Akateemisten ihmisten taipumus vihreyteen ja suvaitsevuuteen.

[Jaakko Sivonen]

Ilmeisesti muuten vastustat myös tyttöjen ja poikien eriytettyä liikunnanopetusta.

Mainitsin jo aiemmin, että liikunta eroaa täysin luokassa opetettavista aineista. Liikunnanopetus on luontevaa jakaa poikien ja tyttöjen ryhmiin.

Miten eroaa ja mikä siitä tekee erityisen luontevaa?

Jos et ymmärrä, miten liikunta eroaa kouluaineena esimerkiksi äidinkielestä, matematiikasta, historiasta tai englannista, en voi sinua auttaa.

[JR]

Meidän tytöt ovat aina valittaneet tyttöjen liikunnan tylsyyttä, poikien liikunta olisi heistä paljon mielekkäämpää. Varsinkin tanssia on heidän mielestään aivan liikaa. Meillä oli kansakoulussa tytöt ja pojat samoilla liikuntatunneilla, eikä siinä mitään vikaa ollut.

[hammerzeit]

Minun tapauksessani koulussa suurin ongelma oli motivaation puute. Alemmilla luokilla olin kympin poika ja pidin opiskelusta kovasti. Muutto tavallista paskemman koulun alueelle yhdistettynä siihen huomioon, että ponnistelusta ei oikeasti seurannut mitään palkintoa ja yrittämättäkin pärjäsi kohtalaisesti, tappoi motivaationi.

Voin ylpeänä (syystä?) todeta, että noin kolmannen luokan jälkeen en ikinä lukenut kokeisiin peruskoulussa tai lukiossa. Miksi olisin lukenut kun pelkästään tunneilla toisella korvalla kuuntelemalla sai seiskoja ja pääsi eteenpäin ihan mukavasti?

Tästä huolimatta tieto on aina kiinnostanut minua. Luen paljon historiallisia kirjoja ja vietän runsaasti aikaa lukien erilaisia kiinnostavia artikkeleja lehdistä ja erilaisilta nettisaiteilta. Pidän yleissivistystäni erittäin vahvana, mutta kouluopiskelu ei ikinä tuntunut kiinnostavalta, haastavalta tai järkevältä. Pikemminkin suhtauduin siihen kuin peliin. Kun löysin huijauskoodin, jolla pääsi helposti eteenpäin, miksi käyttää asiaan enää ylimääräistä vaivaa?

EDIT:

Mutta itse aiheesta... taatusti koulutuksella, tai oikeammin laitoksen ilmapiirillä, on oma vaikutuksensa. Omalla laitoksellamme se tärkein ensimmäisen vuoden oppi on algoritmisen ajattelun opettelu. Ilman sitä ei ole toivoakaan oppia tulevaa, joten tätä ajattelumallia rassataan ja hinkataan viikkokaupalla -- siitäkin huolimatta, että alalle oikeasti soveltuvat oppivat sen luonnostaan ja todella nopeasti. Tiettävästi samanlaista oikean ajattelun opetusta harrastetaan myös muilla laitoksilla.

Tämän lisäksi laitoksella on hyvin omanlaisensa ja epävirallinen ... no, sanotaan sitä vaikka zeitgeistiksi. On ollut kiinnostava huomata, miten fuksien esittelypäivänä vielä niin selvästi erilaiset ihmiset ovat persoonallisuuksiltaan ja käytökseltään liikkuneet kohti samaa pistettä vuosien varrella.

Voisin hyvin kuvitella, että hölmö Internet-huumori ja yleinen nörtteily voidaan korvata jossain muualla vaikka maailmaa halailevalla kukkahattu-asenteella ja tulos on aivan samanlainen.

[Sarppi]

Jos lähdetään siitä oletuksesta, että naiset ja miehet ovat täsmälleen yhtä lahjakkaita, päädytään tuon luvun (64 %) perusteella johtopäätökseen, että lahjakkuusraja jolla mies juuri ja juuri pystyy suorittamaan yliopistotutkinnon on korkeammalla kuin naisten.

Jos jätkiä ei vaan huvita? Pelkkä lahjakkkuus kun ei ilmeisesti ihan riitä, vähän (90+ %)hikeäkin tarvitaan.
Hyvä kysymys sen sijaan on, miten saisi nuoret miehet innostumaan opiskelusta enemmän.

Ainakaan miehet eivät ole minkään tutkimuksen mukaan naisia laiskempia. Miksi siis paikat yhteiskunnan huipulla ei kiinnostaisi?

Tässä tulee nyt mutua ja tilastoja sievästi sekaisin. Aiheena "mitä eroa on mies- ja naisopiskelijoilla tilastojen näkökulmasta ja mahdolliset selittävät tekijät".

Data on peräisin KOTA-järjestelmästä ja Jyväskylän yliopiston tilastoista. En ole ihan varma miten tutkintoja suorittavien opiskelijoiden määrät vastaavat toisiaan. Teknillisten koulujen (TTK = teknillinen korkeakoulu, TTY = Tampereen teknillinen yliopisto ja LTY = Lappeenrannan teknillinen yliopisto) datasta KOTA:sta laskin yhteen alemman ja ylemmän tutkinnon suorittajat. Jyväskylän yliopiston tilastoissa perustutkinto-opiskelijoista ilmoitettiin lukumäärät suoraan. Jos teknillisissä kouluissa voi olla kumpikin opinto-oikeus yhtä aikaa, tilastot eivät sitten vastaa toisiaan niiltä osin.
KOTA
JYU:n tilasto

Ketkä tulevat opiskelemaan? Valitettavasti hakijoista en löytänyt mistään sukupuolitilastoa. Pääsykokeeseen osallistuneista ne löytyivät.

Valintakokeeseen osallistuneet sukupuolen mukaan 2009

Ala (JYU) tai oppilaitos	yhteensä	naisia	miehiä	miesprosentti
Humanistinen	2062	1506	556	27
Kasvatustieteellinen	4059	3294	765	19
Liikuntatieteellinen	427	195	232	54
Yhteiskuntatieteellinen	591	392	199	34
Psykologia	638	531	107	17
Kauppatieteellinen	767	279	488	64
Luonnontieteellinen	967	558	409	42
TKK	6051	1467	4584	76
TTY	4057	1098	2959	73
LTY	1262	235	1027	81

Tapahtuuko valintakokeissa jotakin kummallista? Miehiä valitaan suhteellisesti vähemmän kaikissa aloissa paitsi JYU:n luonnontieteelliseen TDK:hon ja TTY:lle, joihin miesten suhteellinen osuus kasvaa hitusen hakijamääristä. Erot ovat melko vähäisiä, enimmillään 12 prosenttiyksikköä ylös (Jyväskylän luonnontieteet) ja 9 prosenttiyksikköä alas (LTY).

Opiskelemaan hyväksytyt sukupuolen mukaan 2009

Ala (JYU) tai oppilaitos	yhteensä	naisia	miehiä	miesprosentti
Humanistinen	649	505	144	22
Kasvatustieteellinen	537	464	73	14
Liikuntatieteellinen	193	93	100	52
Yhteiskuntatieteellinen	322	223	99	31
Psykologia	71	62	9	13
Kauppatieteellinen	418	176	242	58
Luonnontieteellinen	1311	600	711	54
TKK	1933	493	1440	74
TTY	1638	417	1221	75
LTY	929	256	673	72

Opiskelemaan hyväksytyistä kaikki eivät ota paikkaa vastaan tai keskeyttävät ehkä opintonsa. Opinto-oikeudellisista opiskelijoista seuraava tilasto. Teknillisillä ja luonnontieteellisillä aloilla miesten osuus opiskelijoista kasvaa. Nyt tytöille tyypillistä oman kokemuksen yleistämistä: samaan aikaan fysiikan opinnot kanssani aloittaneista tytöistä yli puolet katosi sen siliän tien ensimmäisen vuoden aikana. Alla sama ilmiö näkyy tilastoissa, joskaan se ei kosketa kaikkia luonnontieteitä yhtä rankasti.

Opinto-oikeus ja opiskelijana oleminen sukupuolen mukaan, 2009

Ala (JYU) tai oppilaitos	yhteensä	naisia	miehiä	miesprosentti
Humanistinen	3299	2573	726	22
Kasvatustieteellinen	1642	1372	270	16
Liikuntatieteellinen	826	406	420	51
Yhteiskuntatieteellinen	1233	839	394	32
Psykologia	407	363	44	11
Kauppatieteellinen	1862	742	1120	60
Luonnontieteellinen	2767	1089	1678	61
TKK	11856	2436	9420	79
TTY	9401	2021	7380	79
LTY	3859	852	3007	78

Ja vielä lopuksi, miten käy valmistumisen kanssa? Tukeeko tilasto legendaa tietokonenörteistä, jotka kiskotaan töihin ennen valmistumista, ja gradut jäävät tekemättä? Näyttäisi siltä että opiskelijoiden määrät korreloivat valmistuneisiin hyvin kasvatustieteissä, liikuntatieteissä, luonnontieteissä sekä TTK:lla ja TTY:ssä mutta muissa miesten määrät valmistuneissa notkahtavat selvästi.

Maisterin tutkinnon suorittaneet sukupuolen mukaan, 2009

Ala (JYU) tai oppilaitos	yhteensä	naisia	miehiä	miesprosentti
Humanistinen	309	267	42	14
Kasvatustieteellinen	185	159	26	14
Liikuntatieteellinen	101	54	47	47
Yhteiskuntatieteellinen	108	83	25	23
Psykologia	38	36	2	5
Kauppatieteellinen	110	65	45	41
Luonnontieteellinen	162	68	94	58
TKK	1163	301	862	74
TTY	794	177	617	78
LTY	423	134	289	68

Tässä enemmän tai vähemmän tieteellinen katsaukseni yliopistomaailmaan. Oli muuten yllättävän mielenkiintoista tutustua asiaan tarkemmin.

[sr]

Suomi on etnisesti ja rodullisesti homogeenisempi maa kuin useimmat länsimaat, joten Suomen hyvä pärjääminen Pisa-tutkimuksissa perustuu nimenomaan toisenrotuisten ihmisten suhteellisesti pienempään määrään.

No, pannaanpa tuo teesi kokeeseen. Otetaan top-10 PISA-tutkimuksen (2009) maata ja katsotaan päteekö tuo.

1. Shanghai, pätee
2. Korea, pätee
3. Suomi, pätee
4. Hong Kong, ei päde
5. Singapore, ei päde
6. Kanada, ei päde
7. Uusi Seelanti, pätee (tai luulen pätevän, paremmin tietävät korjatkoon, en tiedä, mikä maori-väestön osuus on koko väestöstä)
8. Japani, pätee
9. Australia, ei päde
10. Hollanti, ei päde

Suunnilleen meni fifty-fifty sen suhteen, miten hyvin tuo homogeenisuus pätee tuossa kärkiporukassa. En menisi vetämään tuosta vielä kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä etenkään sen suhteen, että juuri tuo on se tekijä, miksi Suomi pärjäsi hyvin.

USA:n valkoiset ihmiset ovat pärjänneet Pisa-tutkimuksissa suunnilleen yhtä hyvin kuin suomalaiset. USA:n huonompi Pisa-tutkimuksen kokonaistulos johtuu toisenrotuisten ihmisten suuremmasta määrästä (noin kolmasosa väestöstä).

Mistä löysit USA:n tuloksen jakautumisen rodun mukaan?

OECD:n sivuilta löytyi tällainen juttu USA:sta verrattuna niihin parhaiten pärjänneisiin, eikä siinä sanallakaan sanottu mitään tuosta rotuvaikutuksesta.

[mikkoellila]

Suomi on etnisesti ja rodullisesti homogeenisempi maa kuin useimmat länsimaat, joten Suomen hyvä pärjääminen Pisa-tutkimuksissa perustuu nimenomaan toisenrotuisten ihmisten suhteellisesti pienempään määrään.

USA:n valkoiset ihmiset ovat pärjänneet Pisa-tutkimuksissa suunnilleen yhtä hyvin kuin suomalaiset. USA:n huonompi Pisa-tutkimuksen kokonaistulos johtuu toisenrotuisten ihmisten suuremmasta määrästä (noin kolmasosa väestöstä).

Mistä löysit USA:n tuloksen jakautumisen rodun mukaan?

December 19, 2010

PISA Scores Show Demography Is Destiny In Education Too

By Steve Sailer

(http://www.vdare.com/images/121910_ss001c.png)

As my chart shows:

    *      Asian Americans outscored every Asian country, and lost out only to the city of Shanghai, China's financial capital.
    *      White Americans students outperformed the national average in every one of the 37 historically white countries tested, except Finland (which is, perhaps not coincidentally, an immigration restrictionist nation where whites make up about 99 percent of the population).

Here's my bar chart of American scores by ethnicity.

(http://www.vdare.com/images/121910_ss002.jpg)

[sr]

En ole koskaan tavannut ketään älykkäänä pitämääni aikuista ihmistä, joka olisi sanonut olleensa lapsena viitosen tai kuutosen oppilas.

Minä olen. Tyyppiin jonka keskikoulun päättötodistuksessa oli lähinnä vitosia. Meni muutamaksi vuodeksi duuniin (silloin niitä vielä sai), sitten iltakouluun ja yliopistoon. Toimii nykyään proffana.

Yksittäistapaus, jota ei voi yleistää.

Ei kai tuossa Malla mitään ollut yleistämässä. Osoittipa vain vääräksi sinun absolutistisen "ei kukaan" väitteen.

Kukaan ei varmaan pidä ihmeellisenä väitettä:"Iso osa vitosen oppilaista ei ole erityisen älykkäitä". Sinun väitteesi oli kuitenkin ehdottomampi ja siten mielenkiintoisempi, ja nyt se on siis osoitettu hölynpölyksi.

[mikkoellila]

En ole koskaan tavannut ketään älykkäänä pitämääni aikuista ihmistä, joka olisi sanonut olleensa lapsena viitosen tai kuutosen oppilas.

Minä olen. Tyyppiin jonka keskikoulun päättötodistuksessa oli lähinnä vitosia. Meni muutamaksi vuodeksi duuniin (silloin niitä vielä sai), sitten iltakouluun ja yliopistoon. Toimii nykyään proffana.

Yksittäistapaus, jota ei voi yleistää.

Ei kai tuossa Malla mitään ollut yleistämässä. Osoittipa vain vääräksi sinun absolutistisen "ei kukaan" väitteen.

Kukaan ei varmaan pidä ihmeellisenä väitettä:"Iso osa vitosen oppilaista ei ole erityisen älykkäitä". Sinun väitteesi oli kuitenkin ehdottomampi ja siten mielenkiintoisempi, ja nyt se on siis osoitettu hölynpölyksi.

En ole koskaan tavannut ketään on eri asia kuin ei ole olemassa ketään.

[sr]

USA:n valkoiset ihmiset ovat pärjänneet Pisa-tutkimuksissa suunnilleen yhtä hyvin kuin suomalaiset. USA:n huonompi Pisa-tutkimuksen kokonaistulos johtuu toisenrotuisten ihmisten suuremmasta määrästä (noin kolmasosa väestöstä).

December 19, 2010

PISA Scores Show Demography Is Destiny In Education Too

Ensinnäkin näkisin mielelläni taas tuon datan lähteen. Sitä en ainakaan lyhyellä hakemisella löytänyt, vaan kirjoittaja sanoi näin:"In this chart, I've depicted ...". Eli olisin kiinnostunut näkemään sen, mistä datasta tuo on otettu, en sitä, että joku selvästi asenteellisesti asiaan suhtautuva (asenteellisuus paistaa räikeästi hänen sivuiltaan) on saanut kyhättyä tuollaisen taulukon. Se voi päteä, mutta mielellään tarkastaisin tämän.

Toiseksi, USA:n valkoiset eivät olleet Suomen tasolla, USA:n aasialaiset sen sijaan olivat. Jos USA:sta olisi pudotettu nuo aasialaiset pois (jotta siitä olisi saatu homogeenisempi), olisi sen tulos siis laskenut, ei noussut. Jos Suomen pitäisi ottaa jotain oppia tuosta USA:n tuloksesta, niin se oppi olisi se, että kannattaisi ottaa maahan lisää aasialaisia sen sijaan, että koitettaisiin homogenisoida väestö valkoiseksi.

Samoin kyseinen kirjoittaja on myös sitä mieltä, että myös USA:n mustat pärjäsivät paremmin kuin muut maailman mustat. Rotu tai etenkään siis homogeenisuus, ei siis toimi hyvin selittäjänä, etenkään juuri USA:n kohdalla, koska siellä rotu korreloi myös sosiaaliluokan kanssa. Suomessakin todennäköisesti huonoista sosiaalisista oloista tulevat pärjäsivät huonommin kuin hyvistä tulevat.

[M.K.Korpela]

Psykologia

38

36

2

5

Sellainen vähän kylmivä huomio, että tällä menolla Haloskan & Viljaskan & Braxin hyväsisko- verkosto voi sulkea haluamansa henkilöt hullunjenhuoneeseen.

EDIT: Muutenkin on siten, että kaikki sellaiset tiedekunnat joista valmistuu maahanmuuttotoimijaksi eli siis kaikki ns. pehmeät tieteet ovat koostumukseltaan hyvin feminiinejä. Tästä seuraa, että maahanmuuttopolitiikkaa toteuttaa naisistunut henkilökunta, joille kaikki vähänkään jyrkät toimenpiteet ovat jotain kamalaa.

[nimetönkeskustelija]

Jos lähdetään siitä oletuksesta, että naiset ja miehet ovat täsmälleen yhtä lahjakkaita, päädytään tuon luvun (64 %) perusteella johtopäätökseen, että lahjakkuusraja jolla mies juuri ja juuri pystyy suorittamaan yliopistotutkinnon on korkeammalla kuin naisten.

Jos jätkiä ei vaan huvita? Pelkkä lahjakkkuus kun ei ilmeisesti ihan riitä, vähän (90+ %)hikeäkin tarvitaan.
Hyvä kysymys sen sijaan on, miten saisi nuoret miehet innostumaan opiskelusta enemmän.

Ainakaan miehet eivät ole minkään tutkimuksen mukaan naisia laiskempia. Miksi siis paikat yhteiskunnan huipulla ei kiinnostaisi?

Tässä tulee nyt mutua ja tilastoja sievästi sekaisin. Aiheena "mitä eroa on mies- ja naisopiskelijoilla tilastojen näkökulmasta ja mahdolliset selittävät tekijät".

Kiitän tilastoista joita jaksoit kerätä tänne. En kuitenkaan ymmärrä, että miten tuo liittyy väitteeseen, että miehet tai pojat olisivat naisia tai tyttöjä laiskempia. Sellaseen dataan olen itse tutustunut, jonka mukaan miehet tekevät tuntimääräisesti enemmän töitä.

[mikkoellila]

USA:n valkoiset ihmiset ovat pärjänneet Pisa-tutkimuksissa suunnilleen yhtä hyvin kuin suomalaiset. USA:n huonompi Pisa-tutkimuksen kokonaistulos johtuu toisenrotuisten ihmisten suuremmasta määrästä (noin kolmasosa väestöstä).

December 19, 2010

PISA Scores Show Demography Is Destiny In Education Too

Ensinnäkin näkisin mielelläni taas tuon datan lähteen.

Pisa-tutkimus.

Toiseksi, USA:n valkoiset eivät olleet Suomen tasolla, USA:n aasialaiset sen sijaan olivat.

USA:n valkoiset ohittivat KAIKKI muut Euroopan maat kuin Suomen.

USA:n valkoiset olivat maailman toiseksi paras valkoinen kansa, suomalaiset olivat paras.

Tällä perusteella olin aivan oikeassa sanoessani, että USA:n valkoiset ihmiset ovat pärjänneet Pisa-tutkimuksissa suunnilleen yhtä hyvin kuin suomalaiset.

Katso sanakirjasta sana suunnilleen. Et näytä ymmärtävän sitä. Onko äidinkielesi jokin muu kuin suomi?

Jos USA:sta olisi pudotettu nuo aasialaiset pois (jotta siitä olisi saatu homogeenisempi), olisi sen tulos siis laskenut, ei noussut.

Puhuin KAIKISTA toisenrotuisista, en aasialaisista. Toisenrotuinen väestö kokonaisuutena eli n. 1/3 USA:n väestöstä alentaa USA:n keskivertotulosta, kuten kaaviosta käy ilmi.

Samoin kyseinen kirjoittaja on myös sitä mieltä, että myös USA:n mustat pärjäsivät paremmin kuin muut maailman mustat. Rotu tai etenkään siis homogeenisuus, ei siis toimi hyvin selittäjänä, etenkään juuri USA:n kohdalla,

USA:n mustat ovat tietysti täysin eri asemassa kuin afrikkalaiset.

USA:ssa ei esiinny aliravitsemusta, kun taas Afrikassa se on yleistä. Tämä vaikuttaa mm. aivojen kehitykseen.

USA:ssa on kohtalaisen hyvä koulujärjestelmä, Afrikassa ei.

koska siellä rotu korreloi myös sosiaaliluokan kanssa.

Tämä johtuu siitä, että mustilla on geneettisesti huonompi älykkyyskapasiteetti.

Sosioekonominen menestyshän korreloi positiivisesti ÄO:n kanssa.

Suomessakin todennäköisesti huonoista sosiaalisista oloista tulevat pärjäsivät huonommin kuin hyvistä tulevat.

Irrelevanttia.

[Malla]

En ole koskaan tavannut ketään on eri asia kuin ei ole olemassa ketään.

Totta.

Minä en ole tavannut ketään mielestäni fiksua syntyperäistä turkulaista, mutta se johtunee vain siitä, että tuntemani, mielestäni varsin fiksut, turkulaiset eivät ole syntyperäisiä vaan muualta muuttaneita. Se ei tarkoita, että syntyperäiset turkulaiset eivät ole fiksuja. Sen sijaan se voi tarkoittaa mm. sitä, että otantani on aivan liian pieni, kriteerini ovat perin heiveröisiä ja subjektiivisia, ennakkoluuloni ovat isoja ja objektiivinen arviointikykyni on huono.

"En tunne ketään, joka xx" on validi argumentti, mutta mielestäni se kuvaa lähinnä argumentin lausujaa ja hänen kokemustaan. Kunnes toisin todistetaan. Minusta maahanmuutojutuissa on jo todistettu (ihan tilastollisesti) toisin.

(Arvon syntyperäiset turkulaiset, älkää vetäkö hernettä nenään. Tämä oli vain esimerkki. Vastaesimerkiksi sopii -- ja perustellusta syystä -- tyhmä ja hönö stadilainen.)

[MikkoAP]

USA:n mustat ovat tietysti täysin eri asemassa kuin afrikkalaiset.

USA:ssa ei esiinny aliravitsemusta, kun taas Afrikassa se on yleistä. Tämä vaikuttaa mm. aivojen kehitykseen.

USA:ssa on kohtalaisen hyvä koulujärjestelmä, Afrikassa ei.

Ja afroamerikkalaisilla on sattuneesta syystä perimässään suurempi osuus euroopasta tullutta geenistöä kuin afrikan mustilla.

[MikkoAP]

Toiseksi, USA:n valkoiset eivät olleet Suomen tasolla, USA:n aasialaiset sen sijaan olivat. Jos USA:sta olisi pudotettu nuo aasialaiset pois (jotta siitä olisi saatu homogeenisempi), olisi sen tulos siis laskenut, ei noussut. Jos Suomen pitäisi ottaa jotain oppia tuosta USA:n tuloksesta, niin se oppi olisi se, että kannattaisi ottaa maahan lisää aasialaisia sen sijaan, että koitettaisiin homogenisoida väestö valkoiseksi.

Homogeeniset aasialaiset populaatiot juuri erottuvat edukseen.

[sr]

Ensinnäkin näkisin mielelläni taas tuon datan lähteen.

Pisa-tutkimus.

Siis missä? Linkki kiitos.

Toiseksi, USA:n valkoiset eivät olleet Suomen tasolla, USA:n aasialaiset sen sijaan olivat.

USA:n valkoiset ohittivat KAIKKI muut Euroopan maat kuin Suomen.

USA:n valkoiset olivat maailman toiseksi paras valkoinen kansa, suomalaiset olivat paras.

Tällä perusteella olin aivan oikeassa sanoessani, että USA:n valkoiset ihmiset ovat pärjänneet Pisa-tutkimuksissa suunnilleen yhtä hyvin kuin suomalaiset.

Katso sanakirjasta sana suunnilleen. Et näytä ymmärtävän sitä. Onko äidinkielesi jokin muu kuin suomi?

Ei ole. Pointtini oli se, että minusta ennemminkin USA:n aasialaiset olivat suunnilleen samalla tasolla kuin suomalaiset. Siis tämä on lähempänä totuutta kuin se, mitä sinä sanoit.

USA:n mustat ovat tietysti täysin eri asemassa kuin afrikkalaiset.

Ei ole, jos rotu on se pisa-tulosten selittäjä.

USA:ssa ei esiinny aliravitsemusta, kun taas Afrikassa se on yleistä. Tämä vaikuttaa mm. aivojen kehitykseen.

USA:ssa on kohtalaisen hyvä koulujärjestelmä, Afrikassa ei.

Jos koulusysteemi on se selittäjä, niin miksi jauhat rodusta?

[Koskela Suomesta]

Suomessakin todennäköisesti huonoista sosiaalisista oloista tulevat pärjäsivät huonommin kuin hyvistä tulevat.

Laitapa linkkiä moiseen tietoon? vai oliko vain mutua?

Varmaan sosiaalisella taustalla on merkitystä, koska tällaisessa maassa, jossa kaikki on pyritty kouluttamaan jo pitkään, sosiaalisille alaportaille jää yhä enemmän ihmisiä joilla ei ole psykofyysisiä kykyjä opiskella, ja tämä kyvyttömyys on tutkimusten mukaan periytyvää.

Samoin perheen arvostukset ja kulttuuri periytyy jossain määrin (tutkimuksia on tehty) mutta vaikka korrelaatiota on, ei se koulutusvihamielinen kulttuuri perheessä kuitenkaan ole ehdoton umpikuja.

Hyvin suuri osa koulussä pärjääjistä tulee silti vielä nykyäänkin sosiaalisesta alakerroksesta. 60-,70 ja 80-luvuilla koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvon toteutuessa se oli enmmän sääntö kuin poikkeus, eli että menestyjät tulivat alemmista sosiaaliryhmistä.

Heidän vanhemmillaan ei ollut ollut taloudellisia mahdollisuuksia kouluttautua, vaikka kykyjä olisi ollutkin.

Taloudellisten esteiden poistuttua tuolloin myös tämä älyllinen kapasiteetti tuli käyttöön koulutuksen myötä hyvin tehokkaasti.

Vasta 90- ja 2000-luku on tuonut enemmän esille sen, että sosiaalisista alakerroksita tulevien hyvien oppilaiden määrä on lähtenyt laskuun.

Kaipa suurin osa potentiaalisista on jo noussut sosiaalisessa asteikossa aiemmin, ja loppujen genetiikka ja kulttuurin ilmentymät vaikeuttavat heidän nousuaan.

Mutta laajeneva ilmiö on myös ylemmistä sosiaaliluokista tulevien oppilaiden huono menestys. Ilmeisesti ko. perheissä on hukattu koulutuksen ja sosiaalisen hyvinvoinnin välinen linkki. Lapset luulevat että heillä tulee olemaan itsestään selvästi ilman opiskelua ja hyviä työpaikkoja sama elintaso kuin vanhemmillaan. Kuitenkaan edellisissä sukupolvissa sosiaalisesti nousseille pitkälle koulutetuille palkansaajille ei ole kuin harvoille ja valituille millään kertynyt sellaisia omaisuuksia, että tämä voisi näiden lasten osalta toteutua.

Edit: löytyihän tästä jotain asiaa myös Pisa raportista;

"Oppilaan sosioekonominen tausta, joka liittyy kodin taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen pääomaan, selitti nuorten lukutaidon vaihtelusta (Suomessa) 8 prosenttia, mikä oli selvästi vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin [14 %]. "

Eli Suomessa oppilaan tausta vaikuttaa edelleen merkittävästi vähemmän oppimiseen kuin muualla Euroopassa.

[M.K.Korpela]

Samoin perheen arvostukset ja kulttuuri periytyy jossain määrin (tutkimuksia on tehty) mutta vaikka korrelaatiota on, ei se koulutusvihamielinen kulttuuri perheessä kuitenkaan ole ehdoton umpikuja.

Tiettävästi Ranskan Muukalaislegioonassa kaikki oppivat ranskaa. Hieman hirtehistä ehkä, mutta toistan jo sitä aikaisemmin esittämääni näkökantaa jonka mukaan sosiaaliviranomaisen ja koululaitoksen yhdessä ehdottama yksisuuntainen menolippu Mogadishuun kummasti karsii huonoja asenteita.

Kuka tahansa pystyy hankkimaan itselleen minimissään ammattikoulun oppimäärän tuottaman ammattitaidon, eikä siihen tarvita rotubiologiaa. On vain niin, että afrikkalaisperäisiä oppilaita ei ole pantu pakon eteen siinä mielessä, että kulttuurin on muututtava.

[Koskela Suomesta]

Puhuin tuossa kyllä perheen sisäisestä kulttuurista ja sen suhteesta kouluttautumiseen, en perheiden yleisestä kulttuuritaustasta.

Toki näyttää siltä että tietyt yleiset kulttuuritaustat korreloivat perheen sisäisten negatiivisten koulutusarvostusten kanssa.

Meillä on vain ihan han-suomalaisten keskuudessa sellaisia perheitä ja sukuja, joiden keskuudessa vieroksutaan koulutusta, eli heidän sisäinen kulttuurinsa on jopa koulutusvihamielinen, mutta yleisemmin ehkä vain välinpitämätön ja kannustamaton. 

[Sarppi]

Jos lähdetään siitä oletuksesta, että naiset ja miehet ovat täsmälleen yhtä lahjakkaita, päädytään tuon luvun (64 %) perusteella johtopäätökseen, että lahjakkuusraja jolla mies juuri ja juuri pystyy suorittamaan yliopistotutkinnon on korkeammalla kuin naisten.

Jos jätkiä ei vaan huvita? Pelkkä lahjakkkuus kun ei ilmeisesti ihan riitä, vähän (90+ %)hikeäkin tarvitaan.
Hyvä kysymys sen sijaan on, miten saisi nuoret miehet innostumaan opiskelusta enemmän.

Ainakaan miehet eivät ole minkään tutkimuksen mukaan naisia laiskempia. Miksi siis paikat yhteiskunnan huipulla ei kiinnostaisi?

Tässä tulee nyt mutua ja tilastoja sievästi sekaisin. Aiheena "mitä eroa on mies- ja naisopiskelijoilla tilastojen näkökulmasta ja mahdolliset selittävät tekijät".

Kiitän tilastoista joita jaksoit kerätä tänne. En kuitenkaan ymmärrä, että miten tuo liittyy väitteeseen, että miehet tai pojat olisivat naisia tai tyttöjä laiskempia. Sellaseen dataan olen itse tutustunut, jonka mukaan miehet tekevät tuntimääräisesti enemmän töitä.

Ajattelin lähinnä jotain sellaista, että suljetaan pois ilmiselviä ehdotuksia (joita täällä keskusteluissakin heiteltiin, esim. että miehet eivät vaan pääse yliopistoihin). Hakijoiden suhde on lähes alasta riippumatta sama kuin valittujen suhde, pienellä notkahduksella tyttöjen hyväksi. Voi pohtia mitä tälle pitäisi tehdä mutta nuo erot eivät (mielestäni) olleet kovin suuria. Siis eo. tilastot nähdäkseni näyttävät, että miesten vähäisempi valmistuminen yliopistosta ei johdu siitä, että heitä syrjittäisiin sisäänotossa.

Sen sijaan opiskelevien suhteellinen osuus putosi selvästi kun verrataan valmistuneiden suhteelliseen osuuteen (paitsi luonnontieteellisillä ja teknisillä aloilla ei niinkään, eikä hyvin tutkinto-orientoituneessa OKL:ssä). Siis miehet ottavat opiskelupaikkansa vastaan ja pysyvät opiskelijoina suunnilleen valintakoemenestystä vastaavassa suhteessa mutta eivät jostain syystä suorita tutkintoa samassa suhteesssa. Tämä oli ainakin minulle jonkinasteinen yllätys.

Kun tulos oli alasta riippumatta tuollainen, ei sitä oikein voi selittää pelkästään niillä IT-nörteillä, jotka riistetään töihin koulun penkiltä. Luulisi, että joku psykologikin olisi aika riippuvainen tutkintotodistuksestaan.

Selitysmalleja jää 
a) miesopiskelijat eivät jaksa/osaa tehdä gradua (laiskuusargumentti)
b) jonkinlainen miesten syrjintä graduvaiheessa
c) osa miehistä tajuaa, että paperia ei oikeasti tarvitse ja työllistyvät anyway
d) muu, jota en keksinyt

Mutta miten näitä voisi lähteä osoittamaan vääräksi tai oikeaksi? KOTA:sta löytyy tutkinnon suorittaneiden työllistyminen mutta ei (ylläri) keskeyttäneiden työllistymistä. Jos gradu olisi kynnyskysymys, voisi katsella kanditilastoista suhdelukua - mutta ainakin luonnontieteissä moni teki kummatkin tutkielmansa ihan loppuvaiheessa ja usein ne liittyivät toisiinsa läheisesti, eli en tiedä sen toimivuudesta mittarina. Voi olla, että muilla aloilla on toisin.

Onko ideoita?

[Koskela Suomesta]

Ajattelin lähinnä jotain sellaista, että suljetaan pois ilmiselviä ehdotuksia (joita täällä keskusteluissakin heiteltiin, esim. että miehet eivät vaan pääse yliopistoihin).

Ihan hyvä että toit nuo tilastot esille, ne herättävät monta kysymystä, mutta se miksi niin teit on hieman omituista.

Minusta ei kukaan väittänyt että miehet eivät pääsisi yliopistoihin, siis niistä jotka sinne pyrkivät. Yleensä lukiosta päässeet tietävät varsin hyvin mitkä ovat ne rajat joilla sisään pääsee ja eivätkä edes pyri jos ne ovat kovin kaukana omista mahdollisuuksista.

Sen sijaan monikin on sanonut, että hyvin monet potentiaaliset pojat karsiutuvat nykysysteemissä pois näiden pyrkivien joukosta jo kauan ennen pyrkimistä.

Eli se että miksi on nykyään se tilanne että niiden joukossa joille se pyrkiminen on edes mahdollista on niin vahva tyttöjen yliedustus.

Ja se on se nykyisen peruskoulun ongelma. Ennen ei ollut näin. Tilanne oli tasa-arvoisempi.

[sr]

Suomessakin todennäköisesti huonoista sosiaalisista oloista tulevat pärjäsivät huonommin kuin hyvistä tulevat.

Laitapa linkkiä moiseen tietoon? vai oliko vain mutua?

Pääosin mutua, mutta perustuen samaan, mitä alla kirjoitat:

Varmaan sosiaalisella taustalla on merkitystä, koska tällaisessa maassa, jossa kaikki on pyritty kouluttamaan jo pitkään, sosiaalisille alaportaille jää yhä enemmän ihmisiä joilla ei ole psykofyysisiä kykyjä opiskella, ja tämä kyvyttömyys on tutkimusten mukaan periytyvää.

Samoin perheen arvostukset ja kulttuuri periytyy jossain määrin (tutkimuksia on tehty) mutta vaikka korrelaatiota on, ei se koulutusvihamielinen kulttuuri perheessä kuitenkaan ole ehdoton umpikuja.

En ole puhunut mistään ehdottomista umpikujista. Tässähän keskustelemme tilastollisista asioista (keskustelu lähti liikkeelle Ellilän postaamista tilastoista). Tilastollisesti juuri korkeakoulutetut koulututtavat lapsensa paremmin kuin ne, joilla ei ole korkeaa koulutusta. Tämä efekti on varmaan vähäisempi Suomessa kuin USA:ssa, jossa kouluttautuminen vaatii ihan oikeastikin rahaa (Suomessa tarvitaan vain se, että on juuri tuota koulutusmyönteistä kulttuuria).

Mutta jos faktoja kaipaat, niin katso nyt vaikkapa Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajoja. Köyhien Itä-Helsingissä on alemmat rajat kuin muualla (toki jonkinlaista hajontaa on, mutta tuo on päätrendi).

Hyvin suuri osa koulussä pärjääjistä tulee silti vielä nykyäänkin sosiaalisesta alakerroksesta. 60-,70 ja 80-luvuilla koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvon toteutuessa se oli enmmän sääntö kuin poikkeus, eli että menestyjät tulivat alemmista sosiaaliryhmistä.

Hmm, mikä on nyt puolestasi sinun linkkisi tähän tietoon? Ja jälleen puhumme tilastollisista asioista, ei jostain yksittäistapauksista.

Taloudellisten esteiden poistuttua tuolloin myös tämä älyllinen kapasiteetti tuli käyttöön koulutuksen myötä hyvin tehokkaasti.

Kuten jo mainitsin, Suomessa (tai Euroopassa yleensä) tämä efekti ei varmaan ole yhtä voimakas kuin Amerikassa, mutta kyllä se jossain määrin pätee edelleen.

Itse kävin kouluni ja lukioni tuohon aikaan, ja sanoisin kyllä, että oma henkilökohtainen kokemukseni oli päinvastainen. Yleistrendinä ne sekä pärjäsivät paremmin peruskoulussa että hakeutuivat useammin lukioon, joiden vanhemmilla oli korkea koulutus. Tietenkin poikkeuksia oli molempiin suuntiin, mutta tuo oli ehdottomasti yleistrendi.

"Oppilaan sosioekonominen tausta, joka liittyy kodin taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen pääomaan, selitti nuorten lukutaidon vaihtelusta (Suomessa) 8 prosenttia, mikä oli selvästi vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin [14 %]. "

Eli Suomessa oppilaan tausta vaikuttaa edelleen merkittävästi vähemmän oppimiseen kuin muualla Euroopassa.

Siis tarkalleen ottaen OECD-maissa. Veikkaan, että Eurooppa on yleisestikin tässä eri tilanteessa kuin USA, Japani, jne.

Ok, joka tapauksessa väitteeni siis päti. Huonoista sosioekonomisista oloista tulleet pärjäsivät keskimäärin huonommin kuin hyvistä sosioekonomisista oloista tulleet. Myös Suomessa, mutta etenkin muissa OECD-maissa.

[EL SID]

Akateemisesta maailmasta mitään tiedä, mutta minulla on noita kympin tyttöjä kaksikin kappaletta ja yksi akateeminen kympin akka. Vaimolta tyttäret perineet äärettömäntuntuisen keskittymiskyvyn. Nuorin lapsista on sitten normaali.
Kävin aikanaan vanhimman tytön lukioesittelyssä ja mieleeni jäi matematiikan opettaja, joka esitteli matematiikan opiskelun eri vaihtoehtoja. Muistan, miten hän korosti ahkeruuden merkitystä ja sitä, että laiskuuteen sortuvat yleensä pojat.
Mieshenkilönä allekirjoitan täysin nuorten miesten yleisen vetelyystaipumuksen.

minulla on kotona ihan samanlainen tilanne. Paitsi, että se "normaali"    on keskimmäinen tapaus...

tässä pitää muistaa, ettei syyllistytä aiheettomaan yleistykseen. Otsikkokin kertoo taipumuksesta, eikä "jokainen".

Itse näkisin asian niin, että varsinkin tyttöjen kohdalla, on paljolti siitäkin kiinni, miten heitä kasvatetaan. Mikäli tytöstä halutaan luoda "kiltti 10-tyttö", niin häntä rohkaistaan olemaan (joo, tiedän, aivan loistavaa logiikkaa   ) kiltti tyttö.

Näin ei tarvitse olla: Vaimo ei ole, perinteisellä tavalla kerrottuna "kiltti", ja hän nuivistui samaan aikaan ja saman tapauksen yhteydessä kuin minä: näimme molemmat 1990-luvulla kuinka viranomaiset suorastaan suojelivat selvästi häiriintynyttä mamua (siihen aikaan mustat olivat hyvin harvinainen näky täällä pohjoisessa), ja kuinka tämän mamun kanssa vastakkain joutuneita suomalaisia erotettiin koulusta, käytännössä ilman mitään syytä ja kuinka mamu sai puolelleen virkakoneiston suomalaisten uhrien, jopa ahdistelluiksi tulleiden tyttöjen, jäädessä yksin. Voisin väittää virkakoneiston jopa syyllistyneen salailuun.
Meidän ero on siinä, että minä pyrin ymmärtämään virkamiehiä, vaimo ei.

Lasten kohdalla kannattaa opettaa heidät ajattelemaan, huomaamaan, ettei virallinen totuus ole aina välttämätä sama kuin todellisuus, ja se ettei jokin asian, minkä väitetään olevan hyväksi, yksilölle ja yhteiskunnalle, ole sitä välttämättä oikeasti. Eli opettaa lapset hieman skeptikoiksi ja käyttää siihen todellisuuden tuomia esimerkkejä, kuten miksi työttömän YHnlapset eivät pysty ostamaan itselleen kännykkää, mutta työttömän mamun pesueelta sellainen löytyy jokaiselta.
Mitään ulkoa opeteltavaa, tyyliin "musut tulevat ja tekevät teille pahaa" ei jälkipolville kannata opettaa, koska sekään ei vastaa todellisuutta, ja murrosiässä lapsi joka tapauksessa kyseenalaistaa vanhempiensa ajatus ja arvomaailman. Kun lapsi sitten menee lukioon ja siitä eteenpäin, hän alkaa jossain välissä pitää vanhempiensa maailmankuvaa, ympäristön ja sosiaalisen paineen vuoksi,  "vääränä" ja "pahana" ja saattaa hylätä sen, jolloin häntä saattaa ajaa yhä syvemmälle "suvaitsevaisuuteen" tunne siitä, että hänen täytyy "korjata" myös vanhempiensa "virheet".
Itsenäinen ajattelu on taito, jota ei kyseenalaisteta ja nykytyyli mamujen suosimisessa tekee kyllä ajanmittaa tehtävänsä. Todellisuus jyllää ja siperian ei tarvitse opettaa, jos on opettanut lapsena huomaamaan todellisuuden, ohi mahdollisen ylhäältä päin tapahtuvan "sosiaalisen" ohjauksen.
Omat lapset ovat niin fiksuja, että he osaavat ajatella hyvin sarkastisesti ja tuovat sen myös ilmi. Jopa niin, ettei asiaan perehtymätön edes huomaa sitä.

Itse toteaisin ainakin omalta kohdalta kasvatuksen onnistuneen, ainakin toistaiseksi: vanhimman plikan piti tehdä aineena mielipidekirjoitus, ja tämä ruotsista 10 todistukseen saanut tyttö otti aiheekseen pakkoruotsi. Iskän sydäntä oikein lämmitti, kun luin sen aineen.  

Ammattikorkeakoulussakin osataan.  

http://www.kukkahattutati.com/


Itsehän olen tällainen akateeminen "kympin tyttö", mutta en silti koe, että olisin muuten mitenkään erityisen tyhmä, tai ainakaan kukaan ei sitä ole minulle koskaan sanonut.   Ja ihan hyvin on pyyhkinyt.  

en viisti kopioida tähän ellilän kirjoituksia siitä kuinka "nerot mutta pojat hakevat tietoa laajemmin", koska se pitää paikkansa, mutta eri syistä: pojilla, jotka viettävät aikaa kirjastoissa ja kirjojen äärellä, ei ole sosiaalista elämää. Heillä on vain kirjat ja opiskelu.

"Kympin tytöillä" taas saattaa olla hyvinkin vilkas sosiaalinen elämä. He eivät jaksa, eivätkä ehdi lukea siinä missä "kympin pojat". eikä heidän tarvitsekaan: omat kympin tytöt myöntävät suoraan lukevansa vain kokeeseen ja siksi että saisivat parempia numeroita.
Jos jonkin tiedon puuttuminen ei vaikuta koulumenestykseen, sitä ei hankita. Sosiaalinen elämä ja urheiluharrastus menevät turhaksi koetun tiedon ohi.
Eikä tuohon ole vanhempana ja kasvattajana mitään vastaan sanomista, päinvastoin, se tarkoitta sitä, että lapseni osaavat rationalisoida.

Todennäköisesti sinä olet nuoruudessasi tehnyt samanlaiset valinnat, ja sosiaalisten taitojen korvatessa "puuttuvan", siis tarpeettomaksi näkemäsi tiedon työelämässä ja ympäristössä, pärjäät hyvin. Ja koska olet Hommassa lienet myös nuiva.

Millä perusteella sinua täytyisi pitää tyhmänä?

laittamatta mitenkään rotuesimerkkejä esille, niin kysyisin ylläpidolta, että onko tämä keskustelu rotujen välisistä eroista ihan oikeassa ketjussa? ei ainakaan tunnu sopivan otsikkoon....

[Koskela Suomesta]

en viisti kopioida tähän ellilän kirjoituksia siitä kuinka "nerot mutta pojat hakevat tietoa laajemmin", koska se pitää paikkansa, mutta eri syistä: pojilla, jotka viettävät aikaa kirjastoissa ja kirjojen äärellä, ei ole sosiaalista elämää. Heillä on vain kirjat ja opiskelu.

"Heillä on vain kirjat ja opiskelu.... " kehtaan olla toista mieltä. En nyt lähde etsimään mitään tutkimuslinkkiä, tokko sellaista onkaan, vaan jatkan tällä toistenkin hyväksi katsomalla "minä" linjalla.

Eli en tunne kuin yhden poijan johon tuo sopii. Ne muut hyvät tuntemani poikaoppilaat (puolenkymmentä) ovat kiinnostuneet vähän kaikesta, omaavat varsin reippaan seuraelämän (teekkareita nykyään, sillä sosiaalisella tavalla), heillä on tyttöystävät, harrastukset, kolme viidestä on urheillut paikallisella huipputasolla (eli aika korkealla, ottaen huomioon sen mitä paikallisuus tarkoittaa tässä yhteydessä) jne.

Mutta heidän kanssaan on ilo keskustella, tietävät asioista ja haluavat jutella, kyseenalaistaa, eivät usko yksiin totuuksiin, eivät ole tynnyrissä kasvaneita. Molemmat omat poikani ovat tällaisia (vain toinen on yksi noista viidestä, toinen on liian nuori).

"Kympin tytöillä" taas saattaa olla hyvinkin vilkas sosiaalinen elämä. He eivät jaksa, eivätkä ehdi lukea siinä missä "kympin pojat". eikä heidän tarvitsekaan: omat kympin tytöt myöntävät suoraan lukevansa vain kokeeseen ja siksi että saisivat parempia numeroita.
Jos jonkin tiedon puuttuminen ei vaikuta koulumenestykseen, sitä ei hankita. Sosiaalinen elämä ja urheiluharrastus menevät turhaksi koetun tiedon ohi.
Eikä tuohon ole vanhempana ja kasvattajana mitään vastaan sanomista, päinvastoin, se tarkoitta sitä, että lapseni osaavat rationalisoida.

Mutta nämä kympin tytöt, heihin kuvauksesi sopii paremmin. Heitä ei tosiaankaan voi liiasta uteliaisuudesta syyttää, vain se kiinnostaa, jota tarvitaan kokeessa. Ja sekin vain ja ainoastaan tästä nimenomaisesta syystä. Loppu on tunnehöttöä.

Tunnen näitäkin tapauksia neljä. Yksi ei ole lukion jälkeen tehnyt mitään, vaikka kirjoitti aivan loistavilla arvosanoilla. Pelkään ettei hänestä koskaan tulekaan mitään. Osa on vielä lukiossa ja yksi yliopistossa. Rasittavia höpsöjä joiden puolesta minulla on surku. Älyllisiä mahdollisuuksia menee hukkaan heidän ajatusmaailmansa vuoksi. He voisivat tehdä jotain luovaa ja kehittää maailmaa kyvyillään, mutta tiedän etteivät he tule sitä tekemään, ei tuolla asenteella. Parhaimmillaan heistä tulee virkanaisia jotka tuottavat tätä höttöä jota täälläkin vastustetaan.

Näiden kanssa keskustelu on äärimmäisen turhauttavaa, he eivät tiedä mistään mitään, heillä ei ole omia mielipiteitä mistään. Ja koulun propaganda esim. multikultista ja vihreydestä on mennyt täysillä läpi.

Kyse ei ole missään tapauksessa rationalisoinnista, vaan henkisestä laiskuudesta. He eivät ole laiskoja opiskelussa, mutta älyllinen uteliaisuus loistaa poissaolollaan ja kaikkinainen älyllinen ponnistelu on vastenmielistä jos se ei liity kouluun. Miten tämä on saatu aikaan, en ymmärrä.

Jos minun tyttäreni olisi tällainen, katsoisin epäonnistuneeni todella pahasti. Onneksi ei ole.

Tuossa on muuten yksi vika tuossa ajatuksessa tyttöjen lukemisesta, kyllä he lukevat niitä koulujuttuja ja todella paljon, ne kympin pojat eivät yleensä ennen yliopistoa edes joudu lukemaan koulua varten siten kuten kympin tytöt tekevät. Heistä suurin osa pärjää ilmankin. Hyvin monia kasin tai seiskan poikia voisi pitää alisuorittajina, koska hekin pärjäävät ilman suurempaa lukemista. Jos he lukisivat hekin olisivat näitä kympin oppilaita. Tämä alisuorittaminen on nimenomaan poikien ominaisuus, syitä on läpikäyty tässäkin ketjussa paljon.

[Enni]

En viisti kopioida tähän ellilän kirjoituksia siitä kuinka "nerot mutta pojat hakevat tietoa laajemmin", koska se pitää paikkansa, mutta eri syistä: pojilla, jotka viettävät aikaa kirjastoissa ja kirjojen äärellä, ei ole sosiaalista elämää. Heillä on vain kirjat ja opiskelu.

Hmm, niin tuosta en kyllä osaa sanoa. Johtuen siitä, että en ole milloinkaan ollut poika. Vaikka/jos/kun tuo kympin poikien sosiaalisen elämän puuttuminen pitäisi useimmiten paikkansa, tunsin itse monia tällaisia kympin poikia -sekä yläasteella että lukiossa- ja molemmilla kouluasteilla nämä kympin pojat olivat kyllä ihan pidettyjä ja sosiaalisia kavereita. Eivät nyt ehkä äärimmäisen sosiaalisia, mutteivät kuitenkaan mitään yksinäisiä rassukoitakaan. Meidän koulussamme -kuten uskon monessa muussakin koulussa olevan- nämä kympin pojat, kuin myös kympin tytöt -varsinkin ne kympin tytöt, jotka loistivat matematiikassa,fysiikassa ja kemiassa- muodostivat omia piirejään, joihin oli meidän "tavisten" hankala edes päästä sisälle.  

Itse en ollut mitenkään matemaattisesti kovin lahjakas: kävin yläasteella ja lukiossa pakolliset fysiikat ja kemiat, joista sain muistaakseni jotain 8 arvosanaa, ja sitten opiskelin lyhyen matematiikan, josta sain 9-10 kurssiarvosanoja, mutta kirjoituksissa vain magnan.

"Kympin tytöillä" taas saattaa olla hyvinkin vilkas sosiaalinen elämä. He eivät jaksa, eivätkä ehdi lukea siinä missä "kympin pojat". eikä heidän tarvitsekaan: omat kympin tytöt myöntävät suoraan lukevansa vain kokeeseen ja siksi että saisivat parempia numeroita.
Jos jonkin tiedon puuttuminen ei vaikuta koulumenestykseen, sitä ei hankita. Sosiaalinen elämä ja urheiluharrastus menevät turhaksi koetun tiedon ohi.
Eikä tuohon ole vanhempana ja kasvattajana mitään vastaan sanomista, päinvastoin, se tarkoitta sitä, että lapseni osaavat rationalisoida.

Mä olen varmaan aina ollut -ja olen vieläkin- poikkeus tässä suhteessa. Olen toki sillälailla sosiaalinen, että pidän ihmisten seurasta, olen koko ikäni työskennellyt asiakaspalvelualoilla, en ole mikään erakko tms., mutta en ole milloinkaan ollut mikään ns. laumasielu. Yläasteella tapasin kavereita koulussa, ja koulupäivien jälkeen ja viikonloppuisin olin kotona opiskelemassa ja urheilemassa. Edes teinivuosinani en kinunnut päästä viettämään viikonloppupäiviä ja -iltoja kaupungilla hilluen, vaan viihdyin kotona vallan hyvin. Olin kai vanhempieni kannalta katsottuna aika helppo tapaus. Ei minua sillä tavalla mitenkään "kasvattamalla kasvatettu kiltiksi", vaan olen kai vaan persoonana hiukan rauhallisempi, ja sellainen "kiltteys" ja menestymisen halu ovat minulle ihan itsestäänselviä asioita. Vanhempani ovat ihan tavallisia vanhempia, isäni on poliisi ja äitini hoitaa vanhuksia.

Lukiossa sitten vietin joskus viikonloppuisinkin vapaa-aikaa kavereiden kanssa, jos vaikka oli jotakin juhlia, esim. uusivuosi, juhannus tms.

Viihdyn vieläkin paljon omissa oloissani, ja en suoraan sanottuna jaksa viettää aikaani tyttöporukoissa, joissa on monta henkeä mukana. Baari-illat tällaisissa porukoissa ovat yhtä tuskaa, siksi en sellaisiin ole vuosiin osallistunutkaan. Jos vietän iltaa jossain kuppilassa, niin mielummin sitten miesvoittoisessa seurassa, en tiedä miksi on niin. Joku täällä aikaisemmin kirjoitti, että naiset ovat juuri tällaisia laumasieluja, käydään yhdessä zumba-tunneilla ja jumpissa. No, minä en tee sitäkään, koska en voi sitää sitä. Mielummin nostan rautaa salilla, tai menen juoksulenkille yksin.

Meitä on näköjään naisissakin aika erilaisia.

Todennäköisesti sinä olet nuoruudessasi tehnyt samanlaiset valinnat, ja sosiaalisten taitojen korvatessa "puuttuvan", siis tarpeettomaksi näkemäsi tiedon työelämässä ja ympäristössä, pärjäät hyvin. Ja koska olet Hommassa lienet myös nuiva.

Hmm, tähän en osaa sanoa oikein juuta enkä jaata. Kuten tuossa ylempänä kuvailin, voisi moni jopa pitää sosiaalista elämääni hyvin mitättömänä ja pienenä. Koulukirjojen lisäksi luin paljon kirjallisuutta (sekä tieto- että proosakirjallisuutta), kuuntelin TODELLA paljon musiikkia, harrastin itsekin todella paljon musiikkia soittamalla pianoa ja laulamalla, ja urheilin, en missään seurassa aktiivisesti, vaan omatoimisesti. Olin hyvin kiinnostunut maantiedosta ja historiasta, ja luin niitä koulun ohella myös kotona. Nuiva olen kyllä.   Ja ajattelen ihan omilla aivoillani.

Millä perusteella sinua täytyisi pitää tyhmänä?

Hyvä kysymys. Kai se on näkökulma-asia. Jos en tiedä kaikesta kaikkea, tai jos en edes halua tietää kaikesta kaikkea, niin se tekee kuulemma ihmisestä vähä-alyisen. Kuulemma, näin olen kuullut. Itse en pidä itseäni tyhmänä, eikä sitä tee miehenikään, tai kukaan ystävistäni, tai ylipäätään kukaan ketä tunnen.

[Sarppi]

Ajattelin lähinnä jotain sellaista, että suljetaan pois ilmiselviä ehdotuksia (joita täällä keskusteluissakin heiteltiin, esim. että miehet eivät vaan pääse yliopistoihin).

Ihan hyvä että toit nuo tilastot esille, ne herättävät monta kysymystä, mutta se miksi niin teit on hieman omituista.

Minusta ei kukaan väittänyt että miehet eivät pääsisi yliopistoihin, siis niistä jotka sinne pyrkivät. Yleensä lukiosta päässeet tietävät varsin hyvin mitkä ovat ne rajat joilla sisään pääsee ja eivätkä edes pyri jos ne ovat kovin kaukana omista mahdollisuuksista.

Okei, siis ehkä tässä keskusteltiin kahdesta  eri asiasta... itse hämmästyin eniten tuosta yliopistoon sisään päässeidenkin miesten notkahduksesta tutkintojen määrässä.

Tuo 60-40 jako on olemassa tosiaan jo lukiossa.  YO-tutkinnoista n. 60% on tytöillä, 40% pojilla (Ks. esim. STM:n raportista Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo). Hankittujen todistusten arvosanoista ei taida oikein löytyä tietoa? Löysin YTL:n sivuilta tilaston, jossa esitellään sukupuolen mukaan hyväksytyt ja hylätyt. Miespuolisista kirjoittajista esim. vuonna 2010 hylättiin 7,31% ja naispuolisista 5,12%. Tulokset olivat vastaavan suuntaiset muinakin vuosina.

Lukioon meno tietysti pohjaa taas peruskoulumenestykseen. Peruskoulun 9.luokan PISA-testien mukaan Suomessa on aika vähäiset erot sukupuolten välillä luonnontieteissä ja matematiikassa, mutta äidinkielessä tytöt ovat yhden taitotason (6-tasoinen asteikko) poikia edellä. Tuolta STM:n raportista löytyy kuvio sivulta 62. Tuossa oli tilasto vain PISA:n alusta eli vuodesta 2000 alkaen, olisi kiva nähdä pidemmän aikavälin tutkimusta, mutta sitä ei taida olla olemassakaan valtakunnallisesti.

Ja se on se nykyisen peruskoulun ongelma. Ennen ei ollut näin. Tilanne oli tasa-arvoisempi.

STM:n raportin lopussa s. 72 on tilasto väestön koulutustasosta ikäluokittain.
Yli 70-vuotiaista korkeakoulututkinnon suorittaneita on hyvin tasaisesti miehistä n. 10%, naisista n. 5%. 50-75-vuotiaista miehistä tutkinnon suorittaneiden osuus nousee n. 16 prosenttiin ja naisista 15 prosenttiin. Kaikissa tätä nuoremmissa ikäryhmissä korkeakoulututkinto on suuremmalla osuudella naisista kuin miehistä. Vikaan on tällä päättelyllä menty siis n. 50-vuotiaiden kohdalla eli juurikin 60-luvulla syntyneiden, peruskoulu-uudistuksen (1972-1978) kohdalle osuvassa ikäluokassa. Saatat hyvinkin olla tuossa lausunnossasi oikeassa. Silloin kyse tuskin on "vain" äidinkielen taidosta.

Sivulta 64 alkaen käsitellään tyttöjen ja poikien erilaisia kokemuksia koulusta... Tytöillä on myönteisiä mielikuvia kouluun kuulumisesta ja pojilla kielteisiä mielikuvia koulusta itsemääräämisoikeuden rajoittajana. Jostain tällaisesta on varmaan loppukädessä kyse.

[Enni]

Lisään tähän vielä, että isoveljeni on tällainen kympin poika. Hän menestyi peruskoulussa ja lukiossa erittäin hyvin koko ajan, mutta meillä oli se ero, että isoveljeni ei ikinä koskaan todellakaan lukenut, eikä juuri tehnyt läksyjä. Varsinkin matemaattisilla aloilla oli hyvin taitava. Myöskään koulun ulkopuolella veljeni ei lukenut mitään, ellei Aku Ankkaa lasketa. Sosiaalista elämää oli joskus vähän liiankin kanssa.   Teini-ikässä aika kului viikonloppuisin mopoillen ja pussikaljoitellen.

Muistan hyvin, kun ylioppilaaksi tulonsa jälkeen äitimme suostui tilaamaan ja maksamaan veljelleni sellaisen itseopiskelupaketin, jonka oli tarkoitus valmentaa TKK:n pääsykokeeseen, ja se maksoi useamman sataa euroa. Veljeni ei milloinkaan edes avannut tuota pakettia, kun se eräänä päivänä postin mukana tuli kotiin.

Tänä vuonna hän valmistuu konetenkiikan diplomi-insinööriksi. Muistaakseni toisena opiskeluvuotenaan veljeni sanoi, että nyt on jo melkein pakko tehdä "läksyjä" ja lukea myös kotona, jos tahtoo kursseista läpi.

[Sarppi]

Yläasteella tapasin kavereita koulussa, ja koulupäivien jälkeen ja viikonloppuisin olin kotona opiskelemassa ja urheilemassa. Edes teinivuosinani en kinunnut päästä viettämään viikonloppupäiviä ja -iltoja kaupungilla hilluen, vaan viihdyin kotona vallan hyvin. Olin kai vanhempieni kannalta katsottuna aika helppo tapaus.
[...]
Viihdyn vieläkin paljon omissa oloissani, ja en suoraan sanottuna jaksa viettää aikaani tyttöporukoissa, joissa on monta henkeä mukana. Baari-illat tällaisissa porukoissa ovat yhtä tuskaa, siksi en sellaisiin ole vuosiin osallistunutkaan. Jos vietän iltaa jossain kuppilassa, niin mielummin sitten miesvoittoisessa seurassa, en tiedä miksi on niin.

Kuulostaa muuten hyvin, hyvin tutulta tarinasi Paitsi itse en koskaan varsinaisesti urheillut.

EDIT: ja paitsi että epäilen tietäväni osasyyn "miksi on niin". Hyvänä jätkänä saa aika paljon ylimääräistä kunnioitusta ja kehua pojilta, koska heillä on niin alhaiset odotukset naisesta keskustelijana tai naisen kiinnostuksen kohteista. Tyttöporukassa tätä ihastelua ei ole tarjolla (varsinkaan kun en oikein osaa keskustella kauneudenhoidosta tai zumbatunneista). Haluaisin kuvitella että tykkään vaan useammista samoista keskustelunaiheista miesten kanssa, mutta saatan vain huijata alitajuntaani

[Enni]

EDIT: ja paitsi että epäilen tietäväni osasyyn "miksi on niin". Hyvänä jätkänä saa aika paljon ylimääräistä kunnioitusta ja kehua pojilta, koska heillä on niin alhaiset odotukset naisesta keskustelijana tai naisen kiinnostuksen kohteista. Tyttöporukassa tätä ihastelua ei ole tarjolla (varsinkaan kun en oikein osaa keskustella kauneudenhoidosta tai zumbatunneista). Haluaisin kuvitella että tykkään vaan useammista samoista keskustelunaiheista miesten kanssa, mutta saatan vain huijata alitajuntaani

Minäkään en oikein osaa keskustella zubma-tunneista, koska en sellaisella ole koskaan käynyt, mutta kauneudenhoidosta kyllä tiedän. Tosin vaikka tiedän siitä, en jaksa keskustella siitä. Jos jaksaisin ja haluaisin, olisin todennäköisesti hakeutunut esimerkiksi kauneudenhoitoalalle.  

Mä luulen, että syy siihen, miksi paljon paremmin viihdyn mies- kuin naisseurassa, on se, että en yksinkertaisesti jaksa sellaista "kaakatusta" mikä helposti tyttöporukoissa syntyy. Ja tietysti se, että kun en jaksa keskustella niistä rakennekynsistä ja kauneudenhoidosta, vaikka ne ovatkin joskus ihan mielenkiintoisia asioita, eivät ne silti ole elämässäni mikään ykkösprioriteetti. Monella tuntemallani nuorella naisella on.

Sitäpaitsi miesten seurassa voi olla paljon jotenkin vapautuneemmin. Mulla on ehkä vähän miesmäiset jutut välillä.  

[EL SID]

en viisti kopioida tähän ellilän kirjoituksia siitä kuinka "nerot mutta pojat hakevat tietoa laajemmin", koska se pitää paikkansa, mutta eri syistä: pojilla, jotka viettävät aikaa kirjastoissa ja kirjojen äärellä, ei ole sosiaalista elämää. Heillä on vain kirjat ja opiskelu.

"Heillä on vain kirjat ja opiskelu.... " kehtaan olla toista mieltä. En nyt lähde etsimään mitään tutkimuslinkkiä, tokko sellaista onkaan, vaan jatkan tällä toistenkin hyväksi katsomalla "minä" linjalla.

Eli en tunne kuin yhden poijan johon tuo sopii. Ne muut hyvät tuntemani poikaoppilaat (puolenkymmentä) ovat kiinnostuneet vähän kaikesta, omaavat varsin reippaan seuraelämän (teekkareita nykyään, sillä sosiaalisella tavalla), heillä on tyttöystävät, harrastukset, kolme viidestä on urheillut paikallisella huipputasolla (eli aika korkealla, ottaen huomioon sen mitä paikallisuus tarkoittaa tässä yhteydessä) jne.

Mutta heidän kanssaan on ilo keskustella, tietävät asioista ja haluavat jutella, kyseenalaistaa, eivät usko yksiin totuuksiin, eivät ole tynnyrissä kasvaneita. Molemmat omat poikani ovat tällaisia (vain toinen on yksi noista viidestä, toinen on liian nuori).

"Kympin tytöillä" taas saattaa olla hyvinkin vilkas sosiaalinen elämä. He eivät jaksa, eivätkä ehdi lukea siinä missä "kympin pojat". eikä heidän tarvitsekaan: omat kympin tytöt myöntävät suoraan lukevansa vain kokeeseen ja siksi että saisivat parempia numeroita.
Jos jonkin tiedon puuttuminen ei vaikuta koulumenestykseen, sitä ei hankita. Sosiaalinen elämä ja urheiluharrastus menevät turhaksi koetun tiedon ohi.
Eikä tuohon ole vanhempana ja kasvattajana mitään vastaan sanomista, päinvastoin, se tarkoitta sitä, että lapseni osaavat rationalisoida.

Mutta nämä kympin tytöt, heihin kuvauksesi sopii paremmin. Heitä ei tosiaankaan voi liiasta uteliaisuudesta syyttää, vain se kiinnostaa, jota tarvitaan kokeessa. Ja sekin vain ja ainoastaan tästä nimenomaisesta syystä. Loppu on tunnehöttöä.

Näiden kanssa keskustelu on äärimmäisen turhauttavaa, he eivät tiedä mistään mitään, heillä ei ole omia mielipiteitä mistään. Ja koulun propaganda esim. multikultista ja vihreydestä on mennyt täysillä läpi.

Kyse ei ole missään tapauksessa rationalisoinnista, vaan henkisestä laiskuudesta. He eivät ole laiskoja opiskelussa, mutta älyllinen uteliaisuus loistaa poissaolollaan ja kaikkinainen älyllinen ponnistelu on vastenmielistä jos se ei liity kouluun. Miten tämä on saatu aikaan, en ymmärrä.

Jos minun tyttäreni olisi tällainen, katsoisin epäonnistuneeni todella pahasti. Onneksi ei ole.

Tuossa on muuten yksi vika tuossa ajatuksessa tyttöjen lukemisesta, kyllä he lukevat niitä koulujuttuja ja todella paljon, ne kympin pojat eivät yleensä ennen yliopistoa edes joudu lukemaan koulua varten siten kuten kympin tytöt tekevät. Heistä suurin osa pärjää ilmankin. Hyvin monia kasin tai seiskan poikia voisi pitää alisuorittajina, koska hekin pärjäävät ilman suurempaa lukemista. Jos he lukisivat hekin olisivat näitä kympin oppilaita. Tämä alisuorittaminen on nimenomaan poikien ominaisuus, syitä on läpikäyty tässäkin ketjussa paljon.

kirjoituksesi on esimerkki siitä, kuinka sanoja "älykkyys" ja "älyllisyys" käytetään oman hännän nostamiseen. Ihminen joka ei halua tai jota ei edes kiinnosta äärimmäinen nippelitieto on "henkisesti laiska". Maailmankuva on aika ahdas, luodaan oma käsitys älykkyydestä, ja sitten ollaan kuin vain se "omanlainen" "älykkyys" on se ainoa oikea.

en viitsi/jaksa/eikä huvita käydä läpi kaikkia mahdollisuuksia osoittaa oman puoleni "älykkyys", (miksi älykkään ihmisen kannattaisi hankkia nippelitietoa, josta ei ole hyötyä, jos pärjää, jopa paremmin, ilman?  ) eikä sille ole tarvettakaan.

Kysymyshän oli alunperin siitä, miksi akateemiset ihmiset, varsinkin naiset ovat taipuvaisempia vihreyteen?
Jos puhdas akateemisuus on sama kuin älykkyys, niin miksi maailman älykkyyden napa, kurikan kaupunki, jo 14 kertaa peräkanaa maailman "mensalaisin" (siis tietyllä älykkyyden-mittarilla testattu) vaikka siellä ei ole yliopistoja tai muitakaan akateemisuuden temppeleitä? vaan se on landekaupunki, jossa on valtavasti sikaloita ja niiden lisäksi  väkilukuun suhteutettuna eniten yrityksiä?
Miksi sinä tai joku muu, joka jostain syystä haluaa korostaa "omaa älykkyyttään" (tapa joka on normaalissa elämässä yksi luuseriuden varmimpia merkkejä) tuo haluaa että keskustelu akateemisten taipumuksista kääntyy keskusteluun älykkyydestä?

lisäsit tämän jälkikäteen, joten vastaan siihen jälkikäteen:

Tunnen näitäkin tapauksia neljä. Yksi ei ole lukion jälkeen tehnyt mitään, vaikka kirjoitti aivan loistavilla arvosanoilla. Pelkään ettei hänestä koskaan tulekaan mitään. Osa on vielä lukiossa ja yksi yliopistossa. Rasittavia höpsöjä joiden puolesta minulla on surku. Älyllisiä mahdollisuuksia menee hukkaan heidän ajatusmaailmansa vuoksi. He voisivat tehdä jotain luovaa ja kehittää maailmaa kyvyillään, mutta tiedän etteivät he tule sitä tekemään, ei tuolla asenteella. Parhaimmillaan heistä tulee virkanaisia jotka tuottavat tätä höttöä jota täälläkin vastustetaan.

jälleen kerran esimerkki siitä, kuinka luodaan itse älykkyyden mittari ja mitataan sitä kuin se olisi oikea.
Otat tahallasi esimerkkeinä tapauksia, jotka antavat pohjan sinun mielipiteillesi ja tukevat ajatusmaailmaa? entäpä ne tuhannet vain kokeisiin lukeneet jotka pärjäävät elämässä? Minäkin otan tähän yhden esimerkin: Vanha kaverini on lääkäri. Hän on yksi niistä, joita koulu tai yleistieto ei kiinnostanut, vaan hän luki vain kokeeseen. Numerot olivat kymppiä vaikka plikka louskutti teini-ikänsä pikkukaupungin raitilla. Kuka voisi väittää hänen epäonnistuneen elämässä?
Hänen nuivuutensa tuli hyvin ilmi, kun hän otatti lapsensa pois koulusta, joka ei järjestänyt enää joulujuhlia.
Mitä ihmettä tuo kyseinen nainen menetti, paitsi ehkä sinun ja kaltaistesi kunnioituksen? luuletko, että hän piittaa siitä?