vois taas kexiä jotai, niiku...

[Noottikriisi]

Ihmettelen tuota väitettä koska tähän asti olen ollut siinä käsityksessä että luomutuotanto on erityisen tehotonta. Voihan asia tietysti olla toisin kehitysmaiden olosuhteissa.

[RP]

Ihmettelen tuota väitettä koska tähän asti olen ollut siinä käsityksessä että luomutuotanto on erityisen tehotonta. Voihan asia tietysti olla toisin kehitysmaiden olosuhteissa.

Mielleen tuli, auttoiko luomuviljely sinänsä, vai järkevien viljelytekniikoiden opastus yleisesti (tietyt luomutekniikat voivat toki olla sikäli parempia, että niitä varten ei tarvitse ostaa ulkopuolisia tarvikkeita)

[lurkkeri]

Hiljattain luin Hesarista (!) suomalaisen kehitysapulaisen mietteitä maatalousavusta Mosambikissa. Miettivät siellä että pitää muuttaa avun painopistettä, kun olivat huomanneet, etteivät paikalliset "viljelijät" ymmärtäneet maanviljelyksestä hölkäsen pölähtämää.

[Noottikriisi]

Kuten RP ja lurkkeri, minäkin epäilen että tulokseen on voinut vaikuttaa jos viljelijöille on vasta nyt selvinnyt miten maanviljelyä yleensäkin saadaan tehostettua.

[kaisla]

Ihmettelen tuota väitettä koska tähän asti olen ollut siinä käsityksessä että luomutuotanto on erityisen tehotonta. Voihan asia tietysti olla toisin kehitysmaiden olosuhteissa.

Mielleen tuli, auttoiko luomuviljely sinänsä, vai järkevien viljelytekniikoiden opastus yleisesti (tietyt luomutekniikat voivat toki olla sikäli parempia, että niitä varten ei tarvitse ostaa ulkopuolisia tarvikkeita)

Köyhemmillä viljelijöillä harvoin edes on varaa mihinkään muuhun kun joihinkin karseimpiin myrkkyihin. Lisäksi luomuviljely pidemmällä aikavälillä pitää maaperän tuottavampana (tai parantaa sen tuottavuutta) kun taas tehoviljely ja ankara maanmuokkaus köyhdyttää maaperän alta aikayksikön. En tosin tiedä, millä lailla tämä otettu huomioon noissa uutisoiduissa tutkimuksissa. Aika hurjalta kuulostaa kyllä tuo 80 prosentin kasvu.

[kaisla]

Kuten RP ja lurkkeri, minäkin epäilen että tulokseen on voinut vaikuttaa jos viljelijöille on vasta nyt selvinnyt miten maanviljelyä yleensäkin saadaan tehostettua.

Vähän särähtää korvaan tuo "vasta nyt". Eiköhän se ole nimenomaan luomuviljelyä, mitä ympäri maailman on harjoitettu aikojen alusta asti. Totta kai nykytietämyksen avulla luomumenetelmiä voidaan tutkia ja tehostaa entisestään.

Esimerkiksi Keniassa maanviljelijät ovat pystyneet kaksinkertaistamaan maissisatonsa käyttämällä paikallisia kasveja tuholaisten torjuntaan. Viljelijät istuttavat maissipeltoon kasveja, jotka karkottavat tuholaishyönteisiä.

sanottiin tuossakin uutisessa, ja näissä projekteissa on nimenomaan käytetty yleensä paikallisia perinteisiä menetelmiä jotka ovat nykyisin lähes kadonneet "teho"viljelyn tieltä. Ja mistähän sitä tehoviljelyn ilosanomaakin on joskus aikoinaan kehitysmaihin levitetty...


edit. ja huomauttaisin vielä, että länsimaistakin luomuviljelyä on kehitetty nimenomaan kehitysmaiden pienviljelijöiden menetelmiä tutkien.

[Noottikriisi]

Kuten RP ja lurkkeri, minäkin epäilen että tulokseen on voinut vaikuttaa jos viljelijöille on vasta nyt selvinnyt miten maanviljelyä yleensäkin saadaan tehostettua.

Vähän särähtää korvaan tuo "vasta nyt". Eiköhän se ole nimenomaan luomuviljelyä, mitä ympäri maailman on harjoitettu aikojen alusta asti. Totta kai nykytietämyksen avulla luomumenetelmiä voidaan tutkia ja tehostaa entisestään.

Tuohon on vaikea ottaa kantaa kun en tiedä millaisia satoja eri menetelmillä on saatu. Ehkä joku asiaan paremmin perehtynyt voisi vertailla.
Mitenkäs kauan Keniassa on muuten harjoitettu maissinviljelyä? Onko siinä mitään perinteitä olemassa?

[Punaniska]

Vähän särähtää korvaan tuo "vasta nyt". Eiköhän se ole nimenomaan luomuviljelyä, mitä ympäri maailman on harjoitettu aikojen alusta asti. Totta kai nykytietämyksen avulla luomumenetelmiä voidaan tutkia ja tehostaa entisestään.

Esimerkiksi Keniassa maanviljelijät ovat pystyneet kaksinkertaistamaan maissisatonsa käyttämällä paikallisia kasveja tuholaisten torjuntaan. Viljelijät istuttavat maissipeltoon kasveja, jotka karkottavat tuholaishyönteisiä.

sanottiin tuossakin uutisessa, ja näissä projekteissa on nimenomaan käytetty yleensä paikallisia perinteisiä menetelmiä jotka ovat nykyisin lähes kadonneet "teho"viljelyn tieltä. Ja mistähän sitä tehoviljelyn ilosanomaakin on joskus aikoinaan kehitysmaihin levitetty...

Varovainen komppaus tälle, ja pölhöpää-kehitystä voi toteennäyttää esimerkillä ihan Impivaarastakin, ei tarvi Afrikkaan asti mennä.

Vielä 30-luvulla tehtiin taloja, joiden käyttöikä on helposti yli sata vuotta. Nykytaloilla ei puhettakaan.

Miksei siis afrikkalainen maanviljelyskin olisi joutunut jopparien kouriin? Jos kerran suomalainen talonrakennuskin.

[JR]

Kyllähän luomuviljely sinänsä on ihan toimivaa viljelyä, mutta vaatii erikoisen korkean ammattitaidon, jos sillä meinaa pärjätä. Ei ole ituhippien hommaa se.
En oikein usko luomuviljelyn mahdollisuuksiin suurilla pinta-aloilla, koska viljelykierron järjestäminen on vaikeaa.

[RP]

Oikeassa elämässä asia menee niin että esim. suomalaisissa viljelijöissä on mielettömästi sellaisia jotka oikeasti viljelevät luomuna juuri sen vuoksi että se on kaikkein tehokkain + aika edullinen tapa viljellä mutta eivät kuitenkaan myy tuotantoaan luomuna sen vuoksi että jos möisivät niin heidän pitäisi sitoa kätensä myös tulevien vuosien osalta.

Miten tuo sitominen tapahtuu? Olen ymmärtänyt, että luomutuotannon pitää taphtua tietyllä tavalla, eikä peltoja ole saanut käyttää 'ei-luonnonmukaisella' tavalla tiettyn aikaan sitä ennen, mutta on minulle kovasti uutinen, jos siitä joutuisi jotain sakkoa maksamaan, jos siirtyy myöhemmin takaisiin ei-luomutuotannon pariin.

Jos noin on vikahan on sitten ihan luomutuotantoketjun oma...

[ElenaDaylights]

Otsikkoon viitaten, skenaario viljelytaidon jalostumisesta kertoo vain siitä, että populaa pukkaa lisää niille alueille, mikä kärsii ylikansoittumisesta muutenkin. Sikiämistä luomuilu ei vähennä vaan todennäkoisesti maaperän eroosio vauhdittuu tämän seurauksena. Tylyä, mutta totta.

[Punaniska]

Otsikkoon viitaten, skenaario viljelytaidon jalostumisesta kertoo vain siitä, että populaa pukkaa lisää niille alueille, mikä kärsii ylikansoittumisesta muutenkin. Sikiämistä luomuilu ei vähennä vaan todennäkoisesti maaperän eroosio vauhdittuu tämän seurauksena. Tylyä, mutta totta.

Luulisin, että kasvit nimeomaan jarruttavat eroosiota. Tuulet ottavat paljaalta maalta maa-ainesta mukaan --> eroosio.

[MaisteriT]

Älkää nyt hyvät ihmiset nielkö viherpropagandaa.

Luonnonmukainen (ts. lannoitteeton ja torjunta-aineeton) tuotanto ei ole koskaan tehokkaampaa kuin vapaa tyyli, koska vapaassa tyylissä voi käyttää torjunta-aineita ja lannoitteita tarpeen mukaan, mutta luomussa niitä ei saa käyttää. Se voi parhaimmillaan olla tasan yhtä hyvä kuin vapaa tyyli mutta ei koskaan parempi.

Brändätty Luomu(TM) voi tuottaa paremmin rahaa joissakin reunatapauksissa mutta maailman ruokahuollon ongelma on kyllä määrä.

(edit: täsmennetty nyt kun alla on tietokone eikä mobiililaite)

[Fatman]

Luomu on lumetta
eli kaikki, mitä et ole koskaan saanut tietää luomusta

"Arvostetun yhdysvaltalaisen yliopiston MIT:n äskettäin julkaisema kirja arvioi, että pahin kuviteltavissa oleva ihmiskuntaa kohtaava katastrofi tällä vuosisadalla ei olisikaan ilmaston lämpeneminen, vaan maailmanlaajuinen siirtyminen luomuviljelyyn. Sen seurauksena menehtyisi 2 miljardia ihmistä.

(Vaclav Smil: Enriching the Earth: Fritz Haber, Carl Bosch, and the Transformation of World Food, MIT Press: 2001)"

[ElenaDaylights]

Otsikkoon viitaten, skenaario viljelytaidon jalostumisesta kertoo vain siitä, että populaa pukkaa lisää niille alueille, mikä kärsii ylikansoittumisesta muutenkin. Sikiämistä luomuilu ei vähennä vaan todennäkoisesti maaperän eroosio vauhdittuu tämän seurauksena. Tylyä, mutta totta.

Luulisin, että kasvit nimeomaan jarruttavat eroosiota. Tuulet ottavat paljaalta maalta maa-ainesta mukaan --> eroosio.

Joo, mutta viljelypinta-alat kasvavat kuin veden kulutuskin.  Vesi on jostain muualta pois jne. etenee ketjureaktioon maata köyhdyttävällä tavalla. kasvava väestö tarvitsee myös pinta-alaa eikä kaikkea sitä pinta-alaa voi hyödyntää ruokatuotantoon.

[Punaniska]

Joo, mutta viljelypinta-alat kasvavat kuin veden kulutuskin.  Vesi on jostain muualta pois jne. etenee ketjureaktioon maata köyhdyttävällä tavalla. kasvava väestö tarvitsee myös pinta-alaa eikä kaikkea sitä pinta-alaa voi hyödyntää ruokatuotantoon.

Keskimääräinen asukastiheys on Afrikassa maltillinen 35 as/neliokilometri. Viljelys ei siis rokota liikaa juomavedestä. Osa on vielä Suomeakin harvempaan asuttua:

(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4d/World_population_density_map.PNG/800px-World_population_density_map.PNG)

http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4est%C3%B6tiheys

[matkamasentaja]

Eikö vilja tulekkaan laivasta samoin kuin raha seinästä tai sähkö töpselistä?.

[ElenaDaylights]

Kuten otsikossa, köyhien maiden sato voisi olla tuplattavissa. Jos se saataisiin toteutukseen, riippuvuus maanviljelykseen kasvaa entisestään jonka seurauksena luontainen poistuminen ravinnon puutteesta vähenee. kun luomun hyötysuhde on huomattu, apajat ja mahdollisuudet eivät ole enää hallittavissa. Ruoasta käydään kaikkialla jonkinlaista bisnestä. Ja todellakin kehitysmaista taistellaan vedestä asukastiheydestä huolimatta. Joissakin paikoissa lasketaan tarkoin, voiko vettä ohjata viljelyksille vai tarvitaanko se välittömään nestetarpeeseen.

[Faidros.]

Olisi aivan kohtuullista, jos nämä teoreetikot koettaisivat joskus itse viljellä maata.
Broidi kokeili vanhalla kotitilallani luomua. Ei kannata, jollei ole kolminkertaisesti pinta-alaa(100 ha), tai vastaavasti valtion lisätukea.

[Punaniska]

Ja todellakin kehitysmaista taistellaan vedestä asukastiheydestä huolimatta. Joissakin paikoissa lasketaan tarkoin, voiko vettä ohjata viljelyksille vai tarvitaanko se välittömään nestetarpeeseen.

Oppia ikä kaikki. Se tuli jo yllätyksenä, että osa vedestä on juomakelvotonta myrkyllisten yhdisteiden (muistaakseni esim. arseeni) takia, mutta tämä on uutta tietoa.

Maahan itsessään on paikka paikoin hyvinkin hedelmällistä ja satokausia monta vuodessa.

[Lunoir]

Luomuviljelyyn siirtyminen toisi helpotusta ruokapulan lisäksi alueen ympäristöongelmiin.
Olisiko tässä eräs mahdollisuus "auttaa niitä lähtömaassa"? Viedään kehitysavun sijasta tietotaitoa (tai sellaisia kanavia, joiden kautta paikalliset viljelijät voivat jakaa sitä keskenään)? Ohjataan taloudellista tukea suoraan viljelykoulujen perustamiseen ja toimintaan?
Pitäisikö myös suomalaisten pyrkiä suosimaan kehitysmaista tulevia luomutuotteita?

Mitäs sen jälkeen kun ovat triplanneet väkilukunsa?

ööö... no tota, kato sit joku tiedemies vois taas kexiä jotai, niiku...

Mm. perhesuunitteluun perehdytään sitten kun kaikista akuuteimmat asiat ovat hoidettu pois päiväjärjestyksestä, eli esim. nälkä! 

[Punaniska]

En nyt millään jaksa uskoa, että on luomusta kiinni... Elleivät ole sitten pistäneet siihen mullan sekaan rotanmyrkkyä.

En muista ihan tarkasti, mutta lähde ei ollut Seiska, vaan tämä Julian Caldecottin kirja; Vesi

http://www.bookplus.fi/kirjat/caldecott,_julian/vesi-7032283

[Mika.H]

Hiljattain luin Hesarista (!) suomalaisen kehitysapulaisen mietteitä maatalousavusta Mosambikissa. Miettivät siellä että pitää muuttaa avun painopistettä, kun olivat huomanneet, etteivät paikalliset "viljelijät" ymmärtäneet maanviljelyksestä hölkäsen pölähtämää.

= eivät ymmärtäneet tehomaataloudesta yhtään mitään.

Kulttuurierot ovat suuret. Ei noille saa tuputtaa asioita, jotka toimivat muka täällä. (kun ei täälläkään edes osata...)

[Noottikriisi]

Oikeassa elämässä asia menee niin että esim. suomalaisissa viljelijöissä on mielettömästi sellaisia jotka oikeasti viljelevät luomuna juuri sen vuoksi että se on kaikkein tehokkain + aika edullinen tapa viljellä mutta eivät kuitenkaan myy tuotantoaan luomuna sen vuoksi että jos möisivät niin heidän pitäisi sitoa kätensä myös tulevien vuosien osalta. Ja kun ei voi koskaan olla ihan varma siitä että millaiset säät, markkinat, lajikkeet, tuet, taudit, rikkaruohot tms. joskus tulevaisuudessa tulevat vastaan ja kun samasta lihasta/viljasta/herneestä/tiesmistä ei luomuna kuitenkaan usein saa yhtään enemmän euroja per kilo (vaan jopa vähemmänkin joskus harvoin) niin viljellään sitten luomuna mutta ei kerrota sitä kellekään.

Luomussa on ongelmana se että se on uskonto. Jos viljelet täsmälleen kuten luomunaapurisi mutta et pyydä luomupappia siunaamaan satoasi (eli luomutarkastajaa vahvistamaan oikeaoppisia menetelmiä) niin tuote ei ole luomua.
Luomua ei pysty millään kokeella todentamaan valmiista tuotteesta joten luomua haluavat maksavat pelkästä mielikuvasta.

Jos taas luomutuotanto on selvästi tehokkaampaa kuin tehotuotanto, niin luomutilat tietysti valtaavat markkinat parissa vuodessa kokonaan, riippumatta siitä myyvätkö tuotteensa luomuna vai tavallisena.

[Noottikriisi]

Oikeassa elämässä asia menee niin että esim. suomalaisissa viljelijöissä on mielettömästi sellaisia jotka oikeasti viljelevät luomuna juuri sen vuoksi että se on kaikkein tehokkain + aika edullinen tapa viljellä ....

vs.

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/07/ruotsalaistutkijat_tyrmaavat_luomutuotannon_888830.html

Luonnonmukaisesti tuotettu ruoka on suositumpaa kuin koskaan. Tästä huolimatta Ruotsin maatalousyliopiston tutkijat sanovat, ettei luonnonmukaisesti tuotettu vilja ole luonnon kannalta yhtään parempi ratkaisu kuin tavanomainenkaan tuotanto.

Ruotsin television SVT:n haastattelussa Sveriges Lantbruksuniversitetin professorit toteavat, että luomutuotannon suurin ongelma on sen tehottomuus. Satotaso on keskimäärin noin 45 prosenttia alhaisempi kuin tavanomaisella tuotannolla.

Onko jotain faktaa siitä että luomutuotanto olisi tehokasta? Muuten joudun pitäytymään vanhoissa luomuvastaisissa mielipiteissäni. 

[MaisteriT]

Luomutuotannon tehokkuudesta esitetään toistuvasti päättömiä väitteitä, joiden pohjalla paistaa tahalliset ja tahattomat tulkintavirheet. Kuten mielestäni yllä osoitin, jos kieltää itseltään mahdollisuuden käyttää lannoitteita ja torjunta-aineita, tällä toimenpiteellä ei voi saavuttaa suurempaa satotasoa. Voi toki olla, että kateviljelyllä, viljelykierrolla ja muilla ns. pehmeillä menetelmillä saavutetaan tuotannon kasvua, mutta jos näihin yhdistetään keinolannoitus ja tarpeellinen kasvinsuojelu, tuotanto kasvaa entisestään.

Keinolannoitteiden käytön rajoittaminen voi perustua lähinnä niiden korkeaan hintaan, jolloin ne saattavat joissain olosuhteissa olla kolmannen maailman viljelijälle kannattamattomia. Torjunta-aineilla voi tietysti tehdä myös vahinkoa, joten järkevää on olla käyttämättä jos ei osaa. Mutta ajatus siitä, että luomu pelastaa maailman ruokatuotannon on kertakaikkisen uskomattoman tyypillistä vihreää hihhulointia.

[JR]

Luomutuotannossa on kysymys ihan niistä samoista ravinteista, mitkä mekaanis-kemiallisessa viljelyssä otetaan pussista. Jollain konstilla ne ravinteet pitää kasville toimittaa, taikka kasvi lakkaa kasvamasta.
Suomessa on periaatteessa ihan hyvä tietämys luomuviljelystä ja täällä ideana on viljelykierto, typensitojakasvit ja karjanlanta. En ymmärrä luomuviljelyä ilman karjataloutta.
Käsittääkseni luomussakin käytetään erilaisia "pussiravinteita", mitkä on luokiteltu luomuksi.
Oma ajatukseni olisi, että yhdyskuntajäte pitäisi käyttää hyödyksi peltojen lannoitteena, mutta tällä hetkellä se on niin saastunutta paskaa, ettei se tule kysymykseen. Viemärijäte pitäisi pystyä lajittelemaan niin, että puhdas "luomu" saataisiin talteen ja käyttöön.
Minusta ainoa sivistynyt tapa on, että jokainen kansakunta tuottaa itse pääosan elintarvikkeistaan.

[ElenaDaylights]

Oikeassa elämässä asia menee niin että esim. suomalaisissa viljelijöissä on mielettömästi sellaisia jotka oikeasti viljelevät luomuna juuri sen vuoksi että se on kaikkein tehokkain + aika edullinen tapa viljellä mutta eivät kuitenkaan myy tuotantoaan luomuna sen vuoksi että jos möisivät niin heidän pitäisi sitoa kätensä myös tulevien vuosien osalta.

noinkaan. On tietenkin viljelijöitä, jotka viljelevät pelkästään hyvien tukien vuoksi. Luomuviljelyn tarve  ajatellaan eri tavalla Suomessa. Varmaankaan luomuviljelyä ei ajatella muualla maailamassa samoin linjauksin.

[Perttu Ahonen]

Kyllä luomuviljely on oikeasti ihan hyvä ja erityisen kannatettava asia.  Tosin länsilailla ei ole paljoakaan opittavaa asiasta kehitysmailta, vaan ihan päin vastoin. 

Luomuviljelyssä voi toki käyttää lannoitteita, mutta ei keinotekoisia lannoitteita eikä myrkkyjä; siksi luomumaatalous ei voi olla tehomaataloutta ja suuria yksipuolisia viljelyksiä. Toimivassa luomutuotannossa on sekä karjataloutta, että maanviljelystä ja käytännössä toimiakseen se tarkoittaa sitä, että karjanlanta-ja biojätteet kompostoidaan ruokamullaksi/ levitetään pelloille, harjoitetaan vuoroviljelyä ja kesantopelto käytetään karjanlaitumena 3-4-vuoden kierrolla.
Periaatteessa, kuten itämeren alueella on tehty viimeiset 2000-vuotta, poislukien 1900-luvun puolenvälin jälkeinen tehomaatalous.

Toimivassa kehitysavussa voitaisiinkin kiinnittää huomiota juuri luomutuotannon kaltaisiin hankkeisiin vastikkeettoman rahan kaatamisen sijaan.  Tärkeää olisi juuri se, että kehitysmaat alkaisivat tulla ruoantuotannossaan omavaraisemmiksi ja kuten Kaislan hyvänä huomiona - luomulla on oikeasti myös vientimarkkinat - erityisesti länsimaissa, joten siitä kehitysmaat saisivat myös kaipaamaansa ansaittua länsivaluuttaa, jolla sitten kehittää entisestään omaa maatansa taloudellisesti itsenäisemmiksi, sen sijaan, että kehitysmaat vain odottavat-ja passivoituvat, että kyllä sitä rahaa vastikkeettomasti aina kaadetaan suoraa länsimaiden budjeteista.

Luomussa kehitysmaille on sekin hyvää, että silloin kehitysmaat eivat ole riippuvaisia kalliista tuontilannoitteista -ja myrkyistä, jotka ovat tulotasoon nähden varsin kalliita ja koukuttavia.

[Parasiittiö]

Minusta ainoa sivistynyt tapa on, että jokainen kansakunta tuottaa itse pääosan elintarvikkeistaan.

Samaa mieltä. Kansainvälinen vapaakauppa ei mielestäni ole hyvä asia perusruuan tuotannossa. Se on ymmärtääkseni ollut tärkeä tekijä siinä kehityksessä, että viljelijät saa nykyään niin surkeita hintoja tuotannostaan, eivätkä pysty työllistämään ihmisiä (ainakaan kunnollisilla ehdoilla ja merkittävässä määrin) vaan joutuvat hakemaan aina vaan suurempaa tehokkuutta energiaintensiivisistä teollisista menetelmistä. Ja niissä menetelmissä on ymmärtääkseni tällä vuosituhannella alkanut vihdoinkin tulla katto vastaan.

Luomussa kehitysmaille on sekin hyvää, että silloin kehitysmaat eivat ole riippuvaisia kalliista tuontilannoitteista -ja myrkyistä

Joo, sama käsitys. Ja ajattelen, että samasta syystä se voisi olla Suomellekin hyvä homma. Jos se niinku saisi Suomen kansantalouden kauppatasetta paremmaksi.

[MaisteriT]

Luomuviljelyssä voi toki käyttää lannoitteita, mutta ei keinotekoisia lannoitteita eikä myrkkyjä; siksi luomumaatalous ei voi olla tehomaataloutta ja suuria yksipuolisia viljelyksiä.

Anteeksi sarkasmini, mutta keinotekoisista lannoitteistahan menee kasvien biorytmit sekaisin joten on ihan selvä, että tuottavuus pienenee.

Henkilökohtaisesti alan ihmetellä onko Vihreän Langan ja Homman kirjoittajat vaihtuneet päikseen tai jotain. Mutta ei se mitään. Viljelkää te Luomua (TM), minä tyydyn vapaaseen tyyliin.

[MaisteriT]

noinkaan. On tietenkin viljelijöitä, jotka viljelevät pelkästään hyvien tukien vuoksi. Luomuviljelyn tarve  ajatellaan eri tavalla Suomessa. Varmaankaan luomuviljelyä ei ajatella muualla maailamassa samoin linjauksin.

Jatkaisin tähän että kun sadot vaihtelevat rajusti, markkinatalous toimii huonosti. Kun tähän yhdistetään tukipolitiikka jolla yritetään - ei vain Suomessa vaan joka puolella turvata huoltovarmuus, on ihan selvä että viljeleminen ei kannata ilman tukia. Eli jos sen nyt haluat noin sanoa, "viljelevät pelkästään hyvien tukien vuoksi", niin voihan sen noinkin panna. Toinen tapa sanoa tuo on, että maanviljely on kovaa työtä ilman järkevää palkkaa. Silti me kaikki tarvitsemme sitä. Eli pieni henkinen kiitollisuus olisi silti ehkä paikallaan.

Ostan itse luomumunia - en siksi että pitäisin niitä parempina, vaan siksi että toivon kanojen voivan luomuvalvonnassa paremmin kuin peruskanaloissa. Silti tämä on pelkkää kosmetiikkaa, koska jalosteissa käytetään aina halvinta mahdollista munaa, ei mitään vapaan kanan munaa. Noin yleisesti Luomu(TM) kuitenkin lähentelee kulttia tai uskontoa. Samaan sarjaan luen geenitekniikan, rokotteiden ja ydinvoiman vastustamisen. Ja minä olen siis vihreä, pienellä veellä.

[kaisla]

Kun nyt täällä on parjattu luomun tehottomuutta (mm. ruotsalaistutkimuksiin vedoten, kun uutinen koskee köyhien maiden pienviljelyä ), niin muistuttaisin että tehokkuus/kannattavuus ei ole yhtä kuin pelkkä sadon määrä.
Tuossa uutisessa kyllä on sanottu, että myös satomäärät ovat kasvaneet, mutta luomun "paremmuuteen" vaikuttaa myös mm. sen joustavuus (mikä on "resilience" suomeksi?). Tehomaatalous on pitkälti öljyriippuvaista, ja öljyn hinnan noustessa myös tuotannon kustannukset nousevat. Luomutuottaja on paremmin suojassa myös sään ääri-ilmiöiltä, kuten kuivuudelta. Luonnonmukaisten menetelmien käyttö viljelyssä parantaa maaperän laatua ja vedensitomiskykyä sekä suojaa maata eroosiolta. Luonnonmukaisesti viljellyt pientilat ovat siis kaikenkaikkiaan paremmin suojattuja erilaisia taloudellisia ja ilmastollisia heilahteluja vastaan.

Ote YK:n raportista Organic Farming and Food Security in Africa  - liittyy myös tuohon täällä aiemmin mainittuun vedenkulutukseen:

Organic farming leads to many improvements to the natural environment, including increased water retention in soils, improvements in the water table (with more drinking water in the dry season), reduced soil erosion combined with improved organic matter in soils, leading to better carbon sequestration, and increased agro-biodiversity (including in situ preservation of traditional land races which are currently being lost at alarming rates). Other environmental benefits of organic farming include less pollution, no genetic contamination and reduced energy consumption.

Water conservation technologies associated with an integrated organic farming system can make a huge difference in areas where water resources are scarce. Increasing the water holding capacity of the soil enables food to be grown further into the dry season, thus increasing food security. Related improvements in the water table also result in more available water for consumption and for watering livestock.

Organic farming improves and nurtures the land's topsoil, which is widely recognized as being one of the most important resources for the farmer. Organic farmers increase the organic matter and nutrient capacity of the soil by growing leguminous crops and adding compost, animal dung or green manures. Adding elements of agroforestry, check dams and terracing (amongst other methods) also stabilizes the soil and thus reduces soil erosion. As a result soils are healthier, are better able to hold water and are more stable, can sustain plant growth better and have a higher nutrient content. All this enables farmers to grow crops for longer periods, with higher yields and in marginal conditions. This of course can make a major impact on reducing the food insecurity of a region.

http://www.unep-unctad.org/cbtf/publications/UNCTAD_DITC_TED_2007_15.pdf

Olisi aivan kohtuullista, jos nämä teoreetikot koettaisivat joskus itse viljellä maata.

Terveisiä maataloustöitä tekevältä ympäristöalan opiskelijalta  

[Kafir Sikakoira]

"YK:n varsinainen maatalouden asiantuntijajärjestö FAO ei ole ikinä suosittanut luomua maailman ruokaturvan ratkaisuksi.

Tämä raportti on osa luomuväen viimeistä epätoivoista vastaiskuyritystä vuosikymmeniä kestäneessä "ruokasodassa". Vielä yritetään pitää edes Afrikka luomuviljeltynä, muut maanosat he ovat menettäneet."

http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=170

[MaisteriT]

Keskustelussa asetetaan vastakkain onnistunut Luomu (TM) ja huonosti toteutettu tehotuotanto. Tämä on höhlää.

Luomu eroaa tehotuotannosta siten, että Luomun(TM) tuottajalta kasvinsuojelu ja kemiallinen lannoitus on kielletty. Luomu(TM) ei voi kasvattaa sadon määrää.

Luomutuottaja on paremmin suojassa myös sään ääri-ilmiöiltä, kuten kuivuudelta.

No ei ole, mutta "tehotuottajankin" on tietysti mietittävä, miten kuivuudelta suojaudutaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi katteen käyttöä, maanpeitekasvullisuutta, varjostavia puita, jne. Samat keinot ovat tietysti käytössä myös Luomu (TM) -tuottajalle. Tehotuottaja voi käyttää kaikkia niitä keinoja, joita luomutuottaja käyttää - plus keinolannoitusta ja kasvinsuojeluaineita.

Keinovalikoiman laajentaminen (Luomu(TM) => tehotuotanto) ei voi alentaa tuotantotasoa. Tuotantotasoa voi alentaa tiedolliset ja taidolliset puutteet. Keinovalikoiman supistaminen (tehotuotanto => Luomu(TM)) ei voi nostaa tuotantotasoa. Tietojen ja taitojen oppiminen voi nostaa tuotantotasoa.