Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Roope]

Stubb: Ei voi sanoa, että nuorison mielipiteet on vääriä. Itse asiassa omat kokemukset lähes sadasta lukiokäynnistä on ihan toisenlaiset. Eli erilaisuuteen, monikulttuurisuuteen, kansainvälisyyteen suhtaudutaan huomattavasti myönteisemmin kuin ennen. Eli pitää katsoa mitä on kysytty ja millä tavalla on vastattu.

Sehän tuossa kyselyssä olikin merkillepantavaa. Vaikka kansainvälisyyttä ja erilaisuutta pidettiin entistä tavallisempana ja hyväksytympänä osana arkea aiempaan kyselyyn verrattuna, niin silti nuoret suhtautuivat maahanmuuton kielteisiksi kokemiinsa ilmiöihin huomattavasti entistä torjuvammin. Tätä ei voi puhua pois kontaktien tai monikulttuurikasvatuksen puutteella. Kyseessä ei myöskään tunnu olevan  mustavalkoinen maahanmuuttajavastaisuus tai nationalismi. Normaalit selitykset eivät toimi ollenkaan.

[Sanglier]

Stubb: Ei voi sanoa, että nuorison mielipiteet on vääriä. Itse asiassa omat kokemukset lähes sadasta lukiokäynnistä on ihan toisenlaiset. Eli erilaisuuteen, monikulttuurisuuteen, kansainvälisyyteen suhtaudutaan huomattavasti myönteisemmin kuin ennen. Eli pitää katsoa mitä on kysytty ja millä tavalla on vastattu.

Sehän tuossa kyselyssä olikin merkillepantavaa. Vaikka kansainvälisyyttä ja erilaisuutta pidettiin entistä tavallisempana ja hyväksytympänä osana arkea aiempaan kyselyyn verrattuna, niin silti nuoret suhtautuivat maahanmuuton kielteisiksi kokemiinsa ilmiöihin huomattavasti entistä torjuvammin. Tätä ei voi puhua pois kontaktien tai monikulttuurikasvatuksen puutteella. Kyseessä ei myöskään tunnu olevan  mustavalkoinen maahanmuuttajavastaisuus tai nationalismi. Normaalit selitykset eivät toimi ollenkaan.

Kun Stubbero analysoi vastauksia, hän ei tietenkään osaa ottaa huomioon ilmeisintä motiivia vastausten näennäiseen ristiriitaan. Tervettä järkeä.

Mitenkäs sellaisen tunnistaisi mitä ei itse omaa eikä työssään törmää.

[Embo]

Sehän tuossa kyselyssä olikin merkillepantavaa. Vaikka kansainvälisyyttä ja erilaisuutta pidettiin entistä tavallisempana ja hyväksytympänä osana arkea aiempaan kyselyyn verrattuna, niin silti nuoret suhtautuivat maahanmuuton kielteisiksi kokemiinsa ilmiöihin huomattavasti entistä torjuvammin. Tätä ei voi puhua pois kontaktien tai monikulttuurikasvatuksen puutteella. Kyseessä ei myöskään tunnu olevan  mustavalkoinen maahanmuuttajavastaisuus tai nationalismi. Normaalit selitykset eivät toimi ollenkaan.

Kyseessä on varmaan ihan normaali todellisuusperustaisuus. Nuoret näkevät  kansainvälisyyden, monikulttuurisuden ja erilaisuuden sellaisena kuin se heidän arkipäivässään ilmenee, joten näihin havaintoihin ei pääse enää mikään ideologia vaikuttamaan puoleen tai toiseen.

Täten jos arkipäivässä on epämiellyttävyyksiä ja kielteisiä ilmiöitä, ne todella koetaan tosina ja aidosti vastenmielisinä. Siksi nuorisoa kannattaa kuunnella, heidän voi olettaa puhuvan totta eikä luuloja.

[Roope]

Täten jos arkipäivässä on epämiellyttävyyksiä ja kielteisiä ilmiöitä, ne todella koetaan tosina ja aidosti vastenmielisinä. Siksi nuorisoa kannattaa kuunnella, heidän voi olettaa puhuvan totta eikä luuloja.

Se vähän riippuu. Olen lueskellut lukiolaisten koululleen tekemiä esityksiä esimerkiksi monikulttuurisuudesta ja maahanmuuttokeskustelusta. Ne yleensä toistavat surutta kaikkia mahdollisia julkisuudessa esiintyviä työvoimapula-, suvaitsevaisuus- ja kansainvälistymisfraaseja. Naamatusten jutellessa mielipiteet aiheesta kuin aiheesta tuntuvat olevan paljon moniulotteisempia, aivan kuten tuossa kyselyssä.

Lukiolaisikäisillä lienee vielä vallitsevana ristiriita oman yksityisen ajattelun ja heiltä koulussa odotettavan julkisen ajattelun välillä. Muutamassa vuodessa tulee sekä lisää kriittisyyttä (tai ainakin halua haastaa auktoriteetti) että myös tarpeeksi rohkeutta tuoda oma kanta esille.

[junakohtaus]

Täten jos arkipäivässä on epämiellyttävyyksiä ja kielteisiä ilmiöitä, ne todella koetaan tosina ja aidosti vastenmielisinä. Siksi nuorisoa kannattaa kuunnella, heidän voi olettaa puhuvan totta eikä luuloja.

Se vähän riippuu. Olen lueskellut lukiolaisten koululleen tekemiä esityksiä esimerkiksi monikulttuurisuudesta ja maahanmuuttokeskustelusta. Ne yleensä toistavat surutta kaikkia mahdollisia julkisuudessa esiintyviä työvoimapula-, suvaitsevaisuus- ja kansainvälistymisfraaseja. Naamatusten jutellessa mielipiteet aiheesta kuin aiheesta tuntuvat olevan paljon moniulotteisempia, aivan kuten tuossa kyselyssä.

Lukiolaisikäisillä lienee vielä vallitsevana ristiriita oman yksityisen ajattelun ja heiltä koulussa odotettavan julkisen ajattelun välillä. Muutamassa vuodessa tulee sekä lisää kriittisyyttä (tai ainakin halua haastaa auktoriteetti) että myös tarpeeksi rohkeutta tuoda oma kanta esille.

ööh tota nehän siis nimenomaan ovat vasta opettelemassa julkisesti vaadittua paskapuhetta ja sen takana ja rinnalla elävää omaa ajattelua.

[Axl]

Se vähän riippuu. Olen lueskellut lukiolaisten koululleen tekemiä esityksiä esimerkiksi monikulttuurisuudesta ja maahanmuuttokeskustelusta. Ne yleensä toistavat surutta kaikkia mahdollisia julkisuudessa esiintyviä työvoimapula-, suvaitsevaisuus- ja kansainvälistymisfraaseja.

Ne noudattavat sitä pääsääntöisesti koska nuoret vaistoavat mikä on "virallinen totuus" ja millä pääsee eteenpäin. Mutta joo, on nuorissa paljon niitäkin jotka nielevät virallisen totuuden mukisematta, edes asettelematta yksinkertaisia peruskysymyksiä.
Muistellen omaa lukioaikaa, olisin raivostunut ja raivostuinkin kun joku vanhempi asetti mielipiteeni kyseenalaiseksi. Vaikka tuo vanhempi henkilö oli oikeassa, jurnutin piruuttani ja väänsin nappuloita kaakkoon aatteeni puolesta vaikka itse tajusin että tuon aikuisen mielipiteessä on pointtinsa ja vinha totuus. Oli hyvä etten seonnut ammattianarkomarkoksi tai toisin päin vaikkapa uusnatsiksi. Se on sitä kapinaa auktoriteetteja vastaan. Siksi on hyvin tärkeää esittää nuorille vain faktaa, ei pyrkiä käännyttämään sillä silloin tulos on päinvastainen ja tuhoisa.

[normi]

Se vähän riippuu. Olen lueskellut lukiolaisten koululleen tekemiä esityksiä esimerkiksi monikulttuurisuudesta ja maahanmuuttokeskustelusta. Ne yleensä toistavat surutta kaikkia mahdollisia julkisuudessa esiintyviä työvoimapula-, suvaitsevaisuus- ja kansainvälistymisfraaseja.

Eiköhän moni saisi hylsyn ja puhuttelun reksin kansialassa, jos sävy olisi maahanmuuttokriittinen.

Muistan jo 70-luvulta, kun luokassa kiersi jotain kommarien papereita, muistaakseni Nicaraguan kapinallisten tueksi, joihin opettajan taholta kehotettiin laittamaan nimi. Että eiköhän opet ihan opeta, että multikulti on hienoa ja ihqua.

Kun piltti sitten kadulla kohtaa todellisuuden, niin tuskin opettajan viralliset lauseet painavat oikeasti.

Nythän kun puhutaan maahanmuutosta, niin lähes aina tarkoitetaan islamilaista, aasialaista ja afrikkalaista maahanmuuttoa, joskus harvemmin myös venäläistä...

[hyperbeli]

Muistan jo 70-luvulta, kun luokassa kiersi jotain kommarien papereita, muistaakseni Nicaraguan kapinallisten tueksi, joihin opettajan taholta kehotettiin laittamaan nimi. Että eiköhän opet ihan opeta, että multikulti on hienoa ja ihqua.

No en minä ainakaan opeta niin. Nyt täytyy huomata, että opettajat ovat terveydenhoitohenkilökunnan ja poliisien ohella sellain ihmisryhmä, joka on aika hyvin selvillä sen oppilasaineksen tasosta, joka Suomeen tällä hetkellä vaeltaa. Totta kai jos sä tuut multa työpaikalla kyseleen aiheesta, niin mä pyrin vastaamaan jotain neutraalia, sillä rasismiksi tulkitut mielipiteet asettavat hyvin herkästi opettajan ammattitaidon kyseenalaiseksi. Mutta opettajien kesken vallitsee yleensä ääneenlausumaton yhteisymmärrys aiheesta.

Erikseen on sitten tietenkin ne opettajat, jotka tekee bisnestä ihmiskaupalla. He mokuttavat täysillä ihan vain rahan takia. Minusta ei sellaiseen kaksinaamaisuuteen olisi. (Kaipa siellä on vilpittömiäkin typeryksiä seassa.)

[Pliers]

Lisäksi mokoma touhukaksikko ei välitä tippaakaan siitä, mitä mieltä kenttä on.

Tämä on juuri se syy miksi minä, pitkänlinjan kokoomuslainen, en tule seuraavissa vaaleissa äänestään kokoomusta.

[Lodi]

Lisäksi mokoma touhukaksikko ei välitä tippaakaan siitä, mitä mieltä kenttä on.

Tämä on juuri se syy miksi minä, pitkänlinjan kokoomuslainen, en tule seuraavissa vaaleissa äänestään kokoomusta.

Tervetuloa klubiin. 

[Make M]

Erikseen on sitten tietenkin ne opettajat, jotka tekee bisnestä ihmiskaupalla. He mokuttavat täysillä ihan vain rahan takia.

Miten nämä opettajat tekevät bisnestä ihmiskaupalla ja mokuttamisella? Kerro ihmeessä lisää, sillä tämähän kuulostaa lööppikamalta.

[Gödel]

http://www.minedu.fi/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neuvottelukunta/julkaisut/

Tämä kuva julkaistiin myös tämän päivän hesarissa.

(http://img441.imageshack.us/img441/7995/nollaprosenttia.jpg)

Sivu 104.

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neuvottelukunta/julkaisut/barometrit/liitteet/nuorisobarometri2010.pdf


Kummallista, ettei RKP ole älähtänyt tästä?

Alle 30-vuotiailla RKP:n kannatus 0%!

[AuggieWren]

Kummallista, ettei RKP ole älähtänyt tästä?

Alle 30-vuotiailla RKP:n kannatus 0%!

Mikä ihme tuo on? RKP:n koko poliittinen ohjelma on pakkoruotsi suomenruotsalaisten hyväksi (jotka kumminkin joutuvat oppimaan suomen täydellisesti pärjätäkseen elämässä), valtiontuet suomenruotsalaisille rikkaiden tukisäätiöille (jotka ovat sisäsiittoisia ja joiden tukea eivät saa muut kuin valitut ryhmät) sekä muutoin tuki kaikelle toiminnalle, jossa kohde/toimijat eivät puhu suomea äidinkielenään (monikulttuurisuus, aaah-aaaah-aaaaaah). Nollaohjelmalle nollatoleranssi. RKP:lla ei ole mitään oikeita agendoja suomenruotsalaisille, joista suurin osa on 100 x nuivempia kuin Halla-aho ja Mäenpää yhteensä.

[mikkoellila]

Jokseenkin yllättävää on, että heteroseksuaaliseksi itsensä mieltää vain 91 % (naiset) ja 92 % (miehet) vastaajista. Näistäkin itsensä vain jonkin verran heteroseksuaaliseksi mieltäviä on 20 ja 15 prosenttiyksikköä, jolloin vakuutuksen vahvasta heteroidentiteetistä antoi vain noin kolme neljäsosaa vastaajista.

Mikä tässä on yllättävää? Tämä on jotakuinkin linjassa yleisten seksuaalipsykologisten tutkimustulosten kanssa.

Se, että kolme neljästä sijoittaa itsensä heteroseksuaalinen–homoseksuaalinen-jatkumon heteroseksuaalisimpaan päähän, ei ole kovin yllättävää. Ajassa ei tarvitse mennä taaksepäin kuin 1950-luvulle, kun yllätykseksi riittivät Kinseyn tutkimusryhmän tutkimustulokset siitä, että seksuaalinen suuntautuminen on jatkumo, eivätkä ihmiset jakaudukaan homoiksi ja heteroiksi.

Nuorisobarometrin kyselyssä kolme neljästä kokee itsensä lähinnä heteroseksuaaleiksi, 1 prosentti homoseksuaaleiksi ja neljännes on jotain siltä väliltä. Seksuaalista suuntautumista selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa, eikä ajallista vertailua vanhempiin barometreihin siis päästä tekemään. Oletettavasti seksuaalisessa suuntautumisessakin tapahtuu muutosta ajan myötä. Vuonna 1993 tehdyssä suomalaisessa kyselyssä homoseksuaalien osuus oli yksi prosentti kuten barometrissakin, jopa noin 93 prosenttia suomalaisista ilmoitti olevansa heteroseksuaalisia, ja vain noin kuusi prosenttia biseksuaalisia. (Kontula & Haavio-Mannila 1993.)

[Unelmavalosta]

Onhan suoranainen rasismi lisääntyt räjähdysmäisesti. Vaikeat ajat purkautuvat hyvin helposti erilaisia vähemmistöjä kohtaan, pelottavan tuttu ilmiö historiasta.

Siksi jokaisen joka sanoo aidosti harjoittavansa maahanmuuttokritiikkiä ja on siinä rehellinen itselleen kannattaa käyttää aina suurta herkkyyttä asian kanssa. On eri asia yrittää vaikuttaa politiikkaan kuin suoranaisesti kiihottaa kansanryhmää kohtaan.

[Lodi]

Kun seuraan omaa jälkikasvua, on vaikea olla samaa mieltä siitä, että nuorison ulkomaalaisvastaisuus olisi kasvanut. Päinvastoin, nuoret ovat melko lailla kansainvälisempiä, kuin mitä 40-,50- ja 60-luvulla syntynyt sukupolvi.

Kyse on siitä, että vastustetaan vääränlaista maahanmuuttoa Suomeen.

[törö]

Kummallista, ettei RKP ole älähtänyt tästä?

Alle 30-vuotiailla RKP:n kannatus 0%!

Mikä ihme tuo on? RKP:n koko poliittinen ohjelma on pakkoruotsi suomenruotsalaisten hyväksi (jotka kumminkin joutuvat oppimaan suomen täydellisesti pärjätäkseen elämässä), valtiontuet suomenruotsalaisille rikkaiden tukisäätiöille (jotka ovat sisäsiittoisia ja joiden tukea eivät saa muut kuin valitut ryhmät) sekä muutoin tuki kaikelle toiminnalle, jossa kohde/toimijat eivät puhu suomea äidinkielenään (monikulttuurisuus, aaah-aaaah-aaaaaah).

Boldattu kohta ei ole aivan totta, sillä muistan pakkoruotsin opetukseen liittyvän asennekasvatuksen olleen räikeässä ristiriidassa muihin aineisiin liittyneen asennekasvatuksen kanssa.

a) Ruotsin tunneilla murteet eivät olleetkaan rikkaus niin kuin äidinkielen tunneilla vaan sitä että tyhmät juntit puhuvat hassusti. Yläasteella rantamurteille naureskeli karjalan evakko ja lukiossa niitä halveksi suomenruotsalainen haaska, ja mitä olen muilta kysellyt niin opetus on ollut samansuuntaista muuallakin, joten se kuulunee ruotsinopettajien koulutukseen (tai kuului ainakin 80- ja 90-luvuilla vaikuttaneiden ruotsinopettajien koulutukseen).

b) Ruotsin oppikirjojen henkilöt poikkesivat suuresti esim. englannin oppikirjojen henkilöistä. Siinä missä jälkimmäiset olivat taustaltaan lähinnä akateemisia, joille kirjakieli sopii suuhun aika uskottavasti, edelliset olivat etupäässä suomenruotsalaista työväenluokkaa, joka solkkaa oikeasti viehättäviä "Jaska talar paska" -murteitaan.

a+b=suomenruotsalainen duunari on tyhmä juntti

c) Suomenruotsalaiset kuvattiin kaappisivistyneistöksi, joka käyttäytyy muiden seurassa kuten muutkin ja jopa kuuntelee irvistelemättä poppia, mutta kotioloissa levysoittimeen pannaan klassista musiikkia ja aletaan käyttäytyä fiinisti.

a+b+c=suomenruotsalainen duunari on tyhmä juntti, joka hienostelee kotioloissa päästäkseen käyttäytymään alentuvasti muiden seurassa.

Ei niinkään yllättäen tällainen stereotyyppi tunnetaan ympäri Suomea, varsinkin siellä missä suomenruotsalaisia ei liiemmin asu.


Valistunut arvaukseni tällaisen asennekasvatuksen syyksi on, että RKP levittää tieten tahtoen suomensuomalaisien keskuuteen asenteita, jotka ilmenevät ennakkoluuloina ja syrjintänä, jotka puolestaan painostavat suomenruotsalaisia pysymään RKP:n hallitsemassa ankkalammikossa. Missään tapauksessa opetusta ei ole edes yritetty suunnitella suomenruotsalaisien kannalta mahdollisimman edulliseksi.

[Kelpo Hääppönen]

Linda Lampenius ei opeta lapselleen suomea

Linda Lampenius kertoo MTV3:lle, ettei helmikuussa kaksi vuotta täyttävä tytär tule tarvitsemaan suomen kieltä.

Ruotsissa asuva ja ruotsia äidinkielenään puhuva Lampenius puoltaa miehensä Martin Cullbergin kantaa, ettei tytär tule tarvitsemaan suomen kieltä, MTV3 kertoo. Viulusti ei ole vielä tehnyt asiasta lopullista päätöstä, mutta kertoo kanavalle, ettei itsekään puhu suomea täydellisesti ja haluaisin opettaa kielen kunnolla, jos niin tapahtuisi. Kielen opettamiseen ei ainakaan saa perheessä tukea.

-Mun mies on ollut vähän sitä vastaan, hän sanoo kanavalle.

-Olen hänen kanssaan kyllä siinä samaa mieltä, koska en puhu niin hyvää suomen kieltä, Lampenius sanoo haastattelussa.

Comebackia tekevä Lampenius on julkaissut joulualbumin Angels, mikä on hänen ensimmäinen soololevynsä viiteen vuoteen.

http://www.iltalehti.fi/viihde/2010121512868844_vi.shtml


Ostakaahan Lindan joulualbumi.

[Ystävä]

Mutta Linda pyllistelee tätä nykyä viuluineen ja kakaroineen Ruotsissa. Eihän siellä naapurimaan kääpiökieltä lapsille kannata pakolla opettaa, ihan niin kuin ei meilläkään!

[Lodi]

Olen siinä mielessä samaa mieltä Lindan kanssa, että jos hän aikoo perheineen asua Ruotsissa, niin eihän sitä suomenkieltä mihinkään tarvita.
Voi tietenkin ajatella, että samoin perustein on hölmöä pakottaa suomalaiset opettelemaan ruotsinkieltä. Tämä (maailmanlaajuisesti tarkasteltuna)älytön yksityiskohta ei kuitenkaan ole tämän kyykkyviulistin syytä.

[Simo Hankaniemi]

Näin on, että ruotsalaisten kannattaa Ruotsissa keskittyä ruotsin hoitoon ja jättää naapurimaan kieli naapurien huoleksi. Ihan sama politiikka pitäisi saada vallalle myös Suomessa. Ja kyllähän se saadaankin, ajan kanssa.

[dothefake]

Apua, apua, kallisarvoinen kaksikielisyys on vaarassa!

[-gentilhommehki-]

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/01/hbl_keskusta_kaavailee_neuvottelua_kouluruotsista_2272405.html

Keskusta haluaa koota suurimmat puolueet keskustelemaan kouluruotsin käsittelystä vaalikampanjoissa, kertoo Hufvudstadsbladet. Neuvottelun päämääränä olisi estää aihetta koskevan keskustelun kärjistyminen ja välttää populistiset yritykset hyödyntää pakkoruotsiteemaa vaaleissa.

Keskustan ruotsinkielisen piirin puheenjohtajan Peter Albäckin mukaan tapaaminen järjestettäisiin tammi-helmikuussa ja sen tarkoituksena olisi päivittää näkemykset kieltenopetuksesta.

Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen vahvistaa Hufvudstadsbladetille, että keskustelua on suunniteltu ja se on hänen mielestään tarpeen. Hän toivoo, että ruotsin asemasta ei tule vaalien suuri kysymys, vaikka se onkin varmasti läsnä kaikissa vaalikeskusteluissa.

Laaninen uskoo, että suurilla puolueilla säilyy kouluruotsikeskustelussa maltti. Yksittäisillä ehdokkailla voi kuitenkin olla vaikeampaa.

- Toivon ja vetoan, että ei menetettäisi malttia ja yritettäisi ratsastaa eduskuntaan pakkoruotsilla, Lanninen sanoo.

Älbäckin mukaan suuriin puolueisiin on jo otettu asiassa yhteyttä. Laanisen mukaan on kuitenkin vielä harkinnassa, mitkä puolueet olisivat mukana tapaamisessa.

YLE Uutiset

Hehe ..pakkoruotsittajilla on cacca housuissa kun ei enää mikään auta, pitää vaientaa keskustelu..vuosikymmenien mocutus ja pakkoruotsitus on mennyt mönkään.

http://www.hbl.fi/text/inrikes/2011/1/8/w57257.php

Centern planerar möte om svenskan
Publicerad: 08/01 04:00 ›uppdaterad: 08/01 04:00

För att undvika regelrätt språkstrid i valkampanjen vill Centern att de viktigaste partierna möts och diskuterar svenskans ställning.

Det är Peter Albäck, omstridd ordförande för Centerns svenska distrikt, som upplyser den som råkar besöka partiets svenska webbsidor om att de stora partierna kontaktats och välkomnar ett möte för att åstadkomma en gemensam strategi för språkundervisningen i de finska skolorna.



Enligt Albäck ska språkmötet hållas i januari–februari och avsikten är att "uppdatera" synen på språkundervisningen. När Hbl ringer upp partisekreterare Timo Laaninen (C) blir det klart att diskussioner om mötet redan en längre tid har förts inom Centern.



– Albäck har flera gånger fört fram det här. Mötet behövs nog eftersom det finns skäl att prata om hur vi vill hantera det här ämnet i valdiskussionerna, säger Laaninen.



Han skulle helst se att svenskan inte blir det stora temat, men:



– Frågan om svenskundervisningen kommer att finnas med i alla valtest och det är också ett självklart tema i alla valdebatter. Vi borde fundera på en strategi så att debatten inte tillspetsas. Det är viktigt med tanke på den svenskspråkiga minoriteten.



– Utan något slags samsyn finns en risk för att det hela urartar. Vi behöver verkligen inget språkkrig.



Laaninen tror att de stora partierna nog kan hålla sig i skinnet. Svårare kan det vara för enskilda kandidater.



– Jag hoppas och vädjar om att man inte förivrar sig och försöker rida in i riksdagen på "tvångssvenskan".



Albäck talar om de stora partierna redan kontaktats. Vilka ska få vara med på mötet?
– Det måste vi ännu fundera på.



Samlingspartiets nya stjärna Fatbardhe Hetemaj hoppas på en nyanserad diskussion.



– Efter "Pakkoruotsi-ilta" i tv har många ringt och berättat att de inte tänker rösta på mig för att jag försvarat "tvångssvenskan".



Hetemaj försäkrar att hon håller fast vid sin syn om finlandssvenskarna själva gör det.



– Tidigare trodde jag att alla svenskspråkiga höll på "tvångssvenskan". Sedan läste jag vad Nils (Torvalds) tyckte. Jag kan tänka mig att byta åsikt när språkminoriteten gör det, men inte före det.



Steven Frostdahl, ordförande för de finlandssvenska socialdemokraterna, säger att folk han talat med är bekymrade över att SFP inte ensamt kan påverka svenska frågor i regeringen.



– Den här oron kommer tydligt fram. Minst lika oroade är folk över den borgerliga regeringens politik som skapar växande klyftor i samhället.



Sannfinländarnas frammarsch har tärt hårt på SDP, men Frostdahl försäkrar att de finlandssvenska socialdemokraterna inte har drabbats.



– Sannfinländarna är ingen konkurrent för FSD, säger han.



Vänsterförbundets Birgitta Gran säger för sin del att varken partiets finsk- eller svenskspråkiga verksamhet har lidit av Sannfinländarnas segertåg.



– Vi har ju haft en annan strategi och inte gått med i den sannfinnländska kören i till exempel invandrarfrågor.



Gran betonar att svenskan inte är huvudsaken för henne i valet.



– Som socialarbetare möter jag många som upplever sig övergivna av samhället, sparlistor presenteras och välfärden står på spel.



De grönas Kristian von Essen tror att luften börjar gå ur den värsta språkdiskussionen.



– Finns det någon språkdiskussion på annat håll än på Hbl:s insändarsidor? Ingen har tagit upp saken med mig och jag själv koncentrerar mig i min kampanj helst på trafik- och företagarfrågor.

MARIANNE LYDÉN

[Simon Elo]

Perussuomalaisten Nuorten hallituksen kannanotto
9.1.2011 klo 10.00

Perussuomalaiset Nuoret ratsastaa pakkoruotsilla eduskuntaan


Hufvudstadsbladetin mukaan keskusta haluaa koota suurimmat puolueet
keskustelemaan pakkoruotsin käsittelystä vaalikampanjoissa. Puoluesihteeri
Timo Laaninen toivoo, että eduskuntaan ei yritettäisi ratsastaa
pakkoruotsilla.

Keskustan järjestämä puoluekartelli häpäisee länsimaalaisen demokratian,
johon ei sovi vaalikeskustelun minkäänlainen ennaltamäärääminen.
Puheenjohtaja Mari Kiviniemen uusi ja avoin keskusta muistuttaa vahvasti
Matti Vanhasen vanhaa ja sulkeutunutta.

Kansan äänen unohtaminen ei ole keskustalle harvinaista – opetusministeri
Johannes Virolainen sopi kulissien takana Rkp:n kanssa pakkoruotsista
1970-luvun peruskoulu-uudistuksessa. Siitä lähtien suomalaiset ovat
saaneet maistaa pakkoruotsin karvasta kalkkia.

Perussuomalaiset Nuoret uskoo, että ensi vaaleissa eduskuntaan nousee
ennätyksellisen paljon nuoria, kieliopintojen valinnanvapautta kannattavia
ehdokkaita. Uuden sukupolven myötä pakkoruotsin loppu on vain ajan kysymys
– mitä nopeammin, sen parempi.

Perussuomalaiset Nuoret vaativat jo vuonna 2009, että Suomesta tehdään
virallisesti yksikielinen maa. Nykyinen kielilainsäädäntö ei vastaa
kansalaisten todellista tahtotilaa – tutkimusten mukaan valtaosa
suomenkielisistä ja merkittävä osa ruotsinkielisistä haluaisi luopua
pakkoruotsista.

Perussuomalaiset Nuoret ratsastaa eduskuntaan pakkoruotsilla, koska se on
kansan tahto. Rkp:n kanssa tehtävien lehmänkauppojen aika on ohi ja
kansanvallan aika on alkanut.

Kannannotto Perussuomalaisten Nuorten sivuilla

[Maria Lohela]

Hyvä Simon ja Perussuomalaisten Nuorten hallitus! Sanoisinko että rahalla saa ja hevosella pääsee. Hyvät ideat voivat peitota rahankin voiman ja se on hienoa.

[Pliers]

Katos katos... Meinaavatko Perussuomalaiset Nuoret tuoda demokratian takaisin edustukselliseen demokratiaan. Toivottavasti uhka vanhoille puolueille kasvaa riittävän suureksi. Hyvää työtä!

[Kallioinen Käsi]

Alkaa suomalainen "demokratia" olemaan todellakin irvikuva todellisesta demokratiasta, kun aina ennen vaaleja muut puolueet kokoontuvat konklaaviin päättämään miten Perussuomalaisia vastaan toimitaan seuraavissa vaaleissa...

[IDA]

No hei. Täytyyhän myös Kepudemarikokoomuksen suunnitella omat vaaliteemansa. Siitähän tässä vain on kyse. Samassa kokouksessa ehkä pohditaan myös millä teemoilla nuo osastot voisi erottaa toisistaan ja se taas on todella vaikea tehtävä.

[pw]

No hei. Täytyyhän myös Kepudemarikokoomuksen suunnitella omat vaaliteemansa. Siitähän tässä vain on kyse. Samassa kokouksessa ehkä pohditaan myös millä teemoilla nuo osastot voisi erottaa toisistaan ja se taas on todella vaikea tehtävä.

Äläs nyt, kyllähän eroja aina keksii. Esimerkki: kepu voisi puolustaa pakkoruotsia peruskoulussa, demarit vois keskittyä vaalimaan ruotsin asemaa virkamiskunnassa ja kokoomus pistää panoksensa ruotsin erityisaseman suojeluun korkeakoulupuolella. Ja sitten eikun väittelemään vaalitentteihin....

[IDA]

Äläs nyt, kyllähän eroja aina keksii. Esimerkki: kepu voisi puolustaa pakkoruotsia peruskoulussa, demarit vois keskittyä vaalimaan ruotsin asemaa virkamiskunnassa ja kokoomus pistää panoksensa ruotsin erityisaseman suojeluun korkeakoulupuolella. Ja sitten eikun väittelemään vaalitentteihin....

Yksi hyvä, ja poliittista todellisuutta kuvaava, idea voisi olla, että kolmen suurimman puolueen vaalitentin juontaisi Marco Bjurström. Muut puolueet voisivat sitten omassa tentissään keskittyä politiikkaan.