Akateemisten ihmisten taipumus vihreyteen ja suvaitsevuuteen.

[Atte Saarela]

"Hienostunut" ihminen ei koskaan sano esim. olevansa toista ihmistä parempi jossain asiassa. Ehkä hienostunut ihminen ei koskaan myöskään sano, että hänen kulttuurinsa on jotain toista parempi.

[TJK]

"Kyllä meidän yliopistolla ainakin näkyy ihan tasapuolisesti kumpaakin sukupuolta, joten en usko, että yliopistoihin valittaisiin enemmän naisia" on nimenomaan naisille tyypillistä ajattelua.

Naiset ajattelevat asioita henkilökohtaisella tasolla, oman välittömän kokemuspiirinsä kautta, hahmottamatta asioiden yleisiä lainalaisuuksia yhteiskunnallisella tasolla tms. universaalilla tasolla.

Tässä suhteessa mm. Juha Mäki-Ketelä edustaa naismaista logiikkaa, tyyliin "en minä ole Tampereella omassa kotikaupunginosassani nähnyt mitään muslimien aiheuttamia ongelmia, joten islam ei voi olla ongelma koskaan missään".

Mielenkiintoista kritiikkiä, kun ottaa huomioon, ettet ole esittänyt mitään tutkimustietoa tukemaan väitteitäsi "naisille tyypillisestä ajattelusta".

Riittävän laajoissa tutkimusasetelmissa voidaan ehkä paljastaa joitain yksilöiden välisiä eroja pienempiä ajattelutaipumuksia, kuten miesten keskimäärin suurempi riskinottohalu... en kuitenkaan tiedä mitään sinun varmaa kokemustasi tukevaa tietoa.

[Slicky]

Peruskoulutus voi olla Euroopan paras, mutta sen jälkeinen koulutus on Euroopan surkeinta ja se peruskoulun jälkeinen koulutus on se, joka eniten merkkaa ammatin saannin puolesta.

[Malla]

Peruskoulutus voi olla Euroopan paras, mutta sen jälkeinen koulutus on Euroopan surkeinta ja se peruskoulun jälkeinen koulutus on se, joka eniten merkkaa ammatin saannin puolesta.

Mielenkiintoinen väite. Olisiko jotakin tilastoa tai tutkimusta sen tueksi? Esimerkiksi Albania kuuluu Eurooppaan; onko siellä tarjolla parempaa koulutusta?

Kommentistasi saa käsityksen, että suomalaiset eivät saa töitä, koska ovat niin huonosti (ammatti)koulutettuja. Miten parantaisit peruskoulun jälkeistä koulutusta, esimerkiksi lukiota?

[Roope]

Nämä "pisat" on pelkkää hölmöilyä, taitaa kertoa vain siitä, että kusipäitä siedetään paljon enemmän, kuin olisi kenenkään kannalta hyväksi.
Vanhin tytär on monta kertaa sanonut, että yläaste on typerin paikka, missä hän on ikinä ollut.

Suomenkielisissä lehdissä vaietaan PISA-tulosten varjopuolista. "Maailman parhaat oppilaat" olivat PISA-kyselyssä sitä mieltä, että tunneilla on sietämätön epäjärjestys. Tästä tuloksesta on kerrottu Höblässä, ei muualla.

[Maailmanmies]

Jaakko Sivonen; Miksi Pisa tulokset huononisivat jos pojat ja tytöt olisivat omilla luokillaan? mihin perustat väitteesi?

Vuoden 2010 Pisan mukaan Suomen peruskoulutus on kolmanneksi parasta maailmassa ja parasta Euroopassa. Miksi meidän pitäisi ottaa mallia maista, joiden koulutus on parikymmentä sijaa meitä alempana? Millä perusteella se parantaisi koulutustamme?

Meillä on maailman parhaat huonot oppilaat. Meillä huonoimmistakin tehdään jonkinlaisia. Jos olisi olemassa huippujen PISA, niin siinä me emme pärjäisikään.

Jokainen yksityisessä pienessä tai keskisuuressa yrityksessä töissä ollut tietää, että yritys kaatuu tai pysyy pystyssä muutaman tuotekehittäjän tai huippumyyjän mukana.

[Koskela Suomesta]

jokin muukin peruste jyrkälle mielipiteellesi kuin että ei tunnu kivalta ja näin muutkin uskoo.

Tuo tuntui siis olevan sinun perustelusi sekaluokkien lakkauttamiselle.

Et voi olla tosissasi....   

[l'uomo normale]

"Kyllä meidän yliopistolla ainakin näkyy ihan tasapuolisesti kumpaakin sukupuolta, joten en usko, että yliopistoihin valittaisiin enemmän naisia" on nimenomaan naisille tyypillistä ajattelua.

Naiset ajattelevat asioita henkilökohtaisella tasolla, oman välittömän kokemuspiirinsä kautta, hahmottamatta asioiden yleisiä lainalaisuuksia yhteiskunnallisella tasolla tms. universaalilla tasolla.

Tässä suhteessa mm. Juha Mäki-Ketelä edustaa naismaista logiikkaa, tyyliin "en minä ole Tampereella omassa kotikaupunginosassani nähnyt mitään muslimien aiheuttamia ongelmia, joten islam ei voi olla ongelma koskaan missään".

Mielenkiintoista kritiikkiä, kun ottaa huomioon, ettet ole esittänyt mitään tutkimustietoa tukemaan väitteitäsi "naisille tyypillisestä ajattelusta".

Riittävän laajoissa tutkimusasetelmissa voidaan ehkä paljastaa joitain yksilöiden välisiä eroja pienempiä ajattelutaipumuksia, kuten miesten keskimäärin suurempi riskinottohalu... en kuitenkaan tiedä mitään sinun varmaa kokemustasi tukevaa tietoa.

Joskus on ehkä tyydyttävä varmaan kokemukseen. Yksilötasolla ne kertovat paljonkin, ja jso samankaltaisia yksilöitä tulee vastaan useampiakin, niin johtopäätöksiä tulee väkisinkin tehtyä. Elämää ei voi tiivistää tutkimuksiin, joiden tiivistelmiä Hesarista saa lukea. Siksihän nettifoorumeja on...

Opintojen lopettamisen jälkeen muistan ehkä 4-5 miehen kanssa tulleen puhetta korkeammasta koulutuksesta siinä mielessä, että sen pitäisi merkitä jotakin. Vain yksi miespuolinen on maininnut, että minun kannattaisi tehdä graduni loppuuun. Naiset ovat sen sijaan osoittaneet kiinnostusta  koulutukseeni, vaikka vain ohimennen.

Yksi ongelma on koulutuksen yliarvostaminen, jota aiheuttaa myös suorittavien työpaikkojen vähentyminen. Suurimmasta osasta töistäni olisi kuka tahansa fiksu 12-vuotias tyttö selvinnyt yhtä hyvin kuin minä älyn puolesta. Fyysisen rasittavuuden ja yksitoikkoisuuden olisi kestänyt jo moni 16-vuotias peruskoulun päättänyt. Työtehtäviemi vaativuuteen nähden tittelini ovat olleet naurettavan hienoja ja palkkaus liian korkea.

[Jaakko Sivonen]

Meillä on maailman parhaat huonot oppilaat. Meillä huonoimmistakin tehdään jonkinlaisia. Jos olisi olemassa huippujen PISA, niin siinä me emme pärjäisikään.

Jokainen yksityisessä pienessä tai keskisuuressa yrityksessä töissä ollut tietää, että yritys kaatuu tai pysyy pystyssä muutaman tuotekehittäjän tai huippumyyjän mukana.

Toisaalta "jokainen ketju on vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki". Se että huonotkin oppilaat ovat hyviä verrattuna muuhun maailmaan merkitsee muiden asioiden muassa vakaampaa yhteiskuntaa.

Et voi olla tosissasi....  

[Enni]

Minä olen jo "vanha mies" ja viimeisiä oppikoulujärjestelmän kasvatteja. Oman kokemuksen perusteella jonkunlainen systéemi, millä suojellaan opinhaluisia oppilaita kusipäitten ääliöitten häiriköinniltä olisi täysin välttämätön.
Nämä "pisat" on pelkkää hölmöilyä, taitaa kertoa vain siitä, että kusipäitä siedetään paljon enemmän, kuin olisi kenenkään kannalta hyväksi.
Vanhin tytär on monta kertaa sanonut, että yläaste on typerin paikka, missä hän on ikinä ollut.
Elikkä, ymmärrän täysin, että tytöt ja pojat halutaan eri luokille, koska pojat häiriköivät tyttöjä kaikenaikaa, eikä heidän omakaan opiskelu onnistu.
Toinen vaihtoehto on, että sukupuolet opiskelevat yhdessä, mutta opinhaluttomat ja opinhaluiset laitetaan eri luokkiin. (vanha ja toimiva järjestelmä).

Tämän allekirjoitan täysin. Oma yläasteaikani sijoittui ihan 2000-luvun alkuun, ja luokkamme ei ollut mitenkään poikkeava yläasteluokka, vaan varsin tyypillinen: pojat riehuvat tunneilla, heittelevät opettajia ties millä esineillä, huutavat, mölisevät, eli kaikin puolin haluavat toimillaan varmistaa sen, että kukaan ei pysty opiskelemaan. Sitten kun opettajatkaan eivät voi mitenkään puuttua tuollaiseen, kun suurin piirtein opettajan äänen korottaminenkin jo alkaa olla nykyisessä koulumaailmassa kiellettyä. Mikään ei tosiaankaan ole yhtä tyhmä paikka kuin yläaste, varsinkin sellaiselle oppilaalle, oli sitten tyttö tai poika, joka tosissaan haluaa oppia ja satsata tulevaisuuteen.

Olihan minun luokallani niitä tyttöjäkin, niitä "pahistyttöjä", joita ei kiinnostanut koulunkäynti, mutta eivät he sitä kapinaansa tuollaisella häiriköinnillä tuoneet esille. He lähinnä lintsasivat, polttivat tupakkaa nurkan takana, tai saivat kokeista nelosia. Ainoastaan pojilla oli joku valtava tarve riehua, ja samalla pilata muidenkin mahdollisuudet oppia. Moni tällainen "pahistyttö" oli kanssani hyvä ystävä, ja monet kaikkein lähimmistä ystävistäni olivat juuri noita "pahistyttöjä". Meillä oli ehkä eri käsitykset opiskelusta ja sen tärkeydestä, ja siitä, minkälaisen tulevaisuuden haluaa, mutta ei se ikinä haitannut ystävyyttä. : )


Kympin tyttönä sain itse kärsiä hyvin paljon "Vitun hikke!" yms. kauniista nimittelyistä, ja nimittelijät olivat aina poikia. Jos kerran pojat haluaisivat OIKEASTI menestyä koulussa, ja ainoastaan olosuhteiden (kuten täällä on väitetty) takia eivät siihen pysty, niin miksi sitten heistä on niin kamalan noloa saada hyviä numeroita ja menestyä elämässä? Jos kerran pojat todella haluaisivat pärjätä koulussa ja arvostavat koulumenestystä, niin miksi sitten muiden pärjääminen on heidän mielestään niin tyhmää ja noloa?

Jälkeenpäin olen kuullut, että muutamat noista nimittelevistä häirikköpojista eivät enää ole edes hengissä, mikä ei kyllä yllätä minua millään lailla.

[mikkoellila]

Emme ole siellä ainakaan sen vuoksi, että meillä olisi valtava määrä hyvin menestyviä oppilaita, sillä sen saman Pisan mukaan näin EI OLE. Olemme siellä siksi, että meillä on toimiva tuki- ja erityisopetusysteemi kouluissamme. Sekin on sieltä luettavissa, koska meidän huonot eivät ole niin huonoja kuin muiden. Aineksessa ei ainakaan ÄO-tutkimusten mukaan ole niin suurta eroa, että sen mukaan voitaisiin sanoa, että meillä ei ole tyhmiä yhtä paljon kuin muualla

Suomi on etnisesti ja rodullisesti homogeenisempi maa kuin useimmat länsimaat, joten Suomen hyvä pärjääminen Pisa-tutkimuksissa perustuu nimenomaan toisenrotuisten ihmisten suhteellisesti pienempään määrään.

USA:n valkoiset ihmiset ovat pärjänneet Pisa-tutkimuksissa suunnilleen yhtä hyvin kuin suomalaiset. USA:n huonompi Pisa-tutkimuksen kokonaistulos johtuu toisenrotuisten ihmisten suuremmasta määrästä (noin kolmasosa väestöstä).

[mikkoellila]

Oman kokemuksen perusteella jonkunlainen systéemi, millä suojellaan opinhaluisia oppilaita kusipäitten ääliöitten häiriköinniltä olisi täysin välttämätön.

Kurin höltyminen suomalaisissa kouluissa viime vuosikymmeninä johtuu mielestäni paljolti opettajakunnan naisistumisesta.

Naisten muodostuminen valtaenemmistöksi opettajista on johtanut siihen, että opettajat pitävät koulukiusaajia ym. häiriköitä paapottavina, halaamisen tarpeessa olevina lapsiraukkoina.

Miesopettajilla on tapana sanoa häiriköille suoraan, että perkele, tuollaista käytöstä ei täällä suvaita. Naisopettajat taas "ymmärtävät" häiriköitä, koska heillä on vaikeat kotiolot jne.

[Jouko]

Emme ole siellä ainakaan sen vuoksi, että meillä olisi valtava määrä hyvin menestyviä oppilaita, sillä sen saman Pisan mukaan näin EI OLE. Olemme siellä siksi, että meillä on toimiva tuki- ja erityisopetusysteemi kouluissamme. Sekin on sieltä luettavissa, koska meidän huonot eivät ole niin huonoja kuin muiden. Aineksessa ei ainakaan ÄO-tutkimusten mukaan ole niin suurta eroa, että sen mukaan voitaisiin sanoa, että meillä ei ole tyhmiä yhtä paljon kuin muualla

Suomi on etnisesti ja rodullisesti homogeenisempi maa kuin useimmat länsimaat, joten Suomen hyvä pärjääminen Pisa-tutkimuksissa perustuu nimenomaan toisenrotuisten ihmisten suhteellisesti pienempään määrään.

USA:n valkoiset ihmiset ovat pärjänneet Pisa-tutkimuksissa suunnilleen yhtä hyvin kuin suomalaiset. USA:n huonompi Pisa-tutkimuksen kokonaistulos johtuu toisenrotuisten ihmisten suuremmasta määrästä (noin kolmasosa väestöstä).

Toisaalta jenkkien pärjääminen räjähtävää voimaa tarvittavissa urheilulajeissa selittyy mustalla geeniperimällä.

[mikkoellila]

Kympin tyttönä sain itse kärsiä hyvin paljon "Vitun hikke!" yms. kauniista nimittelyistä, ja nimittelijät olivat aina poikia. Jos kerran pojat haluaisivat OIKEASTI menestyä koulussa, ja ainoastaan olosuhteiden (kuten täällä on väitetty) takia eivät siihen pysty, niin miksi sitten heistä on niin kamalan noloa saada hyviä numeroita ja menestyä elämässä? Jos kerran pojat todella haluaisivat pärjätä koulussa ja arvostavat koulumenestystä, niin miksi sitten muiden pärjääminen on heidän mielestään niin tyhmää ja noloa?

Ainakin minä olen tässä viestiketjussa puhunut lähinnä kympin tyttöjen ja kympin poikien välisestä erosta. Monet muutkin ovat kommentoineet samaa asiaa.

Viitosen ja kuutosen pojat ovat yleensä roskaväkeä, jota kukaan ei kehu.

Kaikki ysin/kympin oppilaat eivät ole aidosti fiksuja, mutta käytännössä kukaan viitosen tai kuutosen oppilas ei ole fiksu.

En ole koskaan tavannut ketään älykkäänä pitämääni aikuista ihmistä, joka olisi sanonut olleensa lapsena viitosen tai kuutosen oppilas.

Käytännössä kaikki älykkäänä pitämääni aikuiset ovat kertoneet olleensa koulussa ysin/kympin oppilaita, jos asia on tullut puheeksi.

[Turkulaine]

On kiintoisaa, että Virossa Pisa-tulokset ovat Suomeakin paremmat, jos venäläisväestöä ei oteta huomioon. Venäläisväestö mukaanlaskettuna vain hieman alle Suomen. Koulun työskentelytavat ovat kuulemma siellä kovin erilaiset, mutta tulokset hyviä yhtäkaikki. En usko että opetuksen ja koulunkäynnin kulttuuri on kovinkaan autuaaksitekevä asia. Ainakin erilaisilla resepteillä voi onnistua, kunhan raaka-aineet ovat hyviä.

[Malla]

Tämän allekirjoitan täysin. Oma yläasteaikani sijoittui ihan 2000-luvun alkuun, ja luokkamme ei ollut mitenkään poikkeava yläasteluokka, vaan varsin tyypillinen: pojat riehuvat tunneilla, heittelevät opettajia ties millä esineillä, huutavat, mölisevät, eli kaikin puolin haluavat toimillaan varmistaa sen, että kukaan ei pysty opiskelemaan.

Oho. Ilmeisesti meillä kävi tuuri. Tyttöni kävi ihan tavallisen yläasteen (tai yläkoulun, niin kai nykyään sanotaan?), mutta mitään tuollaista siellä ei ollut -- mitä nyt kaikki perjantai-iltapäivisin hiukan häsläsivät. Ainoa isompi kriisi kehkeytyi, kun erään kielen hyvä ope vaihtui leipiintyneeseen tapaukseen. Oppilaat valittivat ensin luokanvalvojalle ja hänen kehotuksestaan reksille; ope suuttui.

[Malla]

En ole koskaan tavannut ketään älykkäänä pitämääni aikuista ihmistä, joka olisi sanonut olleensa lapsena viitosen tai kuutosen oppilas.

Minä olen. Tyyppiin jonka keskikoulun päättötodistuksessa oli lähinnä vitosia. Meni muutamaksi vuodeksi duuniin (silloin niitä vielä sai), sitten iltakouluun ja yliopistoon. Toimii nykyään proffana.

[mikkoellila]

En ole koskaan tavannut ketään älykkäänä pitämääni aikuista ihmistä, joka olisi sanonut olleensa lapsena viitosen tai kuutosen oppilas.

Minä olen. Tyyppiin jonka keskikoulun päättötodistuksessa oli lähinnä vitosia. Meni muutamaksi vuodeksi duuniin (silloin niitä vielä sai), sitten iltakouluun ja yliopistoon. Toimii nykyään proffana.

Yksittäistapaus, jota ei voi yleistää.

[Turkulaine]

Minä olen. Tyyppiin jonka keskikoulun päättötodistuksessa oli lähinnä vitosia. Meni muutamaksi vuodeksi duuniin (silloin niitä vielä sai), sitten iltakouluun ja yliopistoon. Toimii nykyään proffana.

En usko.

[Malla]

En ole koskaan tavannut ketään älykkäänä pitämääni aikuista ihmistä, joka olisi sanonut olleensa lapsena viitosen tai kuutosen oppilas.

Minä olen. Tyyppiin jonka keskikoulun päättötodistuksessa oli lähinnä vitosia. Meni muutamaksi vuodeksi duuniin (silloin niitä vielä sai), sitten iltakouluun ja yliopistoon. Toimii nykyään proffana.

Yksittäistapaus, jota ei voi yleistää.

Aivan. Mutta yksikin tapaus on enemmän kuin "ei koskaan".

[Enni]

Tämän allekirjoitan täysin. Oma yläasteaikani sijoittui ihan 2000-luvun alkuun, ja luokkamme ei ollut mitenkään poikkeava yläasteluokka, vaan varsin tyypillinen: pojat riehuvat tunneilla, heittelevät opettajia ties millä esineillä, huutavat, mölisevät, eli kaikin puolin haluavat toimillaan varmistaa sen, että kukaan ei pysty opiskelemaan.

Oho. Ilmeisesti meillä kävi tuuri. Tyttöni kävi ihan tavallisen yläasteen (tai yläkoulun, niin kai nykyään sanotaan?), mutta mitään tuollaista siellä ei ollut -- mitä nyt kaikki perjantai-iltapäivisin hiukan häsläsivät. Ainoa isompi kriisi kehkeytyi, kun erään kielen hyvä ope vaihtui leipiintyneeseen tapaukseen. Oppilaat valittivat ensin luokanvalvojalle ja hänen kehotuksestaan reksille; ope suuttui.

Meidän yläasteella oli poliisien vierailutkin arkipäivää. Syitä saattoi olla monia: jotain ihmistä etsitiin jostain koulun ulkopuolella tehdystä rikoksesta, viritettyjen ja/tai varastettujen autojen/mopojen takia, oppilaat ovat koulussa kännissä ja/tai jonkun oppilaan tiedettiin välittävän ja pitävän halluussaan alkoholia, ja tappeluitakin tietysti oli aina välillä. Kerran muistan, kuinka eräs poikaoppilas uhkasi tappavansa rehtorin, ja sitten eräänä päivänä tulikin rautaputki mukanaan kouluun ja alkoi käyttäytyä uhkaavasti, joten siitäkin sitten hälytettiin poliisit.

Sitten yksi huvi poikien mieleen oli se, että uuden vuoden jälkeen, sanotaan nyt tammi- ja helmikuun aikana, ammuttiin jäljelle jääneitä raketteja koululla sisätiloissa. Pitkin käytäviä.

Opettajat olivat meillä ihan hyviä, ainakin ne, jotka siellä pysyvästi olivat, mutta vaihtuvuus oli joissakin kouluaineissa suuri. Varsinkin tietyissä kielissä ja musiikissa. Jotkut opettajat olivat kirjaimellisesti sekaisin päästään, aika monet siirtyivät -tai olivat juuri tulleet- meidän koulusta johonkin lataamoon.

Yhden musiikinopettajan muistan, joka oli aivan täysi juoppo. Olin kai silloin kyllä jo lukion 1. luokalla, mutta koulurakennus ja opettaja ovat yhteisiä siinä koulussa, jossa kävin sekä yläasteen että lukion. Se juoppo-opettaja sai kenkää siinä vaiheessa, kun rehtori löysi sen piilottaman mehukattipullon akustisen kitaran sisältä. Täynnä viinaa, tietenkin.

[Kara Åke]

... Toimii nykyään proffana.

"On proffia ja proffia."kuten nykyinen sanonta kuuluu.
PS. proffan ekspertiisi olisi kiva tietää   

[M.K.Korpela]

Käytännössä kaikki älykkäänä pitämääni aikuiset ovat kertoneet olleensa koulussa ysin/kympin oppilaita, jos asia on tullut puheeksi.

Minun tuttavapiirini Kauppakorkeakoulun käynyt osasto - 4 kpl - oli lukiossa lähinnä sellaista kasin porukkaa, luki kauppiksen pääsykokeisiin aivan sairaalloisesti ja saivat sitten kauppiksessa tenteistä lähinnä keskinkertaisia arvosanoja. Näin siksi että pitivät nopeaa valmistumista tärkeämpänä kuin tenttiarvosanoja.

Jonkin verran lukioaikaisia tuttaviani meni Teknilliseen oppilaitokseen - 3 kpl - ja nämä olivat sellaista seiskan-kasin sakkia. Kummankaan ryhmän järjenjuoksussa ei käsittääkseni ole mitään sanottavaa vikaa, vaikka kybät puuttuvatkin.

[mikkoellila]

Käytännössä kaikki älykkäänä pitämääni aikuiset ovat kertoneet olleensa koulussa ysin/kympin oppilaita, jos asia on tullut puheeksi.

Minun tuttavapiirini Kauppakorkeakoulun käynyt osasto - 4 kpl - oli lukiossa lähinnä sellaista kasin porukkaa, luki kauppiksen pääsykokeisiin aivan sairaalloisesti ja saivat sitten kauppiksessa tenteistä lähinnä keskinkertaisia arvosanoja. Näin siksi että pitivät nopeaa valmistumista tärkeämpänä kuin tenttiarvosanoja.

Jonkin verran lukioaikaisia tuttaviani meni Teknilliseen oppilaitokseen - 3 kpl - ja nämä olivat sellaista seiskan-kasin sakkia. Kummankaan ryhmän järjenjuoksussa ei käsittääkseni ole mitään sanottavaa vikaa, vaikka kybät puuttuvatkin.

Minä en todellakaan pidä kaikkia korkeakouluihin menneitä ihmisiä älykkäinä.

Puhuin nimenomaan älykkäinä pitämistäni ihmisistä. Koen älykkäiksi sellaiset ihmiset, jotka osaavat keskustella asioista rationaalisesti ja laajan tietomäärän pohjalta. Olen tavannut monia kauppakorkeakoulun ja teknillisen korkeakoulun opiskelijoita ja noista laitoksista valmistuneita ihmisiä, joita pidän intellektuaalisesti hyvin yksinkertaisina tai keskinkertaisina.

[Koskela Suomesta]

Jos kerran pojat haluaisivat OIKEASTI menestyä koulussa, ja ainoastaan olosuhteiden (kuten täällä on väitetty) takia eivät siihen pysty, niin miksi sitten heistä on niin kamalan noloa saada hyviä numeroita ja menestyä elämässä? Jos kerran pojat todella haluaisivat pärjätä koulussa ja arvostavat koulumenestystä, niin miksi sitten muiden pärjääminen on heidän mielestään niin tyhmää ja noloa?

Siksi, että se on terveydelle hupaa hommaa...  sen lisäksi että nämä pärjäävät pojat suljetaan porukan ulkopuolella, tulevat kiusatuiksi jo sinällään, niin ne numerot altistavat heidät ihan oikeasti väkivallalle.

Kokemusta on omien lasten kohdalla. Syy - seuraus oli oikein käsin kosketeltava, kun eräille selvisi rehtorin löperöistä puheista että poika on koulun paras poikaoppilas.

[nimetönkeskustelija]

Miksi haluat heikentää Suomen peruskoulutusta? Miksi valehtelit siitä, että mainitsemasi olisi normaalikäytäntö missään länsimaassa? (Monessa kehitysmaassa se kyllä varmasti onkin sitä.)

Ajatolla Khomeini oli muuten koulujen sukupuolierottelun kiivas kannattaja:

Mutta ehkä meidän ei kuitenkaan kannattaisi ottaa Iranista mallia?

Oletko muuten sitä mieltä, että jos joku Ajatolla on jotain mieltä, niin meidän tulee aina toimia täysin päinvastaisesti? Jos Ajatolla syö aamiaisen, niin sinä et missään nimessä enää koskaan syö ja niin edelleen. Alkaa olla jo aika rajottunutta menoa.

Ilmeisesti muuten vastustat myös tyttöjen ja poikien eriytettyä liikunnanopetusta. Ilmeisesti myös vaatteet pitäisi vaihtaa samassa pukuhuoneessa ihan vaan Khomeinin kiusaksi ja siksi että tytöt ja pojat olisi mahdollisimman paljon yhdessä, jotta pisa-tulokset taas kohoaisivat.

Huomasitko muuten että teit juuri kehäpäätelmän. Aluksi väitit että erilliskoulut eivät ole normaalikäytäntö missään länsimaassa. Seuraavaksi totesit, että Suomen sekakoulu on merkittävä tekijä siinä miksi Suomi pärjää hyvin pisa-tuloksissa. Mutta jos näin olisi, niin silloinhan muualla olisi käytössä erilliskoulut....

Lopuksi toteaisin että esimerkiksi Englannissa hyväosaiset lakimiehet ja lääkärit nimenomaan maksavat lapsensa erittäin hyvämaineisiin tyttö- tai poikakouluihin, joista sitten edetään maailman huippuyliopistoihin ja sieltä yhteiskunnan huipulle.

[JR]

Lasse Lehtinen kirjoitti kirjassaan Minä ja Tatcher, muistaakseni, suomalaistaustaisesta rouvasta, joka periaatteessa halusi laittaa lapsensa kunnalliseen kouluun. Kuitenkin, kun lapsi vielä toisella luokallakaan ei osannut lukea, sai periaate väistyä ja lapsi mennä yksityiskouluun.

[Jaakko Sivonen]

Ilmeisesti muuten vastustat myös tyttöjen ja poikien eriytettyä liikunnanopetusta.

Mainitsin jo aiemmin, että liikunta eroaa täysin luokassa opetettavista aineista. Liikunnanopetus on luontevaa jakaa poikien ja tyttöjen ryhmiin.

Huomasitko muuten että teit juuri kehäpäätelmän. Aluksi väitit että erilliskoulut eivät ole normaalikäytäntö missään länsimaassa. Seuraavaksi totesit, että Suomen sekakoulu on merkittävä tekijä siinä miksi Suomi pärjää hyvin pisa-tuloksissa. Mutta jos näin olisi, niin silloinhan muualla olisi käytössä erilliskoulut....

Muualla, kuten Irlannissa ja Britanniassa, on selvästi enemmän sukupuolitettuja kouluja kuin Suomessa, vaikka ne eivät niissäkään ole enemmistössä. Nuo maat ovat selvästi Suomea alempana Pisa-tutkimuksessa.

Lopuksi toteaisin että esimerkiksi Englannissa hyväosaiset lakimiehet ja lääkärit nimenomaan maksavat lapsensa erittäin hyvämaineisiin tyttö- tai poikakouluihin, joista sitten edetään maailman huippuyliopistoihin ja sieltä yhteiskunnan huipulle.

Britanniassa on myös parlamentin ylähuone, jossa jäsenyys määräytyy ylhäisaateliin kuulumisen perusteella. Britannia on erilainen yhteiskunta.

[nimetönkeskustelija]

Ilmeisesti muuten vastustat myös tyttöjen ja poikien eriytettyä liikunnanopetusta.

Mainitsin jo aiemmin, että liikunta eroaa täysin luokassa opetettavista aineista. Liikunnanopetus on luontevaa jakaa poikien ja tyttöjen ryhmiin.

Miten eroaa ja mikä siitä tekee erityisen luontevaa? Sekö että olemme tottuneet tekemään niin? Asioita voi joskus muuttaa, mikäli ne muuttuvat parempaan päin.

Huomasitko muuten että teit juuri kehäpäätelmän. Aluksi väitit että erilliskoulut eivät ole normaalikäytäntö missään länsimaassa. Seuraavaksi totesit, että Suomen sekakoulu on merkittävä tekijä siinä miksi Suomi pärjää hyvin pisa-tuloksissa. Mutta jos näin olisi, niin silloinhan muualla olisi käytössä erilliskoulut....

Muualla, kuten Irlannissa ja Britanniassa, on selvästi enemmän sukupuolitettuja kouluja kuin Suomessa, vaikka ne eivät niissäkään ole enemmistössä. Nuo maat ovat selvästi Suomea alempana Pisa-tutkimuksessa.

Moni sellainekin maa on Suomea alempana pisa-tutkimuksissa, joilla ei ole sen sukupuolitetumpia kouluja kuin meilläkään. Tällöin selittävän tekijän täytyy olla joku muu.

Lopuksi toteaisin että esimerkiksi Englannissa hyväosaiset lakimiehet ja lääkärit nimenomaan maksavat lapsensa erittäin hyvämaineisiin tyttö- tai poikakouluihin, joista sitten edetään maailman huippuyliopistoihin ja sieltä yhteiskunnan huipulle.

Britanniassa on myös parlamentin ylähuone, jossa jäsenyys määräytyy ylhäisaateliin kuulumisen perusteella. Britannia on erilainen yhteiskunta.

Halusin vaan tuoda esiin sen, että monet fiksut ja korkealle koulutetut ihmiset kannattavat tyttö- ja poikakouluja.

Aikaisemmin linkittämässäni selvityksessä muuten todetaan, että myös tytöt saattavat hyötyä erilliskouluista. Selvitys on itse asiassa tyyliltään hieman luokkaa "miten saadaan tytöt pärjäämään teknillisillä aloilla". Poikien pärjääminen ei-teknillisillä aloilla nyt ei tietenkään kiinnosta ketään Suomessa.

Joka tapauksessa parhaassa tapauksessa erilliskoulut saattaisivat johtaa automaattisesti suurempaan tasa-arvoon opintomenestyksessä ja pienempään eriytymiseen työelämässä miesten ja naisten aloiksi. Suomessahan nuo jaot on muistaakseni jopa Eurooppalaisittain aika voimakasta luokkaa.

[M.K.Korpela]

Olen tavannut monia kauppakorkeakoulun ja teknillisen korkeakoulun opiskelijoita ja noista laitoksista valmistuneita ihmisiä, joita pidän intellektuaalisesti hyvin yksinkertaisina tai keskinkertaisina.

Tarkoitatko matematiikkakoneen kaltaista laskentaekonomia tahi diplomi-insinööriä, joilla oma ammatillinen taito on kenties korkea, mutta joiden älykkyys on korkeintaan ohjelmoitavan taskulaskimen tasoa ?