Akateemisten ihmisten taipumus vihreyteen ja suvaitsevuuteen.

[törö]

Useimmat naiset/tytöt eivät kerta kaikkiaan tajua tätä ilmiötä, koska he eivät pysty kuvittelemaankaan koulutukseen liittymätöntä laajaa yleissivistystä. He luulevat ihmisten oppivan asioita vain ja ainoastaan koulutuksensa aikana.

Nuo eivät ole "useimmat naiset" vaan paljon äänessä olevat besserwisserit, joilla koko elämä on suunnattu jonkin turhanaikuisen uran luomiseen. Miehistäkin löytyy aivan samantasoista sakkia, joten kyseessä on luonnetyyppi ja asiasta on turha yrittää leipoa sukupuolten välistä vastakkainasettelua.

[mikkoellila]

Useimmat naiset/tytöt eivät kerta kaikkiaan tajua tätä ilmiötä, koska he eivät pysty kuvittelemaankaan koulutukseen liittymätöntä laajaa yleissivistystä. He luulevat ihmisten oppivan asioita vain ja ainoastaan koulutuksensa aikana.

Nuo eivät ole "useimmat naiset" vaan paljon äänessä olevat besserwisserit, joilla koko elämä on suunnattu jonkin turhanaikuisen uran luomiseen. Miehistäkin löytyy aivan samantasoista sakkia, joten kyseessä on luonnetyyppi ja asiasta on turha yrittää leipoa sukupuolten välistä vastakkainasettelua.

Ei tämä ole mitään vastakkainasettelua. Kyseessä on vain korrelaatio. On turha yrittää kumota yleisiä korrelaatioita yksittäistapauksilla tyyliin "olen tavannut joitakin tuollaisia miehiäkin".

Korkean koulutuksen ja/tai hyvän koulussa pärjäämisen yhdistyminen hyvin vähäiseen koulutuksen ulkopuoliseen yleissivistykseen on nimenomaan naisille ja tytöille tyypillinen piirre. Miehillä se on paljon harvinaisempaa.

Miehet ovat yleensä joko a) huonosti koulutettuja ja jo lapsena/nuorena huonosti koulussa pärjänneitä, huonon yleissivistyksen omaavia juntteja tai b) korkeasti koulutettuja ja jo lapsena/nuorena koulussa hyvin pärjänneitä ja laajan yleissivistyksen omaavia fiksuja tyyppejä.

Tytöille/naisille on tyypillistä nimenomaan korkea koulutus ja hyvä koulumenestys jo nuorena yhdistettynä huonoon koulun ulkopuoliseen yleissivistykseen. Miehillä/pojilla tällaista yhdistelmää ei yleensä esiinny, vaan nämä asiat ovat toisensa poissulkevia.

Tämä johtuu siitä, että hyvin koulussa pärjänneet pojat ovat luonteeltaan tiedonhaluisia. He imevät itseensä tietoa lukemalla tietokirjoja ja nykyisin myös internetistä fakta-artikkeleita huvikseen, omalla vapaa-ajallaan, täysin koulutuksensa ulkopuolella.

Tytöt/naiset sen sijaan omaksuvat tietoa vain koulukirjoista ja vain kokeita/läksyjä/tenttejä/gradua varten. Tässä on ero.

[törö]

Miehet ovat yleensä joko a) huonosti koulutettuja ja jo lapsena/nuorena huonosti koulussa pärjänneitä, huonon yleissivistyksen omaavia juntteja tai b) korkeasti koulutettuja ja jo lapsena/nuorena koulussa hyvin pärjänneitä ja laajan yleissivistyksen omaavia fiksuja tyyppejä.

Missäköhän tynnyrissä suakin raasua pidetään? Ei se, että oppii intissä sen verran maanpuolustustahtoa että osaa epäillä ettei maahanmuutto välttämättä ole pelkästään hyvä asia merkkaa yhtään mitään. Ei siitä saa maailmankuvaan muuta kuin pienen kosmeettisen vivahteen.

[mikkoellila]

Ei se, että oppii intissä sen verran maanpuolustustahtoa että osaa epäillä ettei maahanmuutto välttämättä ole pelkästään hyvä asia merkkaa yhtään mitään.

Mitä ihmettä löpiset?

[törö]

Akateemisesta viisauden illuusiosta höpäjän. Siitä jos pääsee eroon niin voi alkaa pitää itseään täydellä syyllä oikeana oppineena.

[Meren]

Vaikka minun varmaan lähtökohtieni perusteella pitäisi olla Ellilän kanssa ihan eri mieltä, väittää oma mutu-tuntumani vahvasti toisin.

Olen itse yksi niistä akateemisen maailman huolestuttavasti vassarivihertävistä tuotoksista. Myöskin kympin tyttö aikanani, joskin kiinnostus moisen imagon ylläpitämiseen kyllä ropisi aika kivasti iän karttuessa. (Itse en tosin koe koulussa niinkään sillä pänttäämisellä pärjänneeni, vaan enemmänkin yleisellä jo varhaislapsuudessa alkaneella kiinnostuksella maailman tapahtumiin ja koulun ulkopuolisiin asioihin, jonka pohjalta kootulla yleissivistyksellä on sitten pärjätty paremmin koulussakin.) Opiskelemaan päädyin kuitenkin ehkäpä yhdelle akateemisen maailman naisvaltaisimmista aloista, jonne kympintyttöys voidaan kai lukea melkein pääsyvaatimuksiin. Ja t-o-d-e-l-l-a hakemalla saa valitettavasti hakea alaltani sellaisia ihmisiä, jotka oikeasti osoittaisivat kunnollista kriittisyydentajua tai keskusteluhaluja taikka edes kiinnostusta  muuhun kuin putkikatseisesti juuri siihen yksittäiseen sektoriin, mitä itse opiskelevat.

En tosin usko tämän olevan mikään kympintyttöihin biologisesti sisäänrakennettu viritelmä, vaan ihan vain seurausta siitä, mitä vaatimuksia kympin tyttöihin suuntautuu. Oman kiinnostukseni nyt vaikka sitten poliittisiin asioihin on joku lähes poikkeuksetta yrittänyt hyssytellä hiljaiseksi, ja tunkenut sen sijaan kouraan jotain käytös- ja tapatietoa. Jotkut sitten varmaan ottavat kirjan kiltisti ja toiset, vähemmistö ehkä, viskaavat nurkkaan.

...Tietysti joku älykkö nyt tulkitsee tämän niin, että minäkin olen tietämättäni vain humanisti/yhteiskuntatietelijäporukan akateemisen käännytyksen tahdoton uhri, kun poliittinen kantani on niin häiriintynyt kuin on Mutta kyllä olen ihan itse tieni toistaiseksi valinnut, enkä ole kuullut koko opiskeluaikanani kenenkään niin laitoksen kuin opiskelijoidenkaan kannalta yrittävän vaikuttaa näkemyksiini suuntaan eikä toiseen. Ja osittain pidän sitä jopa valitettavana, koska naiivissa ideaalimaailmassani yliopistot tosiaankin olisivat myös ajattelun ja kritiikin välineitä antavia ja avoimeen keskusteluun kannustavia laitoksia, eivät mitään "huopatossutehtaita".

[nimetönkeskustelija]

Useimmat naiset/tytöt eivät kerta kaikkiaan tajua tätä ilmiötä, koska he eivät pysty kuvittelemaankaan koulutukseen liittymätöntä laajaa yleissivistystä. He luulevat ihmisten oppivan asioita vain ja ainoastaan koulutuksensa aikana.

Tämä liittyy naisille luonnolliseen auktoriteetiuskoon. Miehet ovat aina olleet kapinallisia ja naiset puolestaan niitä, jotka tekevät kuten käsketään. Toisaalta jo tieteen lähtökohdan pitäisi olla kriittisyys ja se ettei missään tapauksessa usko auktoriteetteja vaan tutkii eri kannat ja muodostaa oman kannan aivoillaan.

Korkean koulutuksen ja/tai hyvän koulussa pärjäämisen yhdistyminen hyvin vähäiseen koulutuksen ulkopuoliseen yleissivistykseen on nimenomaan naisille ja tytöille tyypillinen piirre. Miehillä se on paljon harvinaisempaa.

Miehet ovat yleensä joko a) huonosti koulutettuja ja jo lapsena/nuorena huonosti koulussa pärjänneitä, huonon yleissivistyksen omaavia juntteja tai b) korkeasti koulutettuja ja jo lapsena/nuorena koulussa hyvin pärjänneitä ja laajan yleissivistyksen omaavia fiksuja tyyppejä.

Tytöille/naisille on tyypillistä nimenomaan korkea koulutus ja hyvä koulumenestys jo nuorena yhdistettynä huonoon koulun ulkopuoliseen yleissivistykseen. Miehillä/pojilla tällaista yhdistelmää ei yleensä esiinny, vaan nämä asiat ovat toisensa poissulkevia.

Tämä johtuu siitä, että hyvin koulussa pärjänneet pojat ovat luonteeltaan tiedonhaluisia. He imevät itseensä tietoa lukemalla tietokirjoja ja nykyisin myös internetistä fakta-artikkeleita huvikseen, omalla vapaa-ajallaan, täysin koulutuksensa ulkopuolella.

Tämä taas johtuu siitä, että kielipainotteinen ja naisopettajapainotteinen koulujärjestelmämme syjii poikia, jolloin ainoastaan lahjakkaimmat miehet selviytyvät akateemisille aloille. Naisista taas keskinkertaisuudet pääsevät jo yliopistoihin ja tyhmällehän on helppo syöttää roskaa. Hyvä esimerkki akateemisesta idiootista löytyy Hankamäen kirjoituksesta:

...Ei tarvitse ihmetellä, miksi Suomen talvisota käytiin kasvatustieteitä opiskelevan BB-Tuulin mielestä vuonna 1809...

lähde:http://jukkahankamaki.blogspot.com/2010/03/miksi-yliopistoja-markkinoidaan.html

Itsekin olen akateemisen koulutuksen läpikäynyt ja omassa miesvaltaisessa akateemispainotteisessa kaveripiirissäni ei ole ainuttakaan mokuttajaa. Itse asiassa suurinta osaa hajottaa nykyinen maahanmuuttopolitiikkamme ja paljon. Loput taas eivät ole selvästi esittäneet kantaansa asiaan. Ja toki on myös fiksuja akateemisia naisia. Yleensä mokuttajan tunnistaakin akateemisissa piireissä siitä, että hän on hieman tyhmä. 

[törö]

Itsekin olen akateemisen koulutuksen läpikäynyt ja omassa miesvaltaisessa akateemispainotteisessa kaveripiirissäni ei ole ainuttakaan mokuttajaa. Itse asiassa suurinta osaa hajottaa nykyinen maahanmuuttopolitiikkamme ja paljon. Loput taas eivät ole selvästi esittäneet kantaansa asiaan. Ja toki on myös fiksuja akateemisia naisia. Yleensä mokuttajan tunnistaakin akateemisissa piireissä siitä, että hän on hieman tyhmä. 

En ole aikoihin ollut paljoakaan tekemisissä akateemisien kanssa ja noita hieman tyhmiä tulee vastaan aika vähän. Sukupuolijakaumaa on vähän vaikea arvioida, koska olen miesvaltaisella alalla, mutta ei se naisillakaan yleistä ole, mistä päättelisin, että mokuilu on enempi akateemisien ongelma.

[Enni]

Ammattikorkeakoulussakin osataan. 

http://www.kukkahattutati.com/


Itsehän olen tällainen akateeminen "kympin tyttö", mutta en silti koe, että olisin muuten mitenkään erityisen tyhmä, tai ainakaan kukaan ei sitä ole minulle koskaan sanonut.  Ja ihan hyvin on pyyhkinyt. 

[Mursu]

Ohjaileeko akateeminen koulutus ihmisiä tiettyyn aatemailmaan?

Ei, mutta tietty aatemaailma kylläkin ohjailee ihmisiä akateemiseen koulutukseen.

Ei pidä vähätellä läheisryhmän vaikutusta. On tehty testejä, joissa henkilö saadaan sanomaan 1+1=3, koska muutkin sanovat.

[Mursu]

Olen humanisti, en allekirjoita tuota. Opiskelen historiaa sen takia, että olen kiinnostunut ihmisen menneisyydestä. En luule, että sitä voisi käyttää mihinkään maailmanparantamiseen; se ei ole historiantutkimuksen tarkoitus. Väitteesi saattavat päteä ehkä naistutkimuksen tai kehitysmaatutkimuksen kohdalla, mutta ne eivät todellakaan päde historia-aineiden tai filologian kohdalla.

Jos lähtee maailmaa parantamaan, on historian tuntemus tärkeimpiä asioita mitä voi tietää.

[Aldaron]

Olen humanisti, en allekirjoita tuota. Opiskelen historiaa sen takia, että olen kiinnostunut ihmisen menneisyydestä. En luule, että sitä voisi käyttää mihinkään maailmanparantamiseen; se ei ole historiantutkimuksen tarkoitus. Väitteesi saattavat päteä ehkä naistutkimuksen tai kehitysmaatutkimuksen kohdalla, mutta ne eivät todellakaan päde historia-aineiden tai filologian kohdalla.

Jos lähtee maailmaa parantamaan, on historian tuntemus tärkeimpiä asioita mitä voi tietää.

Historian tuntemus on eräs oleellisimpia ja välttämättömimpiä osia yleissivistyksessä. Ihminen joka ei tunne historiaa ei ole millään mittapuulla sivistynyt vaan pelkkä (mahdollisesti erityiskoulutettu) barbaari, jonka puheita ei voi ottaa vakavasti silloin kun keskustellaan yhteiskuntaan, kulttuuriin ja politiikkaan liittyvistä asioista.

[Jaakko Sivonen]

Itse laitan ne ihmiset, jotka luulevat kaikkia humanisteja vihervasemmistolaisiksi, samaan kategoriaan niiden ihmisten kanssa, jotka luulevat kaikkia maahanmuuttokriitikkoja kiljua vetäviksi työttömiksi.

Edelleen muistutan, että moni Suomen tunnetuimmista maahanmuuttokriitikoista on valmistunut humanistiselta alalta: Jussi Halla-aho (kielitiede), Timo Vihavainen (historia), Sampo Terho (historia), Jari Leino (kielitiede).

[nimetönkeskustelija]

Ammattikorkeakoulussakin osataan. 

http://www.kukkahattutati.com/


Itsehän olen tällainen akateeminen "kympin tyttö", mutta en silti koe, että olisin muuten mitenkään erityisen tyhmä, tai ainakaan kukaan ei sitä ole minulle koskaan sanonut.  Ja ihan hyvin on pyyhkinyt. 

Kirjotin tuossa että mokuttajan tunnistaa akateemisissa piireissä usein siitä että hän on hieman tyhmä. En tarkottanut että jokainen akateeminen nainen olisi tyhmä tai mokuttaja.

Koulutusepätasa-arvo taas on ihan tilastollinen fakta, minkä voi vaikkapa todeta lukemalla sukupuolijakaumia yliopistoihin päässeissä tai ylioppilastuloksia. Älykkyystutkimukset sen sijaan eivät ole osottaneet naisten olevan miehiä keskimäärin fiksumpia, jolloin voidaan vetää johtopäätös, että koulutusjärjestelmä syrjii miehiä. Eli käytännössä kaikki fiksut pääsevät yliopistoihin halutessaan. Kyse on sitten siitä, että nainen pääsee yliopistoon pienemmillä kyvyillä kuin mies. Se taas karsii heikkolahjaisia kukkahattuhumanistimiehiä kun taas humanistipiireissä liikkuu runsaasti heikkolahjaisia kukkahattunaisia. Juuri heitä pyörii mediassa ja he nolaavat tyhmyydellään muut akateemisen tutkinnon suorittaneet.

Olisi muuten kiinnostava kuulla, että miten akateemisten piirien lahjakkaimmat naiset suhtautuvat maahanmuuttoon. Itse olen miesvaltaisella alalla ja tunnen ainakin kaksi nuivaa ja todella fiksua naista.

[Enni]

Älykkyystutkimukset sen sijaan eivät ole osottaneet naisten olevan miehiä keskimäärin fiksumpia, jolloin voidaan vetää johtopäätös, että koulutusjärjestelmä syrjii miehiä. Eli käytännössä kaikki fiksut pääsevät yliopistoihin halutessaan.

Mutta eikös nyt yliopistoonkin kuitenkin haeta pääsykokeiden kautta? Tietenkin myös ne ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat varmaan jotenkin vaikuttavat, tietenkin siitä riippuen, mitä ainetta pyrkii lukemaan. En ole ikinä ajatellut, että yliopistoon valittaisiin enemmän naisia. Kyllä meidän yliopistolla ainakin näkyy ihan tasapuolisesti kumpaakin sukupuolta. 

Olisi muuten kiinnostava kuulla, että miten akateemisten piirien lahjakkaimmat naiset suhtautuvat maahanmuuttoon. Itse olen miesvaltaisella alalla ja tunnen ainakin kaksi nuivaa ja todella fiksua naista.

En tiedä, olenko lahjakkaimmasta päästä (jos opintomenestystä katsoo, niin en ole koskaan saanut alle 3 arvosanaa), tai edes siitä fiksuimmasta, mutta nuiva olen ainakin. Kyllähän minua monet fiksuksi sanoo, mutta tiedä sitten.

[Maisterinna]

Oma yliopistokoulutukseni on matemaattiselta puolelta ja ei siellä tommosta hörhötystä kuullut. Että varmaan riippuu myös aika paljon tieteenalasta.

Komppaan.

Yleiseen 10-tyttö-keskusteluun:

Henkilökohtaisesti olen huomannut, että naisissa/tytöissä on enemmän tarkkoja perfektionistija kuin miehissä/pojissa. Eli asiat opetellaan ja tehdään tunnontarkasti. Perfektionismin voimin sitten saadaan hyviä arvosanoja koulussa ja päästään kouluttautumaan pitkälle. Onko tämä yhtä kuin menestyä voi työnteolla, vaikkei olisi niin fiksukaan? "Neroudesta on 1 prosentti inspiraatiota ja 99 prosenttia hikoilua" -Thomas Edison. Olen nähnyt akateemisessa maailmassa monia äärimmäisen älykkäitä tapauksia, jotka putoavat pyörästä koska he eivät jaksa tehdä töitä tai eivät tee hommaansa hyvin.

Lisättäköön, että minulle itselläni ei ole taipumusta perfektionismiin. On taitolaji tehdä työnsä riittävän hyvin mutta stressaamattoman jouhevasti.

[MikkoAP]

Oma yliopistokoulutukseni on matemaattiselta puolelta ja ei siellä tommosta hörhötystä kuullut. Että varmaan riippuu myös aika paljon tieteenalasta.

Komppaan.

Yleiseen 10-tyttö-keskusteluun:

Henkilökohtaisesti olen huomannut, että naisissa/tytöissä on enemmän tarkkoja perfektionistija kuin miehissä/pojissa. Eli asiat opetellaan ja tehdään tunnontarkasti. Perfektionismin voimin sitten saadaan hyviä arvosanoja koulussa ja päästään kouluttautumaan pitkälle. Onko tämä yhtä kuin menestyä voi työnteolla, vaikkei olisi niin fiksukaan? "Neroudesta on 1 prosentti inspiraatiota ja 99 prosenttia hikoilua" -Thomas Edison. Olen nähnyt akateemisessa maailmassa monia äärimmäisen älykkäitä tapauksia, jotka putoavat pyörästä koska he eivät jaksa tehdä töitä tai eivät tee hommaansa hyvin.

Miehillä on suurempi taipumus riskinottoon ja "outside-the-box" ajatteluun.

Samoin miesten ÄO-jakauma on laveampi, eli sekä pohjalla, että huipulla miehillä on enemmistö.

Se selittää suureksi osaksi sen, miksi esim. enemmistö vankiloiden asukeista on miehiä, mutta myös sen, miksi enemmistö huipputiedemiehistä/taiteilijoista/yrittäjistä/jne on miehiä.

Lahjakkaimmat kympin tytöt kyllä suoriutuvat erinomaisesti urallaan silloin, kun voivat edetä ennalta määrättyä polkua pitkin.

Sitten, kun pitäisikin itse luoda itselleen uusia mahdollisuuksia, alkavatkin vaikeudet.

EDIT: siis vaikeudet verrattuna vastaavalla lahjakuudella varustettuihin miehiin. Siksi innovaation huipulla enemmistön muodostavat miehet.

[nimetönkeskustelija]

Älykkyystutkimukset sen sijaan eivät ole osottaneet naisten olevan miehiä keskimäärin fiksumpia, jolloin voidaan vetää johtopäätös, että koulutusjärjestelmä syrjii miehiä. Eli käytännössä kaikki fiksut pääsevät yliopistoihin halutessaan.

Mutta eikös nyt yliopistoonkin kuitenkin haeta pääsykokeiden kautta? Tietenkin myös ne ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat varmaan jotenkin vaikuttavat, tietenkin siitä riippuen, mitä ainetta pyrkii lukemaan. En ole ikinä ajatellut, että yliopistoon valittaisiin enemmän naisia. Kyllä meidän yliopistolla ainakin näkyy ihan tasapuolisesti kumpaakin sukupuolta. 

Homma menee mielestäni suunnilleen näin. Suomessa mediakirjottajina ja esiintyjinä on suurimmaksi osaksi toimittajia ja yhteiskuntatieteilijöitä. Naisten osuus yliopistokoulutetuista näillä aloilla (2009) menee näin:

kumanistiset alat 81 %
yhteiskuntatieteet 73 %
oikeustiede 63 %
Kaikki yliopistoalat 64 %
lähde: http://www.stakes.fi/yp/2009/2/kivinen.pdf

Eli yhteensä yliopistokoulutetuista suurin osa on naisia. Erityisen räikeät prosentit löytyy yhteiskuntatieteistä. Tästä voidaan summata että erityisesti yhteiskuntatieteitä ja humanistisia ajautuu lukemaan suhteellisen paljon heikkolahjaisia naisia. Nämä tyypit kun olisivat raksan lankunkantajia, mikäli olisivat syntyneet miehiksi. He taas ajautuvat mediaan edustamaan kaikkia akateemisesti koulutettuja antaen sen kuvan, että me kaikki akateemisesti koulutetut ollaan vihreitä, mokuttajia ja proffien kasvattamia idiootteja.

Olisi muuten kiinnostava kuulla, että miten akateemisten piirien lahjakkaimmat naiset suhtautuvat maahanmuuttoon. Itse olen miesvaltaisella alalla ja tunnen ainakin kaksi nuivaa ja todella fiksua naista.

En tiedä, olenko lahjakkaimmasta päästä (jos opintomenestystä katsoo, niin en ole koskaan saanut alle 3 arvosanaa), tai edes siitä fiksuimmasta, mutta nuiva olen ainakin. Kyllähän minua monet fiksuksi sanoo, mutta tiedä sitten.

Sinun fiksuutta tai nuivuutta en epäile. Toisaalta homma-kirjottajalta ainakin nuivuus on aika itsestäänselvää. Onhan tänne tosin välillä kukkahattujakin ilmaantunut.

[Enni]

Homma menee mielestäni suunnilleen näin. Suomessa mediakirjottajina ja esiintyjinä on suurimmaksi osaksi toimittajia ja yhteiskuntatieteilijöitä. Naisten osuus yliopistokoulutetuista näillä aloilla (2009) menee näin:

kumanistiset alat 81 %
yhteiskuntatieteet 73 %
oikeustiede 63 %
Kaikki yliopistoalat 64 %
lähde: http://www.stakes.fi/yp/2009/2/kivinen.pdf

Mutta aikaisemmin sanoit, että nuo naisvaltaiset alat, ja yleensä yliopistojen naisvoittoisuus kertoo siitä, että yliopistot syrjivät miehiä. En oikein itse usko siihen. Eiväthköhän nuo yllä olevat luvutkin kerro jotain siitä, että noilla aloilla yksinkertaisesti hakeutuu paljon enemmän naisia kuin miehiä, ja siksi myös niillä opiskelee enemmän naisia kuin miehiä? Voihan tietysti olla -en tiedä- että hakijoita on kumpaakin sukupuolta tasapuolisesti, mutta silti naissukupuoli vetää pidemmän korren pääsykokeissa ja lähtöpisteissä. Teoriassahan mieshakijoita voisi myös olla jopa enemmän, olettaen että naishakijoista hyvin moni tulisi hyväksytyksi, ja näin ollen naiset muodostaisivat enemmistön.

Mikäli oikeasti jollain on näyttöä siitä, että yliopistot syrjivät opiskelijavalinnoissa miehiä, niin siitä varmaan kannattaa ilmoittaa jonnekin,on se kuitenkin aika iso juttu.

Tietyillä aloilla taas, niin kuin nyt esim. informaatio- ja tietojenkäsittelytieteet ovat pullollaan miehiä, ja naiset ovat siellä huomattava vähemmistö. Pitäisikö siis vetää johtopäätös, että informaatio- tai tietojenkäsittelytieteet syrjivät opiskelijavalinnoissaan naisia?

Tästä voidaan summata että erityisesti yhteiskuntatieteitä ja humanistisia ajautuu lukemaan suhteellisen paljon heikkolahjaisia naisia. Nämä tyypit kun olisivat raksan lankunkantajia, mikäli olisivat syntyneet miehiksi.

Mistä tiedät, että yliopistoon yhteiskuntatieteellisille- tai humanistisille aloilla hakeutuvat naiset ovat heikkolahjaisia? Millä lailla määritellään heikkolahjainen? Luulen ja uskon, ettei kukaan heikkolahjainen edes selviä maisterin tutkintoon saakka, sillä yliopistossa opiskelemine on kuitenkin aika raskasta, vaativaa ja kaikin tavoin rankkaa puuhaa, joka vaatii vähän muutakin kuin laudankanniskelutaitoa.

[mikkoellila]

Älykkyystutkimukset sen sijaan eivät ole osottaneet naisten olevan miehiä keskimäärin fiksumpia, jolloin voidaan vetää johtopäätös, että koulutusjärjestelmä syrjii miehiä. Eli käytännössä kaikki fiksut pääsevät yliopistoihin halutessaan.

Mutta eikös nyt yliopistoonkin kuitenkin haeta pääsykokeiden kautta? Tietenkin myös ne ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat varmaan jotenkin vaikuttavat, tietenkin siitä riippuen, mitä ainetta pyrkii lukemaan. En ole ikinä ajatellut, että yliopistoon valittaisiin enemmän naisia. Kyllä meidän yliopistolla ainakin näkyy ihan tasapuolisesti kumpaakin sukupuolta.  

(alleviivaukset M. Ellilä)

Homma menee mielestäni suunnilleen näin. Suomessa mediakirjottajina ja esiintyjinä on suurimmaksi osaksi toimittajia ja yhteiskuntatieteilijöitä. Naisten osuus yliopistokoulutetuista näillä aloilla (2009) menee näin:

humanistiset alat 81 %
yhteiskuntatieteet 73 %
oikeustiede 63 %
Kaikki yliopistoalat 64 %
lähde: http://www.stakes.fi/yp/2009/2/kivinen.pdf

"Kyllä meidän yliopistolla ainakin näkyy ihan tasapuolisesti kumpaakin sukupuolta, joten en usko, että yliopistoihin valittaisiin enemmän naisia" on nimenomaan naisille tyypillistä ajattelua.

Naiset ajattelevat asioita henkilökohtaisella tasolla, oman välittömän kokemuspiirinsä kautta, hahmottamatta asioiden yleisiä lainalaisuuksia yhteiskunnallisella tasolla tms. universaalilla tasolla.

Tässä suhteessa mm. Juha Mäki-Ketelä edustaa naismaista logiikkaa, tyyliin "en minä ole Tampereella omassa kotikaupunginosassani nähnyt mitään muslimien aiheuttamia ongelmia, joten islam ei voi olla ongelma koskaan missään".

[Enni]

"Kyllä meidän yliopistolla ainakin näkyy ihan tasapuolisesti kumpaakin sukupuolta, joten en usko, että yliopistoihin valittaisiin enemmän naisia" on nimenomaan naisille tyypillistä ajattelua.

Eli jos olisin sanonut "Minun mielestäni meidän yliopistossa opiskelee vain pelkkiä naisia ja miehiä ei ole mailla halmeilla!", niin olisitte kaikki hymistelleet tyytyväisinä: "Kyllä, kyllä, sehän on pelkkä fakta, ihan oikean havainnon olet tehnyt!"


Vaikka kysyisitte asiaa joltain miespuoliselta opiskelijakollegaltani, niin luulen että hän vastaisi ihan samoin sanoin, että kyllä siellä yliopistolla kummatkin sukupuolet ovat edustettuina.

[mikkoellila]

"Kyllä meidän yliopistolla ainakin näkyy ihan tasapuolisesti kumpaakin sukupuolta, joten en usko, että yliopistoihin valittaisiin enemmän naisia" on nimenomaan naisille tyypillistä ajattelua.

Eli jos olisin sanonut "Minun mielestäni meidän yliopistossa opiskelee vain pelkkiä naisia ja miehiä ei ole mailla halmeilla!", niin olisitte kaikki hymistelleet tyytyväisinä: "Kyllä, kyllä, sehän on pelkkä fakta, ihan oikean havainnon olet tehnyt!"


Vaikka kysyisitte asiaa joltain miespuoliselta opiskelijakollegaltani, niin luulen että hän vastaisi ihan samoin sanoin, että kyllä siellä yliopistolla kummatkin sukupuolet ovat edustettuina.

Edelleen puhut henk. koht. kokemuksista. Jonkun miespuolisen opiskelijan henk. koht. kokemukset eivät ole sen vähemmän subjektiivisia kuin sinun.

Et ilmeisesti lainkaan tajua, että miehet eivät yleensä hahmota maailmaa vain omien henk. koht. kokemustensa kautta.

Kyse ei ole siitä, kuinka paljon miehiä ja naisia sinun yliopistosi opiskelijat kokevat havainneensa yliopistonsa käytävillä ja luentosaleissa.

Kyse on siitä, kuinka paljon Suomen yliopistoissa oikeasti on mies- ja naispuolisia opiskelijoita.

Se, että ylipäätään kirjoitit ylläolevan viestisi, oli malliesimerkki naisen logiikasta. Et nimittäin edes tajunnut, mistä oli kyse. Et tajunnut lainkaan, että opiskelijamääriä voisi katsoa tilastoista. Käytit argumenttina vain omia subjektiivisia havaintojasi ja spekulaatioita toisten opiskelijoiden subjektiivisista havainnoista.

[Turkulaine]

Lisäksi on syytä huomioida, että kaikkien yliopistoalojen 64 % tarkoittaa todella suurta yliedustusta. Usein tilastoihin harjaantumaton ajattelee, että se on vain 14 % enemmän kuin fifty-fifty. Todellisuudessa 66,7 % tarkoittaa jo kaksinkertaista edustusta. 64 % käytännössä tarkoittaa, että kymmentä miestä kohtaan on noin 18 naista.

[Ernst]

Se taas karsii heikkolahjaisia kukkahattuhumanistimiehiä kun taas humanistipiireissä liikkuu runsaasti heikkolahjaisia kukkahattunaisia. Juuri heitä pyörii mediassa ja he nolaavat tyhmyydellään muut akateemisen tutkinnon suorittaneet.

Heikkolahjainen on käsite, joka viittaa selvästi alle keskitason älykkyyteen (70-79).  Heikkolahjaiset käyvät apukoulua (tai nykyään se lienee mukautettua opetusta tjsp.), eivät missään nimessä yliopistoa. Tarkkuutta siellä takana  

[Enni]

Kyse ei ole siitä, kuinka paljon miehiä ja naisia sinun yliopistosi opiskelijat kokevat havainneensa yliopistonsa käytävillä ja luentosaleissa.

No kyllä se minulle on, kun alunperin tarkoitinkin nimenomaan niin että MINUN yliopistossani olen itse havainnut, ettei miesten ja naisten määrässä tunnu olevan mitään eroja, tai että kumpikaan sukupuoli olisi mitenkään yliedustettuna.

Et tajunnut lainkaan, että opiskelijamääriä voisi katsoa tilastoista. Käytit argumenttina vain omia subjektiivisia havaintojasi ja spekulaatioita toisten opiskelijoiden subjektiivisista havainnoista.

Käytin argumenttina omia subjektiivisia havaintojani, koska minun oli tarkoitustkin käyttää niitä. Tottakai ymmärrän, että on olemassa tilastoja, jotka sisällyttävät tietoa paljon laajemmalta kuin oma yliopistoni, mutta kun minä tosiaan puhuin, että mielestäni siinä yliopistossa, jossa itse opiskelen, ei vaikuttaisi olevan paljoa yliedustusta jommalta kummalta sukupuolelta. En minä puhunutkaan itse mistään valtakunnallisista tilastoista sukupuolijakaumasta yliopistoissa ja/tai eri tieteenaloilta.

Nimetönkeskusteilja n linkittämää jakaumaa halusin kommentoida siksi, että minusta tuon pelkän jakauman perusteella esitetty väite siitä, että yliopistoissa syrjitään miehiä, oli kohtuuton.

[Malla]

Se taas karsii heikkolahjaisia kukkahattuhumanistimiehiä kun taas humanistipiireissä liikkuu runsaasti heikkolahjaisia kukkahattunaisia. Juuri heitä pyörii mediassa ja he nolaavat tyhmyydellään muut akateemisen tutkinnon suorittaneet.

Heikkolahjainen on käsite, joka viittaa selvästi alle keskitason älykkyyteen (70-79).  Heikkolahjaiset käyvät apukoulua (tai nykyään se lienee mukautettua opetusta tjsp.), eivät missään nimessä yliopistoa. Tarkkuutta siellä takana  

No, aivan. Heikkolahjaiset eivät pääse yliopistoon. Edes humanistisisille aloille. Joillekin niistä, esim. taidehissaan, on hyvin vaikea päästä. Tuttu nuori meni vuodeksi (omien sanojensa mukaan) lesoilemaan matikkaan ja fyssaan, kun pääsi suoraan. Ei kuulemma suurempia haasteita toistaiseksi. Aikoo pyrkiä uudestaan taidehissaan. (On muuten kympin poikia .)

[nimetönkeskustelija]

Mikäli oikeasti jollain on näyttöä siitä, että yliopistot syrjivät opiskelijavalinnoissa miehiä, niin siitä varmaan kannattaa ilmoittaa jonnekin,on se kuitenkin aika iso juttu.

Tietyillä aloilla taas, niin kuin nyt esim. informaatio- ja tietojenkäsittelytieteet ovat pullollaan miehiä, ja naiset ovat siellä huomattava vähemmistö. Pitäisikö siis vetää johtopäätös, että informaatio- tai tietojenkäsittelytieteet syrjivät opiskelijavalinnoissaan naisia?

Kaikista yliopistosta valmistuneista 64 % on naisia. Alakohtaista eroa pidän itse luonnollisena, mutta jos oletetaan että miehet eivät ole keskimäärin tyhmempiä, on kyse kaiken kaikkiaan jonkinlaisesta rakenteellisesta syrjinnästä tai miksi sitä ikinä halutaankaan kutsua.

Jos lähdetään siitä oletuksesta, että naiset ja miehet ovat täsmälleen yhtä lahjakkaita, päädytään tuon luvun (64 %) perusteella johtopäätökseen, että lahjakkuusraja jolla mies juuri ja juuri pystyy suorittamaan yliopistotutkinnon on korkeammalla kuin naisten.

[Malla]

Jos lähdetään siitä oletuksesta, että naiset ja miehet ovat täsmälleen yhtä lahjakkaita, päädytään tuon luvun (64 %) perusteella johtopäätökseen, että lahjakkuusraja jolla mies juuri ja juuri pystyy suorittamaan yliopistotutkinnon on korkeammalla kuin naisten.

Jos jätkiä ei vaan huvita? Pelkkä lahjakkkuus kun ei ilmeisesti ihan riitä, vähän (90+ %)hikeäkin tarvitaan.
Hyvä kysymys sen sijaan on, miten saisi nuoret miehet innostumaan opiskelusta enemmän.

[l'uomo normale]

Yleiseen 10-tyttö-keskusteluun:

Henkilökohtaisesti olen huomannut, että naisissa/tytöissä on enemmän tarkkoja perfektionistija kuin miehissä/pojissa. Eli asiat opetellaan ja tehdään tunnontarkasti. Perfektionismin voimin sitten saadaan hyviä arvosanoja koulussa ja päästään kouluttautumaan pitkälle. Onko tämä yhtä kuin menestyä voi työnteolla, vaikkei olisi niin fiksukaan? "Neroudesta on 1 prosentti inspiraatiota ja 99 prosenttia hikoilua" -Thomas Edison. Olen nähnyt akateemisessa maailmassa monia äärimmäisen älykkäitä tapauksia, jotka putoavat pyörästä koska he eivät jaksa tehdä töitä tai eivät tee hommaansa hyvin.

Lisättäköön, että minulle itselläni ei ole taipumusta perfektionismiin. On taitolaji tehdä työnsä riittävän hyvin mutta stressaamattoman jouhevasti.

Äly ei todellakaan riitä. Varsinkin graduvaihe vaatii istumalihaksia, kykyä laajojen tietomassojen hallintaan ja myös yksinäisyyden kestokykyä. Kyky kunnollisten ystävyys- ja ihmissuhteiden muodostamiseen on lisäksi hyväksi. Yhteiskunnalliset käsitykset tai niiden kehittymättömyys eivät ole este muutaman kymmenen sivun kirjoittamiselle.

[Ernst]

Se taas karsii heikkolahjaisia kukkahattuhumanistimiehiä kun taas humanistipiireissä liikkuu runsaasti heikkolahjaisia kukkahattunaisia. Juuri heitä pyörii mediassa ja he nolaavat tyhmyydellään muut akateemisen tutkinnon suorittaneet.

Heikkolahjainen on käsite, joka viittaa selvästi alle keskitason älykkyyteen (70-79).  Heikkolahjaiset käyvät apukoulua (tai nykyään se lienee mukautettua opetusta tjsp.), eivät missään nimessä yliopistoa. Tarkkuutta siellä takana  

No, aivan. Heikkolahjaiset eivät pääse yliopistoon. Edes humanistisisille aloille. Joillekin niistä, esim. taidehissaan, on hyvin vaikea päästä. Tuttu nuori meni vuodeksi (omien sanojensa mukaan) lesoilemaan matikkaan ja fyssaan, kun pääsi suoraan. Ei kuulemma suurempia haasteita toistaiseksi. Aikoo pyrkiä uudestaan taidehissaan. (On muuten kympin poikia .)

Helppo oli päästä yliopistoon sisälle, mutta ulospääsy olikin astetta hankalampi juttu