Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Simon Elo]

Simon Elo, ordförande för Sannfinländarnas unga, är övertygad om att de unga sannfinländarnas motstånd mot svenskan kommer att leda dem in i riksdagen.

Koko juttu (HBL)

Alkuperäinen kannanotto

[Alkuasukas]

Voisikohan joku keksiä jonkin muun vertauskuvan kuin " ratsastaminen" tuohon eduskuntaan pääsemiselle, kun tuskin kukaan sinne hevosella menee? Samoin "flirttailu" milloin minkäkin asian kanssa on oksettavaa.

[Simon Elo]

Voisikohan joku keksiä jonkin muun vertauskuvan kuin " ratsastaminen" tuohon eduskuntaan pääsemiselle, kun tuskin kukaan sinne hevosella menee?

Keskustan Laaninen sitä käytti, joten me käytimme samaa kielikuvaa ihan vain piikittelyn vuoksi. "Ratsastaminen" on keskustalaisille sopivan agraarinen termi.

Saa vapaasti keksiä parempia.

[Professori]

Sanotaanko nyt näin, että persut ovat ottaneet ohjelmaansa useita sellaisia seikkoja, jotka ärsyttävät tavallista kansaa. Sellaisia ovat muun muassa pakkoruotsi ja maahanmuutto. Eikä muiden puolueiden poliitikkojen rahoitussotkut myöskään saa kansalta ymmärrystä.

Käytännössä suomalainen halituspolitiikka on pitkällä aikavälillä kerryttänyt monia seikkoja, joilla ei ole kansan tukea. Tämä antaa persuille kevään vaaleihin erinomaiset lähtökohdat. Ongelmat alkavat vasta vaalien jälkeen - jos alkavat.

[Iloveallpeople]

Tämä hyöty on pakkoruotsista

Suomesta on lähtenyt Euroopan unionin alueelle töihin noin 12 000 korkeakoulututkinnon suorittanutta nuorta Suomen kymmenen ensimmäisen jäsenyysvuoden aikana.

Yllättävän monet kiittelevät ruotsin kielen opiskelua koulussa, sillä monet ovat löytäneet töitä sen takia, että heillä on hyvä kielitaito ja erityisesti siksi, että he puhuvat kahta harvinaista kieltä: suomea ja ruotsia.

- Venäjää, ranskaa tai espanjaa puhuvia on tarjolla muitakin, mutta suomalaiselle työnhakijalle kahden harvinaisen kielen taito voi antaa kilpailuetua muihin työnhakijoihin nähden, toteaa tutkija Saara Koikkalainen Lapin yliopistosta.
...

Aamulehti

[antero]

Tällä hetkellä vuosiluokittain pakkoruotsia opiskelee noin 50-70 000 ihmistä ja niistä 1 200:lle siitä on hyötyä?

Eli 1,7-2,4 %:in hyöyty. 

Eiköhän vähintään tuo 1,7-2,4 % valitsisi opiskella ruotsia, vaikka se olisikin vapaaehtoinen.

[jupeli]

"Yllättävän monet kiittelevät ruotsin kielen opiskelua koulussa, sillä monet ovat löytäneet töitä sen takia, että heillä on hyvä kielitaito ja erityisesti siksi, että he puhuvat kahta harvinaista kieltä: suomea ja ruotsia."

Tyypillistä pyöreää potaskaa, josta ei ilmene muuta kuin kummallinen mielipide.
Ne ovat nuo Suomen ruotsalaistamiskoneistojen lausumat kuin entinen Oskarin onnenpyörä eli paljon pyörii, mutta mitään ei anna.

[BeerBelly]

Tutkimuksen mukaan suomalaiset työnantajat eivät tunnu arvostavan ulkomaalaisia tutkintoja tai työkokemusta ulkomailta. Monet näistä muualla työssä olleista suomalaisista raportoivatkin syrjintäkokemuksista nimenomaan Suomen työmarkkinoilla.

No niin, koskee ihan perunaneniäkin. Kuis nyt näin?

[Veli Karimies]

Tällä hetkellä vuosiluokittain pakkoruotsia opiskelee noin 50-70 000 ihmistä ja niistä 1 200:lle siitä on hyötyä?

Eli 1,7-2,4 %:in hyöyty. 

Eiköhän vähintään tuo 1,7-2,4 % valitsisi opiskella ruotsia, vaikka se olisikin vapaaehtoinen.

Sulla on virhe tuossa. "Yllättävän moni" ei pidä sisällään kaikkia 1200. Puhutaan varmaan kymmenistä tai sadoista.

[IDA]

Miksi on hyvä asia, että suomalaiset opiskelijat menevät opintojen jälkeen ulkomaille töihin ja huono asia, jos Suomessa opiskellut ulkomaalainen tekee saman?

[Sibis]

Uutisen on pakko olla trolli (by RKP).

Euroopassa taikka missään skandinavian ulkopuolella ei varmasti ole kysyntää ärrälle.

[Sanglier]

Miksi on hyvä asia, että suomalaiset opiskelijat menevät opintojen jälkeen ulkomaille töihin ja huono asia, jos Suomessa opiskellut ulkomaalainen tekee saman?

Koska he voivat palattuaan valittaa syrjintää.

[Malla]

Uutisen on pakko olla trolli (by RKP).

Samaa epäilen. Toki harvinaisen kielen (ml. suomi ja myös ruotsi) hallinnasta voi olla jossakin yksittäisessä tapauksessa hyötyä myös ko. kielialueen ulkopuoellla, mutta niin on vaikkapa latinasta (esim. biotieteissä, kuulemma etenkin kasvipuolella, jossa se on suunnilleen lingua franca. Ja mainiosti opeteltavissa myös lukion jälkeen. kunhan on jonkinlaista kokemusta kielten opiskelusta. Kuten lähes kaikilla yliopiostoon päässeillä toistaiseksi on.)

[JNappula]

Tutkimuksen mukaan suomalaiset työnantajat eivät tunnu arvostavan ulkomaalaisia tutkintoja tai työkokemusta ulkomailta. Monet näistä muualla työssä olleista suomalaisista raportoivatkin syrjintäkokemuksista nimenomaan Suomen työmarkkinoilla.

No niin, koskee ihan perunaneniäkin. Kuis nyt näin?

En tiedä mutta moni expatti on valittanut samaa, eli että jos työrupeama ulkomailla on paria vuotta pidempi se alkaa negatiivisesti vaikuttamaan työnsaantimahdollisuuksiin Suomessa. Myös opiskelua ulkomailla ei välttämättä katsota positiiviseksi seikaksi, päinvastoin. Ulkomailla opiskelleiden mukaan tutkinto jostain ulkomaisesta huippuyliopistosta ei ole suomessa työmarkkinoilla mitään verrattuna satunnaiseen perähikiän AMK:hon.

[Ystävä]

Jos suomalaisia oltaisiin pakotettu seitsemänneltä luokalta yliopistoon opettelemaan mitä tahansa triviaalia taitoa, esimerkiksi jonglööräämistä, niin aivan taatusti siitä muutamalle sadalle hyötyä olisi työmarkkinoilla.

[Iloveallpeople]

Virkkunen tyrmää pakkoruotsin poiston: venäjä englannin kielen tilalle

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) ei hyväksy Suomen kouluihin ruotsin tilalle venäjää edes kokeilumielessä. Etelä-Saimaan, Kouvolan Sanomien ja Kymen Sanomien mukaan Virkkunen torjuu kuuden itäsuomalaisen kunnan kaavaileman kokeilun, jossa venäjän kielen opiskelusta tulisi vaihtoehto ruotsille peruskoulun toisena vieraana kielenä.

Virkkusen mukaan ruotsin kielen asemaa on pikemminkin vahvistettava. Hän antaa tukensa myös venäjän opiskelun edistämiselle. Virkkusen mielestä koulut voisivat tarjota sitä ensimmäisenä kielenä vaihtoehtona englannille.

Kunnat aikovat lähettää esityksensä opetusministeriölle heti kun asiasta on tehty viralliset päätökset. Yhteishanketta vetävä Imatran sivistystoimen johtaja Jussi Virsunen kertoo STT:lle, ettei kokeilu missään tapauksessa heikentäisi ruotsin asemaa, päinvastoin kunnat sitoutuisivat samalla monipuolistamaan ruotsin opiskelumahdollisuuksia.

Virsunen toivoo, että hakemukseen tutustutaan ministeriössä huolella.

Helsingin Sanomat

[törö]

Miksei saman tien vaihdeta ruotsia äidinkieleksi kaikille?

[Reich]

http://iltalehti.fi/uutiset/2011012713084783_uu.shtml

Kaksikielisyydestä kertovaa lehteä jaetaan koteihin

Suuren osaan postilaatikoista kolahtaa lähipäivinä Pirkka-lehden liitteenä kaksikielisyydestä kertova Kimpassa-lehti.

Lehden julkaisee Folktinget ja rahoittaa Svenska kulturfonden.

- -

Kimpassa-lehden levikki on 1,6 miljoonaa kappaletta ja sen odotetaan saavuttavan jopa 2,8 miljoonaa lukijaa. Svenska kulturfonden on rahoittanut lehteä 320 000 eurolla.

Pakkoruotsittajien hätä on kova...

[Lodi]

Hätä on tosiaan kova. Pirkka lehden väliin menevä iso liite ei tosiaan ole halpa.

[atella]

"Lehden julkaisee Folktinget ja rahoittaa Svenska kulturfonden."

Tulipa mieleen: onko kovastikin objektiivinen? Löisinpä vetoa siitä että ei ole. Vedonlyöntikerroin olisi huima juu/ei akselilla. Ehkä jotain 99.999999999999999%, suuntaan tai toiseen.

Täytyypä kytätä K-kaupasta lehteä. Jos löydän niin raportoin lisää.

[ElinaElina]

Pirkka tulee, jos on Plussakortti ja tietty ostosmäärä vuositasolla.

[atella]

Pirkka tulee, jos on Plussakortti ja tietty ostosmäärä vuositasolla.

Plussakortti on. Mutta ei tule lehteä koska minun ostokseni/tarpeeni ovat naurettavan pieniä. Hirveää seurata kuinka ihmisillä on niin paljon turhaa kamaa.

[KTM]

Niin, ei ole kuin pari viikkoa siitä kun olin baarissa ja pari kaveria Tammisaaresta puhui vieressä ruotsia sitten juteltiin jotain keskenämme suomeksi,kysyivät puhunko ruotsia, sanoin että että en, sitten pian taas höpisivät jotain keskenään ruotsiksi, sitten vittuilin niille vähän niiden puheista, toinen kysyi että ethän sinä kertonut puhuvasi ruotsia, sanoin, että en puhukaan, mutta ymmärrän kyllä helkkarin hyvin.

Eli luen Pirkan esitteen, mutta yhtä kaikki olen ehdottomasti pakkoruotsia ja ruotsin kielen virallista asemaa vastaan, kuten jokaisen suomenkielisen Vaasalaisen tulisikin olla, tämän maan ainoa virallinen kieli pitäisi olla suomi.

Kerrottakoon vielä loppuun että 1994 äänestin Elisabeth Rehniä presidentiksi niin kuin moni muukin, silloin ruotsinkielisyydessä ei ollut mitään vikaa. Tänä päivänä on vaikea edes kuvitella äänestvänsä ketään RKP laista mihinkään, joko maailma tai minä on muuttunut.

[ElenaDaylights]

Aha. luempa sitten ruotsinkielen version ihan 6+2 pakkoruotsivuoden vuoksikin. saiskos siitä lisää plopplop-pisteitä?

[atella]

Niin, ei ole kuin pari viikkoa siitä kun olin baarissa ja pari kaveria Tammisaaresta puhui vieressä ruotsia sitten juteltiin jotain keskenämme suomeksi,kysyivät puhunko ruotsia, sanoin että että en, sitten pian taas höpisivät jotain keskenään ruotsiksi, sitten vittuilin niille vähän niiden puheista, toinen kysyi että ethän sinä kertonut puhuvasi ruotsia, sanoin, että en puhukaan, mutta ymmärrän kyllä helkkarin hyvin.

Eli luen Pirkan esitteen, mutta yhtä kaikki olen ehdottomasti pakkoruotsia ja ruotsin kielen virallista asemaa vastaan, kuten jokaisen suomenkielisen Vaasalaisen tulisikin olla, tämän maan ainoa virallinen kieli pitäisi olla suomi.

Minulla on asiasta karmea esimerkki. Olin aikoinani hyvin nuorena, itse asiassa kymmeniä vuosia sitten, töissä niin pienessä firmassa että siellä oli vain kolme henkilöä, omistaja sihteeri apulainen nainen, ja minä.

Nainen oli ruotsinkielinen, puhui hyvää suomea toki. Mies taas juutalainen joka puhui ruotsia, suomea, ja äidinkielenä heprea. Jostain syystä olivat saanet päähänsä että minä en osaa ruotsia. En itse asiassa osaakaa puhua, mutta kirjoitettua ymmärrän kohtuullisesti, ja kuuntelukin käy jotenkuten.

Jos sitten tuli joku asia joka ei minun korville ollut tarkoitettu, niin se puhuttiin ruotsiksi. Todella pirullinen tilanne kun  he luulivat että en ymmärrä.

En myöhemminkäään voinut selvittää että ymmärrän ruotsia, koska tilanne olisi ollut nolo kaikille. Piti vain jatkaa "ruotsiummikkona".

[jeremies]

[n.

Täytyypä kytätä K-kaupasta lehteä. Jos löydän niin raportoin lisää.

Netistä löytynee, taitaa olla tuo. Taattua pasketta&propagandaa.

http://ft.huset.fi/Site/Widget/Editor/137/files/Folktinget_Kimpassa_lowres_uppslag.pdf

[Reich]

Pirkka tulee, jos on Plussakortti ja tietty ostosmäärä vuositasolla.

Plussakortti on. Mutta ei tule lehteä koska minun ostokseni/tarpeeni ovat naurettavan pieniä. Hirveää seurata kuinka ihmisillä on niin paljon turhaa kamaa.

Pirkka jaetaan kaikkiin talouksiin oli Plussakortti tai ei. "Pirkka on K-ryhmän asiakaslehti, jonka saa jokainen suomalainen koti, jossa ei ole ilmaislehti- tai mainoskieltoa."

[atella]

[n.

Täytyypä kytätä K-kaupasta lehteä. Jos löydän niin raportoin lisää.

Netistä löytynee, taitaa olla tuo. Taattua pasketta&propagandaa.

http://ft.huset.fi/Site/Widget/Editor/137/files/Folktinget_Kimpassa_lowres_uppslag.pdf

Kiitos kiitos.

Pikainen lukeminen riitti. Kaksi huomiota:

1) Lipponen puutttui. Ei tainut olla Arja Alhoakaan, eikä kaikista kauheintakaan Annika Lapintietä, (=KAIKKIEN SUOMALAISTEN ON OSATTAVA RUOTSIA), Halonenkin puuttuu.

2) Ahvenkeitto varmasti mainio. Täytyy kokeilla. Parin kuukauden kuluttua on kaupoissa naurettavan halpaa kutuahventa.

[atella]

[n.

Täytyypä kytätä K-kaupasta lehteä. Jos löydän niin raportoin lisää.

Netistä löytynee, taitaa olla tuo. Taattua pasketta&propagandaa.

http://ft.huset.fi/Site/Widget/Editor/137/files/Folktinget_Kimpassa_lowres_uppslag.pdf

Kiitos kiitos.

Pikainen lukeminen riitti. Kaksi huomiota:

1) Lipponen puutttui. Ei tainut olla Arja Alhoakaan, eikä kaikista kauheintakaan Annika Lapintietä, (=KAIKKEN SUOMALAISTEN ON OSATTAVA RUOTSIA), Halonenkin puuttuu.

2) Ahvenkeitto varmasti mainio. Täytyy kokeilla. Parin kuukauden kuluttua on kaupoissa naurettavan halpaa kutuahventa.

Kylläpäs olin huolimaton, kohta

3) Kävi sääliksi kielikylpylapsia. Aikuisena huomaavat, kuten lähes kaikki pakkoruotsitetut Suomessa: en oikeasti tarvi ruotsia mihinkään, osaisinpa paremmin englantia, tai jopa saksaa, italiaa, espanjaa. Tai jos itä-Afrikkaan menossa niin suahilia.

[ruikonperä]

Näinhän tämä menee. Joku saa rahaa ja kansa oppii samalla kieltä. Valmius palvella ruotsiksi tökkii jostain syystä. Joku on syntynyt ja toiselta on koipikin kipsattu vieraalla kielellä. Kielirasismia tämmöinen. Traumaa ei voi välttää. Eli parempi opiskella ruotsia, että ei tule paha mieli. Talvisodan henki on suomalaisissa vahvana, tässä elämämme ehkä tärkeimmässä tehtävässä.

Vielä tässä kielikysymyksessä pistää ihmetyttämään se, että jos ei opiskele ruotsia, vaihtoehdoksi tarjotaan ehkä tulevaisuudessa mahdollisuutta opiskella venäjää. Eli jos joskus kielivapaus koittais, vapaus valita ei tietenkään tarkoittaisi sitä mitä (lähes) kaikki kielivapaudeksi ymmärtää, vaan kahden kielen väliltä.

Hyvä että meistä lapsista eli kansalaisista joku huolen pitää ja tietää paremmin.